Presidentti Kekkonen vieraili Länsi-Saksassa.
Alkuvuodesta 200 000:n rajaa hiponut työttömyys kääntyi laskuun, tuotanto alkoi vetää, vienti kääntyi nousuun, inflaatio painui alas ja rahamarkkinat kevenivät. Hallitus muutti elvytyksen painopistettä yritysten tukemisesta julkiselle sektorille, mutta säilytti tiukan otteen työmarkkinoihin. Hallitus johti talouspolitiikkaa varmoin ottein ja sai tulosta aikaan. Sitten tulivat kevään 1979 eduskuntavaalit.
Ne olivat opposition riemuvoitto. Kokoomuksen äänimäärä lisääntyi 120 000:lla ja se sai 12 uutta paikkaa eduskunnassa. SMP pääsi uuden nousun alkuun. Kaikkien hallituspuolueiden ääniosuudet laskivat. Vaalitulos oli kannanotto siihen, että poliittisen eliitin elämä ja toiminta oli irtautunut normaalista yhteiskuntaelämästä ja oikeustajusta. Kokoomus sai ylimääräistä arvonlisää siitä, että se oli pidetty toistakymmentä vuotta hallituksen ulkopuolella. SMP hyödynsi katkeraan loppuun asti lahjusoikeudenkäyntien lietsoman herravihan. Sorsa sai väistyä pääministerin paikalta.
Toukokuussa nimetty uusi hallitus oli pohjaltaan sama kuin
Sorsan IIb-hallitus, mutta nyt vaalitappion kärsineet liberaalit jäivät pois ja ruotsalainen puolue palasi ruotuun. Poliittisen ilmaston muutos näkyi selvimmin pääministerin valinnassa. Hallituksen johtoon nousi Suomen Pankissa korkoa kasvanut
Mauno Koivisto, joka oli kunnostautunut synkillä talousennusteillaan sinä aikana kun Sorsa veti kansantaloutta läpi harmaan kiven.
Tammikuu
1. tammikuuta – Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet
1. tammikuuta – Kemin mlk:n nimi muutettiin Keminmaaksi.
1. tammikuuta – Lieksan kirkko tuhoutui tulipalossa.
5. tammikuuta – Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Wihuri-yhtymä myi Perniössä sijaitsevat Teijon tehtaat Finnmekano Oy:lle. Kauppaan kuuluivat myös Teijon kartano ja 3 000 hehtaaria metsää.
7. tammikuuta – Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat
Pol Potin hallituskauden päättyneen.
8. tammikuuta – Ranskalainen säiliöalus Betelgeuse räjähti ja katkesi kahtia Irlannin kaakkoisrannikolla sijaitsevassa öljysatamassa. Onnettomuudessa kuoli 49 ihmistä ja sen aiheutti laivan öljysäiliöihin lastia tyhjennettäessä päässyt kipinä.
11. tammikuuta – Neuvostoliitto riisti kansalaisoikeudet shakin maailmanmestarilta
Viktor Kortsnoilta, joka 1976 pyysi turvapaikkaa Alankomailta.
12. tammikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei pääministeri
Kalevi Sorsan Saloralta saamilla lahjoilla ollut yhteyttä hänen virkatoimiinsa. Seitsemän kansanedustajaa Kokoomuksen
Tuure Junnilan johdolla oli vaatinut
Sorsan asettamista syytteeseen valtakunnanoikeudessa.
16. tammikuuta – Iranin šaahi pakeni Egyptiin.
16. tammikuuta – Neste Oy:n pääjohtajaksi nimitettiin Valmet Oy:n toimitusjohtaja
Jaakko Ihamuotila.
23. tammikuuta – Raivoisa tulipalo tuhosi Virtain vanhainkodin, jolloin 27 vanhusta sai surmansa. Laitoksessa oli ollut hoidettavana yhteensä 69 vanhusta.
29. tammikuuta – Kiinan viranomaiset vahvistivat entisen presidentin
Liu Shaoqin kuolleen. Vuonna 1959 presidentiksi tullut
Liu oli syrjäytetty kulttuurivallankumouksessa vuonna 1966 ja hän oli kadonnut vuonna 1968.
31. tammikuuta – Syyttäjä vaati ehdottomia vankeusrangaistuksia verohallituksen entiselle pääjohtajalle
Mikko Laaksoselle ja entiselle ylijohtajalle
Aake Mesimäelle lahjusten otosta ja virkarikoksista osana Salora-juttua.
31. tammikuuta − SDP:n kansanedustaja
Uuno (Uki) Voutilainen siirtyi Mikkelin läänin maaherraksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli
Raimo Päivinen.
Helmikuu
1. helmikuuta –
Ajatolla Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
3. helmikuuta – Vuonna 1753 rakennettu Bromarvin kirkko kirkko paloi.
6. helmikuuta − Pakistanin korkein oikeus vahvisti entiselle pääministerille
Zulfikar Ali Bhuttolle maaliskuussa 1978 langetetun kuolemantuomion. Bhutto oli tuomittu hänen poliittisen vastustajansa vuonna 1974 tapahtuneen murhan suunnittelusta.
10. helmikuuta – Tampereen Särkänniemessä avattiin
Sara Hildénin taidemuseo.
11. helmikuuta – Khomeini otti vallan Iranissa.
14. helmikuuta – Kabulissa Afganistanissa fundamentalistit kaappasivat Yhdysvaltain lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
17. helmikuuta – Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan.
17. helmikuuta − Pohjanmaalla koettiin lievä 10−15 sekuntia kestänyt maanjäristys.
21. helmikuuta – Neuvostoliitto vähensi maakaasun toimituksia Suomelle 35 prosentilla ilmoittamatta syytä toimenpiteelle.
22. helmikuuta – Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
Maaliskuu
12. maaliskuuta − Iran ja Pakistan erosivat Keski-idän puolustusliitosta CENTOsta. Liitto hajosi lopullisesti, kun myös Turkki ilmoitti erostaan 15. maaliskuuta.
14. maaliskuuta – Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200 ihmistä.
19. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden voittajia olivat kokoomus ja SMP.
20. maaliskuuta – Taidemaalari
Olli Lyytikäisen ateljee tuhoutui ullakkopalossa Helsingin keskustassa. Tuli tuhosi Lyytikäisen miltei kaiken tuotannon 10 vuoden ajalta.
25. maaliskuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia, toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
28. maaliskuuta – Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
29. maaliskuuta – Malesian kuningas
Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra kuoli, hänen seuraajakseen nousi Pahangin sulttaani
Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah.31. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Jerusalemissa.
Huhtikuu
1. huhtikuuta – Iranista tuli islamilainen tasavalta 98 %:n äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
4. huhtikuuta – Pakistanin entinen presidentti
Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin. Uusi presidentti
Muhammad Zia ul-Haq oli kieltäytynyt armahtamasta Bhuttoa lukuisista kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta.
4. huhtikuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen
Ahti Pekkala, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n
Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen
Juuso Häikiö.5. huhtikuuta – Rautavaaran puukirkko paloi tuhopolttajan sytyttämänä.
9. huhtikuuta – Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Finnairin matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneen
Aarno Lamminpartaan seitsemän vuoden ja yhden kuukauden vankeuteen. Oikeuden mukaan Lamminparras oli toiminut täyttä ymmärrystä vailla.
11. huhtikuuta – Tansanian tukemat Ugandan kapinalliset valtasivat maan pääkaupungin Kampalan. Kukistetun diktaattorin
Idi Aminin olinpaikkaa ei aluksi tiedetty, mutta myöhemmin kesällä saatujen tietojen mukaan hän oli paennut Libyaan, joka oli myöntänyt hänelle turvapaikan.
11. huhtikuuta – Suomen hallitus teki periaatepäätöksen yhden pennin kolikon valmistuksen lopettamisesta. Vuoden 1980 alusta lähtien alettiin hinnat pyöristää lähimpään viiteen penniin, vaikka penni säilyikin raha- ja laskentayksikkönä.
16. huhtikuuta – Yli 200 ihmistä kuoli ja 80 000 menetti kotinsa Jugoslavian etelärannikolla sattuneessa maanjäristysten sarjassa. Alueella tapahtui 24. toukokuuta jälkijäristyksiä, joissa kuoli noin 50 ihmistä. Kaatosateet vaikeuttivat pelastustöitä.
21. huhtikuuta – Luonnonsuojelijat keskeyttivät Forssassa sijaitsevan Koijärven kuivatuksen rakentamalla padon järven laskuojaan. Helsingin vesipiiri lähetti 25. huhtikuuta kaivinkoneen avaamaan laskuojaa, jolloin luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Koijärveä pidettiin Suomen arvokkaimpana lintujärvenä ja tapahtumia on pidetty vihreän liikkeen alkusysäyksenä Suomessa.
22. huhtikuuta – Tapanilassa järjestettiin ensimmäinen Mosa herää -kyläjuhla. Kylä oli ollut purku-uhan alla ja vaihtoehtoisen kaavan valmistelleet kyläläiset aktivoivat näin kyläläisiä säilyttämään kotiseutunsa.
28. huhtikuuta – Neuvostoliitto vapautti neljä vankeustuomiota kärsinyttä toisinajattelijaa ja antoi heille luvan matkustaa Yhdysvaltoihin. Vastavuoroisesti Yhdysvallat vapautti kaksi vakoilusta vankeuteen tuomittua neuvostoliittolaista YK-virkailijaa.
29. huhtikuuta – Israelissa otettiin kuolemanrangaistus virallisesti maan perustuslakiin. Se voitiin langettaa "epäinhimillisistä terroristirikoksista".
Toukokuu
4. toukokuuta – Konservatiivit voittivat vaalit Britanniassa ja
Margaret Thatcher nousi pääministeriksi.
7. toukokuuta –
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen valtiovierailunsa Länsi-Saksassa. Vierailun katsottiin saattaneen päätökseen Suomen ja molempien Saksojen suhteiden normalisoinnin.
10. toukokuuta – Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
11. toukokuuta – Helsingin työttömät toimeenpanivat "rukkasmarssin" Ruskeasuolta eduskuntatalolle ja kumosivat marssin päätteeksi 30 kottikärryllistä työrukkasia eduskuntatalon portaille. Tällä tempauksella haluttiin kiinnittää valtiovallan huomio työttömien vaikeaan asemaan Suomessa.
13. toukokuuta – Iranin vallankumoustuomioistuimen puheenjohtaja ilmoitti, että maanpakoon lähteneet šaahi
Reza Pahlavi, hänen puolisonsa
Farah Diba ja pääministeri
Shapur Bakhtiar oli tuomittu kuolemaan.
15. toukokuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö
Kai Korte sanoi virkamiesten moraalin heikentyneen 1970-luvun mittaan ja katsoi, että poliittisin perustein nimitetyistä virkamiehistä oli muodostumassa "uusi rälssi".
25. toukokuuta – American Airlinesin lennolla 191 DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Haren kansainvälisellä lentoasemalla tappaen 271 koneessa ollutta ihmistä ja lisäksi kaksi maassa.
26. toukokuuta – Presidentti
Urho Kekkonen myönsi eron
Sorsan II hallitukselle ja nimitti
Koiviston II hallituksen.
Kesäkuu
1. kesäkuuta – Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti
Ian Smithin.
2. kesäkuuta – Paavi
Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa ja sai suorastaan haltioituneen vastaanoton. Hän oli ensimmäinen kommunistisessa maassa vieraillut paavi.
2. kesäkuuta – Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin Seinäjoella.
5. kesäkuuta – Tohtori
Johannes Virolainen valittiin eduskunnan puhemieheksi
Ahti Pekkalan siirryttyä valtiovarainministeriksi Koiviston hallitukseen.
10. kesäkuuta – Neuvostoliitto kutsui Helsingin-suurlähettiläänsä
Vladimir Stepanovin kotiin ja nimitti hänen tilalleen Nl:n ulkoministeriön Skandinavian osaston päällikön
Vladimir Sobolevin.
10. kesäkuuta − Presidentti
Risto Rytin patsas paljastettiin hänen syntymäkunnassaan Huittisissa. Patsaan veisti
Kauko Räike. Rytin syntymästä oli helmikuussa tullut kuluneeksi 90 vuotta.
12. kesäkuuta –
Bryan Allen lensi ensimmäisenä ihmisenä lihasvoimin Englannin kanaalin yli.
15. kesäkuuta –
Virolainen antaa haastattelun yleisistä syistä.
18. kesäkuuta –
Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II -sopimuksen Wienissä.
20. kesäkuuta – Presidentti
Urho Kekkonen moitti eduskunnan puhemiestä
Johannes Virolaista siitä, että tämä oli antanut "väärän todistuksen Suomen ulkopolitiikasta".
Virolainen oli Suomen Kuvalehdelle antamassaan haastattelussa sanonut, että Kokoomuksen jättäminen oppositioon johtui "yleisistä syistä". Tapausta alettiin kutsua juhannuspommiksi.
26. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Verohallituksen entisen pääjohtajan
Mikko Laaksosen ja entisen ylijohtajan
Aake Mesimäen sakkoihin lahjus- ja virkarikoksista.
Heinäkuu
1. heinäkuuta – Suomessa tuli voimaan yli 30 työntekijän yrityksiä koskeva yhteistoimintalaki.
4. heinäkuuta – Algerian entinen presidentti
Ahmed Ben Bella vapautettiin 15 vuotta kestäneestä kotiarestista. Hänet syrjäyttänyt
Houari Boumédienne oli kuollut joulukuussa 1978.
4. heinäkuuta – Postipakettina lähetetty pommi surmasi miehen ja vahingoitti viittä muuta perheenjäsentä Parikkalassa. Pommin lähettäjäksi epäilty mies pidätettiin 18. heinäkuuta.
9. heinäkuuta – Voyager 2 -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
9. heinäkuuta – Osuuskaupat olivat kätkeneet veroviranomaisten mukaan omia liiketulojaan säästökassojen tileille. Aiemmin oli kerrottu, että korkosopimuksia rikkovaa koronmaksua oli peitelty kauppojen kirjanpidossa väärin tosittein.
12. heinäkuuta – Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio Kiribati itsenäistyi Ison-Britannian alaisuudesta.
16. heinäkuuta – Irakin presidentti
Ahmad Hassan al-Bakr erosi ja jätti paikan serkulleen
Saddam Husseinille.
17. heinäkuuta – Nicaraguan presidentti kenraali
Anastasio Somoza Debayle erosi ja pakeni Miamiin. Marxistiset sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
23. heinäkuuta –
Ajatolla Khomeini kielsi musiikin esittämisen Iranin radiossa ja televisiossa, koska musiikki "tylsistyttää aivot".
29. heinäkuuta – Irakin uusi
Saddam Husseinin johtama hallitus teloitutti useita maan johtomiehiä. Vallankumousneuvosto syytti nimeltä mainitsematonta arabimaata Irakin hallituksen vastaisten vehkeilyjen tukemisesta.
Elokuu3. elokuuta – Päiväntasaajan Guinean diktaattori
Francisco Macías Nguema syöstiin vallasta sotilaskaappauksessa. Ngueman 10-vuotisen valtakauden aikana arvioitiin jopa 50 000 ihmisen tulleen surmatuksi ja yli 100 000 ihmisen paenneen maasta.
4. elokuuta – Kansanedustaja, tullineuvos
Veikko Vennamo jätti Suomen maaseudun puolueen puheenjohtajuuden Porissa pidetyssä puolueen 20-vuotisjuhlakokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hänen poikansa, kansanedustaja
Pekka Vennamo. Puoluesihteeri
Urpo Leppänen jatkoi tehtävässään.
5. elokuuta – Turun kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat kaupungin halki edenneeseen historialliseen kulkueeseen.
6. elokuuta – Ensimmäiset Vietnamista lähteneet ns. venepakolaiset saapuivat Suomeen.
8. elokuuta – Irakin uusi presidentti Saddam Hussein suoritti laajoja puhdistuksia hallitsevassa Baath-puolueessa. Virallisesti ilmoitettiin, että 21 puolueen johtohenkilöä oli teloitettu syytettyinä valtiopetoksesta ja satoja muita henkilöitä pidätetty.
20. elokuuta – Suomen Pankin vt. pääjohtaja
Ahti Karjalainen tuomittiin Lohjan kihlakunnanoikeudessa yli 25 000 markan sakkoon ja 14 kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Rangaistukseen johtanut ajo oli sattunut valtatie 1:llä 18. toukokuuta. Kyseessä oli Suomen siihen asti suurin liikennesakko.
26. elokuuta – Suomen Akatemian jäsen, kirjailija
Mika Waltari kuoli.
29. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon kuvaputkitehtaan myönnettiin joutuneen vakaviin talousvaikeuksiin tuotannon jälkeenjääneisyyden vuoksi. Satoja työpaikkoja oli uhattuna.
Syyskuu
1. syyskuuta – Pioneer 11:stä tuli ensimmäinen Saturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohitettua planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä.
1. syyskuuta − Varatuomari
Risto Tainio siirtyi Hämeen läänin uudeksi maaherraksi hänen edeltäjänsä
Valdemar Sandelinin jäätyä eläkkeelle.
3. syyskuuta – Iranin armeijan sotilaat teloittivat kymmeniä kurdikapinallisia Mahabadin kaupungissa maan pohjoisosassa.
7. syyskuuta – Chrysler Corporation pyysi Yhdysvaltain hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
12. syyskuuta − SMP:n kansanedustaja ja entinen varapuheenjohtaja
Eino Poutiainen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli SMP:n vaaliliittokumppanin Suomen Kristillisen Liiton edustaja, rehtori
Erkki Korhonen.14. syyskuuta – Valcon kuvaputkitehdas irtisanoi koko henkilökuntansa.
14. syyskuuta – Työministeriön kansliapäällikkö
Keijo Liinamaa nimitettiin valtakunnansovittelijaksi. Liinamaa oli hoitanut virkaa jo aiemminkin.
16. syyskuuta − Porvarilliset puolueet voittivat niukasti Ruotsin valtiopäivävaalit.
19. syyskuuta – Hangon raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan. Heitä syytettiin kymmenestä kuolemantuottamuksesta ja tahallisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Syytteet liittyivät Hangon lähellä syyskuun lopussa 1978 sattuneeseen Viikinki-huviveneen uppoamiseen.
21. syyskuuta – Keski-Afrikan keisari Bokassa I syrjäytettiin verettömässä vallankumouksessa. Bokassan aikanaan syrjäyttämä David Dacko julisti maan jälleen tasavallaksi ja julistautui presidentiksi. Bokassa ei ollut kaappaushetkellä maassa; Norsunluurannikko ilmoitti myöhemmin myöntäneensä hänelle turvapaikan.
21. syyskuuta – Suomi revalvoi n. 2 %.
29. syyskuuta – Paavi
Johannes Paavali II aloitti historialliseksi luonnehditun vierailun Irlannissa. Hän vetosi Irlannin tasavaltalaisarmeijaan IRA:han Pohjois-Irlannin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Paavin Dublinissa pitämään messuun osallistui noin 1,2 miljoonaa ihmistä eli liki kolmannes Irlannin väestöstä.
Lokakuu
1. lokakuuta – Tampereen kaupunki juhli 200-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlallisuuksiin osallistuivat presidentti
Urho Kekkonen sekä Ruotsin kuningas
Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar
Silvia.
1. lokakuuta – Paavi
Johannes Paavali II jatkoi matkaansa Irlannista Yhdysvaltoihin. Hän esitti YK:n yleiskokouksessa vetoomuksen ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta ja ilmaisi huolensa kasvavan asetuotannon aiheuttamasta vaarasta maailmanrauhalle.
5. lokakuuta – NATO:n erikoisryhmä hyväksyi Yhdysvaltain suunnitelman 572 ydinkärjillä varustetun keskipitkänmatkan ohjuksen sijoittamisesta Eurooppaan.
7. lokakuuta – DDR vietti Berliinissä 30-vuotisjuhliaan. Juhlapäivään ja sotilasparaatiin ottivat osaa kaikki Itä-Euroopan johtajat Romanian
Nicolae Ceauşescua lukuun ottamatta, jonka poissaolo pantiin merkille.
Leonid Brežnev ilmoitti Neuvostoliiton vähentävän 20 000 miestä Itä-Saksaan sijoitetuista joukoista. Puheensa jälkeen
Brežnev katosi pitkäksi aikaa julkisuudesta ja hänen ilmoitettiin sairastuneen ja huhuttiin jopa kuolleen.
10. lokakuuta –
Thorbjörn Fälldin (kesk.) valittiin uudelleen Ruotsin pääministeriksi.
16. lokakuuta – Eduskunnan puhemies
Johannes Virolainen vihki käyttöön postin uuden lajittelukeskuksen Helsingin Pasilassa käynnistämällä automaattisen pakettienlajittelukoneen.
19. lokakuuta – Thaimaa avasi rajansa Kamputsean pakolaisille. Tuolloin maailmalle paljastui, että punakhmerien vuodesta 1975 hallitsema suljettu maa oli ajautunut nälkäkuoleman partaalle.
26. lokakuuta – Etelä-Korean tiedustelupalvelun johtaja
Kim Jaegyu ampui presidentti kenraali
Park Chung Heen.
26. lokakuuta – Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että isorokko oli hävitetty maapallolta.
27. lokakuuta – Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
30. lokakuuta − Suomen yksityisyrittäjäin puoluejärjestö (Syp) ja Sosialistinen Työväenpuolue poistettiin puoluerekisteristä.
Marraskuu
1. marraskuuta – Eversti
Alberto Natusch Busch kaappasi vallan Boliviassa.
1. marraskuuta –
Ajatolla Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
3. marraskuuta – Greensborossa Pohjois-Carolinassa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja uusnatsien välissä yhteenotossa.
4. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi alkoi: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat USA:n lähetystön Teheranissa ja ottivat 90 panttivankia, joista 63 yhdysvaltalaista. Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
5. marraskuuta – Iranin johtajan
Khomeinin nuoret kannattajat valtasivat Ison-Britannian Teheranin-lähetystön.
Khomeini vaati Britanniaa luovuttamaan entisen pääministerin
Shapur Bakhtiarin. Britannian hallitus vastasi, että
Bakhtiar ei ollut Britanniassa.
6. marraskuuta – Neuvostoliitto nostaa öljyn hintaa 10 %.
8. marraskuuta − Suomen Pelastusarmeija täytti 90 vuotta.
11. marraskuuta – Suomen Gallupin suorittama mielipidetiedustelu osoitti pääministeri
Mauno Koiviston aseman johtavana presidenttiehdokkaana vakiintuneen.
Koivistoa kannatti seuraavaksi presidentiksi 43 prosenttia haastatelluista.
12. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti
Jimmy Carter määräsi raakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisiin.
12. marraskuuta − Puolustusvoimain komentaja kenraali
Lauri Sutela arvosteli puolustusmäärärahojen vähyyttä luonnehtien Suomen puolustusvoimien varustetasoa eurooppalaisittain "minitasoksi". Sutela perusteli mielipidettään Pohjolan strategisen merkityksen kasvulla.
14. marraskuuta – Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
16. marraskuuta – Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattiin Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km).
17. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi:
Ajatolla Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
19. marraskuuta – Mekan valtaus: šiiajoukko valtasi Mekan johtajanaan
Mohammad Abdallah al-Kahtami, joka nimitti itseään uudeksi Mahdiksi. Valtaajia oli 200–300 ja he pitivät puoliaan useita päiviä saudien kymmeniä tuhansia eliittijoukkoja vastaan. Joukon tukijoiksi epäiltiin Libyan
Muammar Gaddafia ja koulutuspaikaksi Etelä-Jemeniä.
21. marraskuuta – Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä ihmistä sai surmansa.
23. marraskuuta – Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen
Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lordi Mountbattenin murhasta.
23. marraskuuta – Suomen ortodoksisen kirkon kolmas piispa
Leo nimitettiin Oulun piispaksi. Kirkon täyden itsenäisyyden ehtona on kolme hiippakuntaa.
26. marraskuuta − Pakistanilainen Boeing 707 -matkustajakone syöksyi maahan vuoristoisessa autiomaassa Saudi-Arabiassa, jolloin 156 ihmistä kuoli. Pääosa matkustajista oli Mekasta palaamassa olleita islamilaisia pyhiinvaeltajia.
28. marraskuuta – Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Antarktiksella, surmansa sai 257 ihmistä.
Joulukuu
5. joulukuuta – Salora-juttua käsitellyt Turun raastuvanoikeus tuomitsi Saloran entisen pääjohtajan
Jouko Nordellin ja yhtiön toisen pääomistajan
Olavi Laakson vankeuteen veropetoksesta.
Nordellia ja Laaksoa vastaan esitetyt korvausvaatimukset päätettiin käsitellä myöhemmin.
7. joulukuuta – Saudi-Arabian sisäministeri, prinssi
Nauyef Ben Abdel paljasti kapinallisia surmatun Mekassa 75 ja panttivankeja 175. Kaappauksen johtaja
Mohammad Abdallah al-Kahtami sai surmansa.
7. joulukuuta – Rahtialus M/S Malmi upposi Itämerellä vieden mukanaan 14 henkeä.
8. joulukuuta –
Choe Gyuha nimitettiin Etelä-Korean presidentiksi.
12. joulukuuta – Tapaus "12. joulukuuta" (12•12 군사 반란): eteläkorealainen kenraali Chun Doo-hwan määräsi armeijan johdon pidätettäväksi presidentti
Park Chung Heen murhatutkimusten yhteydessä ja pääsi näin tukijoineen armeijan johtoon.
12. joulukuuta – Rhodesia luopui itsenäisyydestään 14 vuoden "kapinan" jälkeen ja maan kuvernööriksi tuli brittiläinen lordi
Soames.15. joulukuuta – Iranin syrjäytetty šaahi
Muhammed Reza Pahlavi, jonka luovutusta lähetystökaappaajat vaativat, jätti Yhdysvallat ja matkusti Panamaan.
19. joulukuuta – Kouluhallitus totesi lausunnossaan työrauhan kouluissa heikentyneen huomattavasti ja esitti koululakien ja -asetusten muuttamista siten, että koulun työtavat vastaisivat paremmin kunkin oppilaan henkilökohtaisia oppimisedellytyksiä.
20. joulukuuta – Valtioneuvosto asettaa kolmannen parlamentaarisen puolustuskomitean.
24. joulukuuta – Afganistanin sisällissota: kolme Neuvostoliiton divisioonaa miehitti Bagramin, Kabulin, Kandaharin ja Heratin lentokentät Afganistanissa. Yhdysvaltalaisen uutistoimisto AP:n mukaan kyseessä oli suurin neuvostojoukkojen siirto ulkomaille vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen.
27. joulukuuta –
Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentin
Hafizullah Amin.
28. joulukuuta – Yhdysvallat esitti Neuvostoliitolle vastalauseen "sotilaallisesta sekaantumisesta Afganistanin sisäisiin asioihin."
Elävä arkisto 1979
http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1979&sa=L%C3%B6yd%C3%A4#914Videohaku 1979
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1978&btnG=Haku&aq=f&aqi=g1&aql=&oq=&gs_rfai#sclient=psy&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid:1&q=1979&aq=0&aqi=g5&aql=&oq=&gs_rfai=&pbx=1&fp=58e91d3d528482aKuvahaku 1979
http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1978&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai&biw=1362&bih=594Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1980
Mitä, missä, milloin 1981
Valitut Palat Itsenäinen Suomi