Kekkonen oli ollut presidenttinä yli 20 vuotta ja hänet oli valittu neljä kertaa, mutta jokaisessa voitossa oli karvas sivumaku. Ensimmäisellä kerralla 1956 ratkaisu oli yhden tuntemattoman valitsijamiehen varassa. Vastustajat väittivät, että toisella kerrallakin 1962 ratkaiseva ääni tuli Kremlistä. Kolmannella kerralla 1968
Kekkosta loukkasi
Matti Virkkusen nousu haastajaksi ja
Veikko Vennamon häikäilemättömän vaalitaistelun yllättävän hyvä tulos. Vuodenvaihteessa 1972-73 Kekkosen vastustajat runnottiin väkisin poikkeuslain tueksi kaaosmaisessa tilanteessa. Vuoden 1978 presidentinvaali oli
Kekkoselle hyvitys kaikesta tästä, mutta siinäkin oli aimo annos apeutta. Vanha presidentti suostui yllättäen ehdokkaaksi kaksi ja puoli vuotta ennen valitsijamiesvaaleja keväällä 1975. Ja pyytäjänä oli yllättäen SDP.
Neuvostoliiton puolustusministeri
Dmitri Ustinov teki heinäkuussa 1978 virallisen vierailun Suomeen. Suurpolitiikassa puolustuskannalle joutuneen supervallan ylin sotilaskomentaja oli mahtinsa huipulla.
Ustinov sai Suomessa lähes valtionpäämiehen kohtelun. Hän hämmästytti ja pelästytti Suomen puolustushallinnon johdon. Ensimmäisessä neuvottelussa hän otti esille kysymyksen YYA-sopimuksen mukaisen yhteistoiminnan valmistelusta jo rauhan aikana järjestämällä yhteisiä sotaharjoituksia. Hän uudisti ehdotuksen seuraavana päivänä
Kekkoselle. Presidentti torjui ajatuksen heti.
Tammikuu
1. tammikuuta – Air Indian Boeing 747 räjähti lähellä Bombayta, 213 ihmistä sai surmansa.
3. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkaisi palstallaan "Helsingin horisontti" toimittaja
Raija Forsströmin jutun Työväentalolle esiintymään tulossa olleesta englantilaisesta punk-rock-yhtye Sex Pistolsista, jonka musiikin hän totesi olevan "rääväsuisen riiviölauman räkäistä raakkumista" ja kehotti että lastensuojelijat tai ympäristöhygieenikot voisivat estää moisten pääsyn Suomeen.
4. tammikuuta – Kansanäänestys Chilessä tuki
Augusto Pinochetia.
5. tammikuuta Lastensuojelun keskusliitto lähetti vetoomuksen sisäasianministeriön ulkomaalaistoimistolle Sex Pistolsin maahantulon estämiseksi. Myös poliittiset nuorisojärjestöt antoivat yksimielisen julkilausuman yhtyeen maahantulon estämiseksi. Sisäministeri
Eino Uusitalo eväsi Sex Pistolsilta työluvan ja maahantulon Suomeen 12. tammikuuta.
7. tammikuuta –
Emilio Palma syntyi Antarktiksella ensimmäisenä ihmisenä historiassa.
8. tammikuuta – Mariaanien saariryhmä Tyynellämerellä siirtyi Yhdysvaltain osaksi.
10. tammikuuta – Toisinajattelija
Pedero Jaoquin Chamorron salamurha johti levottomuuksiin Nicaraguan hallitusta vastaan.
14. tammikuuta – Sex Pistols piti viimeisen keikkansa San Franciscossa ja kolme päivää myöhemmin
Johnny Rotten ilmoitti bändin hajonneen.
15. tammikuuta – Presidentin valitsijamiesvaalit alkavat
17. tammikuuta – Noin 10 000 ihmistä jäi kodittomiksi, kun Etelä-Afrikan hallitus hävitti Unibellin hökkelikaupungin. Viranomaiset väittivät asuntoja laittomiksi ja syyttivät asukkaita luvattomasta oleskelusta alueella.
18. tammikuuta – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Yhdistyneen kuningaskunnan syylliseksi vankien pahoinpitelyyn Pohjois-Irlannissa, mutta merkkejä kidutuksesta ei todettu.
19. tammikuuta – Viimeinen Länsi-Saksassa valmistettu Volkswagen Kupla lähti Emdenin tehtaan kokoonpanolinjalta.
21. tammikuuta – Vainikkalasta Haminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui kiskoilta Vehkalahdella, jolloin kuudesta rikkoutuneesta vaunusta valui yli 200 tonnia öljyä maastoon. Onnettomuuden syyksi arveltiin radan heikkoa kuntoa.
22. tammikuuta – Etiopia julisti Länsi-Saksan lähettilään ei-toivotuksi henkilöksi.
23. tammikuuta – Ruotsi kielsi ensimmäisenä maana otsonikerrosta vahingoittavien aerosolien käytön.
24. tammikuuta – Neuvostoliiton ydinkäyttöinen vakoilusatelliitti, Kosmos 954, putosi Kanadaan.
25. tammikuuta –
Aulis Sallinen sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperastaan Ratsumies. Palkinnon arvo oli 75 000 Tanskan kruunua eli noin 50 000 markkaa.
25. tammikuuta – Työttömien määrän ilmoitettiin ylittäneen Suomessa 200 000 henkilön rajan. Työttömien määrä oli noussut Suomessa vuoden 1977 aikana nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
30. tammikuuta – Lumimyrsky tappoi 90 Yhdysvalloissa.
31. tammikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri
Johannes Virolainen ehdotti Kokoomuksen ottamista mukaan hallitukseen. Pääministeri
Kalevi Sorsa torjui ajatuksen. Kokoomuksen puheenjohtaja
Harri Holkeri piti
Virolaisen ehdotusta taktisena.
Helmikuu
1. helmikuuta – Elokuvaohjaaja
Roman Polański pakeni Ranskaan myönnettyään olleensa sukupuoliyhteydessä 13-vuotiaan tytön kanssa.
11. helmikuuta – Somalian armeija mobilisoitiin Etiopian hyökkäyksen vuoksi.
11. helmikuuta – Kiina salli
Aristoteleen, Shakespearen, ja Dickensin teokset.
15. helmikuuta – Sarjamurhaaja
Ted Bundy jäi kiinni Floridassa.
15. helmikuuta − Suomessa käytiin presidentinvaalit. Yksi
Urho Kekkosen vaaliliiton kokoomuslainen valitsijamies loikkasi Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaan
Raino Westerholmin taakse.
16. helmikuuta – Suomen markka devalvoitiin kolmannen kerran vajaan vuoden kuluessa, 8 %.
17. helmikuuta – Tanskalainen kansanedustaja
Mogens Glistrup tuomittiin veropetoksesta yli viiden miljoonan kruunun (3,5 miljoonan markan) sakkoihin ja jälkiveroihin. Glistrup oli paljastanut, ettei hän ollut maksanut lainkaan veroja 1,5 miljoonan kruunun tuloistaan.
17. helmikuuta − Varatuomari
Seppo Tiitinen nimitettiin Suojelupoliisin päälliköksi.
18.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
Maaliskuu
1. maaliskuuta – Tupakkalaki astui voimaan.
1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti
Urho Kekkonen aloitti viidennen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
3. maaliskuuta – Etiopia myönsi joukkojensa taistelevan Kuuban avulla Somaliaa vastaa Ogadenissa.
3. maaliskuuta – Ruotsalainen kansanpuolue jäi pois
Kalevi Sorsan hallituksesta.
Kristian Gestrinin tilalle opetusministeriksi nimitettiin Liberaalisen kansanpuolueen
Jaakko Itälä. Tuure Salon tilalle oikeusministeriksi nimitettiin
Paavo Nikula.3. maaliskuuta –
Charles Chaplinin ruumis varastettiin hautausmaalta Sveitsistä (se löydettiin 11 viikkoa myöhemmin).
3. maaliskuuta – Rhodesia hyökkäsi Sambiaan.
5. maaliskuuta – Somalian joukot kärsivät tappion Neuvostoliiton ja Kuuban tukemille Etiopian joukoille Ogadenin sodassa. Noin puoli miljoonaa Ogadenin alueella asunutta somalia pakeni Somalian puolelle.
11. maaliskuuta – Palestiinalais-terroristit tappoivat 34 israelilaista Tel Aviv-Haifa-moottoritiellä.
16. maaliskuuta – Israel hyökkäsi Libanoniin.
16. maaliskuuta – Punaiset prikaatit kaappasivat Italian pääministeri
Aldo Moron. Verisessä kaappauksessa kuoli viisi
Moron henkivartijaa.
Moro löydettiin kuolleena 9. toukokuuta.
Italian pääministeri
Moro terroristien vankina17. maaliskuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus
Amoco Cadiz ajoi kovassa merenkäynnissä karille Ranskan rannikolla ja katkesi. Mereen joutunut öljy saastutti Englannin kanaalin rannikkoa parinsadan kilometrin matkalta.
18. maaliskuuta – Pakistanin syrjäytetty pääministeri
Zulfikar Ali Bhutto tuomittiin kuolemaan vuonna 1974 tapahtuneesta poliittisesta murhasta.
Bhutto itse piti oikeudenkäyntiä "poliittisena riistona".
19. maaliskuuta – YK päättää lähettää rauhanturvajoukkoja Libanoniin.
25. maaliskuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti asettavansa kaappaamansa pääministeri
Aldo Moron "kansantuomioistuimen" eteen syytettynä "rikoksista Italian kansaa vastaan".
Huhtikuu
1. huhtikuuta – Tiedonantaja-lehteä uhattiin valepommilla.
1. huhtikuuta – SKP:n puheenjohtaja
Aarne Saarinen syytti Kiinan Suomen-suurlähetystöä karkeasävyisestä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta ja vaati hallitusta puuttumaan asiaan.
4. huhtikuuta − Helsingissä vietettiin YYA-sopimuksen 30-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentti
Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton ulkoministeri
Andrei Gromyko.8. huhtikuuta – Filippiinien presidentin
Ferdinand Marcosin puolueen ilmoitettiin saaneen murskavoiton maan parlamenttivaaleissa. Oppositio syytti
Marcosia vaalivilpistä. Maassa vallitsi edelleen
Marcosin vuonna 1972 julistama sotatila.
8. huhtikuuta − Vanha ylioppilastalo Helsingin keskustassa vaurioitui pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löydettiin kuolleena Helsingin keskusvankilasta lomalla ollut vanki, jonka epäiltiin sytyttäneen palon.
9. huhtikuuta – Somalian hallitus kukisti armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksen. Ogadenin sodassa kärsitty tappio oli herättänyt armeijan keskuudessa laajaa tyytymättömyyttä maan diktaattoria
Siad Barrea kohtaan.
15. huhtikuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti, että pääministeri
Aldo Moro oli tuomittu kuolemaan.
16. huhtikuuta – 15 000 entistä Ranskan vastarintaliikkeen jäsentä osoitti mieltään natsismia vastaan Kölnissä.
20. huhtikuuta – Neuvostoliiton ilmapuolustus pakotti alas Pariisista Alaskan kautta Souliin lennolla olleen Korean Airin lennon 902 Murmanskin lähellä Neuvostoliiton ilmatilassa. Kone teki pakkolaskun Uhtuan Korpijärvelle 80 km Suomussalmelta koilliseen. Matkustajat kuljetettiin neljän päivän kuluttua Helsinkiin.
20. huhtikuuta – Kaasuräjähdyksestä alkanut raivoisa tulipalo tuhosi hotelli Heinolanhovin. Hotellin siivooja ja vahtimestari saivat surmansa. Myös useita lähellä sijainneita rakennuksia vaurioitui.
22. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Pariisissa Ranskassa.
22. huhtikuuta – Espanjan kommunistinen puolue päätti puoluekokouksessaan luopua leninismistä.
27. huhtikuuta – Afganistanin presidentti
Mohammed Daoud Khan kuoli vallankaappauksessa.
Toukokuu
4. toukokuuta − Neuvostoliiton presidentti
Leonid Brežnev saapui ensimmäisenä Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vierailulle Länsi-Saksaan.
Brežnev ja liittokansleri
Helmut Schmidt allekirjoittivat 25 vuoden sopimuksen taloudellisesta yhteistyöstä, mutta maiden suhteita jäi rasittamaan kiista Länsi-Berliinistä. Vierailua seuranneet tarkkailijat luonnehtivat
Brežnevin kuntoa huonoksi.
8. toukokuuta –
Kekkonen uudistaa aloitteensa Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä.
10. toukokuuta − Italian sisäministeri
Francesco Cossiga erosi pääministeri
Aldo Moron kaappauksen ja murhan vuoksi.
11. toukokuuta – Tuhansia Zairen hallitusta vastustavia kapinallisia hyökkäsi Angolan puolelta Zairen eteläosassa sijaitsevalle strategisesti tärkeälle Kolwezin kaivosalueelle.
14. toukokuuta – Israelin ulkoministeri
Moshe Dayan vieraili Suomessa ja tapasi virkaveljensä
Paavo Väyrysen. Presidentti
Urho Kekkonen oli siirtynyt maaseudulle eikä ottanut
Dayania vastaan. Pääministeri
Kalevi Sorsa oli Dayanin vierailun aikana matkoilla.
14. toukokuuta − Armeija syöksi vallasta Komorien presidentin
Ali Soilihin ulkomaisten palkkasoturien avustuksella.
Soilih teloitettiin ampumalla 29. toukokuuta.
15. toukokuuta – Oikorata Jämsästä Jyväskylään avattiin liikenteelle. Tällä 53 km:n pituisella rataosalla on 9,5 km tunneleita. Rataosan rakennustyötä, joka oli kestänyt yli 13 vuotta, kuvattiin Suomen vaikeimmaksi.
18. toukokuuta – Neuvostoliitossa toisinajattelija
Juri Orlov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi pakkotyöhön vastavallankumouksellisen materiaalin levittämisestä.
18.–19. toukokuuta – Belgialaisia ja ranskalaisia laskuvarjojoukkoja lähetettiin Zaireen auttamaan kapinallisten vastaisessa taistelussa. Surmansa sai ehkä jopa toistatuhatta ihmistä. Presidentti
Mobutu Sese Seko syytti Kuubaa kapinallisten avustamisesta. 25. toukokuuta – Ensimmäinen Unabomberin pommi räjähti Northwestern Universityssä.
25. toukokuuta – Sisäministeriö vahvisti kolme asemakaavaa, joiden tarkoituksena oli turvata Tampereen Pispalan säilyminen omaleimaisena rakennus- ja kulttuuriympäristönä.
26. toukokuuta – Verohallituksen pääjohtaja
Mikko Laaksonen erotettiin virastaan. Laaksonen piti toimenpidettä osana häneen kohdistettua ajojahtia.
Kesäkuu
4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimien 60-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat Hämeenlinnassa pidettyyn paraatiin.
4. kesäkuuta – Opetusministeri
Jaakko Itälä valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
Itälä sanoi puolueen pyrkivän kaksinkertaistamaan kannatuksensa.
7. kesäkuuta – Ruotsin kuningas
Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia aloittivat viikon kestäneen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Kyseessä oli historiallinen vierailu, sillä Ruotsin hallitsija ei ollut käynyt maassa vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen.
10. kesäkuuta – 20 ihmistä sai surmansa Boråsin kaupunginhotellin palossa Ruotsissa. Räjähdysmäisen palon uhreista suurin osa oli koulun päättymistä juhlineita nuoria.
12. kesäkuuta – Sarjamurhaaja
David Berkowitz, "Son of Sam", tuomittiin vankeuteen (25 vuodesta elinkautiseen).
15. kesäkuuta – Jordanian kuningas
Hussein meni naimisiin 26-vuotiaan
Lisa Halabyn kanssa, josta tuli Jordanian kuningatar
Noor.19. kesäkuuta – Sarjakuva Karvinen esiintyi ensimmäisen kerran lehdissä.
23. kesäkuuta –
Josip Broz Tito nimettiin Jugoslavian elinikäiseksi presidentiksi.
24. kesäkuuta – Jemenin presidentti
Hussein al-Ghashmi sai surmansa pommin räjähtäessä hänen työhuoneessaan.
26. kesäkuuta – Bretagnelaisnationalistien pommi teki tuhoa Versaillesissa.
26. kesäkuuta – Norjalainen helikopteri syöksyi Pohjanmereen. Kaikki kopterissa olleet 16 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä saivat surmansa. Matkustajat olivat Pohjanmeren öljynporauslauttojen työntekijöitä.
30. kesäkuuta – Etiopia hyökkäsi Eritreaan.
Heinäkuu
3. heinäkuuta – Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä sai satojen miljoonien markkojen arvoisen urakan
Kaija ja Heikki Sirénin suunnitteleman kongressipalatsin rakentamiseksi Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin.
7. heinäkuuta – Salomonsaaret itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
11. heinäkuuta – Ainakin 250 ihmistä sai surmansa Tarragonan kaupungissa Espanjassa propaanikaasua kuljettaneen rekka-auton törmättyä leirintäaluetta rajaavaan muuriin. Säiliöauto räjähti törmäyksessä, jolloin palavaa kaasua sinkoutui laajalle alueelle.
11. heinäkuuta –
Kekkonen torjuu
Ustinovin ehdotuksen yhteisistä sotaharjoituksista.
14. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti
Jimmy Carter saapui valtiovierailulle Länsi-Saksaan. Itä-Saksa paheksui
Carterin käyntiä Länsi-Berliinissä vierailun toisena päivänä.
24. heinäkuuta – Oikeuskansleri
Risto Leskinen päätti olla nostamatta syytteitä pääministeri
Kalevi Sorsaa ja maa- ja metsätalousministeri
Johannes Virolaista sekä entistä opetusministeriä
Kristian Gestriniä, entistä liikenneministeriä
Pekka Tarjannetta ja entistä sisäministeriä
Heikki Tuomista vastaan Salora-jutussa. Kaikki viisi olivat
Sorsan ensimmäisen hallituksen ministereinä ollessaan saaneet Saloralta joululahjoina stereolaitteet vuonna 1974.
Leskinen katsoi, etteivät tuolloiseen valtionyhtiöiden ministerivaliokuntaan kuuluneet ministerit olleet syyllistyneet virkavirheeseen.
25. heinäkuuta – Ensimmäinen koeputkilapsi,
Louise Brown, syntyi.
31. heinäkuuta – Etelä-Afrikka päätti sallia YK:n erityisedustajan
Martti Ahtisaaren saapumisen Namibiaan valmistelemaan parlamenttivaaleja, mutta sanoi pidättävänsä itselleen oikeuden hylätä Ahtisaaren suositukset Namibian itsenäistymisestä.
Elokuu
6. elokuuta –
Paavi Paavali VI kuoli 80-vuotiaana. Uusi paavi
Johannes Paavali I kuoli 34 päivän paavina olon jälkeen 28. syyskuuta. Hänen seuraajansa kardinaali Karol Wojtyła otti nimen
Johannes Paavali II tullessaan paaviksi 16. lokakuuta.
10. elokuuta – Kaikkiaan 13 ihmistä sai surmansa kahdessa Ruotsissa sattuneessa junaonnettomuudessa. Tavarajuna törmäsi kiskobussiin Östersundissa, jolloin yhdeksän ihmistä kuoli. Neljä ihmistä kuoli pikajunan suistuttua kiskoilta lähellä Lundia.
10. elokuuta – Peugeot'n ja Citroenin muodostama autoteollisuusyhtymä osti yhdysvaltalaisen Chryslerin Ranskassa olleet tuotantolaitokset, jolloin siitä tuli Euroopan suurin autovalmistaja.
16. elokuuta – Kiinan puoluejohtaja
Hua Guofeng aloitti vierailun Romaniassa, jossa hän tapasi presidentti
Nicolae Ceausescun. Hua jatkoi matkaansa kolme päivää myöhemmin Jugoslaviaan presidentti
Titon vieraaksi. Neuvostoliitto suhtautui Huan Euroopan-matkaan voimakkain varauksin, Albania paheksui jyrkästi etenkin
Huan käyntiä Jugoslaviassa.
20. elokuuta – Pyssymiehet avasivat tulen Israelin lentoyhtiön El Alin bussissa Lontoossa.
20. elokuuta – Abadanissa Iranissa teatterin tuhopoltossa menehtyi 400 ihmistä.
24. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon väritelevision kuvaputkia valmistava tehdas vihittiin käyttöön Imatralla.
25. elokuuta – Torinon käärinliina oli näytteillä ensi kertaa 45:een vuoteen.
Syyskuu
9. syyskuuta
11. syyskuuta Ruotsalainen F1-kuljettaja
Ronnie Peterson kuoli edellisenä päivänä Italian GP:n lähdössä Monzassa sattuneessa joukkokolarissa saamiinsa vammoihin.
14. syyskuuta − Presidentti
Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri
Aleksei Kosygin muurasivat Kostamuksen kaivoskombinaatin ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvan rikastamon peruskiven.
17. syyskuuta – Camp Davidin rauhansopimus solmittiin Israelin ja Egyptin välille.
17. syyskuuta – Raju maanjäristys surmasi 25 000 ihmistä Iranin koillisosassa. Minuutin kestäneen järistyksen keskus oli Tabasin kaupungissa, jonka 12 000 asukkaasta suurin osa kuoli tai loukkaantui.
25. syyskuuta – Boeing 727 törmäsi pienkoneeseen San Diegossa Kaliforniassa. Onnettomuudessa kuoli 144 ihmistä.
27. syyskuuta – Turun raastuvanoikeudessa alkoi Salora-jutun oikeuskäsittely. Yhtiön johtoa syytettiin veronkierrosta, mutta päähuomion veivät tunnetuille poliitikoille, mm.
Kalevi Sorsalle ja
Johannes Virolaiselle sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikölle
Bror Wahlroosille, lahjoitetut stereolaitteet.
29. syyskuuta – Lontoon poliisi ilmoitti, että Bulgariasta maanpakoon lähtenyt kirjailija, toimittaja ja toisinajattelija
Georgi Markov oli joutunut myrkyttämällä tehdyn murhan uhriksi lontoolaisella kadulla kolmisen viikkoa aiemmin.
30. syyskuuta – Suomen ensimmäinen lentokonekaappaus: 37-vuotias oululainen liikemies
Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Helsingistä Ouluun.
30. syyskuuta – Hangon edustalla kuoli 10 nuorta veneonnettomuudessa. Viikinki-huvivene oli joutunut pois laivareitiltä, törmännyt kariin ja uponnut. Veneestä oli ammuttu hätäraketteja, mutta pelastustoimet käynnistyivät hitaasti eivätkä ehtineet ajoissa. Yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan nostettiin syytteet kuolemantuottamuksesta.
Lokakuu
1. lokakuuta – Vietnam hyökkäsi Kamputseaan.
1. lokakuuta – Kuumailmapalloilija
Veikko Kaseva kuoli Tampereella pallon syöksyttyä maahan pallon päällä olleen venttiilin petettyä.
1. lokakuuta – Uusi arkkipiispa
Mikko Juva vihittiin virkaansa Turun tuomiokirkossa. Vihkimisen suoritti Oulun piispa Hannes Leinonen.
3. lokakuuta – Suomen Ilmavoimien DC-3 putosi Kuopiossa heti Rissalan lentokentältä nousun jälkeen Juurusveteen. 15 henkilöä menehtyi, joukossa maan päättäjiä, jotka osallistuivat Maanpuolustuskurssille.
4. lokakuuta − Eduskuntaan tuli kolme uutta kansanedustajaa. Rissalan lentoturmassa surmansa saaneiden
Kirsti Hollmingin, Olavi Majlanderin ja Arto Merisaaren tilalle nousivat
Matti Pelttari, Vuokko Juhola ja Joel Hongisto.
12. lokakuuta Sid Viciousin naisystävä Nancy Spungen löydettiin kuolleena kylpyhuoneen lattialta New Yorkissa Hotel Chelseassa huoneessa num. 100.
13. lokakuuta –
Ola Ullsten nimitetään Ruotsin pääministeriksi.
14. lokakuuta –
Daniel arap Moista tuli Kenian presidentti.
16. lokakuuta – Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö
Bror Wahlroos sai Helsingin hovioikeudessa syytteen lahjoman vastaanotosta osana Salora-juttua.
Wahlroos oli saanut Saloralta lahjaksi stereolaitteet jouluna 1974.
16. lokakuuta – Puolalaissyntyinen
Karol Wojtyla valitaan paaviksi.
22. lokakuuta – Kiina ja Japani allekirjoittivat 10-vuotisen rauhan- ja ystävyyssopimuksen Tokiossa. Kumpikin maa ilmoitti vastustavansa yhden valtion ylivaltaa Kaakkois-Aasiassa, millä sanonnalla Kiinan johtaja
Deng Xiaoping viittasi Neuvostoliittoon.
Marraskuu1. marraskuuta – Uganda hyökkäsi Tansaniaan, mitä pidettiin diktaattori
Idi Aminin yrityksenä ohjata häneen kohdistunutta tyytymättömyyttä ulkoiseen sotaan. Uganda veti joukkonsa takaisin Tansanian alueelta 14. marraskuuta.
3. marraskuuta – Dominica itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
5. marraskuuta – Itävallan kansanäänestys torjuu niukasti ydinvoiman käytön.
7. marraskuuta –
Indira Gandhi valittiin uudelleen Intian parlamenttiin.
13. marraskuuta – Liikkeenharjoittaja
Pekka Siitoin tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa viideksi vuodeksi vankeuteen kirjapaino Kursiivin tuhopoltosta. Kirjapainossa oli sytytetty tulipalo 26. marraskuuta 1977. Myös neljä muuta juttuun osallista tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
16. marraskuuta – Aarno-myrsky riehui Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosassa.
18. marraskuuta – Jonestownin joukkoitsemurha:
Jim Jones juotti lahkolaisilleen syanidilla terästettyä juomaa Guyanassa. 913 ihmistä kuoli, mukaan lukien 276 lasta
20. marraskuuta – Epäonnistunut sotilasvallankaappausyritys Espanjassa.
20. marraskuuta – Presidentti
Urho Kekkonen sanoi, etteivät Neuvostoliiton johto ja puolustusministeriö olleet esittäneet Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Kekkonen piti liikkuneita tietoja länsimaiden lehdistön yrityksenä häiritä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Kysymys oli Neuvostoliiton puolustusministerin, marsalkka
Dmitri Ustinovin Suomeen heinäkuussa tekemästä virallisesta vierailusta.
27. marraskuuta –
Dan White ampui San Franciscon pormestarin
George Mosconen ja Kalifornian ensimmäisen avoimesti homon kaupunginvaltuutetun
Harvey Milkin.Joulukuu
1. joulukuuta – Raumalainen telakka- ja konepajayhtiö Hollming Oy osti lähes 88 prosenttia Salora Oy:n osakekannasta.
4. joulukuuta – Namibiassa alkoivat Etelä-Afrikan järjestämät viisipäiväiset perustuslakineuvoston vaalit. Vapautusjärjestö SWAPO kehotti äänestäjiä boikotoimaan vaaleja.
5. joulukuuta –
Juri Komissarov kirjoittaa, että Pohjolan ydinaseettomuus ei voi koskea Neuvostoliiton aluetta.
11. joulukuuta – Kaksi miljoonaa ihmistä osoitti mieltään šaahia vastaan Iranissa.
12. joulukuuta –
Kenneth Kaunda valittiin Sambian presidentinvaalien ainoana ehdokkaana neljännelle virkakaudelle.
18. joulukuuta – Kiinan kommunistisen puolueen 11. keskuskomitean kolmas täysistunto alkoi Pekingissa
Deng Xiaopingin johdolla. Kokouksessa päätettiin talousuudistuksista tuhoisan kulttuurivallankumouksen jälkeen.
19. joulukuuta – Intian parlamentti erotti entisen pääministerin
Indira Gandhin kansanedustajan paikalta ja määräsi hänet vangittavaksi.
Gandhia epäiltiin osallisuudesta talousrikoksiin. Hänet vapautettiin 26. joulukuuta.
Gandhin kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa kuoli hänen vankeutensa aikana 16 ihmistä.
19. joulukuuta – Amer-yhtymä osti oppikirjakustantamo Valistus Oy:n koko osakekannan ja liitti Valistuksen jo ennestään omistamaansa Weilin+Göösiin.
23. joulukuuta – Italialainen matkustajakone syöksyi mereen ollessaan laskeutumassa Palermon lentokentälle. Ainakin 108 ihmistä sai surmansa onnettomuudessa.
27. joulukuuta – Espanjassa hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka päätti virallisesti 40 vuotta jatkuneen sotilasdiktatuurin.
YLE Elävä arkisto
http://yle.fi/haku/?hl=fi&cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1978#914Videohaku 1978
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1978&btnG=Haku&aq=f&aqi=g1&aql=&oq=&gs_rfai=
Kuvahaku 1978
http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1978&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=
Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1979
Mitä, missä, milloin 1980
Juhani Suomi: Umpeutuva latu
Valitut Palat: Itsenäinen Suomi