Vuosi 1959 ja pakkasten loppuminen

Fagerholmin hallituksen kaatuminen johti monimutkaiseen neuvottelukierteeseen, jossa kaikki kokoomushallituksen vaihtoehdot käytiin läpi ja jokainen osoittautui mahdottomaksi. Ratkaisuksi jäi maalaisliiton vähemmistöhallitus, jonka pääministeriksi tuli V.J. Sukselainen. Avainpaikat olivat presidentin miehillä. Kekkonen kutsui ulkoministeriksi Ralf Törngrenin, ja ulkomaankauppaministerinä oli Ahti Karjalainen. Presidentti ei enää halunnut riskeerata.

Yöpakkaskriisi päättyi Hrustsevin lounaspuheeseen. Hän sanoi kriisin johtuneen siitä, että neuvostoliittolaiset näkivät herra Fagerholmin leveän selän takana Tannerin, Leskisen, Lindblomin ja Pitsingin vihamieliset hahmot. Hän sanoi, että Suomella on oikeus päättää hallituksestaan, mutta että Neuvostoliitolla on oikeus päättää, mitä se ajattelee Suomen hallituksesta.
Kekkonen oli yhden äänen presidentti, mutta yöpakkaset vahvistivat hänen asemaansa ja niiden seurauksensa syntyi presidentin ylikorostunut asema, mikä alkoi kasvattaa vallankäytön rakennetta vinoksi. Yöpakkasista lähtien Kekkonen saneli hallitusratkaisut. Tämä oli seuraavat parikymmentä vuotta suomalaista politiikkaa hallitseva luonnonlaki.

Vuoden 1959 tapahtumat

Tammikuu
1. tammikuuta – Fulgencio Batista pakeni Havannasta Fidel Castron joukkojen edetessä.
1. tammikuuta – Ranskan, Italian, Belgian, Luxemburgin, Alankomaiden ja Länsi-Saksa yhteismarkkinat alkoivat.
1. tammikuuta – Seinäjoen mlk liitettiin Seinäjoen kauppalaan.
1. tammikuuta – Suomen traktorit rekisteröitiin.
2. tammikuuta – Castron joukot saapuivat Havannaan.
2. tammikuuta – Luna 1 poistui ensimmäisenä aluksena Maapallon kiertoradalta.
3. tammikuuta – Alaska liitettiin Yhdysvaltoihin 49. osavaltiona.
4. tammikuuta – Léopoldvillessä (nykyinen Kinshasa) 42 ihmistä sai surmansa Abakopuolueen ja poliisin yhteenotoissa.
4. tammikuuta – Mikojan saapui New Yorkiin – 300 poliisia vastasi järjestyksestä.
7. tammikuuta – Yhdysvallat tunnusti Fidel Castron johtaman Kuuban hallituksen.
10. tammikuuta – Neuvostoliitto ehdottaa Saksan rauhankonferenssia.
10. tammikuuta – Wärtsilä-yhtymän Hietalahden telakalla Helsingissä lasketaan vesille Neuvostoliiton tilaama maailman suurin ja voimakkain dieselsähköisellä koneistolla varustettu jäänmurtaja Moskva.
13. tammikuuta – Kekkonen nimittää Sukselaisen II hallituksen.
21. tammikuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat yksityisluonteiselle vierailulle Neuvostoliittoon. Leningradissa Kekkonen tapasi kaupunkiin yllättäen saapuneen puoluejohtaja Nikita Hruštšovin, jonka kanssa hän keskusteli ns. yöpakkasten aiheuttamasta maiden välisestä kriisistä. Presidenttipari palasi kotimaahan 25. tammikuuta.
24. tammikuuta – Pohjoismaiden pääministerien kokous Oslossa päättyi – ponnistuksia taloudellisen yhteistyön aikaansaamiseksi päätettiin jatkaa.

Helmikuu
1. helmikuuta – Oulun ensimmäinen ylioppilasasuntola, Domus Botnica vihittiin tarkoitukseensa.
3. helmikuuta – Buddy Holly, Ritchie Valens ja Big Bopper kuolivat lento-onnettomuudessa Iowassa ("The day music died").
3. helmikuuta – Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen varaulkoministeri Aleksei Zaharovin. Hän saapui Helsinkiin 20. helmikuuta.
3. helmikuuta – Marsalkka Malinovski ilmoitti 21. puoluekongressille, että Neuvostoliiton armeijan ohjukset ovat maailman tehokkaimmat.
6. helmikuuta – Saksan liittotasavallan Luftwaffe sai 300 Lockheed F-104 Starfighter -konetta. Puolustusministeri Franz Josef Strauß sai lähes potkut päätöksen poliittisuuden vuoksi. F-104-koneet vaativat lopulta onnettomuuksissa 110 saksalaisen pilotin hengen, ja 1970-luvulla paljastunut lahjusskandaali lähes kaatoi Lockheed-yhtiön.
9. helmikuuta – Pieksämäellä perustettiin Maalaisliitosta eronneen kansanedustaja Veikko Vennamon johdolla Suomen Pientalonpoikien Puolue.
9. helmikuuta – Suomen ja Itä-Saksan kauppasopimus allekirjoitettiin.
10. helmikuuta – Suomi liittyi pohjoismaiseen sähköverkkoon Kemijoen Petäjäskosken ja Ruotsin Kalixin välisen voimalinjan valmistuessa.
11. helmikuuta – Turkki ja Kreikka pääsivät sovintoon Kyproksen kiistassa.
15. helmikuuta – Miss Suomeksi valittiin Tarja Nurmi.
16. helmikuuta – Castro nimitetään Kuuban pääministeriksi.
19. helmikuuta – Zürichin sopimus Kyproksen itsenäisyydestä tehtiin ilman Turkin tai Kreikan edustajien läsnäoloa. Kypros itsenäistyi 16. elokuuta 1960.
20. helmikuuta – Neuvostoliiton uusi suurlähettiläs A.A. Zaharov jättää valtuuskirjansa.
20. helmikuuta – Asutushallitus perustettiin.
23. helmikuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru ilmoitti, että kiinalaisia sotajoukkoja oli tunkeutunut Tiibetin rajan yli Intian puolelle.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – Kyproksen kreikkalaisten johtaja, arkkipiispa Makarios palasi 3-vuotisen maanpaon jälkeen kotisaarelleen.
12. maaliskuuta – Yhdysvaltain kongressi hyväksyi Havaijin Yhdysvaltain 50. osavaltioksi.
13. maaliskuuta – Vuotta 1959 koskeva kauppasopimus allekirjoitetaan Moskovassa.
17. maaliskuuta – Tenzin Gyatso, 14. dalai-lama, pakeni Tiibetistä Intiaan Kiinan murskattua tiibetiläisten kapinan.
23. maaliskuuta – Porvoon tuomiokirkossa pidettiin vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien muistojumalanpalvelus.
26. maaliskuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat alkavat häiritä Berliinin liikennettä.

Huhtikuu
1. huhtikuuta - Berliinin ”ilmakäytävän” korekudesta aiheutunut kiista jatkui, amerikkalaiset lentävät yli 3300 metrin korkeudessa, mutta Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä tätä ilmantilan loukkauksena.
3. huhtikuuta – Intia myönsi maahan paenneelle Dalai Lamalle turvapaikan.
6. huhtikuuta – Pekingin radio sanoi Dalai Laman olevan Intiassa "taantumuksellisten ainesten vankina".
7. huhtikuuta – Maalaisliiton eduskuntaryhmä tuomitsi ministeri Ahti Karjalaisen menettelyn hänen nimitettyään valtiojohtoisten yhtiöiden johtoelimiin skogilaisia ja kansandemokraatteja sos.dem. virallisen linjan edustajien tilalle.
10. huhtikuuta – SKDL:n kansanedustaja Paavo Aitio valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Toivo Kujalan kuoltua.
17. huhtikuuta – Kiinan kansankongressin istuntokauden avajaisissa syytettiin Intiaa Kiinan sisäisiin asioihin puuttumisesta ja Tiibetin kapinallisten tukemisesta.
27. huhtikuuta – Liu Shaosi valittiin Kiinan presidentiksi. Mao Tsedong säilytti asemansa maan todellisena johtajana.
28. huhtikuuta – Argentiina kielsi kommunistipuolueen toiminnan.

Toukokuu
4. toukokuuta – Intian pääministeri Nehru sanoi Kiinan Intiaa kohtaan Tiibetin tapahtumien johdosta esittämien syytösten olevan vastuuttomia.
5. toukokuuta – Puolustusvoimain komentaja jalkaväen kenraali K. A. Heiskanen seurueineen matkusti Neuvostoliittoon marsalkka Malinovskin kutsumana.
6. toukokuuta – Sosialidemokraattien oppositio järjestäytyi Helsingissä pitämässään kokouksessa puolueeksi ja otti nimekseen Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL). Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Emil Skog.
8. toukokuuta – Hrustsev lausui ”Pravdan” edustajalle, että Tanner ja hänen kannattajansa ”kylvävät epäluottamusta Neuvostoliittoa ja sen Suomen politiikkaa kohtaan ja esittävät panettelevia valheita siitä, että Neuvostoliitto muka sekaantuu Suomen sisäisiin asioihin.
10. toukokuuta – Eläintarhan ajot, katselijoita 65 032.
11. toukokuuta – Neljän vallan ulkoministerikokous aloittaa Genevessä Saksan kysymyksen käsittelyn.
14. toukokuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter esitti Geneven konferenssissa länsivaltain rauhansuunnitelman, jossa länsi tarjoutui mm. supistamaan joukkojaan koko maapallolla, jos Neuvostoliitto suostuu Saksan yhdistämiseen.
18. toukokuuta – Itä ja Länsi torjuivat toistensa ehdotukset Geneven ulkoministerikonferenssissa.

Kesäkuu
3. kesäkuuta – Singaporesta tuli itsehallinnollinen kruununsiirtomaa Britannian alaisuudessa.
5. kesäkuuta – Kansainvälinen lakimieskomissio sanoi raportissaan Kiinan syyllistyneen kansanmurhaan Tiibetissä. Komissio arvioi, että Kiinan sotilaat olivat vuodesta 1950 lähtien surmanneet yli 65 000 tiibetiläistä, mikä komission mielestä tähtäsi selvästi tiibetiläisten hävittämiseen kansakuntana.
9. kesäkuuta – Ensimmäinen ballistinen ohjussukellusvene, USS George Washington, laskettiin vesille.
11. kesäkuuta – Englantilainen lentokonevalmistaja Saunders-Roe esitteli kehittämänsä SR-N1 ilmatyynyaluksen. SR-N1 oli ensimmäinen käyttökelpoinen ilmatyynyalus ja jo 25. heinäkuuta 1959 se ylitti Englannin kanaalin Calaista Doveriin 2 tunnissa.
11. kesäkuuta – Neuvostoliitto ehdottaa Itämeren alueen ydinaseetonta vyöhykettä.
12. kesäkuuta – Tukholmasta ilmoitettiin, että yli 22 000 suomalaista oli saanut Ruotsin kansalaisuuden vv. 1948 - 1958.
14. kesäkuuta – SDP vietti 60-vuotisjuhliaan Porissa. Puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner sanoi puheessaan, että "sosialidemokraattien päätaistelu tullaan edelleen käymään kommunistista ajatussuuntaa vastaan".

Heinäkuu
1. heinäkuuta – Köyliön varavankilassa syttyneessä tulipalossa sai surmansa 16 vankia.
1. heinäkuuta TUL:n liittokokous irtisanoi kaikki yhteistoimintasopimukset SVUL:n kanssa.
2. heinäkuuta – Belgian kuninkaalliset häät: prinssi Albert nai italialaisen prinsessa Paola Ruffo di Calabrian.
8. heinäkuuta – Ensimmäiset amerikkalaiset sotilaat, kersantti Chester M. Ovnand ja majuri Dale R. Buis, kaatuivat taistelussa Vietnamissa.
11. heinäkuuta – Sukselainen ilmoittaa, että Suomi voi liittyä EFTAan. Ruotsi, Tanska ja Norja perääntyivät pohjoismaisesta tulliliittosuunnitelmasta ja suuntatuvat EFTAan.
13. heinäkuuta – Charles de Gaulle armahti 5 000 algerialaista vankia.
17. heinäkuuta – Suomen hallitusmuoto täytti 40 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi vietiin kukkatervehdykset hallitusmuodon syntyyn ratkaisevasti vaikuttaneiden presidentti K. J. Ståhlbergin ja ministeri Heikki Ritavuoren haudoille Hietaniemen hautausmaalla.
19. heinäkuuta – Neuvostoliitto varoittaa puolueettomia maita liittymästä EFTAan.
20. heinäkuuta – Hrustsev peruutti yllättäen Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Suomeen elokuussa suunnitellun matkansa. Syynä ko. peruutukseen oli ”epäsuotuisa ilmapiiri” muualla paitsi Suomessa.
24. heinäkuuta – Nikita Hruštšovin ja Yhdysvaltain varapresidentti Richard Nixonin julkinen "keittiöväittely" messuilla Moskovassa. Nixon esitteli astianpesukonetta, jolloin Hruštšov totesi ettei Neuvostoliitossa ole suhtauduttu naisiin mokomalla "kapitalistisella asenteella".

Elokuu
2. elokuuta – Nixonin Neuvostoliiton vierailu päättyi, hän lähti Moskovasta amerikkalaisella suihkumatkustajakoneella ja saapui 2.8. Varsovaan, missä sadattuhannet ihmiset ottivat hänet vastaan huutaen ”eläköön Nixon … eläköön Amerikka”
16. elokuuta – USA:n Explorer VI lähetti ensimmäisen kuvan Maasta avaruudesta.
18. elokuuta – Paul Anka konsertoi Linnanmäellä 25 000 kuulijalle.
21. elokuuta – Havaijista tuli Yhdysvaltojen 50. osavaltio. Yhdysvaltain lippuun lisättiin yksi tähti.
21. elokuuta – Tulilahden leirintäalueelta läheltä Heinäveden kirkonkylää löydettiin surmattuina ja suohautaan peitettyinä jyväskyläläiset, 27. heinäkuuta kadonneet Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen.
26. elokuuta – Alec Issigoniksen British Motor Corporationille suunnittelema pienikokoinen Mini-henkilöauto tuli myyntiin. Etuvetoisen kaksiovisen auton moottori oli sijoitettu eteen poikittain tilan säästämiseksi.
30. elokuuta – Helsingin laivastoasema siirtyi Porkkalan Upinniemeen.
30. elokuuta – Suomussalmen taistelujen muistomerkki paljastettiin. Se oli suunnittelut akateemikko Alvar Aalto.

Syyskuu
1. syyskuuta – Toisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 20 vuotta. Länsi-Saksan liittokansleri Konrad Adenauer sanoi puheessaan uskovansa, että "Saksasta vielä kerran tulee Puolalle hyvä naapuri".
2. syyskuuta – Kiina esitti Intialle suuria aluevaatimuksia.
10. syyskuuta – Helsingin yliopiston avajaisissa paljastettiin akateemikko Wäinö Aaltosen veistämä marmorikohokuva ”Vapauden jumalatar seppelöi nuoruuden”.
12. syyskuuta – Kiinan sotajoukkojen tunkeutuminen Intian rajan yli jatkui. Kiinalaiset sanomalehdet syyttivät pääministeri Nehrua Kiinan hallituksen painostamisesta. Nehru vastasi, ettei Intia turvaudu väkivaltaan rajaselkkauksissa.
14. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 2 törmäsi Kuuhun (Palus Putredinukseen) ensimmäisenä ihmisen tekemänä aluksena kello 07:30 UTC.
15. syyskuuta – Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšev aloitti ensimmäisen virallisen vierailunsa Yhdysvalloissa, isäntänään Dwight D. Eisenhower.
22. syyskuuta – Presidentti K. J. Ståhlbergin patsas paljastettiin Helsingissä Eduskuntatalon edessä. Patsaan veisti Wäinö Aaltonen.
26. syyskuuta Salamurhaajan uhriksi joutunut Ceylonin pääministeri Bandaranaike kuoli.
27. syyskuuta – Camp Davidin sopimus Berliinin neuvotteluiden aloittamisesta.
28. syyskuuta – Presidentti Liu Shaoqi vakuutti Kiinan kansantasavallan 10-vuotisjuhlassa, että Kiina "tulee vapauttamaan Taiwanin".

Lokakuu
1. lokakuuta – Helsingin hiippakunta aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi piispaksi vihittiin Martti Simojoki.
1. lokakuuta – Maahamme saapui kuuden neuvostoliittolaisen kenraalin sotilasvaltuuskunta vastavierailulle puolustusvoimiemme komentajan keväällä 1959 suorittaman käynnin johdosta.
3. lokakuuta – Yhdysvaltain maatalousministeri Ezra Taft Benson saapui maahamme kolmen päivän vierailulle.
4. lokakuuta – 15 henkilöä hukkui kahden moottoriveneen yhteentörmäyksessä Paalasmaan saaren luona Pielisellä Pohjois-Karjalassa.
5. lokakuuta – Mannerheimin Lastensuojeluliitossa työskennellyt rouva Karin Sauramo tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa yli 30 miljoonan markan kavaltamisesta viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Jutun nostattama kohu johti henkilövaihdoksiin liiton johdossa.
7. lokakuuta – Luna 3 otti ensimmäiset kuvat Kuun pimeästä puolesta.
14. lokakuuta – Neuvostoliitto kutsui kotiin Kiinan-suurlähettiläänsä Pavel Judinin.
20. lokakuuta – Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeri Patolitshev saapui Helsinkiin.
24. lokakuuta – Hietalahden telakalla laskettiin vesille toinen Neuvostoliiton tilaama polaarijäänmurtaja, jonka ulkomaankauppaministeri Patolitshev kastoi ”Leningradiksi”.
22. lokakuuta – Neuvostoliiton kaupan 5-vuotissopimus allekirjoitetaan Helsingissä.
29. lokakuuta – Kenraali Sakari Simelius nimitettiin uudeksi puolustusvoimain komentajaksi. Hänen edeltäjänsä, jääkärikenraali K.A. Heiskanen, siirtyi eläkkeelle.
29. lokakuuta – Asterix ilmestyi ensimmäisen kerran ranskalaisessa Pilote-lehdessä.
31. lokakuuta – Mellakoita Belgian Kongossa.

Marraskuu
5. marraskuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru vakuutti Intian ottavan takaisin Kiinan valtaamat alueet.
6. marraskuuta – Sekatyömies Runar Holmström Munsalasta Pohjanmaalta pidätettiin epäiltynä Tulilahden kaksoismurhasta.
10. marraskuuta – Neuvostoliitto julistautui puolueettomaksi Kiinan ja Intian välisessä rajakiistassa.
11. marraskuuta – Dag Hammarskjöld saapui Laosiin.
13. marraskuuta – Hallitus ilmoittaa eduskunnalle, että Suomi ei liity EFTAan, mutta neuvottelee vapaakauppajärjestelyistä.
13. marraskuuta – Raahen terästehtaan rahoituslaki hyväksyttiin eduskunnassa äänin 125- 62.
15. marraskuuta – Richard Hickock ja Perry Smith murhasivat Clutterin perheen Kansasin Holcombissa. Murha oli aiheena kuusi vuotta myöhemmin ilmestyneessä Truman Capoten dokumenttiromaanissa Kylmäverisesti.
16. marraskuuta – Helsingin Sanomat täytti 70 vuotta.
18. marraskuuta – Ensimmäiset suomalaiset turistit 20 vuoteen saapuivat jälleen matkailulle avattuun Tallinnaan, jossa he saivat lämpimän vastaanoton.
20. marraskuuta – YK:n lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin.
20. marraskuuta – Itävalta, Tanska, Norja, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Englanti parafoivat EFTA-sopimuksen.
30. marraskuuta – SDP piti 60-vuotisjuhlakokouksensa. Neuvostoliiton puoluelehti Pravda oli väittänyt kokouksen ajankohtaa (talvisodan alkamisen 20-vuotispäivä) mielenosoitukseksi, mitä SDP:n puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki piti "naurettavana vainoharhaisuutena".

Joulukuu
1. joulukuuta – Antarktiksen sopimus: 12 maata, mukaan lukien Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat, että Etelämanner jätetään luonnontilaan ja siellä kielletään sotatoimet. Tämä oli ensimmäinen aserajoitussopimus kylmän sodan aikana.
9. joulukuuta – Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö, eversti Kalle Lehmus tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa veronkavalluksesta neljän kuukauden vankeuteen.
10. joulukuuta – Länsi-Saksa hankki keskimatkan ohjuksia.
14. joulukuuta – Arkkipiispa Makarios valittiin Kyproksen presidentiksi.
18. joulukuuta – Kolmisenkymmentä Mouhijärven, Rengon ja Huittisen siirtotyömailta joululomalle matkustavaa miestä suoritti Kannuksen ja Ylivieskan välillä junanryöstön murtautuen kiitotavaravaunuun.
22. joulukuuta – Moskovassa allekirjoitettiin sopimukset vuoden 1960 tavaranvaihdosta ja Neuvostoliiton meille myöntämästä 500 miljoonan ruplan tavaraluotosta. Koko kauppavaihdoksi tuli n. 1.1 miljardia ruplaa.

Elävä arkisto 1959
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&n=1959

Elävä arkisto Yöpakkaset
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=670&a=633

Yöpakkaset
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=42

Euroopan yhteisö
http://europa.eu/abc/history/1945-1959/index_fi.htm

Videohaulla 1959
http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1959&um=1&ie=UTF-8&ei=N-j9SsHHJ8qF-Qbz45jsCg&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=15&ved=0CEEQqwQwDg#

Kuvahaulla 1959
http://images.google.fi/images?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1959&um=1&ie=UTF-8&ei=N-j9SsHHJ8qF-Qbz45jsCg&sa=X&oi=image_result_group&ct=title&resnum=1&ved=0CBAQsAQwAA

Leffatykki 1959
http://www.leffatykki.com/leffat/1959

Elokuvavuosi 1959
http://www.kava.fi/category/teema/elokuvavuosi-1959

Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1960
Mitä, missä, milloin 1961
Valitut Palat Itsenäinen Suomi
Juhani Suomi Kriisien aika ISBN 951-1-11580-4