Kansainvälinen talous ajautui vuoden 1957 alkupuolella lamaan, joka saavutti aallonpohjan keväällä 1958. Suomi pyrki parantamaan asemiaan devalvoimalla markan rajusti syyskuussa 1957. Kansaneläkejärjestelmän laajennus, yllättäen noussut työttömyys ja kallis maatalouspolitiikka johtivat valtion keväällä 1957 niin pahaan kassakriisiin, että se joutui lykkäämään maksujaan. Vuoden 1958 puolella tilanne vain paheni.
SDP:ssä oli sodan päättymisestä lähtien jännite tannerilaisten ja ammattiyhdistyssiiven välillä. Tilanne johti SDP:n hajoamiseen. Tanner palasi politiikkaan vuonna 1957.
Supervaltojen johtamat sotilasliitot ottivat 1950-luvun puoliväliin mennessä Keski-Euroopan rautaisiin pihteihinsä. Neuvostoliitto onnistui räjäyttämään vetypommin vuonna 1953 vain vuoden USA:n jälkeen. Ydinaseista tuli ongelma.
Unkarin kansannousun tukahduttaminen 1956 oli järkytys suomalaisille. Hrustsevin vuoden 1957 Suomen viikon vierailu oli menestys Suomen ja Neuvostoliiton välisille suhteille.
Vasemmisto voitti vuoden 1958 eduskuntavaalit. Ulkopoliittisissa suhteissa syksy oli pakkassyksy.
Tammikuu
1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti ensimmäisen televisioidun uudenvuodenpuheen. Säännölliset TV-lähetykset alkavat.
4. tammikuuta – Sputnik 1 syöksyi ilmakehään Maata kiertäneeltä radalta ja tuhoutui (se laukaistiin matkaan 4. lokakuuta 1957).
7. tammikuuta – hallitus esitti eduskuntaryhmille yksityiskohtaisen talouspoliittisen ohjelmansa tulevan kassakriisin ratkaisemiseksi.
8. tammikuuta – Bobby Fischer voitti 14-vuotiaana Yhdysvaltain shakkimestaruuden.
8. tammikuuta – Neuvostoliitto ehdottaa Norjalle Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen muodostamista.
10. tammikuuta – Suomi liittyi Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n jäseneksi.
10. tammikuuta – Valio joutuu keskeyttämään maksunsa kassakriisin takia.
18. tammikuuta – SDP:n puolueneuvosto päätti, ettei puolueen oppositiota, ns. skogilaisia, saanut asettaa puolueen ehdokaslistoille eduskuntavaaleissa.
31. tammikuuta – Ensimmäinen yhdysvaltalaissatelliitti, Explorer I, laukaistiin kiertoradalle.
31. tammikuuta – James Van Allen varmisti Van Allenin säteilyvyöhykkeiden olemassaolon.
Helmikuu
1. helmikuuta – Egypti ja Syyria yhdistyivät Yhdistyneeksi arabitasavallaksi. Sen presidentiksi nimitettiin Gamal Abdel Nasser.
1. helmikuuta – Luistelun EM-kisoissa 1500 metrin luistelussa Toivo Salonen voittaa hopeaa.
2. helmikuuta - Miss Suomeksi valittiin 19-vuotias tamperelaistyttö Pirkko Mannola. Vuonna 1957 Miss Maailmaksi oli valittu suomalainen Marita Lindahl.
4.–9. helmikuuta/1. maaliskuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
6. helmikuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Marjos Rapola totesi, ettei Maalaisliiton puoluesihteeriä Arvo Korsimoa vastaan tehty kantelu antanut aihetta jatkotoimiin. Korsimoa oli syytetty rintamakarkuruudesta talvisodan aikana.
6. helmikuuta – Münchenissä sattuneessa lento-onnettomuudessa kuoli kaikkiaan 22 ihmistä, mm. kahdeksan Manchester Unitedin pelaajaa.
15. helmikuuta – Luistelun MM-kisoissa Toivo Salonen sijoittuu toiseksi 500 metrin matkalla. Juhani Järvinen sijoittuu toiseksi 1500 metrin luistelussa.
17. helmikuuta – Paavi Pius XII nimitti Chiara Assisilaisen (1193–1253) television suojeluspyhimykseksi.
18. helmikuuta – Egyptin sotajoukot marssivat Sudanin rajan yli. Presidentti Nasser vaati Sudania luovuttamaan Egyptille kaikki 22. leveyspiirin pohjoispuolella olevat alueensa. Egypti veti joukkonsa kuitenkin takaisin Sudanin alueelta 25. helmikuuta.
18. helmikuuta – Suomi sai Yhdysvalloilta 4,5 miljardin markan lainan, josta 3,5 miljardia käytettiin Pirttikosken voimalaitoksen rakentamiseen.
22. helmikuuta – Englanti suostuu USA:n ohjusten sijoittamiseen alueelleen.
28. helmikuuta – Suomessa ilmoitettiin olleen 45 000 tuberkuloosia sairastavaa. Suomi kuului taudin suhteen Euroopan "mustiin maihin".
28. helmikuuta – Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Aku Sumu sai pyytämänsä eron. Hänen tilalleen tuli Paavo Kastari.
Maaliskuu
1.maaliskuuta – Hiihdon MM-kilpailujen avaus Lahdessa. Lahden MM-kisojen tuloksia: Veikko Hakulinen voittaa 15 km:n maailmanmestaruuden, 30 km:n hiihdon maailmamestaruuden voittaa Kalevi Hämäläinen, Arvo Viitanen on neljäs, 50 km:n hiihdossa Veikko Hakulinen on toinen, Arvo Viitanen kolmas, Arto Tiainen neljäs ja Eero Kolehmainen viides. Yhdistetyn kilpailun voittaa Paavo Korhonen ja Martti Maatela on neljäs. Naisten 10 km:n hiihdossa Siiri Rantanen on kolmas. Mäenlaskun voittaa Juhani Kärkinen ja Ensio Hyytiä on toinen. 4x10 km:n viestissä Suomi on kolmas. Naisten 3 x 5 km:n viestissä Suomi on toinen.
8. maaliskuuta – Porin kaupunki täytti 400 vuotta.
17. maaliskuuta – Yhdysvallat laukaisi Vanguard 1 -satelliitin.
19. maaliskuuta – Ranskan, Länsi-Saksan, Italian ja Benelux-maiden parlamenttikokous. ”Euroopan parlamentti” avattiin Strassbourgissa.
19. maaliskuuta – Maataloustuloa tarkistettiin. Voin hinta laski 40 mk/kg, maidon nousi 2 mk/litra, juuston 30-35 mk/kg ja viljan 10 mk/kg.
22. maaliskuuta – Faisalista tuli Saudi-Arabian kuningas.
24. maaliskuuta – Kirjailija Anni Swan kuolee.
26. maaliskuuta – Kansanedustajat Matti Lepistö, Valdemar Liljeström ja Aarre Simonen ilmoittivat muodostaneensa sosiaalidemokraattien riippumattoman eduskuntaryhmän.
27. maaliskuuta – Nikita Hruštšovista tuli Neuvostoliiton päämies. Bulganin eroaa. Breznev Neuvostoliiton pääministeriksi.
28. maaliskuuta – Valtionvarainministeri Ahti Karjalaiselle myönnettiin ero.
Huhtikuu
3. huhtikuuta – Sanomalehdet kertoivat opetusministeriön vapauttaneen yleiseen käyttöön osan niistä kirjoista, jotka oli sodan jälkeen lokakuussa 1944 poistettu kirjastoista Neuvostoliitolle vihamielisinä.
14. huhtikuuta – Gomulka ilmoitti puheessaan Varsovassa, etteivät lakot ole sallittuja Puolassa.
16. huhtikuuta – Rotuerottelun kannattajat saivat enemmistön Etelä-Afrikan liittovaltion parlamenttivaaleissa.
20. huhtikuuta – Marokko kehotti nootissaan Espanjaa vetämään joukkonsa Pohjois- ja Etelä-Marokosta.
26. huhtikuuta – Kekkonen nimittää Kuuskosken hallituksen. Fieandtin hallituksen jäsenet vapautettiin tehtävästään.
Toukokuu
1. toukokuuta – Passien tarkastus Pohjoismaiden välisillä rajoilla lopetettiin.
5. toukokuuta – USA torjuu Rapacki-suunnitelman.
6. toukokuuta – Suomen Kristillinen Liitto perustetaan.
7. toukokuuta – Nainen toimi Pohjoismaissa ensimmäistä kertaa pääministerinä, kun ministeri Tyyne Leivo-Larsson ryhtyi hoitamaan väliaikaisesti pääministerin tehtäviä Reino Kuuskosken sijaisena.
7. toukokuuta – Vuonna 1871 valmistunut, Suomen kauneimmaksi puukirkoksi sanottu Oriveden kirkko tuhoutui tahallaan sytytetyssä tulipalossa.
15. toukokuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 3 -satelliitin.
15. toukokuuta – Eläintarhan ajot järjestettiin Helsingissä 20. kerran. Maksaneita katsojia oli ennätysmäärä, 82 597.
26. toukokuuta – Sensuuri astui voimaan koko Ranskan alueella.
31. toukokuuta – Kekkosen Neuvostoliiton vierailu päättyy.
Kesäkuu
1. kesäkuuta – Charles de Gaulle kutsuttiin eläkkeeltä johtamaan Ranskaa kuudeksi kuukaudeksi.
7. kesäkuuta – Ulkoministeriö ilmoitti, että Neuvostoliitosta oli palautettu 11 922 suomalaista sotavankia, heistä suurin osa (11 911) jo 13. tammikuuta 1946 mennessä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen sotavankiasia katsottiin loppuun käsitellyksi.
15. kesäkuuta – Kreikka lopetti sotilaallisen yhteistoimintansa Atlantin liitossa Turkin kanssa, Syynä tähän oli Kyproksen kriisi.
16. kesäkuuta – Pääministeri Imre Nagy ja kenraali Pal Maleter teloitettiin Unkarissa maanpetoksesta.
18. kesäkuuta – Useissa maissa esitettiin vastalauseita Unkarin teloitusten johdosta.
27. kesäkuuta – ilmoitettiin, että v.1957 ns. aasialaisinfluenssa vaati Suomessa n, 1500 kuolonuhria.
Heinäkuu
1. heinäkuuta – Vaalimaan raja-asema avattiin liikenteelle.
5. heinäkuuta – Pääministeri de Gaulle ilmoittaa, että Ranska rakentaa oman ydinasejärjestelmän.
6.–7. heinäkuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. SDP:n eduskuntaryhmä supistui tuntuvasti heti vaalien jälkeen, kun 11 sen listoilta valittua edustajaa siirtyi puolueen opposition eduskuntaryhmään. Eduskuntavaalit päättyvät vasemmiston voittoon.
10. heinäkuuta – Ensimmäiset pysäköintimittarit asennettiin Isossa-Britanniassa.
11. heinäkuuta – Espoon kunta täytti 500 vuotta.
11. heinäkuuta – Yhdysvallat esitti Neuvostoliitolle jyrkkäsanaisen vastalauseen sen johdosta, että venäläiset olivat ampuneet alas amerikkalaisen kuljetuskoneen.
14. heinäkuuta – Irakin vallankumous: nationalistit syrjäyttivät kuningas Faisal II:n monarkian, Abdul Karim Qassimista tuli maan johtaja.
15. heinäkuuta – 5 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Beirutissa Libanonissa tukeakseen länsimielistä hallitusta.
29. heinäkuuta – Yhdysvaltain kongressi perusti NASAn (National Aeronautics and Space Administration).
31. heinäkuuta – Majuri Lauri Pekuri rikkoi ensimmäisenä suomalaisena äänivallin Folland Gnat -suihkuhävittäjällä.
Elokuu
3. elokuuta – Ydinsukellusvene USS Nautilus alitti ensimmäisenä pohjoisnavan.
2-3. elokuuta – SM-kisoissa 100 metrin juoksun voitta Pentti Rekola, 200 metrin juoksu Börje Strand, 400 metrin juoksun Woitto Hellsten, 800 metriä Olavi Salonen, 1500 metriä Olavi Vuorisalo, 5000 m Jorma Kakko, 10 000 metriä Eero Tuomaala, 110 m aidat Raimo Siukola, 400 m aidat Osvald Mildt, 3000 m estejuoksun Olavi Rinteenpää, kuulantyönnön Reijo Koivisto, kiekonheiton Carol Lindroos, keihäänheiton Väinö Kuisma, moukarinheiton Kalevi Horppu, kolmiloikan Kari Rahkamo, korkeushypyn Eero Salminen, seiväshypyn Eeles Landström.
13. elokuuta – Izvestija kirjoittaa, että SDP:n johdon uusiminen osoittaa oikeistovoimien pyrkivän muuttamaan Suomen ulkopolitiikkaa.
23. elokuuta – Toinen Taiwanin salmen kriisi alkoi Kiinan Kansan vapautusarmeijan pommitettua Quemoyta.
23. elokuuta – Neuvostoliitto pyytää viisumia O.W. Kuusiselle.
29. elokuuta - Pop-tähti Michael Jackson syntyi Gary Indianassa
29. elokuuta – Kekkonen varoittaa Johannes Virolaista menemästä samaan hallitukseen Väinö Leskisen kanssa. Kekkonen nimittää Fagerholmin III hallituksen.
31. elokuuta – Suomen Kommunistinen Puolue piti 40-vuotisjuhlansa Helsingissä. Juhlaan oli kutsuttu myös Otto Ville Kuusinen, mutta hänen viisumianomuksensa peruttiin.
Syyskuu
1. syyskuuta – Islanti laajensi kalastusvetensä 12:een meripeninkulmaan, tästä seurasi ensimmäinen turskasota Britannian kanssa.
15. syyskuuta – Suurlähettiläs Lebedev matkustaa lomalle Moskovaan.
22. syyskuuta – Kansanedustaja, ylijohtaja Veikko Vennamo erosi Maalaisliiton eduskuntaryhmästä.
28. syyskuuta – Ranskassa 79 % äänestäneistä kannatti viidennen tasavallan perustuslakia.
28. syyskuuta – Imatralla vihittiin käyttöön arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko, joka oli jo rakennustyön aikana herättänyt huomiota myös ulkomailla.
30. syyskuuta – Neuvostoliitto jatkaa kesäkuussa keskeyttämiään ydinasekokeita.
Lokakuu
2. lokakuuta – Guinea julistautui itsenäiseksi Ranskasta.
2. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti aloittavansa uudelleen ydinasekokeensa.
4. lokakuuta – Englantilainen lentoyhtiö BOAC aloitti ensimmäisenä aikataulun mukaiset matkustajalennot suihkukoneilla Atlantin yli käyttäen De Havilland Comet-4 -matkustajakoneita Lontoo-New York-reitillä. Yhdysvaltalainen Pan Am aloitti omat vastaavat lentonsa Boeing 707 -koneilla kolme viikkoa myöhemmin 26. lokakuuta New York-Pariisi-reitillä.
5. lokakuuta – Säiliölaiva Tupavuori räjähti Neste Oy:n Naantalin jalostamon laiturissa, jolloin kolme ihmistä sai surmansa.
10. lokakuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Viktor Lebedev matkusti Moskovaan eikä enää palannut Suomeen. Neuvostoliitto ilmoitti presidentti Urho Kekkoselle, ettei Lebedeville nimitetä seuraajaa.
17. lokakuuta – Suomen ensimmäinen tietokone, Postisäästöpankin IBM 650 "Ensi" otettiin käyttöön.
22. lokakuuta – Neuvostoliiton lähetystö vaati hallitusta estämään Yrjö Leinon muistelmien julkaisemisen.
23. lokakuuta – Ruotsin akatemia ilmoitti myöntäneensä Nobelin kirjallisuuspalkinnon neuvostoliittolaiselle Boris Pasternakille. Neuvostoliiton kirjailijaliiton lehti Literaturnaja Gazeta leimasi Pasternakin palkitsemisen Neuvostoliitolle vihamieliseksi teoksi. Pasternak erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta 28. lokakuuta.
28. lokakuuta – Angelo Giuseppe Roncalli valittiin uudeksi paaviksi, ja hän otti nimen Johannes XXIII.
29. lokakuuta – Boris Pasternak kieltäytyi vastaanottamasta Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Ruotsin akatemia ilmoitti Pasternakin säilyttävän tästä huolimatta kunniansa Nobel-palkittuna kirjailijana.
30. lokakuuta – Leskiläiset perustavat Ammattiliittojen Yhteisjärjestön.
Marraskuu
1. marraskuuta – Professori Veli Merikoski valittiin Kansanpuolueen puheenjohtajaksi.
10. marraskuuta – Hrustsev ilmoittaa, että Neuvostoliitto haluaa purkaa neljän vallan sopimuksen Berliinistä.
11. marraskuuta – Yhdysvallat ilmoitti, ettei se luovu miehitysoikeudestaan Länsi-Berliinissä ja että se pitää Länsi-Berliinin hallussaan tarvittaessa asevoimin.
15. marraskuuta – Moskova pyytää suomalaisia lopettamaan vientitoimitukset Neuvostoliittoon. 21. marraskuuta − Maalaisliiton kansanedustaja Martti Miettunen siirtyi Lapin läänin maaherraksi ja erosi eduskunnasta. Hänen tilalleen tuli maanviljelijä Akseli Paarman.
25. marraskuuta – Ranskan Sudan sai autonomian. Se itsenäistyi 22. syyskuuta 1960 nimellä Mali.
27. marraskuuta – Berliinin kriisi: Hruštšov jätti Berliini-ultimaatumin, jossa Neuvostoliitto vaati Berliinin jakamisen päättämistä, ja sen muuttamista vapaakaupungiksi, itsenäisenä Länsi-Saksasta ja DDR:stä. Jollei tätä toteutettaisi kuuden kuukauden sisällä, Neuvostoliitto solmisi rauhansopimuksen vain Itä-Saksan kanssa, ja Berliini saarrettaisiin uudelleen.
27. marraskuuta – Paasikivi-seura perustettiin Helsingissä.
28. marraskuuta – Tšad, Kongon tasavalta ja Gabon saivat autonomian.
28. marraskuuta − SKDL:n kansanedustaja Mauri Ryömä sai surmansa auto-onnettomuudessa. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli päätoimittaja Juho Mäkelä.
29. marraskuuta – SDP:n opposition johtoryhmään kuuluneet Eero Antikainen, Valdemar Liljeström ja Aarre Simonen erotettiin SDP:stä puolueen sisäisten sovintoneuvottelujen epäonnistuttua.
Joulukuu
1. joulukuuta – Keski-Afrikan tasavalta sai autonomian.
1. joulukuuta – USA tarjoaa taloudellista tukea Suomelle.
4. joulukuuta – Yöpakkaskriisi: pääministeri K.-A. Fagerholm esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun ulkoministeri Johannes Virolainen oli eronnut hallituksesta syytä ilmoittamatta.
16. joulukuuta – Mao Zedongin ilmoitettiin eroavan Kiinan kansantasavallan presidentin virasta.
16. joulukuuta – NATO torjuu Neuvostoliiton Berliiniä koskevat vaatimukset.
21. joulukuuta – Kenraali de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi 78,5 %:lla äänistä.
25. joulukuuta – Neuvostoliitossa hyväksyttiin uusi rikoslaki. Kuolemanrangaistus säilytettiin, mutta nimitys "kansan vihollinen" poistettiin.
31. joulukuuta – Kansainvälinen geofysiikan vuosi päättyi. Se oli alkanut 1. heinäkuuta 1957.
Vuosi 1958 Elävä arkisto
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=1958&k=&m=
Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1959
Mitä, missä, milloin 1960
Valitut Palat Itsenäinen Suomi
Suomen Kuvalehti Itsenäisyytemme vuosikymmenet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti