keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Haka urakoi – vienti veti











Svetogorskista alkoivat Finn-Stroi Oy:n suuret rajaprojektit, joita urakoitiin 1972-1985.

Suhdanteet vaihtelivat 1970-luvulla varsin jyrkästi maamme elinkeinoelämän sektoreilla. Rakennustuotanto ei ollut poikkeus. Oli nousuja ja laskuja, myötä- ja vastatuulta. Vuosikymmenen alkupuolella inflaatio jylläsi, investointeja tehtiin runsaasti, rakentaminen oli vilkasta. Loppupuolella iski lama, niin rakentamiseen kuin muuhunkin talouteen. Kummallakin kaudella oli omat vaikeutensa. Asuntotuotannon ”hullut vuodet” johtivat kustannusten ylikuumenemiseen. Ammattityövoimasta ja tarvikkeista oli pulaa. Tuotannon supistuminen aiheutti ylikapasiteetin ja epäterveen kilpailun vähentyneistä markkinoista. Konkurssit lisääntyivät.

Asuntotuotannon määrä oli Suomessa koko 1970-luvun ajan kansainvälisestikin ottaen erittäin korkealla tasolla. Ennätysvuosi oli 1974. Silloin valmistui yli 73 000 asuntoa. Sisäinen muuttoliike, suotuisa taloudellinen kehitys sekä julkisen vallan panostus asuntotuotantoon tekivät tämän mahdolliseksi.

Lähiökritiikkiä oli esitetty jo 1960-luvulla, mutta varsinkin 1970-luvulla tiedotusvälineissä syytettiin rakentajia kuolleista lähiöistä. Puhuttiin virheellisestä rakentamisesta, alueiden ongelmista, puuttuvista julkisista palveluista. Syytettiin rakentajia, kun kunnat eivät rahapulasta tai muista syistä johtuen saaneet aikaiseksi päiväkoteja, kouluja, terveydenhoitoasemia, nuorisotiloja tai muita palveluja sovitun aikataulun mukaisesti. Ympäristöä moitittiin, asunnot kyllä todettiin hyviksi ja toimiviksi. Aluerakentamisen maine tärveltyi tässä ryöpytyksessä.

Erityisesti 1960-luvulla tehdyn ja nyt täydennetyn kehitystyön ansiosta rakentamisen osaamisen arvostus alkoi muuten kohota. Aikaisemmin käsityönä pidetty rakentaminen ymmärrettiin teollisuudeksi, joka vaati pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja töiden järkevää organisointia. Alan yritykset kiinnittivät huomiota myös julkisivujen suunnitteluun. BES-järjestelmä sai jatkotutkimuksen, ns. asukas BESin, jonka avulla elementtitalojen laatua kehitettiin BES-järjestelmän osana. Asuntotuotannon ”hullujen vuosien” jälkeen alkoi suomalaisen arkkitehtuurin vapautuminen ja monipuolistuminen.

Teollisuus rakensi vielä paljolti tuotantolaitoksia omana työnään. Asuntorakentaminen kuitenkin viitoitti tien elementtien käyttämiseen teollisuus- ja urheiluhalleissa, myös rakennusliikkeet kiinnostuivat hallien rakentamisesta. Julkisen rakentamisen suurhankkeet olivat lähinnä sairaalaverkoston laajentamista.

Vuonna 1974 Hakalla valmistui 3 215 asuntoa, uusi ennätys. Kaikkiaan vuosikymmenen aikana huoneistoja rakennettiin 28 019, talonrakentamista oli kaikkiaan yli kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Toiminnan painopiste alkoi siirtyä asuntotuotannosta muuhun talonrakentamiseen ja perustajarakentamisesta urakointiin, jonka osuus tuotannosta vakiintui vuosikymmenen loppuun mennessä kahdeksi kolmasosaksi. Toiminnan luonne muuttui samalla lyhytjänteisemmäksi. Urakoitsijaksi muuntumista helpottivat ajanmukainen teknologia, rakentamisen hallinta ja taloudelliset resurssit.

Talonrankentamistoiminta oli monipuolista. Kotimaista toimintaa täydensivät ja suhdanteita tasoittivat suuret rajaprojektit, joissa Haka kehittyi teollisuusrakentajaksi. Tämä nosti arvostusta kotimaassa johtaen urakointiin eri puolilla Suomea. Asuntotuotannon suuremmasta julkisuudesta ja Hakan aikaisemmasta nimestä johtuen urakkatuotanto jäi asuntotuotannon varjoon. Korjausrakentaminen aloitettiin varsinaisesti 1970-luvulla. Osaaminen kehittyi nopeasti saneerauksesta perusparantamiseen, entisöintiin ja täydelliseen konservointiin saakka.

Vienti veti

Rakennusvienti vakiinnutti 1970-luvulla asemansa viennin tärkeänä osa-alueena; rakennusliikkeiden ulkomaan laskutukset kasvoivat 1970-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Kansainvälisen toiminnan sekä hyvät että huonot puolet tulivat tutuiksi suomalaisille rakennusviejille. Kun Svetogorskin ja Kostamuksen suurprojektit tulivat ajankohtaisiksi, oli alusta alkaen selvää, ettei mikään suomalainen rakennusliike pystyisi niistä yksin selviytymään.
Seitsemän suurta ja keskisuurta rakennusyritystä päätti sen vuoksi maaliskuussa 1972 yhdistää voimavaransa ja taitonsa perustamalla yhteisen rakennuttajayrityksen Finn-Stroi Oy:n. Tarkoituksena oli pystyä menestyksellisesti kilpailemaan Neuvostoliiton rakennushankkeista ja samalla jakaa suomalaisittain suurten urakoiden riskit.

Haka oli yksi Finn-Stroi Oy:n perustajista. Yhtiön muita alkuperäisiä jäseniä olivat Polar-rakennusyhtiö, Insinöörityö Oy, Alfred A. Palmberg Ab, Rakennustoimisto A. Puolimatka O, Rakennus- ja insinööritoimisto Teräsbetoni Oy ja Oy Yleinen Insinööritoimisto. Erityisansiot Finn-stroin perustamisessa ja Neuvostoliiton suurprojektien urakkaneuvottelujen onnistumisessa olivat Polarin toimitusjohtajalla, vuorineuvos Kauko Rastaalla, joka oli hankkinut vientikokemusta Oy Finnish Contractors Limited-nimisen yrityksen puheenjohtajana.
Svetogorskin urakka oli piristysruiske rakennus – ja muullekin teollisuudelle, itse asiassa Suomen koko taloudelle. Vieläkin suurempi ja merkittävämpi oli Kostamus-projekti. Kostamuksen neuvottelut käynnistyivät pian Svetogorskin töiden alettua. Tarjouksen antamiseksi perustettiin kaksi erillistä yhtiötä, Kostamus-Kaupunki Oy, jonka johdossa oli Haka, ja Teollisuus-Kostamus Oy, jota veti Polar. Sitkeiden neuvottelujen jouduttamiseksi suomalaiset päättivät yhdistää tarjoukset ja laajentaa Finn-Stroin omistusta. Neuvottelut johtivat lopulta tulokseen.

Presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton pääministerin Aleksei Kosyginin korkean tason neuvottelujen ja hyvien henkilökohtaisten suhteiden ansiota oli, että suomalaiset saivat rakentaakseen Svetogorskin ja Kostamuksen. Rakennusvientiin alkoi vapautua enemmänkin resursseja, ja kohdemaita tuli lisää. Euroopan lisäksi vienti suuntautui Aasiaan, Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Arabimaista suurimpia rakennuttajia olivat Libya, Irak ja Saudi-Arabia aina vuoteen 1982 saakka, jolloin rakentaminen öljymaissa alkoi vähetä.

Lähdeaineisto:
liisa Hämäläinen, Unto Kivelä Rakentavasti 50 vuotta ISBN 951-99972-7-X

Ei kommentteja: