Maaliskuussa 2026 maailmanlaajuinen huomio kiinnittyi erityisesti Lähi-idän kiristyneeseen tilanteeseen, merkittäviin urheilutapahtumiin sekä suuriin kansainvälisiin kulttuurifestivaaleihin. Tässä keskeisimmät tapahtumat maailmalta:
Konfliktit ja geopolitiikka
Iranin sota: Maaliskuussa uutisoitiin Yhdysvaltain ja Israelin ilmaiskuista Iraniin. Iskujen raportoitiin kohdistuneen muun muassa ohjusvarastoihin ja energialaitoksiin.
Iranin sodan alku ja tapahtumat maaliskuussa
Iranin sota alkoi 28. helmikuuta 2026, kun Yhdysvallat ja Israel käynnistivät massiiviset koordinoidut ilmaiskut Iraniin. Operaatioista käytettiin koodinimiä Epic Fury (USA) ja Roaring Lion (Israel).
Maaliskuun 2026 keskeiset sotatapahtumat:
Sodan alku ja johdon eliminointi
Ylimmän johdon kuolema: Heti sodan ensimmäisinä tunteina 28. helmikuuta tehdyissä iskuissa Teheraniin kuoli Iranin korkein johtaja Ali Khamenei sekä useita muita hallinnon ja asevoimien kärkihenkilöitä.
Hyökkäyksen laajuus: Iskut kohdistuivat Iranin ohjus- ja droonitukikohtiin, ydinlaitoksiin sekä viestintäinfrastruktuuriin ympäri maata, muun muassa Teheranissa, Isfahanissa ja Karajissa.
Iranin vastatoimet ja eskalaatio
Ohjusiskut ja Hormuzinsalmi: Iran vastasi laukaisemalla satoja ohjuksia Israelia, Yhdysvaltain tukikohtia (Bahrainissa, Kuwaitissa, Qatarissa) sekä liittolaismaita vastaan. Iran ilmoitti myös sulkevansa strategisen Hormuzinsalmen, mikä aiheutti välittömän öljyn hinnan nousun maailmanmarkkinoilla.
Rintaman laajeneminen: Sota laajeni maaliskuun alussa Libanoniin, kun Iranin tukema Hezbollah aloitti laajat iskut Pohjois-Israeliin, mihin Israel vastasi voimakkailla ilmaiskuilla.
Maaliskuun eteneminen
Maaliskuun puoliväli: Israelin ja USA:n iskut jatkuivat läpi kuukauden tuhoten Iranin ballististen ohjusten infrastruktuuria. Maaliskuun 15. päivään mennessä raportoitiin jo yli 6 000 Iranin vallankumouskaartilaisen kuolleen.
Maaliskuun loppu: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Hormuzinsalmen avaamista ja ilmoitti halustaan ottaa salmi USA:n hallintaan kauppamerenkulun turvaamiseksi.
Siviiliuhrit: Maaliskuun 18. päivään mennessä vahvistettuja siviiliuhreja oli vähintään 1 369, mutta arvioiden mukaan kokonaisuhrien määrä ylitti 2 400. [1, 2, 3, 4, 5, 6]
Sota jatkui kiivaana huhtikuun alkuun saakka, jolloin osapuolet sopivat ehdollisesta tulitauosta 8. huhtikuuta 2026.
Energiakriisi ja Hormuzinsalmi: Iran ilmoitti sulkevansa Hormuzinsalmen, mikä nosti maailmanlaajuisia öljyn hintoja ja aiheutti polttoaineen säännöstelyä useissa Aasian maissa.
Maaliskuussa 2026 Hormuzinsalmen de facto sulkeutuminen Iranin sodan seurauksena aiheutti maailmanlaajuisen energiakriisin, jota Kansainvälinen energiajärjestö IEA on kutsunut historian suurimmaksi energiaturvallisuuden haasteeksi.
Hormuzinsalmen sulkeutuminen
Liikenteen pysähtyminen: Iran vahvisti sulkeneensa salmen 2. maaliskuuta 2026. Tankkeriliikenne putosi alle kymmeneen prosenttiin normaalista, kun vakuutusyhtiöt poistivat sota-alueen kattavuuden 5. maaliskuuta alkaen.
Toimitusvaje: Salmen kautta kulkee normaalisti noin 20 % maailman öljystä ja merkittävä osa nesteytetystä maakaasusta (LNG). Maaliskuun aikana markkinoilta uupui päivittäin noin 10–12 miljoonaa barrelia öljyä.
Force Majeure: Persianlahden maat joutuivat rajoittamaan tuotantoaan tankkereiden puutteen vuoksi. Esimerkiksi QatarEnergy julisti ylivoimaisen esteen (force majeure) kaikelle viennilleen maaliskuun alussa.
Vaikutukset energiahintoihin
Öljyn hintashokki: Brent-raakaöljyn hinta nousi maaliskuussa historian nopeinta vauhtia. Se ylitti 100 dollarin rajan 8. maaliskuuta ja saavutti huipussaan 126 dollaria barrelilta.
Polttoaineiden hinnat: Bensiinin ja dieselin hinnat nousivat jopa öljyä nopeammin. Suomessa analyytikot ennustivat hintojen ylittävän Ukrainan sodan aikaiset ennätykset.
Laajemmat seuraukset
Ruokaturva ja lannoitteet: Salmen kautta kuljetettavan urean ja muiden lannoitteiden kuljetusten pysähtyminen nosti ruoan hintaa maailmanlaajuisesti.
Hätätoimet: IEA:n jäsenmaat toteuttivat historian suurimman koordinoidun varantojen vapautuksen laskemalla markkinoille 400 miljoonaa barrelia öljyä tilanteen vakauttamiseksi maaliskuun lopulla.
Aasian kriisi: Vaikutukset iskivät rajuimmin Kiinaan, Intiaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan, jotka tuovat suurimman osan energiastaan nimenomaan Hormuzinsalmen kautta.
Mitä vaikutuksia Suomelle
Maaliskuun 2026 globaali kriisi iski Suomeen erityisesti talouden ja arjen kustannusten kautta. Vaikka Suomi on energiaomavaraisempi kuin monet muut maat, maailmanmarkkinahintojen nousu ja epävarmuus tuntuivat vahvasti.
Tässä keskeisimmät vaikutukset Suomelle:
1. Polttoaineiden ja energian hinnat
Bensiinin hintaennätys: Polttoaineiden hinnat nousivat Suomessa ennätystasolle. Huhtikuuhun mennessä bensiinin ja dieselin litrahinnat ylittivät monin paikoin 2,50–2,80 euron rajan.
Sähkön hinta: Vaikka Suomi tuottaa suuren osan sähköstään ydin- ja tuulivoimalla, sähkön pörssihinta nousi keskieurooppalaisen kysynnän ja kaasupulan vetämänä.
Logistiikkakustannukset: Kuljetusyritysten polttoainelisät nostivat kaikkien kulutustavaroiden hintoja.
2. Talous ja inflaatio
Inflaation kiihtyminen: Tilastokeskus raportoi inflaation loikanneen maaliskuussa. Erityisesti ruoan hinta nousi, kun lannoitteiden maailmanmarkkinahinnat ja kuljetuskustannukset nousivat.
Ostovoiman heikkeneminen: Palkansaajien reaalitulot laskivat, mikä näkyi heti kulutuskysynnän vähenemisenä ja palvelualojen ahpinkona.
Pörssireaktio: Helsingin pörssi (OMXH) koki voimakasta heiluntaa maaliskuun alkupuolella, kun sijoittajat pakenivat riskialttiista osakkeista turvasatamiin.
3. Huoltovarmuus ja varautuminen
Huoltovarmuuskeskus (HVK): Suomessa seurattiin tiiviisti öljyvarastojen riittävyyttä. Vaikka varsinaiseen säännöstelyyn ei ryhdytty, hallitus valmisteli asetuksia polttoaineiden käytön rajoittamiseksi kriittisiin toimintoihin.
Varmuusvarastojen vapautus: Suomi osallistui IEA:n yhteisoperaatioon vapauttamalla osan varmuusvarastoistaan markkinoiden vakauttamiseksi maaliskuun lopulla.
4. Turvallisuuspolitiikka
Valmiuden kohottaminen: Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos seurasivat tilannetta tarkasti. Vaikka konflikti oli kaukana, Lähi-idän epävakauden pelättiin heijastuvan myös Pohjois-Eurooppaan esimerkiksi hybridioperaatioina.
Diplomaattinen aktiivisuus: Suomi toimi osana EU:ta ja NATO-jäsenenä aktiivisesti neuvotteluissa, joilla pyrittiin estämään konfliktin leviäminen ja turvaamaan kauppamerenkulku.
5. Sosiaaliset vaikutukset
Veromuutosten kritiikki: Vuoden alussa voimaan tulleet veromuutokset (kuten ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto) aiheuttivat ammattiyhdistysliikkeessä närää, kun elinkustannukset samaan aikaan nousivat rajusti.
Ruokakaupassa maaliskuun 2026 kriisi näkyi suomalaisille historiallisen nopeana hintojen nousuna. Vaikka Suomen oma maataloustuotanto on vahvaa, globaalit markkinahäiriöt valuivat suoraan ruokakoriin.
Tässä keskeisimmät vaikutukset ruoan hintaan maaliskuussa 2026:
1. Hintojen nousun kärkituotteet
Kasvikset ja hedelmät: Tuontituotteiden hinnat nousivat rajusti kalliiden kuljetuskustannusten ja polttoainelisien vuoksi. Erityisesti kaukaa tuotujen tuoretuotteiden hinnat nousivat maaliskuun aikana jopa 15–20 %.
Liha ja maitotuotteet: Rehun ja lannoitteiden kallistuminen siirtyi tuottajahintoihin. Erityisesti naudanlihan ja juustojen hinnat nousivat, kun maatalouden energiakustannukset (lämmitys ja koneet) räjähtivät.
Viljatuotteet: Vaikka Suomessa oli viljaa varastossa, maailmanmarkkinahintojen nousu ja epävarmuus nostivat leivän ja jauhojen hintoja noin 10 %.
2. Syyt hintojen takana
Lannoitepula: Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulku pysäyttivät lannoitteiden raaka-aineiden kuljetukset Aasiasta. Tämä nosti lannoitteiden maailmanmarkkinahintoja satoja prosentteja, mikä loi pelkoa tulevan kesän sadoista.
Logistiikka: Dieselpolttoaineen hinnan nousu (lähelle 3 euroa/litra) pakotti kuljetusliikkeet nostamaan rahtihintoja, mikä lisättiin suoraan elintarvikkeiden loppuhintoihin.
Energia: Elintarviketeollisuuden prosessit, kuten meijereiden ja leipomoiden uunit sekä kylmäketjut, kallistuivat sähkön ja kaasun hinnan nousun myötä.
3. Kuluttajien reaktiot ja arki
Halpamerkkien suosio: Kauppojen omien merkkien (kuten Pirkka, Rainbow, X-tra) kysyntä kasvoi ennätysmäisesti, kun kuluttajat karsivat kalliimpia brändituotteita.
Hävikin minimointi: Kotitalouksissa kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ruokahävikkiin. "Punaiset laput" eli aletuotteet katosivat hyllyiltä entistä nopeammin.
Ruoka-apu: Avustusjärjestöt raportoivat leipäjonojen pidentyneen maaliskuun lopulla, kun inflaatio söi pienituloisten ostovoiman lähes kokonaan.
4. Hallituksen toimet
Hallitus keskusteli maaliskuun lopussa mahdollisista ruuan alv-alennuksista tai kohdistetuista tuista maataloustuottajille, jotta kotimainen tuotanto ei vaarantuisi kriisin pitkittyessä.
Khamenein kuolema: Iran vahvisti maaliskuun alussa korkeimman johtajansa Ali Khamenein kuolleen hyökkäyksessä Teheranissa.
Maailmantalous koki maaliskuussa 2026 merkittävän geopoliittisen sokin Iranin sodan eskaloitumisen ja Hormuzinsalmen sulkeutumisen myötä. Vaikka vuosi alkoi vakaissa merkeissä, kuukausi päättyi historialliseen epävarmuuteen energiamarkkinoilla.
Keskeiset talousluvut ja näkymät
Kasvuennusteiden lasku: IMF ja OECD laskivat vuoden 2026 globaalia kasvuennustetta noin 2,9–3,1 prosenttiin.
Vaikka maailmantalouden katsottiin olevan lähtökohtaisesti resiliantti, sota leikkasi odotetusta kasvusta välittömästi.
Inflaation uusi nousu: Maailmanlaajuinen inflaatio kiihtyi ja sen ennustettiin nousevan 4,4–5,4 prosenttiin riippuen konfliktin kestosta.
G20-maiden inflaatioennustetta nostettiin 1,2 prosenttiyksikköä 4,0 prosenttiin.
Markkinareaktiot
Energiamarkkinat: Brent-raakaöljyn hinta ylitti 100 dollaria barrelilta maaliskuun alkupuolella ja kävi korkeimmillaan noin 126 dollarissa.
Osakemarkkinat: Epävarmuus ja laskevat osakekurssit pyyhkivät varallisuutta erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa, missä varallisuusvaikutus selitti puolet BKT:n laskusta.
Kulta ja turvasatamat: Sijoittajat pakenivat riskialttiista osakkeista turvasatamiin, mikä vahvisti dollaria ja nosti kullan hintaa.
Alueelliset erot
Aasia: Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea kärsivät eniten, sillä ne tuovat jopa 75 % öljystään Hormuzinsalmen kautta.
Eurooppa: Euroalueen talousnäkymät heikkenivät huomattavasti. BKT-kasvun ennustettiin jäävän alle 1 prosenttiin vuonna 2026.
Yhdysvallat: USA selvisi muuta maailmaa vähemmällä vahvan kotimaisen energiantuotantonsa ansiosta, mutta kuluttajien luottamus heikkeni polttoaineiden hintojen noustessa.
Rahoitus ja politiikka
Rahapolitiikka: Keskuspankit joutuivat haastavaan tilanteeseen, jossa inflaation kiihtyminen vaati korkojen nostoa, vaikka talouskasvu hidastui.
Kauppapolitiikka: Globaalit toimitusketjut ja merenkulku häiriintyivät, mikä nosti logistiikkakustannuksia ja lopputuotteiden hintoja maailmanlaajuisesti.
Ukrainan sota oli maaliskuussa 2026 jatkunut jo yli neljä vuotta, ja tilanne rintamilla oli muuttunut kulutussodaksi, jossa kumpikaan osapuoli ei saavuttanut ratkaisevaa läpimurtoa.
Maaliskuun 2026 keskeiset tapahtumat Ukrainan sodassa:
Rintamatilanne ja aluemuutokset
Ukrainan eteneminen: Ukraina onnistui vapauttamaan maaliskuun puoliväliin mennessä yli 400 neliökilometriä aluetta erityisesti Oleksandrivkan ja Hulyaipolen suunnilla.
Venäjän hyökkäykset: Venäjä tehosti hyökkäysoperaatioitaan lähes koko 1 200 kilometrin rintamalinjalla sääolosuhteiden salliessa. Venäjän ilmoitukset 12 paikkakunnan valtaamisesta olivat asiantuntija-arvioiden mukaan vahvasti liioiteltuja.
Kulutussota: Molemmat osapuolet olivat uupuneita. Venäjä kärsi koulutetun jalkaväen puutteesta ja Ukraina puolestaan ammus- ja miehistövajeesta.
Teknologinen sota ja drooni-iskut
Droonien ennätysmäärä: Ukraina laukaisi maaliskuussa ensi kertaa enemmän hyökkäysdrooneja Venäjälle kuin Venäjä Ukrainaan. Yhteensä Ukraina lähetti kuukauden aikana noin 8 000 pitkän kantaman droonia.
Iskut Venäjän infrastruktuuriin: Ukraina jatkoi strategisia iskujaan Venäjän öljyinfrastruktuuriin (esim. Leningradin alueella), mikä pakotti Venäjän valmistelemaan bensiinin viennin keskeyttämistä kotimaan hintojen nousun hillitsemiseksi.
Robotiikka: Ukraina ilmoitti suunnitelmistaan hoitaa rintamalogistiikka kokonaan miehittämättömillä maajärjestelmillä; maaliskuussa roboteilla tehtiin yli 9 000 tehtävää.
Siviilit ja energiaverkko
Energiakriisi: Venäjän jatkuvat iskut sähkö- ja lämpöverkkoihin jättivät satojatuhansia perheitä ilman sähköä ja vettä talvipakkasilla. Presidentti Zelenskyi julisti energiasektorille hätätilan.
Siviiliuhrit: Maaliskuun loppuun mennessä siviiliuhrien määrä oli noussut merkittävästi; pelkästään tammi-maaliskuussa kuoli vähintään 352 siviiliä.
Kansainvälinen tuki ja diplomatia
Uudet kumppanuudet: Ukraina solmi 10-vuotisia puolustusyhteistyösopimuksia Persianlahden maiden (Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Qatar) kanssa droonitiedon vaihtamiseksi.
EU:n tuki: Ukraina sai EU:lta 90 miljardin euron tukilainan.
Suhde Suomeen: Presidentti Stubb ja presidentti Zelenskyi keskustelivat muun muassa drooniyhteistyöstä.
Maaliskuussa 2026 Gazan tilannetta leimasi epävakaa ja hauras tulitauko, joka oli astunut voimaan lokakuussa 2025. Vaikka laajamittaiset sotatoimet olivat virallisesti tauolla, Gazan alueella raportoitiin satoja väkivaltaisia välikohtauksia ja iskuja, joita on kuvattu pikemminkin "matalan intensiteetin sodaksi" kuin todelliseksi rauhaksi.
Tässä keskeisimmät tapahtumat Gazassa maaliskuussa 2026:
Jatkuva väkivalta ja iskut
Ammuskelut ja ilmaiskut: Vaikka tulitauon pitäisi olla voimassa, Gazan hallinto raportoi yli 2 000 rikkomuksesta lokakuun ja maaliskuun välillä. Maaliskuussa raportoitiin jatkuvia ilmaiskuja, tulitusta ja Israelin armeijan operaatioita Hamasia vastaan.
Uhrit: Maaliskuun 6.–17. päivän välisenä aikana Gazassa raportoitiin kuolleen 35 palestiinalaista ja 95 haavoittuneen. Yksittäisessä iskussa Az Zawaydan alueella 15. maaliskuuta kuoli kahdeksan palestiinalaispoliisia.
Operaatiot Rafahissa: Israel jatkoi operaatioitaan Hamasia vastaan erityisesti Rafahin alueella, missä raportoitiin yhteenottoja vielä maaliskuun puolivälissä.
Humanitaarinen kriisi ja sääilmiöt
Hiekkamyrsky ja sää: Voimakas hiekkamyrsky ja kovat tuulet iskivät Gazaan 14. maaliskuuta, mikä tuhosi satoja tilapäisiä suojia ja vaikeutti jo ennestään hauraita elinolosuhteita pakolaisleireillä.
Avustuskuljetusten esteet: Vaikka Kerem Shalomin rajanylityspaikka oli auki, avustustoimitukset kohtasivat merkittäviä viivästyksiä ja esteitä. Maaliskuun alkupuolella lähes neljännes koordinoiduista humanitaarisista liikkeistä Gazan sisällä evättiin.
Rafahin rajanylityspaikka: Rafahin raja Egyptiin avattiin rajoitetusti 19. maaliskuuta lääketieteellisiä evakuointeja varten oltuaan suljettuna helmikuun lopun alueellisen eskalaation (Iranin sodan alkamisen) jälkeen.
Poliittiset ja diplomaattiset toimet
Gazan rauhoittamissuunnitelma: Maaliskuussa ilmoitettiin siirtymisestä Gazan rauhansuunnitelman (Gaza Peace Plan) toiseen vaiheeseen, jonka tavoitteena on alueen demilitarisointi ja jälleenrakennus.
YK:n raportointi: YK:n turvallisuusneuvostolle annettiin 24. maaliskuuta tilannekatsaus, jonka mukaan Gaza on matkalla kohti demilitarisointia, vaikka Iranin ja Israelin välinen sota heijastui edelleen alueen turvallisuuteen.
Länsirannan tilanne
Siirtokuntalaisten väkivalta: Maaliskuussa Länsirannalla raportoitiin ennätysmäärä siirtokuntalaisten tekemiä hyökkäyksiä, jotka johtivat useisiin kuolemiin ja kokonaisten palestiinalaisyhteisöjen tyhjenemiseen.
Väkivaltaiset välikohtaukset: Esimerkiksi 12. maaliskuuta kaksi palestiinalaista ammuttiin heidän hyökättyään Israelin armeijan asemaa kohti Arielin risteyksessä.
Suomen valtion talous maaliskuussa
Valtiovarainministeriön ja maaliskuun 2026 talouskatsausten mukaan Suomen valtiontalous oli keväällä poikkeuksellisen kovassa paineessa globaalin epävarmuuden ja kotimaisten uudistusten vuoksi.
Tässä keskeisimmät tekijät:
1. Budjettivaje ja velkaantuminen
Alijäämän kasvu: Iranin sodan laukaisema energiakriisi ja inflaatio pakottivat valtion lisäbudjetteihin. Maaliskuussa arvioitiin, että valtion nettolainanoton tarve kasvoi ennakoitua suuremmaksi siviilien ostovoiman tukitoimien ja huoltovarmuusmenojen vuoksi.
Velanhallinta: Valtionvelan korkokustannukset pysyivät korkealla tasolla, mikä söi liikkumavaraa muilta budjettimenoilta.
2. Verotulot ja veromuutokset
Verouudistusten vaikutus: Maaliskuussa näkyivät vuoden alussa voimaan tulleiden veromuutosten ensimmäiset konkreettiset vaikutukset. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ja perintöverotuksen keventäminen puhuttivat eduskunnassa.
Arvonlisäverokertymä: Vaikka inflaatio nosti hintoja, kulutuksen hidastuminen erityisesti erikoistavarakaupassa heikensi alv-tulojen kasvua.
3. Energiakriisin hoito ja tukitoimet
Tukipaketit: Hallitus joutui maaliskuun lopulla valmistelemaan uusia tukitoimia, joilla kompensoitiin polttoaineiden hintojen nousua ammattiliikenteelle ja maataloudelle. Nämä lisämenot rasittivat suoraan valtion kassaa.
Huoltovarmuusinvestoinnit: Huoltovarmuuden varmistaminen ja energian omavaraisuuden nopeuttaminen vaativat suuria kertainvestointeja.
4. Talouskasvun hidastuminen
BKT-ennusteet: Valtiovarainministeriö päivitti maaliskuussa ennusteitaan. Suomen talouskasvun arvioitiin jäävän lähelle nollaa tai painuvan tekniseen taantumaan Iranin sodan aiheuttaman vientikysynnän hiipumisen vuoksi.
Vientiteollisuuden haasteet: Logistiset vaikeudet ja raaka-aineiden kallistuminen heikensivät Suomen vientiyhtiöiden kilpailukykyä maailmalla.
5. Työmarkkinatilanne
Työllisyys: Vaikka työllisyysaste pysyi suhteellisen korkeana, maaliskuussa raportoitiin lomautusilmoitusten määrän kasvusta erityisesti rakennus- ja logistiikka-aloilla.
Hallitus antoi vuoden 2026 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle 5. helmikuuta 2026. Maaliskuussa 2026 eduskunta käsitteli esitystä, ja maaliskuun lopulla hallitus aloitti valmistelut uusiin toimiin Lähi-idästä johtuvan energiakriisin helpottamiseksi.
Maaliskuun talouspäätökset ja lisätalousarvio
Velanoton kasvu: Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2026 ensimmäinen lisätalousarvio kasvatti valtion nettolainanoton tarvetta 1 390 miljoonalla eurolla.
Määrärahojen lisäys: Määrärahoja lisättiin 438 miljoonalla eurolla. Panostukset kohdistuivat erityisesti kasvuun, investointeihin ja työllisyyden tukemiseen.
Tuloarvioiden lasku: Varsinaisten tulojen arvioitiin vähenevän 952 miljoonalla eurolla heikentyneen taloussuhdanteen vuoksi.
Investointitukien muutokset: Maaliskuun 10. päivä voimaan tulivat muutokset maatalouden investointitukien hyväksyttäviin yksikkökustannuksiin.
Energiakriisiin vastaaminen
Uudet selvitykset: Maaliskuun lopulla Valtiovarainministeriö aloitti selvityksen uusista keinoista vastata Iranin sodan laukaisemaan energiakriisiin.
Polttoaineiden hinta: Hallitus ilmoitti olevansa valmis palaamaan neuvottelupöytään tukitoimista, mikäli polttoaineiden hinnat jäisivät pysyvästi korkealle tasolle.
Kevään kehysriihi: Maaliskuussa tehtiin pohjatyötä huhtikuun kehysriihelle, jossa päätettiin lopulta huoltovarmuutta ja ruuantuotannon kestävyyttä vahvistavista lisätoimista.
Puolueiden kannatus ja poliittinen ilmapiiri
Maaliskuussa 2026 Suomen poliittista ilmapiiriä hallitsi huoli Iranin sodan talousvaikutuksista, ja puoluekannatuksessa näkyi selvä kahtiajako hallituksen ja opposition välillä.
Puolueiden kannatus
Maaliskuun 2026 mittaukset osoittivat opposition ja erityisesti SDP:n vahvaa johtoasemaa, kun taas pääministeripuolue kokoomuksen kannatus jatkoi laskuaan.
Kokoomus: Kannatus laski alimmalle tasolleen yli viiteen vuoteen, ollen maaliskuussa noin 18,8 %.
Perussuomalaiset: Toipui helmikuun notkahduksesta ja nousi takaisin kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi 14,9 % kannatuksella.
Keskusta: Kannatus pyöri 13,4–14,3 % vaiheilla.
Vasemmistoliitto ja Vihreät: Molemmat puolueet olivat lievässä nousussa; vasemmistoliiton kannatus vahvistui ja vihreät ylittivät 9 % rajan.
Poliittinen ilmapiiri
Poliittista keskustelua leimasi epävarmuus ja "kriisitietoisuus".
Taloushuolet: Pääministeri Petteri Orpo piti Iranin sotaa ja Hormuzinsalmen kriisiä vakavana riskinä Suomen talouskasvulle. Eduskunnan kyselytunneilla keskusteltiin kiivaasti inflaatiopiikistä ja polttoaineiden hinnan noususta.
Tyytymättömyys hallitukseen: Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus laski alimmalle tasolleen koko vaalikaudella. Kansalaisten tyytymättömyys hallituksen kykyyn hoitaa taloutta ja sosiaalisia kysymyksiä kasvoi.
Kehykset ja leikkaukset: Poliittinen valmistautuminen huhtikuun kehysriiheen alkoi, ja julkisuudessa käytiin keskustelua uusista sopeutustoimista, joita EU:n alijäämämenettely Suomelta vaati.
Lentoliikennekaaos: Lähi-idän sota aiheutti merkittäviä häiriöitä lentoliikenteeseen, mikä puhutti matkustusturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
Urheilu
T20 World Cup: Kriketin maailmanmestaruuskisat päättyivät maaliskuun alussa.
Maailmanmestaruuskilpailut: Maaliskuussa järjestettiin muun muassa World Athletics Indoor Championships
Puolueiden kannatus ja poliittinen ilmapiiri
Maaliskuussa 2026 Suomen poliittista ilmapiiriä hallitsi huoli Iranin sodan talousvaikutuksista, ja puoluekannatuksessa näkyi selvä kahtiajako hallituksen ja opposition välillä.
Puolueiden kannatus
Maaliskuun 2026 mittaukset osoittivat opposition ja erityisesti SDP:n vahvaa johtoasemaa, kun taas pääministeripuolue kokoomuksen kannatus jatkoi laskuaan.
SDP: Pysyi Suomen suosituimpana puolueena 24,8–25,0 % kannatuksella.
Kokoomus: Kannatus laski alimmalle tasolleen yli viiteen vuoteen, ollen maaliskuussa noin 18,8 %.
Perussuomalaiset: Toipui helmikuun notkahduksesta ja nousi takaisin kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi 14,9 % kannatuksella.
Keskusta: Kannatus pyöri 13,4–14,3 % vaiheilla.
Vasemmistoliitto ja Vihreät: Molemmat puolueet olivat lievässä nousussa; vasemmistoliiton kannatus vahvistui ja vihreät ylittivät 9 % rajan.
Poliittinen ilmapiiri
Poliittista keskustelua leimasi epävarmuus ja "kriisitietoisuus". [1, 2]
Taloushuolet: Pääministeri Petteri Orpo piti Iranin sotaa ja Hormuzinsalmen kriisiä vakavana riskinä Suomen talouskasvulle. Eduskunnan kyselytunneilla keskusteltiin kiivaasti inflaatiopiikistä ja polttoaineiden hinnan noususta.
Tyytymättömyys hallitukseen: Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus laski alimmalle tasolleen koko vaalikaudella. Kansalaisten tyytymättömyys hallituksen kykyyn hoitaa taloutta ja sosiaalisia kysymyksiä kasvoi.
Kehykset ja leikkaukset: Poliittinen valmistautuminen huhtikuun kehysriiheen alkoi, ja julkisuudessa käytiin keskustelua uusista sopeutustoimista, joita EU:n alijäämämenettely Suomelta vaati.
Lentoliikennekaaos: Lähi-idän sota aiheutti merkittäviä häiriöitä lentoliikenteeseen, mikä puhutti matkustusturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
F1- ja MotoGP-kaudet: Molemmat autourheilun kuninkuusluokat aloittivat uudet kautensa maaliskuussa.
Kulttuuri ja festivaalit
SXSW (South by Southwest): Suuri teknologia-, musiikki- ja elokuvatapahtuma järjestettiin Austinissa 12.–18. maaliskuuta.
Art Basel Hong Kong: Kansainvälinen nykytaiteen suurtapahtuma keräsi kävijöitä maaliskuun lopussa (27.–29.3.).
Uskonnolliset juhlat: Maaliskuu oli merkittävä monille uskonnoille; kuukauden aikana vietettiin muun muassa Ramadania, hindujen Holi-värijuhlaa (3.3.) sekä St. Patrick’s Dayta.
Luonnonilmiöt ja ympärist
Kirsikankukkakausi: Japanissa kirsikankukat saavuttivat huippunsa maaliskuun lopulla.
Sääilmiöt: Kenian rankat tulvat aiheuttivat tuhoja maaliskuun alkupuolelta lähtien.
Kenian tulvat maaliskuussa 2026 olivat seurausta poikkeuksellisen varhain alkaneista ja rajuista "pitkistä sateista", joita El Niño -ilmiön jälkivaikutukset voimistivat. Tulvavuosi 2026 oli jatkoa edellisen vuoden tuhoisille sääilmiöille Itä-Afrikassa.
Tässä keskeisimmät tiedot Kenian tilanteesta maaliskuussa 2026:
Tilanteen kehittyminen
Sateiden alkaminen: Sadekausi alkoi maaliskuun alkupuolella huomattavasti tavanomaista rajummin. Lyhyessä ajassa saadut valtavat sademäärät saivat joet äitymään yli äyräidensä erityisesti maan rannikko-, keski- ja länsiosissa.
Vaikutusalueet: Pahiten tulvista kärsivät Tana-joen varsi, Viktoriajärven ympäristö sekä pääkaupunki Nairobin epäviralliset asuinalueet, joissa viemäröinti ei kestänyt vesimassoja.
Vaikutukset ja tuhot
Uhrit: Maaliskuun loppuun mennessä tulvien raportoitiin vaatineen kymmeniä kuolemanuhreja. Uhrit menehtyivät pääosin hukkumisiin tai mutavyöryihin.
Evakuoinnit: Kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa. Punainen Risti ja paikalliset viranomaiset perustivat hätämajoituskeskuksia kouluihin ja kirkkoihin.
Infrastruktuuri: Tulvat huuhtoivat mennessään siltoja ja katkaisivat tärkeitä tieyhteyksiä, kuten Nairobin ja Mombasan välisen valtatien osuuksia. Tämä vaikeutti avustustarvikkeiden perillemenoa.
Maatalous ja talous
Satojen tuhoutuminen: Maaliskuun tulvat hukuttivat laajoja viljelyalueita, mikä tuhosi juuri istutettuja satoja. Tämä herätti vakavan huolen ruokaturvasta vuoden 2026 loppupuolella.
Karjan menetykset: Erityisesti paimentolaisalueilla tuhansia karjaeläimiä hukkui tai kuoli tulvien mukanaan tuomiin tauteihin.
Terveysriskit
Taudit: Viranomaiset varoittivat maaliskuussa vesivälitteisten tautien, kuten koleran ja lavantaudin, leviämisriskistä, kun puhdas juomavesi saastui tulvaveden vuoksi.
Maaliskuu 2026 muistetaan Suomessa poikkeuksellisesta säästään ja useista yhteiskunnallisista puheenaiheista. Tässä keskeisimmät tapahtumat ja ilmiöt:
Ennätyslämmin sää
Historiallinen lämpö: Maaliskuu 2026 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila nousi ensimmäistä kertaa nollan yläpuolelle (1,1 °C).
Kevään aikainen alkuluku: Terminen kevät alkoi monin paikoin kuukauden etuajassa jo helmikuun lopulla.
Talous ja politiikka
Inflaatiopaineet: Euroopan keskuspankin mukaan Lähi-idän jatkunut sota nosti energian hintoja ja kiihdytti inflaatiota koko euroalueella.
Veromuutokset: Vuoden alussa voimaan tulleet verouudistukset puhuttivat: muun muassa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistui ja perintöverotusta kevennettiin.
Tasa-arvokeskustelu: Naistenpäivän ympärillä käytiin vilkasta keskustelua naisten euroista, tasa-arvosta ja onnellisuuden mittaamisesta rahassa.
Tapahtumat ja teemat
Hengelliset tapahtumat: Suomen Evankelinen Allianssi järjesti valtakunnallisen rukous- ja paastokuukauden.
Kulttuuri: Helsingissä järjestettiin teemallisia kävelykierroksia, kuten suosittu "Murhakävely Helsingin keskustassa".
Pääsiäisen odotus: Maaliskuu oli valmistautumista pääsiäiseen, jota vietettiin vuonna 2026 huhtikuun alussa
World Athletics Indoor Championships suomalaisten menestys ja tulokset
Puolan Toruńissa 20.–22. maaliskuuta 2026 järjestetyissä yleisurheilun sisäratojen MM-kilpailuissa Suomen joukkueen menestys jäi odotettua vaatimattomammaksi, eikä mitaleita saavutettu. Suomalaisittain parhaasta sijoituksesta vastasi seiväshyppääjä Wilma Murto, mutta joukkuetta koettelivat useat poissaolot.
Keskeiset tulokset ja sijoitukset
Wilma Murto (Seiväshyppy): Murto sijoittui finaalissa 11. sijalle tuloksella 455 cm. Hän ylitti aloituskorkeutensa 435 cm ja toisellaan 455 cm, mutta kolme yritystä korkeudesta 470 cm epäonnistuivat. Kilpailun voitti brittiläinen Molly Caudery tuloksella 485 cm.
Kristian Pulli (Pituushyppy): Pulli oli mukana kisoissa sunnuntaina ja tavoitteli pistesijaa, mutta jäi kärkikamppailun ulkopuolelle.
Elmo Lakka (60 m aidat): Lakka osallistui kisoihin nauttien kilpailemisesta, vaikka monet maailman kärkiaituri jättivät kisat väliin.
Reetta Hurske ja Lotta Kemppinen: Molemmat nimettiin joukkueeseen, mutta mitalisijat jäivät saavuttamatta kovatasoisissa kilpailuissa.
Poissaolot ja joukkueen tilanne
Suomen joukkue kärsi merkittävästä poissaolosta, kun seitsenottelun mitalisuosikki Saga Vanninen joutui jättämään kisat väliin terveyssyistä ja keskittymään kesäkauteen. Myös moni muu kansainvälinen huippu-urheilija jätti Toruńin MM-hallit väliin valmistautuakseen tulevaan kesään, mikä johti keskusteluun "joukkopaosta".
Mitä tapahtui Kalajoella?
Kalajoella maaliskuu 2026 oli vilkas kuukausi, jolloin kaupunki valmistautui historialliseen maatalousnäyttelyyn ja nautti talvikauden aktiviteeteista. Tässä keskeisimmät tapahtumat ja uutiset:
Tapahtumat ja vapaa-aika
Kallahiihto: Perinteinen Kallahiihto järjestettiin sunnuntaina 1. maaliskuuta. Hiihtoretki suuntautui Merisärkän edustalta Kallaan, ja puolivälissä matkaa huoltopisteenä toimi ilmatyynyalus.
Talviloma: Kalajoen koululaiset viettivät talvilomaa maaliskuun ensimmäisellä viikolla (2.–6.3.2026).
Monitoimireitti: Meren jäällä kulkeva monitoimireitti jouduttiin sulkemaan 4. maaliskuuta muuttuneiden olosuhteiden ja jään päälle nousseen veden vuoksi.
Talous ja hallinto
Jätemaksut: Kalajoella astui voimaan uusi jätemaksutaksa 1. maaliskuuta, mikä toi korotuksia maksuihin kautta linjan.
Veroprosentit: Vuoden 2026 kunnan tuloveroprosentiksi vahvistettiin Kalajoella 8,9 %.
Rikostutkinta: Syyttäjä teki maaliskuussa päätöksen, ettei poliisin aseenkäyttö Kalajoella helmikuussa tapahtuneella kotihälytystehtävällä johda esitutkintaan.
Tulevien suurtapahtumien valmistelu
Farmari 2026: Maaliskuussa uutisoitiin Farmari-maatalousnäyttelyn valmisteluista. Tapahtumaan odotetaan kesäkuussa noin 70 000 vierasta, ja maaliskuussa esiteltiin jo tulevan kesän ohjelmaa, kuten vuohien lypsynäytöksiä.
Oulu2026: Kalajoki jatkoi valmistautumistaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen Oulun kumppanikuntana.
