Vuosi 2018
https://fi.wikipedia.org/wiki/2018
Vuonna 2018 tapahtui monia merkittäviä asioita niin kotimaassa kuin maailmallakin. Suomessa vuotta värittivät erityisesti presidentinvaalit, ja kansainvälisesti urheilun suurtapahtumat sekä poliittiset kohtaamiset nousivat otsikoihin.
Merkittävimmät tapahtumat Suomessa
Sauli Niinistö valittiin uudelleen: Niinistö voitti tammikuun presidentinvaalit suoraan ensimmäisellä kierroksella.
PRESIDENTINVAALIT 2018 / Vaalivalvojaiset / Sauli Niinistö 4K
https://www.youtube.com/watch?v=CUz6fODdMcg
Presidentinvaalit 2018 - Ennakkoäänien julkistaminen
https://www.youtube.com/watch?v=ZKDrKdhEBM8
Uusi alkoholilaki: Ruokakauppoihin tulivat aiempaa vahvemmat alkoholijuomat ja nelosolut yleistyi hyllyillä.
Vuoden 2017 alkoholilaki (1102/2017) astui kokonaisuudessaan voimaan 1. maaliskuuta 2018, vaikka osa muutoksista tuli voimaan jo vuoden 2018 alussa. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena oli sääntelyn purkaminen ja alkoholihaittojen ehkäisy.
Lain merkittävimmät muutokset olivat:
Vähittäismyynti kaupoissa
Vahvemmat juomat: Ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nousi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.
Valmistustaparajoituksen poistuminen: Kaupoissa sallittiin myös etanolipohjaiset juomasekoitukset, kuten aidot lonkerot, joita aiemmin sai vain Alkosta.
Myyntiajat: Vähittäismyynti on sallittu päivittäin klo 9.00–21.00.
Anniskelu ravintoloissa
Yksi anniskelulupa: Aiemmat A-, B- ja C-luvat poistuivat. Yhdellä luvalla saa anniskella kaikkia alkoholijuomia.
Aukioloajat ja anniskeluajat: Ravintoloiden aukioloajat vapautettiin. Anniskelu on sallittu klo 9.00–01.30, mutta jatkoajasta klo 04.00 asti riittää pelkkä ilmoitus viranomaiselle.
Ulosmyynti: Ravintolat saivat oikeuden myydä mukaan enintään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia samoilla säännöillä kuin ruokakaupat.
Yhteiset anniskelualueet: Usealla ravintolalla voi olla yhteinen anniskelualue, esimerkiksi kauppakeskuksissa tai tapahtumissa.
Muita keskeisiä muutoksia
Valmistus: Oman oluen ja viinin valmistus on edelleen sallittua, mutta kotitislaus (pontikan valmistus) pysyy kiellettynä.
Alkon rooli: Alkon vähittäismyyntimonopoli säilyi yli 5,5-prosenttisten juomien osalta.
Mainonta: Väkevien alkoholijuomien mainontakielto säilyi, mutta valmistajat ja maahantuojat saivat oikeuden esitellä tuotteitaan omilla verkkosivuillaan.
Aktiivimalli-mielenosoitus: Työttömien aktiivimalli herätti suurta vastustusta ja johti jättimielenosoitukseen Helsingissä.
Aktiivimallinvastainen mielenosoitus Senaatintorilla 2.2.2018 klo 11
https://www.youtube.com/watch?v=8CfS_jxC_5M
#Äänityöttömälle protesti aktiivimallia vastaan l Li Andersson, Juhana Vartiainen ja Touko Aalto
https://www.youtube.com/watch?v=8GPXzTFUT8g
Aktiivimallin vastainen suurmielenosoitus järjestettiin Helsingin Senaatintorilla perjantaina 2. helmikuuta 2018. Mielenosoituksen kutsui koolle Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, ja siihen osallistui poliisin arvioiden mukaan noin 8 000 – 10 000 ihmistä.
Keskeiset tiedot mielenilmauksesta:
Tavoite: Vaatia työttömyysturvan aktiivimallin perumista, jota pidettiin työttömiä kyykyttävänä ja eriarvoistavana leikkauksena.
Osallistujat: Paikalle saapui ihmisiä busseilla ympäri Suomea, jopa Lapista asti. SAK:n lisäksi mukana oli edustajia muun muassa STTK:sta, Insinööriliitosta sekä useista kansalaisjärjestöistä.
Ohjelma: Senaatintorilla kuultiin liittojohtajien ja poliitikkojen puheita sekä musiikkia. Lavalla nähtiin muun muassa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja silloinen kansanedustaja Juhana Vartiainen, joka sai osakseen kovaa vihellystä.
Vaikutukset: Mielenosoitus oli osa laajempaa poliittisten lakkojen aaltoa, joka pysäytti saman päivän aikana muun muassa junaliikenteen ja Helsingin paikallisliikenteen.
Helsinki Summit: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä pidetyssä huippukokouksessa.
BREAKING NEWS - LIVE from Helsinki - TRUMP / PUTIN HISTORIC SUMMIT 2018
https://www.youtube.com/watch?v=mTWVEa_ot3w
Helsinki is a good fit for Trump-Putin summit
https://www.youtube.com/watch?v=-qiGO98H8Ok
Kansainvälisiä uutisia ja politiikkaa
Cambridge Analytica -skandaali: Maaliskuussa paljastui laaja Facebook-tietosuojakohu, joka muutti keskustelua digitaalisesta yksityisyydestä.
Cambridge Analytica -skandaali oli vuonna 2018 laajasti paljastunut tietosuojaskandaali, jossa poliittinen konsulttiyritys Cambridge Analytica keräsi luvatta jopa 87 miljoonan Facebook-käyttäjän henkilötietoja.
Skandaalin ydin
Tiedot kerättiin "thisisyourdigitallife" -nimisen persoonallisuustestin kautta. Sovellus ei kerännyt tietoja vain testin tekijöiltä, vaan hyödynsi Facebookin silloista ohjelmointirajapintaa päästäkseen käsiksi myös testin tekijöiden Facebook-kavereiden tietoihin ilman heidän suostumustaan.
Vaikutukset ja seuraukset
Poliittinen manipulointi: Kerättyä dataa käytettiin psykografisten profiilien luomiseen, joiden avulla kohdennettiin mielipiteisiin vaikuttavaa mainontaa muun muassa Donald Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanjassa ja mahdollisesti Brexit-kansanäänestyksessä.
Facebookin vastuu: Tapaus nosti esiin teknologiajättien valtavan vallan ja puutteellisen valvonnan. Facebook joutui tiukan sääntelyn kohteeksi ja sai ennätyksellisiä sakkoja tietosuojarikkomuksista.
Yrityksen kohtalo: Cambridge Analytica hakeutui konkurssiin pian paljastusten jälkeen vuonna 2018.
Tietosuoja-tietoisuus: Skandaali toimi käännekohtana, joka johti tiukempaan tietosuojasääntelyyn, kuten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) merkityksen korostumiseen ja kuluttajien kasvavaan huoleen omasta datastaan.
Paljastukset tulivat julkisuuteen pitkälti ilmiantaja Christopher Wylien ansiosta, joka kertoi toiminnasta medialle
What is the Cambridge Analytica scandal?
https://www.youtube.com/watch?v=Q91nvbJSmS4
Thaimaan luolapelastus: Maailma seurasi herkeämättä nuorten jalkapalloilijoiden ja heidän valmentajansa pelastusoperaatiota Tham Luangin luolasta.
Thaimaan luolapelastus oli vuonna 2018 toteutettu kansainvälinen operaatio, jossa pelastettiin 12 poikaa ja heidän jalkapallovalmentajansa Tham Luangin luolasta Pohjois-Thaimaasta.
Tapahtumien kulku
Katoaminen (23. kesäkuuta 2018): "Metsäkarjut"-jalkapallojoukkueen pojat (11–16-vuotiaita) ja heidän 25-vuotias valmentajansa jäivät loukkuun, kun rankkasateiden aiheuttama tulva sulki poistumisreitit.
Löytyminen (2. heinäkuuta): Brittiläiset sukeltajat löysivät ryhmän elossa noin neljän kilometrin päässä luolan suulta sijaitsevalta kielekkeeltä yhdeksän päivän etsintöjen jälkeen.
Pelastus (8.–10. heinäkuuta): Operaatio kesti kolme päivää. Pojat lääkittiin rauhoittavilla ja heidät kuljetettiin sukeltajien avustuksella ulos täysikasvonaamareissa. Pelastukseen osallistui tuhansia ihmisiä, mukaan lukien suomalainen sukeltaja Mikko Paasi.
Uhrit ja seuraukset
Kuolonuhrit: Operaation aikana thaimaalainen vapaaehtoissukeltaja Saman Kunan menehtyi hapenpuutteeseen viedessään happipulloja luolaan. Myöhemmin vuonna 2019 sukeltaja Beirut Pakbara kuoli pelastusoperaatiossa saamaansa verenmyrkytykseen.
Pojat nykyään: Helmikuussa 2023 uutisoitiin joukkueen kapteenin Duangpetch "Dom" Promthepin kuolleen Britanniassa, jossa hän opiskeli jalkapalloakatemiassa.
Kulttuurinen vaikutus: Tapahtumista on tehty useita elokuvia ja sarjoja, kuten Netflix-sarja Thai Cave Rescue ja elokuva Thirteen Lives.
Me Too -liike: Keskustelu häirinnästä ja vallankäytöstä jatkui voimakkaana, tuoden yhteiskunnallisia muutoksia.
Me too -liike (#MeToo) on maailmanlaajuinen sosiaalinen liike seksuaalista häirintää ja väkivaltaa vastaan. Sen tavoitteena on rikkoa vaikenemisen kulttuuri ja osoittaa, kuinka yleistä häirintä on.
Alkuperä ja leviäminen
Alkuvuodet: Kansalaisoikeusaktivisti Tarana Burke loi "me too" -ilmauksen jo vuonna 2006 (ajatustasolla jo 1997) tukeakseen erityisesti vähäosaisten yhteisöjen seksuaalisen väkivallan uhreja.
Globaali ilmiö (2017): Liike nousi maailmanlaajuiseksi lokakuussa 2017, kun näyttelijä Alyssa Milano kehotti Twitterissä häirintää kokeneita vastaamaan viestiinsä "Me too". Tämä tapahtui elokuvatuottaja Harvey Weinsteiniin kohdistuneiden syytösten jälkeen.
Kansainvälinen laajuus: Hashtag levisi nopeasti kymmeniin maihin. Esimerkiksi Kiinassa käytettiin termiä #米兔 ("riisipupu", lausutaan mi tu) sensuurin välttämiseksi.
Vaikutukset ja merkitys
Lainsäädäntö ja politiikka: Liike on johtanut merkittäviin lakimuutoksiin. Yhdysvalloissa useat osavaltiot ovat kieltäneet salassapitosopimukset (NDA), joilla on aiemmin estetty häirinnästä kertominen. Suomessa liike vauhditti keskustelua, joka johti muun muassa raiskauslainsäädännön uudistamiseen suostumusperustaiseksi vuonna 2023.
Työkulttuuri: Yli 200 vaikutusvaltaista miestä menetti asemansa ensimmäisen vuoden aikana syytösten seurauksena. Yritykset ja oppilaitokset ovat joutuneet tiukentamaan ohjeistuksiaan ja parantamaan ilmoituskanaviaan.
Yhteiskunnallinen asenne: Vuonna 2025 tehdyissä tutkimuksissa liikkeen katsotaan murtaneen uhrin syyllistämistä ja antaneen uhreille kollektiivista voimaa. Suomalaisista noin 59 % suhtautuu liikkeeseen myönteisesti.
Tilanne vuonna 2025–2026
Liike on muuttunut hetkellisestä kampanjasta rakenteelliseksi toiminnaksi. Huomio on siirtynyt yksittäisistä kohuista laajempaan selviytyjien oikeusturvaan ja ennaltaehkäisyyn. Kritiikkiä on kuitenkin esitetty siitä, että mediahuomio keskittyy edelleen usein syytettyihin julkisuuden henkilöihin uhrien sijaan.
Britannian kuninkaalliset häät: Prinssi Harry ja Meghan Markle avioituivat toukokuussa.
Prinssi Harry ja Meghan Markle avioituivat 19. toukokuuta 2018.
Häät olivat valtava globaali mediapahtuma, ja tässä ovat niiden keskeisimmät kohdat:
Paikka: Vihkiminen tapahtui Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappelissa.
Arvonimet: Kuningatar Elisabet II myönsi parille häiden kunniaksi Sussexin herttuan ja herttuattaren arvonimet.
Hääpuku: Meghanin minimalistisen ja tyylikkään puvun suunnitteli Givenchyn muotitalon taiteellinen johtaja Clare Waight Keller.
Vieraat: Paikalla oli kuninkaallisen perheen lisäksi lukuisia julkisuuden henkilöitä, kuten Oprah Winfrey, George ja Amal Clooney sekä Meghanin vastanäyttelijöitä Suits-sarjasta.
Modernit vivahteet: Häät muistetaan perinteiden ja modernien elementtien yhdistelystä, kuten yhdysvaltalaisen piispan Michael Curryn tunteikkaasta saarnasta ja gospel-kuoron esityksestä.
Häiden jälkeen parin suhde hoviin on muuttunut merkittävästi, ja he luopuivat virallisista kuninkaallisista edustustehtävistään vuonna 2020.
Urheilu
Pyeongchangin talviolympialaiset: Helmikuussa kilpailtiin Etelä-Koreassa. Suomi sai kisoista yhteensä kuusi mitalia, mukaan lukien Iivo Niskasen kulta 50 kilometrin hiihdossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset_2018
Pyeongchangin talviolympialaiset (XXIII talviolympiakisat) järjestettiin Etelä-Koreassa 9.–25. helmikuuta 2018. Kyseessä oli historian ensimmäinen kerta, kun talviolympialaiset pidettiin Etelä-Koreassa.
Kisojen merkittävimmät faktat:
Osallistujat: Mukana oli 92 maata ja lähes 2 800 urheilijaa.
Kilpailut: Ohjelmassa oli 102 kilpailutapahtumaa 15 eri urheilulajissa.
Poliittinen merkitys: Kisat muistetaan erityisesti Etelä- ja Pohjois-Korean yhteistyöstä; maat marssivat avajaisissa yhteisen lipun alla ja osallistuivat naisten jääkiekkoon yhteisellä joukkueella.
Suomen menestys: Suomi saavutti kisoissa yhteensä kuusi mitalia: yhden kultaisen (Iivo Niskanen, 50 km hiihto), yhden hopeisen ja neljä pronssista
Suomi saavutti Pyeongchangin talviolympialaisissa 2018 yhteensä kuusi mitalia. Tässä ovat mitalistit ja heidän sijoituksensa:
Kultaa (1)
Iivo Niskanen:Maastohiihto, miesten 50 km perinteisellä hiihtotyylillä.
Iivo Niskanen Olympiakultaa Miehet 50 km P
https://www.youtube.com/watch?v=wJ25LU-zTHI
Krista Pärmäkoski: Maastohiihto, naisten 30 km perinteisellä hiihtotyylillä.
Krista Pärmäkoski: Maastohiihto, naisten 15 km yhdistelmähiihto.
Krista Pärmäkoski: Maastohiihto, naisten 10 km vapaalla hiihtotyylillä.
Enni Rukajärvi: Lumilautailu, naisten slopestyle.
Suomen naisten jääkiekkojoukkue: Naisten jääkiekko
Krista Pärmäkoski olympiapronssia!
https://www.youtube.com/watch?v=O48IOAwqWKg
Suomen mitalitoivo lunastaa odotuksia | Day 6 | Talviolympialaiset 2018 | Eurosport
https://www.youtube.com/watch?v=L1HAUu09ywA
Day 15 | Talviolympialaiset 2018 | Eurosport
https://www.youtube.com/watch?v=PyOS4z2NsUM
Krista Pärmäkoski - Olympiamitalit 2018
https://www.youtube.com/watch?v=wioOpSfWG84
Enni Rukajärvi is a Finnish snowboarder at Winter Olympics Pyeongchang
https://www.youtube.com/watch?v=5smkcK5YHTE
Jalkapallon MM-kisat: Venäjällä järjestetyt kisat päättyivät Ranskan mestaruuteen.
Vuosi 2018 oli Suomen politiikassa merkittävä erityisesti presidentinvaalien ja kansainvälisten huipputapaamisten vuoksi.
Keskeisimpiä poliittisia tapahtumia olivat:
Vaalit ja sisäpolitiikka
Presidentinvaalit 2018: Sauli Niinistö valittiin jatkokaudelle jo ensimmäisellä kierroksella tammikuussa 28.1.2018 historiallisella 62,7 prosentin ääniosuudella.
Aktiivimalli ja mielenosoitukset: Työttömyysturvan aktiivimalli astui voimaan vuoden alussa, mikä johti laajoihin vastalauseisiin ja helmikuussa järjestettyyn suurmielenosoitukseen Senaatintorilla.
Alkoholilain uudistus: Vuoden alussa voimaan tullut laki toi vahvemmat oluet ja lonkerot ruokakauppoihin.
Puoluekokoukset: Keskusta valitsi kesäkuussa puheenjohtajakseen edelleen Juha Sipilän, ja kokoomus uudisti puoluejohtoaan valitsemalla uuden puoluesihteerin.
Kansainvälinen politiikka
Helsinki Summit 2018: Heinäkuussa järjestettiin yksi vuoden merkittävimmistä kansainvälisistä tapahtumista, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä.
Valtiovierailut: Suomi isännöi useita korkean tason vierailuja, jotka liittyivät muun muassa arktiseen yhteistyöhön ja EU-politiikkaan.
Muut merkittävät asiat
Maakunta- ja sote-uudistus: Sipilän hallituksen suuri uudistushanke oli poliittisen vääntämisen keskiössä koko vuoden, mutta sen lopullinen läpivienti viivästyi perustuslaillisten ja poliittisten erimielisyyksien vuoksi.
Tiedustelulainsäädäntö: Eduskunta käsitteli kriittistä tiedustelulainsäädäntöä, joka eteni kiireellisenä kansallisen turvallisuuden parantamiseksi.
Suomen valtiontalous vuonna 2018 oli poikkeuksellinen, sillä valtio onnistui tuolloin pienentämään velkaansa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Taloutta vauhditti suotuisa suhdanne ja vahva työllisyyskehitys.
Keskeiset talousluvut vuodelta 2018:
Valtiontalous ja velka
Valtionvelka: Velka laski ja oli vuoden lopussa noin 105 miljardia euroa. Velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 45,3 %.
Alijäämä: Valtionhallinto oli edelleen alijäämäinen (2,8 miljardia euroa), mutta koko julkinen talous oli lähempänä tasapainoa sosiaaliturvarahastojen (työeläkelaitokset) merkittävän ylijäämän ansiosta.
Tulot ja menot: Valtion budjettitalouden menot olivat noin 55,2 miljardia euroa ja tulot ilman lainanottoa noin 54,9 miljardia euroa.
Talouskasvu ja työllisyys
Bruttokansantuote (BKT): Talous kasvoi 1,7 prosenttia vuonna 2018. BKT:n arvo oli yhteensä noin 232–234 miljardia euroa.
Työllisyys: Työllisyysaste nousi merkittävästi ja saavutti vuoden aikana 72 prosentin tason, mikä oli Sipilän hallituksen keskeinen tavoite.
Vienti ja investoinnit: Talouskasvua tukivat erityisesti vahva kotimainen kysyntä ja laaja-alainen tuotannon lisääntyminen.
Keskeisiä talouspäätöksiä
Aktiivimalli: Työttömyysturvaan tehtiin muutoksia, joiden tavoitteena oli kannustaa työttömiä lyhytkestoiseen työskentelyyn tai koulutukseen.
Kilpailukykysopimus (Kiky): Sopimuksen vaikutukset näkyivät edelleen maltillisena palkkakehityksenä ja parantuneena kustannuskilpailukykynä.
Vuonna 2018 Suomen sivistys- ja kulttuurikentällä korostuivat suuret juhlat, uudet avaukset ja keskustelu taiteen rahoituksesta. Vuosi oli erityinen, sillä se oli itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden jälkeinen "arki", mutta täynnä merkittäviä virstanpylväitä.
Tässä ovat keskeisimmät nostot sivistykseen ja kulttuuriin liittyen:
1. Kirjastoelämän vallankumous: Oodi
Vuoden merkittävin kulttuuritapahtuma oli Helsingin keskustakirjasto Oodin avajaiset joulukuussa 2018. Oodista tuli välittömästi kansainvälinen arkkitehtuurin ja modernin kirjastolaitoksen symboli, joka laajensi käsitystä kirjastosta "kansalaisten olohuoneena".
Koulutus ja sivistys
Maksuton varhaiskasvatus: Vuonna 2018 käynnistettiin kokeilu 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta tavoitteena nostaa osallistumisastetta.
Ammatillisen koulutuksen reformi: Vuoden alussa voimaan tullut laaja uudistus muutti ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja lisäsi työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.
Jatkuva oppiminen: Keskustelu osaamistason nostamisesta ja elinikäisestä oppimisesta tiivistyi, kun työelämän murros alkoi vaatia yhä nopeampaa uudelleenkouluttautumista.
Kulttuurikentän ilmiöt
Amos Rex: Elokuussa avattu uusi taidemuseo Helsingin Lasipalatsissa saavutti valtavan suosion. TeamLabin avajaisnäyttely houkutteli ennätyspitkiä jonoja ja osoitti digitaalisen taiteen vetovoiman.
Kulttuurin rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltiin esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistusta, joka herätti laajaa keskustelua teatterien, museoiden ja orkesterien tulevaisuudesta.
Suomi-palkinnot: Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Suomi-palkintoja muun muassa kirjailija Ujuni Ahmedille ja elokuvaohjaaja Zaida Bergrothille.
Media ja sananvapaus
Yleisradion rooli: Keskustelu julkisen palvelun median asemasta ja rahoituksesta jatkui vilkkaana, samalla kun perinteiset mediatalot sopeutuivat yhä vahvemmin digitaaliseen alustatalouteen.
Lukutaito: Vuonna 2018 kiinnitettiin erityistä huomiota nuorten lukutaidon heikkenemiseen, mikä johti erilaisiin lukemista edistäviin kampanjoihin.
Vuosi 2018 oli suomalaisessa urheilussa ikimuistoinen, ja sen ehdoton kohokohta oli Iivo Niskasen historiallinen suoritus talviolympialaisissa.
Tässä ovat vuoden 2018 merkittävimmät urheilutapahtumat ja saavutukset Suomessa:
Pyeongchangin talviolympialaiset (Etelä-Korea)
Suomi saavutti kisoissa yhteensä kuusi mitalia: yhden kullan, yhden hopean ja neljä pronssia.
Kulta: Iivo Niskanen voitti miesten 50 kilometrin hiihdon (perinteinen) upean taistelun jälkeen. Hänet valittiin myöhemmin myösVuoden urheilijaksi 2018.
Hopea: Krista Pärmäkoski 30 kilometrin perinteisellä hiihdolla. Pärmäkoski oli kisojen suomalaisnimi voittamalla yhteensä kolme henkilökohtaista mitalia.
Pronssi:
Krista Pärmäkoski (15 km yhdistelmäkilpailu ja 10 km vapaa hiihtotyyli).
Enni Rukajärvi (lumilautailun slopestyle).
Naisleijonat (jääkiekko).
Jääkiekko
Miesten MM-kisat: Suomi sijoittui viidenneksi hävittyään puolivälierässä Sveitsille. Kisojen jälkeen puhuttiin erityisesti nuorten tähtien, kuten Sebastian Ahon ja Mikko Rantasen, tehokkuudesta.
Olympialaiset: Miesten maajoukkueen sijoitus oli kuudes.
SM-liiga: Kärpät voitti Suomen mestaruuden kaatamalla finaalisarjassa Tapparan.
Muita kotimaan kohokohtia
Pesäpallo:Joensuun Maila voitti historiansa ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden. Naisten mestaruuden vei Kirittäret.
Jalkapallo: HJK voitti miesten Veikkausliigan mestaruuden. Kansallisessa liigassa (silloinen Naisten Liiga) mestariksi kruunattiin PK-35 Vantaa.
Yleisurheilu: Berliinin EM-kisoissa Suomi jäi ilman mitaleita, mutta useita suomalaisia nähtiin finaaleissa ja pistesijoilla.
Berliinin vuoden 2018 yleisurheilun EM-kisat olivat Suomen joukkueelle tuloksellisesti vaikeat, sillä Suomi jäi kisoissa kokonaan ilman mitaleja.
Vaikka mitaleja ei saavutettu, kisoissa nähtiin joitakin historiallisia onnistumisia ja pistesijoja:
Keskeiset onnistumiset ja pistesijat
Miesten 4 x 100 metrin viesti: Suomen joukkue (Eetu Rantala, Otto Ahlfors, Oskari Lehtonen ja Samuel Purola) teki historiallisen suorituksen sijoittumalla finaalissa kuudenneksi. Joukkue rikkoi kisoissa kahdesti Suomen ennätyksen, joka kirjattiin lopulta aikaan 38,92.
Topi Raitanen: Sijoittui miesten 3000 metrin estejuoksussa kahdeksanneksi ajalla 8.31,34. Tämä oli merkittävä läpimurto nuorelle juoksijalle arvokisoissa.
Kristiina Mäkelä: Sijoittui naisten kolmiloikassa yhdeksänneksi tuloksella 14,01.
Kristiina Mäkelä karsintahyppy Berliini 2018
https://www.youtube.com/watch?v=DYDCNoweopA
Nooralotta Neziri: Eteni naisten 100 metrin aidoissa välieriin, mutta karsiutui niukasti finaalista ajalla 12,94.
Antti Ruuskanen: Suomen suurin mitalitoivo keihäänheitossa sijoittui finaalissa kuudenneksi tuloksella 81,70.
Youtube Berlin 2018
https://www.youtube.com/results?search_query=berliinin+yleisurheilun+em-kisat+2018
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2018?
Kalajoella vuosi 2018 oli merkittävä erityisesti matkailun, talouden vakauden ja valitettavan onnettomuuden vuoksi.
Tässä ovat keskeisimmät tapahtumat ja asiat:
Merkittäviä uutisia ja tapahtumia
Traginen liikenneonnettomuus: Lokakuussa 2018 Kalajoella tapahtui vakava ulosajo, jossa kolme nuorta sai surmansa ja yksi loukkaantui vakavasti. Onnettomuus kosketti syvästi koko paikkakuntaa.
Matkailun kasvu: Kalajoen Hiekkasärkät jatkoivat kovaa kasvuaan. Erityisesti majoitusmyynti ja matkailijoiden määrä olivat nousussa, mikä vahvisti alueen asemaa yhtenä Suomen suosituimmista kotimaan matkailukohteista.
Ravikilpailut: Heinäkuussa Kalajoella järjestettiin merkittävät ravit, joissa nähtiin onnistumisia muun muassa Veli-Erkki Paavolan ohjastamilta hevosilta.
Talous ja kaupunki
Tilinpäätös 2018: Kalajoen kaupungin talous pysyi vakaana. Erityisen merkittävänä tulonlähteenä korostui tuulivoimarakentamisesta kertyvä kiinteistövero, joka toi kaupungille noin 1,8 miljoonaa euroa lisätuloa.
Koulutus- ja hankeinvestoinnit: Vuoden aikana edistettiin muun muassaLiikkuva Kalajoki -hanketta, jolla lisättiin oppilaiden toiminnallisuutta kouluissa.
Merenojan koulun poisto: Kaupungin tilinpäätökseen vaikutti Merenojan koulun rakentamiseen liittyvä ylimääräinen poisto, joka painoi tilikauden tuloksen kirjanpidollisesti miinukselle, vaikka peruskuntatalous olikin vakaalla pohjalla.
Syksyllä 2018 Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari joutui vakavan luottamuspulan keskelle.
Tapahtumien kulku oli seuraava:
Erottamisaloite: Syyskuussa 2018 kahdeksan valtuutettua ja kolme varavaltuutettua jättivät aloitteen kaupunginjohtajan erottamiseksi. Syytöksinä olivat muun muassa epäasiallinen käytös (kuten huutaminen ja nimittely), työntekijöiden painostaminen sekä piittaamattomuus lakia ja hallintosääntöä kohtaan.
Vastine: Puoskari kiisti syytökset 18-sivuisessa vastineessaan ja piti perusteluita totuudenvastaisina.
Valtuuston tuki: Samaan aikaan Puoskari sai merkittävää tukea, kun 25 valtuutettua (valtuustossa yhteensä 35 jäsentä) allekirjoitti nimilistan, jossa puolustettiin kaupunginjohtajaa ja toivottiin työrauhan palauttamista.
Ratkaisu: Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa äänin 21–14, että luottamuspulaa ryhdytään ratkomaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla neuvottelumenettelyllä sen sijaan, että olisi perustettu suoraan erottamiseen tähtäävä tilapäinen valiokunta.
Vuosi 2018 oli Kalajoen urheilussa vauhdikas, ja paikkakunnan lippulaivat pärjäsivät mainiosti omilla tasoillaan. Erityisesti jääkiekko ja yleisurheilu toivat ilonaiheita.
Tässä poimintoja Kalajoen urheiluvuodesta 2018:
Jääkiekko: JHT (Junkkarit Hockey Team)
Suomi-sarja: JHT pelasi vahvan kauden 2017–2018. Joukkue voitti runkosarjan ja eteni aina Suomi-sarjan mestaruuteen saakka voitettuaan finaaleissa Kooveen.
Mestiskarsinnat: Mestaruuden myötä JHT pääsi karsimaan paikasta Mestikseen, mutta nousu jäi tällä kertaa saavuttamatta. Menestys kuitenkin sementoi JHT:n aseman yhtenä Suomi-sarjan kärkijoukkueista.
Yleisurheilu: Kalajoen Junkkarit
Erika Nevanperä: Junkkareiden kasvatti ja kova pikajuoksija oli yksi seuran keulakuvista. Hän edusti Suomea muun muassa viestijoukkueessa ja menestyi kotimaan kisoissa.
Nuorten SM-kisat: Kalajoen Junkkarit saavuttivat useita sijoituksia nuorten sarjoissa, ja seura oli aktiivinen järjestäjä myös paikallisella tasolla.
Hiekkasärkkien urheilutapahtumat
Beach-lajit: Hiekkasärkät tarjosivat puitteet useille hiekalla pelattaville lajeille, kuten beach volleylle ja beach futikselle, jotka huipentuivat kesän turnauksiin.
Ravit: Kuten aiemmin mainittiin, heinäkuun ravit olivat paikallinen urheilun suurtapahtuma, joka keräsi tuhansia katsojia.
Muuta
Judo: Kalajoen Judoseura oli aktiivinen, ja sen urheilijat osallistuivat ahkerasti kansallisiin kilpailuihin.
Hiihto: Vaikka suuret arvokisamitalit jäivät muualle, Kalajoen Junkkareiden hiihtojaosto järjesti perinteisiä kilpailuja ja piti yllä vahvaa hiihtokulttuuria.
Mitä tapahti Rautiossa 2018?
Rautiossa, joka on Kalajoen kaupunginosa ja kylä, vuosi 2018 oli erityisen merkittävä yhteisöllisen kehittämisen ja paikallisen elinvoiman kannalta.
Tässä keskeisimpiä asioita Rautiosta vuonna 2018:
Investoinnit ja rakentaminen: Kylällä keskusteltiin ja edistettiin useita hankkeita. Raution monitoimitalon ja koulun alueen kehittäminen oli tapetilla, jotta nuoret ja lapsiperheet pysyisivät alueella.
Raution urheilu: Paikallinen seura Raution Kyläyhdistys ja urheilutoimijat olivat aktiivisia. Erityisesti kestävyysurheilu ja erilaiset matalan kynnyksen liikuntatapahtumat (kuten hölkkätapahtumat) liikuttivat kyläläisiä.
Kulttuuritapahtumat: Perinteiset tapahtumat, kuten talkoot ja kyläjuhlat, keräsivät väkeä. Rautiossa vaalitaan vahvasti paikallista identiteettiä, mikä näkyi vuoden 2018 tapahtumien teemoissa.
Vuoden eteläpohjalainen kylä -ehdokkuus ja tunnustus: Raution kylä on tunnettu aktiivisuudestaan, ja vuonna 2018 se oli esillä valtakunnallisestikin yhtenä aktiivisimmista kylistä. Se valittiin tuolloin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi. Valintaperusteina olivat kylän vahva talkoohenki, monipuoliset palvelut ja asukkaiden osallistuminen kylän kehittämiseen.
Kyläkaupan merkitys: Raution oma kyläkauppa, M-Market Rautio, oli tärkeä kohtaamispaikka ja palvelukeskus. Vuonna 2018 kaupan merkitys korostui entisestään monien muiden pienten kyläkauppojen sulkiessa oviaan muualla Suomessa.
