Poliisilain 1 §:n mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Esitutkintalaki säätelee rikoksen johdosta tapahtuvaa esitutkintaa. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on suoritettava esitutkinta tehdyn ilmoituksen perusteella tai kun muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
On syytä epäillä tarkoittaa, että asioita huolellisesti harkitseva henkilö havaintojensa ja muiden esille tulleiden seikkojen perusteella päätyy siihen, että rikos on tapahtunut. Esitutkinnan aloittamiskynnystä ei saa asettaa liian korkealle, mutta on pystyttävä perustelemaan miksi on syytä epäillä rikosta. Esitutkinta on osa rikosprosessia. Esitutkinnassa selvitetään rikos ja muut syytteen nostamista varten tarvittavat seikat (ETL 5 §).
Asiassa on saatavilla myös muuta, ulkopuolista selvitystä kuin ilmoituksentekijän oma rikosepäily. Jos esitutkinnan aloittamista joudutaan tutkimaan, niin päätöksen aloittamisesta tekee tutkinnanjohtaja. Jos antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluva seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
Väärä ilmianto on sellainen, jossa joku antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi ja joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. (RL 15:6 6 §)
Tutkintakynnys ylittyi Alpo Rusin ja Tiitisen listan nimien osalla
Suurlähettiläs Alpo Rusia voitiin valtion mielestä epäillä vakoilusta Itä-Saksan hyväksi, koska Rusi pystyttiin yhdistämään Stasin koodiin. Valtion asianajajan Aarno Arvelan mukaan tutkintakynnys ylittyi selvästi. Arvela perusteli Helsingin käräjäoikeudessa, miksi esitutkinta aloitettiin. Stasi-upseeri Peter Kellerin mukaan koodinimi Pekalla oli yhteys Alpo Rusiin. Rusin veli Jukka Rusi tunnusti luovuttaneensa asiakirjoja Stasille. Valtio oli selvittänyt, että Stasille 1969-1976 luovutettujen asiakirjojen joukossa oli ulkoministeriön papereita, joihin Jukka Rusin oli vaikea päästä käsiksi. Jukka Rusi kiisti, että ulkoministeriön palveluksessa oleva Alpo Rusi olisi sekaantunut luovutuksiin. Arvelan mukaan asiakirjojen laatu ja niiden määrä kuitenkin antoivat perusteet epäilylle, että Alpo Rusi olisi syyllistynyt vakavaan rikokseen. Asianajaja Arvela korosti, että epäily ei perustunut Stasin henkilökortteihin.
Selkeä ajojahti
Olen asianajaja Aarno Arvelan kanssa samaa mieltä, että tutkintakynnys ylittyi. Tutkinta olisi kuitenkin pitänyt lopettaa, kun huomattiin, ettei Alpo Rusin mahdollisista rikoksista ole riittävää näyttöä. Todisteeksi olisi riittänyt Stasikortit. Alpo Rusille oli tehty F16 kortti muttei F22 korttia. Supolla ei siis ollut mitään pitävää näyttöä siitä, että Rusi olisi syyllistynyt rikokseen. Lisäksi esitutkinnasta tiedot vuotivat käsittämättömällä tavalla ja Alpo Rusi tuomittiin mediaoikeudenkäynnissä syylliseksi ilman näyttöä. Kuka vuosi ja miksi? Supo oli vuotanut tietoja asiasta. Kysymys oli selkeästä ajojahdista. Menettely on aiheuttanut Alpo Rusille suurta taloudellista vahinkoa ja mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä.
Aiheeton epäilys
Erikoinen asia on presidentti Martti Ahtisaaren lausunto oikeudessa. Hänen lapussaan luki Supon tieto, että Alpo Rusi kävi pyydykseen vuonna 76. Mihin pyydykseen? Mihin tämä perustui? Syytteet Alpo Rusia vastaan jätettiin nostamatta. Kysymys on siis aiheettomasta epäilystä, mikä käy korvausvaatimuksen perusteeksi.
Salailu on lopetettava
Päiväuutiset kertoivat 18.1.2005 seuraavaa: Uusi poliisiylijohtaja Markku Salminen ei aio käynnistää poliisitutkintaa niin sanotun Tiitisen listan pohjalta. Listalla olevien suomalaisten on epäilty olleen yhteistyössä DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin kanssa. Suojelupoliisin (supo) tuolloinen päällikkö Seppo Tiitinen sulki listan kassakaappiinsa yhteisymmärryksessä presidentti Mauno Koiviston kanssa vuonna 1990.
Viimeksi professori Alpo Rusi vaati sunnuntain Helsingin Sanomissa 26.8.2007, että Suomessa olisi tehtävä pesänselvitys Stasi-listojen tutkimiseksi. Markku Salminen sanoo Iltalehden haastattelussa, että aikanaan on tehty päätös, etteivät Tiitisen lista ja sen aikaiset paperit ylitä tutkintakynnystä. Myös oikeuskansleri on tullut tähän tulokseen. Minulla ei ole mitään syytä käynnistää tutkintaa, koska aikanaan on tehty lailliset ratkaisut, ettei tutkintakynnys ylity, Salminen sanoo.
Tiitisen listan nimet esitutkintaan!
Alpo Rusin oikeudenkäynnin asiakirjat ja Alpo Rusin kirja Vasemmalta ohi aiheuttavat sen, että tutkintakynnys ylittyy myös Tiitisen listan nimien osalla.. Tiitisen listalla olevien nimien on jouduttava esitutkinnan kohteeksi. Kansalaisten on syytä tietää keiden nimet on listalla ja millä perusteella. Jos asia etenee syyteharkintaan, niin syyttäjän on tehtävä päätös syytteen nostamisesta tai hylkäämisestä ja perusteltava se asianmukaisesti. Vain tällainen menettely voi tyydyttää Suomen kansalaisia.
Kuva
Kansikuva kirjasta Kasvoton mies.
Markus Wolf johti Saksan demokraattisen tasavallan turvallisuusministeriön ulkomaantiedustelua 34 vuotta. Kasvoton mies on hänen muistelmateoksensa, mikä oli eisillä myös Rusi-oikeudenkäynnissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti