Huhtikuu 2026 oli merkittävä erityisesti avaruustutkimuksen ja tähtitieteellisten ilmiöiden osalta. Tässä on kooste kuukauden keskeisistä tapahtumista:
Avaruus ja tähtitiede
Artemis II -lento: NASA laukaisi 1. huhtikuuta historiallisen Artemis II -lennon, joka oli ensimmäinen miehitetty lento Kuun ympäri yli 50 vuoteen.
Planeettaparaati: Huhtikuun puolivälissä (16.–23.4.) nähtiin harvinainen ilmiö, jossa Merkurius, Mars, Saturnus ja Neptunus muodostivat visuaalisen linjan taivaalla.
Komeetta C/2026 A1: Komeetta saavutti perihelinsä eli ratansa lähimmän pisteen Aurinkoa 4. huhtikuuta.
Juhlapyhät ja kalenteritapahtumat Suomessa
Pääsiäinen: Vuoden 2026 pääsiäistä vietettiin huhtikuun alussa:
Pitkäperjantai: 3. huhtikuuta
Pääsiäispäivä: 5. huhtikuuta
2. pääsiäispäivä: 6. huhtikuuta
Kesäaikaan siirtyminen: Kellot siirrettiin kesäaikaan juuri ennen huhtikuun alkua, sunnuntaina 29. maaliskuuta.
Muita uutisia
Kimberly-Clarkin palo: Kaliforniassa sijaitseva suuri paperinvalmistaja Kimberly-Clarkin varastohalli tuhoutui tuhopoltossa 7. huhtikuuta, aiheuttaen merkittäviä vahinkoja
Vappu: Kuukausi päättyi perinteisesti vappuaatton juhlintaan 30. huhtikuuta.
Huhtikuussa 2026 Iranin ja Yhdysvaltojen sekä Israelin välinen sota siirtyi kiihkeän alun jälkeen uuteen vaiheeseen, jota leimasivat hauras tulitauko ja kiristynyt merisaarto Hormuzinsalmessa.
Keskeiset sotatapahtumat ja tilanne
Tulitauko: Yhdysvallat, Israel ja Iran sopivat hauraasta tulitauosta 7.–8. huhtikuuta noin viiden viikon taistelujen jälkeen.
Saartorengas Hormuzinsalmessa: Tulitauosta huolimatta huhtikuun loppupuolella käynnistyi ”kaksoissaarto”. Iranin vallankumouskaarti (IRGC) pyrki estämään kauppamerenkulun Hormuzinsalmessa, mihin Yhdysvallat vastasi Iranin satamien merisaarrolla 13. huhtikuuta alkaen.
Aktiiviset selkkaukset: Vaikka suuret ilmapommitukset vähenivät, taistelut jatkuivat sijaissotien kautta. Esimerkiksi Hezbollah iski FPV-lennokeilla Israelin pohjoisosiin huhtikuun lopussa.
Humanitaarinen kriisi: Sodan seurauksena miljoonat ihmiset olivat huhtikuuhun mennessä joutuneet pakenemaan kodeistaan erityisesti Libanonissa.
Diplomaattiset ja poliittiset käänteet
Rauhantunnustelut: Iran esitti huhtikuun lopussa uuden kymmenkohtaisen rauhanehdotuksen. Samaan aikaan Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi neuvotteli Omanissa ja Moskovassa Hormuzinsalmen avaamisesta.
Iranin johto: Helmikuun iskuissa vakavasti loukkaantunut uusi korkein johtaja Mojtaba Khamenei jatkoi toipumistaan huhtikuussa.
Talouskriisi: Iranin rialin arvo romahti huhtikuun lopussa ennätysalas, ollen yli 1,8 miljoonaa rialia per dollari.
Tilastot (tilanne 30.4.2026)
Osapuoli, |
Tappiot / Vahingot |
Iran |
Tuhansia kuolleita, merkittäviä vaurioita ydinohjelmalle ja ohjusjoukoille. |
Israel |
18 sotilasta ja 28 siviiliä kuollut, noin 50 miljardin dollarin taloudelliset vahingot. |
Yhdysvallat |
15 sotilasta kuollut, vaurioita tutka- ja ilmatorjuntajärjestelmille (kuten THAAD ja Patriot). |
Oliko sota laiton?
Kysymys sodan laillisuudesta on monimutkainen ja riippuu siitä, kenen näkökulmasta ja minkä kansainvälisen oikeuden säännöksen valossa asiaa tarkastellaan. Huhtikuuhun 2026 mennessä keskustelu jakautui kolmeen päälinjaan:
1. YK:n peruskirja ja voimankäyttö
Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan sota oli ongelmallinen, koska sille ei ollut YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta.
Iranin näkökulma: Iran piti Yhdysvaltojen ja Israelin iskuja laittomana hyökkäyssotana ja suvereniteettinsa loukkauksena.
Yhdysvaltojen ja Israelin näkökulma: Osapuolet perustelivat toimiaan YK:n peruskirjan 51. artiklalla, joka sallii oikeuden itsepuolustukseen. Ne väittivät iskujen olleen ennaltaehkäiseviä ja välttämättömiä Iranin välittömän ydinaseuhan ja ohjusiskujen estämiseksi.
2. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus (sodan oikeussäännöt)
Vaikka itse sodan aloittamisen oikeutuksesta (jus ad bellum) kiisteltiin, huhtikuussa 2026 huomio kiinnittyi sodankäynnin sääntöihin (jus in bello):
Iskut siviilikohteisiin: Ihmisoikeusjärjestöt syyttivät molempia osapuolia laittomuuksista. Iranin lennokki-iskut Israelin kaupunkeihin ja Israelin pommitukset Libanonin ja Iranin asutuskeskuksissa herättivät syytöksiä suhteellisuusperiaatteen rikkomisesta.
Merisaarto: Hormuzinsalmen saartoa pidettiin laajalti laittomana kansainvälisen merioikeuden (UNCLOS) mukaan, sillä se esti vapaan merenkulun kansainvälisillä vesillä.
3. Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) rooli
Huhtikuussa 2026 useat maat ja järjestöt jättivät ICC:lle tutkintapyyntöjä mahdollisista sotarikoksista. Tuomioistuin ei kuitenkaan ole antanut lopullista päätöstä sodan "laittomuudesta", sillä prosessit ovat hitaita ja monet osapuolet (kuten Yhdysvallat ja Israel) eivät tunnusta ICC:n toimivaltaa kaikissa asioissa.
Yhteenvetona: Suurin osa maailman valtioista piti sotaa "laiton-termin" sijaan "kansainvälisen oikeuden vastaisena", koska se alkoi ilman YK:n nimenomaista lupaa. Länsivallat kuitenkin katsoivat toiminnan olleen oikeutettua itsepuolustusta.
Miten USA.n oikeusviranomaiset ovat asiaa tulkinneet
Yhdysvaltojen oikeusviranomaisten ja hallinnon tulkinta nojaa vahvasti presidentin laajoihin valtaoikeuksiin ja itsepuolustukseen perustuvaan argumentaatioon. Huhtikuun 2026 lopussa hallinto esitti useita virallisia perusteluja sodan jatkamiselle ilman kongressin erillistä lupaa.
Hallinnon keskeiset oikeudelliset linjaukset
Itsepuolustus ja jatkuva konflikti: Ulkoministeriön oikeudellinen neuvonantaja Reed Rubinstein esitti 24. huhtikuuta 2026, että sota on oikeutettu vastaus Iranin vuosikymmeniä kestäneeseen aggressioon. Hänen mukaansa kyseessä ei ole uusi sota, vaan pitkäaikaisen konfliktin jatkumo, jolloin presidentillä on oikeus toimia ilman uutta valtuutusta itsepuolustukseksi.
Sotavaltuudet (War Powers Act): Hallinto joutui huhtikuussa vastaamaan lakiin, joka vaatii presidenttiä hakemaan kongressin hyväksyntää 60 päivän kuluessa sotatoimien alkamisesta.
Puolustusministeri Pete Hegseth väitti senaatissa 30. huhtikuuta, että hauras tulitauko pysäytti 60 päivän "kellon". Hänen mukaansa vihollisuudet olivat teknisesti päättyneet, vaikka joukkoja pidetään edelleen valmiudessa.
Presidentti Donald Trump on kutsunut koko sotavaltuuksia rajoittavaa lakia perustuslain vastaiseksi ja todennut, etteivät aiemmatkaan presidentit ole sitä noudattaneet.
Ydinaseuhka: Valkoinen talo on perustellut iskuja myös tarpeella estää Irania hankkimasta ydinasetta, mitä se pitää välittömänä uhkana Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle.
Kriitikoiden ja oikeusoppineiden vastakkainen näkemys
Vaikka hallinto pitää toimiaan laillisina, monet yhdysvaltalaiset oikeusjärjestöt ja asiantuntijat ovat eri mieltä:
New Yorkin asianajajaliitto ja useat perustuslakiasiantuntijat ovat todenneet sodan olevan laiton toukokuun 1. päivästä alkaen, koska kongressi ei ole sitä valtuuttanut.
Heidän mukaansa tulitauko ei nollaa lain asettamaa määräaikaa, ja presidentin toimivalta ilman kongressia on päättynyt.
Oikeudellinen vääntö on siis huhtikuun päättyessä siirtynyt kysymykseen siitä, onko sota "päättynyt" tulitaukoon vai jatkuuko se lainsäädännön näkökulmasta laittomasti.
Gazan sodan tilanne huhtikuussa
Gazan tilannetta huhtikuussa 2026 leimasi erittäin hauras lokakuussa 2025 alkanut tulitauko, jota monet asiantuntijat kuvailivat enemmänkin "jatkuvaksi sodaksi" kuin todelliseksi rauhaksi. Vaikka suuret hyökkäykset olivat vähentyneet, väkivalta ja humanitaarinen kriisi syvenivät kuukauden aikana.
Sotilaallinen tilanne ja tulitauon rakoilu
Jatkuvat iskut: Israelin joukot suorittivat huhtikuun aikana säännöllisesti ilmaiskuja ja tykistötulta eri puolilla Gazaa. Gazan viranomaisten mukaan huhtikuussa kirjattiin 377 tulitauon rikkomista.
Uhrit: Huhtikuun aikana Gazassa kuoli ainakin 111 ihmistä ja 376 loukkaantui. YK:n ihmisoikeuspäällikkö Volker Türk totesi 10. huhtikuuta, että palestiinalaiset eivät ole turvassa missään päin aluetta huolimatta virallisesta tulitauosta.
Hallinta ja jännitteet: Israel laajensi valvontaansa Gazan kaistan länsiosissa ja "keltaisella linjalla". Samaan aikaan Yhdysvaltojen tukemat uudet hallintorakenteet jäivät sivuun Israelin lisätessä sotilaallista painetta.
Humanitaarinen kriisi
Avun rajoitukset: Huhtikuussa Gazaan pääsi vain noin 4 503 apurekkaa, mikä oli vain 25 % sovitusta 18 000 rekan määrästä. Erityisesti polttoainepula haittasi sairaaloiden, vesihuollon ja sähköntuotannon toimintaa.
Terveystilanne: UNRWA raportoi ihosairauksien, kuten syyhyn ja vesirokon, leviämisestä puutteellisen hygienian ja lääkepulan vuoksi.
Kokonaisuhrit: Huhtikuun lopun tilastojen mukaan sodan alusta (lokakuu 2023) lähtien Gazassa oli kuollut yhteensä yli 72 500 palestiinalaista.
Alueellinen kytkös
Tilanteeseen vaikutti merkittävästi helmi-maaliskuussa 2026 alkanut laajempi konflikti, jossa Yhdysvallat ja Israel tekivät iskuja Iraniin. Tämä lisäsi jännitettä myös Gazassa, ja Iranin tukema Hizbollah jatkoi iskujaan Israelia vastaan Libanonin rajalta
Ukrainan sodassa huhtikuu 2026 oli käänteentekevä kuukausi, jolloin rintamat vakihtuivat ja Venäjän odotettu kevätuuvutus hidastui merkittävästi. Vaikka taistelut olivat verisiä, Ukraina onnistui parantamaan asemiaan ja siirtämään sotaa yhä enemmän Venäjän maaperälle.
Rintamatilanne ja sotilaalliset tapahtumat
Venäjän hyökkäyksen hyytyminen: Asiantuntijat raportoivat Venäjän keväthyökkäyksen "romahtaneen" tai hidastuneen 80 %:lla aiemmasta vauhdista. Venäjä kykeni valtaamaan kuukauden aikana alle 200 neliökilometriä, mikä on vähäinen määrä sodan mittakaavassa.
Ukrainan vastatoimet: Ukraina suoritti onnistuneita vastahyökkäyksiä erityisesti Huljaipolen ja Oleksandrivkan suunnilla, mikä häiritsi Venäjän operaatioita Pokrovskissa.
Drooniylivoima: Huhtikuun aikana Ukrainan raportoitiin saavuttaneen merkittävän edun droonioperaatioissa. Ukraina kompensoi miehistövajettaan drooneilla, kun taas rintamalle on muodostunut vaarallisia "harmaita alueita", joilla mikään ei liiku turvassa.
Iskut Venäjän puolelle
Ukraina laajensi strategisia iskujaan syvälle Venäjän selustaan:
Öljyinfrastruktuuri: Ukraina teki huhtikuussa ainakin 18 iskua Venäjän öljyntuotantoon. Iskut osuivat muun muassa Orskin öljynjalostamoon 1 300 kilometrin päässä rajasta.
Satamien toiminta: Iskujen seurauksena Venäjän keskeiset öljysatamat, kuten Primorsk, Novorossijsk ja Ust-Luga, toimivat huomattavasti vajaakapasiteetilla.
Sotilaskohteet: Ukraina iski myös venäläisiin helikoptereihin Voronežin alueella ja lukuisiin ilmatorjuntajärjestelmiin.
Ilmasota ja siviilivaikutukset
Ennätysmäärä drooneja: Venäjä laukaisi huhtikuussa ennätysmäärän, lähes 6 600 pitkän kantaman droonia, Ukrainaan. Ukraina ilmoitti torjuneensa näistä noin 90 %.
Evakuoinnit: Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla evakuoitiin 44 asutuskeskusta turvallisuustilanteen heikentymisen vuoksi.
Taloudellinen ja diplomaattinen tuki
EU:n jättilaina: Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 23. huhtikuuta 2026 Ukrainalle 90 miljardin euron lainapaketin.
30 miljardia euroa taloudellista tukea.
60 miljardia euroa sotilaallista apua.
Laina on tarkoitus maksaa takaisin Venäjän jäädytetyistä varoista kertyvillä tuotoilla.
Maailmantalous koki huhtikuussa 2026 merkittävän heilahtelun, jota leimasivat Lähi-idän sodan aiheuttama energiashokki ja sen seurauksena päivitetty heikompi kasvuennuste. Vaikka hauras tulitauko toi kuun puolivälissä hetkellistä helpotusta, talousnäkymät säilyivät epävarmoina.
Kasvuennusteet ja inflaatio
IMF:n päivitys: Kansainvälinen valuuttarahasto laski maailman talouskasvun ennustetta 3,1 prosenttiin vuodelle 2026 (aiempi arvio 3,4 %). Lasku johtui suoraan Lähi-idän konfliktin aiheuttamista häiriöistä.
Kiihtyvä inflaatio: Globaalin kokonaisinflaation ennustetaan nousevan 4,4 prosenttiin vuonna 2026 energian hinnan nousun vuoksi. OECD puolestaan nosti oman inflaatioennusteensa jopa 4,2 prosenttiin.
Alueelliset erot: Kasvun hidastuminen on voimakkainta nousevissa talouksissa ja hyödykkeiden tuojamaissa, kun taas Yhdysvaltojen talous on osoittanut odotettua parempaa sopeutumiskykyä vahvan palvelusektorin ja työmarkkinoiden ansiosta.
Energiamarkkinat ja Hormuzinsalmi
Öljyn hintapiikki: Brent-laadun hinta nousi huhtikuun loppua kohden lähelle 120 dollaria tynnyriltä, mikä on lähes kaksinkertainen hinta sotaa edeltävään tasoon verrattuna.
Hormuzinsalmen kriisi: Iranin sulku ja sitä seurannut merisaarto häirisivät 20 prosenttia maailman öljyhuollosta, mikä pakotti jalostamot ja kuluttajat turvautumaan varastoihin erityisesti Aasiassa.
Tulitauon vaikutus: Huhtikuun 17. päivän uutinen tulitauosta laski hintoja hetkellisesti yli 10 %, mutta saarron jatkuminen ja uudet välikohtaukset nostivat hinnat takaisin korkealle tasolle kuun lopussa.
Keskeiset talousluvut (Huhtikuu 2026)
Indikaattori |
Arvo / Muutos |
Lähde |
|---|---|---|
Globaali BKT-kasvu (ennuste) |
3,1 % |
IMF |
Maailmanlaajuinen inflaatio |
4,4 % |
IMF |
Brent-öljy (30.4.2026) |
~120 $ / tynnyri |
Discovery Alert |
USA:n työttömyysaste |
4,3 % |
Alexandria |
Suomen valtiontalouden tilanne huhtikuussa 2026 oli poikkeuksellisen haastava Lähi-idän sodan heijastusten ja syvenevän alijäämän vuoksi. Valtiovarainministeriö julkaisi 30. huhtikuuta 2026 kevään taloudellisen katsauksen, joka vahvisti talousnäkymien synkistyneen merkittävästi.
Talouskasvu ja ennusteet
Kasvun hidastuminen: VM laski vuoden 2026 BKT-kasvun ennustetta 0,6 prosenttiin (aiempi arvio 1,4 %). Syynä on erityisesti Iranin sodasta johtuva energian hinnan nousu, joka heikentää kotimaista kysyntää ja vientiä.
Inflaatio ja kulutus: Nousevat energiahinnat ja arvonlisäveron korotukset nostavat inflaation noin 1,9 prosenttiin, mikä jarruttaa kuluttajien ostovoiman elpymistä.
Valtionvelka ja alijäämä
Velkasuhteen nousu: Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Valtiovarainministeriö arvioi huhtikuun lopussa velkasuhteen nousevan lähelle 100 prosenttia bruttokansantuotteesta lähivuosina.
Syvenevä alijäämä: Valtiontalouden alijäämän ennustetaan pysyvän korkeana, noin 4,5 prosentissa suhteessa BKT:hen. Vuosittaisen alijäämän arvioidaan olevan keskimäärin 14,9 miljardia euroa vuosina 2027–2030.
Korkomenot: Valtionvelan korkomenojen arvioidaan ylittävän 3 miljardia euroa vuonna 2026.
Työllisyystilanne
Työttömyyden kasvu: Työmarkkinoiden tilanne heikkeni huhtikuun kynnyksellä. Maaliskuun lopun tilastojen mukaan työllisiä oli 22 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyysaste: Työttömyysasteen trendiluku nousi 10,4 prosenttiin.
Poliittiset toimet
Kehysriihi: Hallitus neuvotteli 21.–22. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmasta. Osana sopeutustoimia päätettiin muun muassa tutkimushankevaltuuksien leikkauksista ja muista lisäsäästöistä velkaantumisen taittamiseksi.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus toteutti huhtikuussa 2026 merkittäviä säästö- ja kasvutoimia Säätytalon kehysriihessä 21.–22. huhtikuuta. Päätökset tehtiin tilanteessa, jossa Iranin sodan aiheuttama energiakriisi ja talouden hidastuminen uhkasivat julkisen talouden tasapainoa.
Keskeisimmät säästö- ja sopeutustoimet
Uudet lisäsäästöt: Hallitus päätti kehysriihessä noin 540 miljoonan euron uusista säästöistä, jotka kasvavat vuoteen 2030 mennessä. Toimet sisältävät:
Valtionhallinnon karsiminen: Merkittävät leikkaukset valtionhallinnon toimintamenoihin.
Sote-säästöjen kohdennus: Sosiaalihuollosta leikataan 55 miljoonaa euroa vuonna 2027 lakkauttamalla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta nykymuodossaan.
Hyvinvointialueet: Alueiden rahoitusta leikataan yhteensä 390 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä karsimalla palvelutarpeen kasvun korvauksia.
Alijäämämenettelyyn vastaaminen: Toimet ovat osa vastausta EU:n tammikuussa 2026 avaamaan liiallisen alijäämän menettelyyn, jolla Suomi velvoitettiin alentamaan alijäämäänsä huhtikuun loppuun mennessä.
Kasvua ja työllisyyttä tukevat toimet
Rakennusalan elvytys: Hallitus päätti tukea rakennusalaa ottamalla käyttöön väliaikaisen remonttiavustuksen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.
Nuorten työllisyys: Nuorten työllistymistä tuetaan 30 miljoonan euron työllisyyssetelillä, joka on suunnattu vähäisen työkokemuksen omaaville nuorille.
Investointien verohyvitys: Suurten investointien verohyvitystä laajennettiin koskemaan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.
Toimet Iranin sodan vuoksi
Varautuminen ja seuranta: Hallitus antoi maalis-huhtikuun vaihteessa valtiovarainministeriölle tehtäväksi selvittää lisätoimia energiakriisin vaikutusten lieventämiseksi.
Viestinnän keskittäminen: Hallituksen viestintä keskitetään 1. heinäkuuta 2026 alkaen valtioneuvoston kansliaan tehokkuuden lisäämiseksi kriisiaikoina.
Tässä on yksityiskohtaisempi katsaus hallituksen huhtikuussa 2026 päättämiin toimiin, jotka vaikuttavat suomalaisten arkeen:
Polttoaineiden hinnat ja liikenne
Vastauksena Iranin sodan aiheuttamaan öljyn hinnan nousuun hallitus teki seuraavat linjaukset:
Jakeluvelvoitteen jäädyttäminen: Hallitus päätti pitää uusiutuvien polttoaineiden sekoitevelvoitteen matalalla tasolla myös vuonna 2027, jotta polttoaineiden pumppuhinnat eivät nousisi entisestään.
Ammattidieselin valmistelu: Hallitus käynnisti selvityksen ammattidieseljärjestelmästä kuljetusalan kilpailukyvyn turvaamiseksi poikkeuksellisessa markkinatilanteessa.
Sähköautojen hankintatuki: Romutusasetuksen yhteydessä harkittiin kohdennettua tukea vähäpäästöisiin ajoneuvoihin siirtymiseksi, mutta kehysriihessä keskityttiin enemmän olemassa olevan autokannan kustannusten hallintaan.
Sosiaaliturvan lisämuutokset
Säästötoimet kohdistuivat useisiin etuuksiin julkisen talouden tasapainottamiseksi:
Asumistuen kiristykset: Hallitus päätti jatkaa asumistuen ehtojen tiukentamista, muun muassa huomioimalla varallisuuden aiempaa tarkemmin tuen määrittelyssä.
Toimeentulotuen omavastuu: Osana säästöjä esitettiin pientä omavastuuosuutta toimeentulotuen tiettyihin osiin, tarkoituksena kannustaa muiden ensisijaisten etuuksien käyttöön.
Työttömyysturvan lapsikorotukset: Aiemmin päätetyt poistot pysyivät voimassa, ja hallitus torjui vaatimukset niiden palauttamisesta vedoten tarpeeseen lisätä työllistymisen kannustimia.
-
Indeksitarkistusten jäädyttäminen: Useiden sosiaalietuuksien indeksikorotukset pidettiin jäädytettyinä vuoden 2027 loppuun saakka, mikä tarkoittaa etuuksien reaaliarvon laskua inflaation myötä.
Vaikutukset kansalaisille
Toimet tarkoittavat käytännössä sitä, että hallitus priorisoi valtionvelan kasvun taittamista ja energiakustannusten nousun hillitsemistä suorien tulonsiirtojen sijaan. Tämä luo painetta erityisesti pienituloisille kotitalouksille inflaation pysyessä korkeana.
Mitä muutoksia on tulossa kaivoslakiin?
Kaivoslakiin ja siihen liittyvään verotukseen on tullut ja tulossa useita merkittäviä muutoksia vuoden 2026 aikana. Keskeisimmät uudistukset painottuvat verotuksen kiristymiseen, lupaprosessien selkeyttämiseen ja maanomistajien oikeuksien vahvistamiseen.
1. Kaivosmineraaliveron huomattava korotus (1.1.2026 alkaen)
Eduskunta hyväksyi vuoden 2025 lopulla lainmuutokset, jotka nostivat kaivosalan verorasitusta merkittävästi vuoden 2026 alusta.
Metallimalmit: Veroprosentti nousi aiemmasta 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin metallin verotusarvosta.
Teollisuusmineraalit: Vero kolminkertaistui 0,20 eurosta 0,60 euroon tonnilta louhittua malmia.
Verotuoton jako: Verotuoton jakosuhde muuttui siten, että valtion osuus nousi 70 prosenttiin ja kuntien osuus laski 30 prosenttiin. Verotuottojen odotetaan nousevan noin 100 miljoonaan euroon vuodessa.
2. Kaivoslain tekniset ja luvitukseen liittyvät muutokset (1.3.2026 alkaen)
Uusi hallituksen esitys (HE 165/2025) toi täsmennyksiä kaivoslakiin maaliskuun 2026 alusta alkaen.
Malminetsintälupien esteet: Malminetsintälupien myöntämisen esteitä täsmennettiin. Viranomainen voi nyt tietyissä tilanteissa myöntää luvan alueelle, jolla aiempi kaivosoikeus on rauennut, jos hakija on ollut aiemman oikeuden haltija.
Sujuva siirtymä: Tavoitteena on helpottaa siirtymistä vanhan (vuoden 1965) lain mukaisista oikeuksista nykyisen lain mukaiseen järjestelmään ilman toiminnan keskeytymistä.
Maanomistajien oikeudet: Lakiin lisättiin uusia säännöksiä maanomistajakorvauksista tilanteissa, joissa toiminta jatkuu siirtymäsäännösten nojalla.
3. Muutokset energiakustannuksissa
Sähkövero: Kaivosalan sähkövero nousi vuoden 2026 alussa tasosta 0,05 snt/kWh tasoon 2,24 snt/kWh. Tämä lisää alan kustannuspaineita veronkorotusten ohella.
4. Aiemmat voimassa olevat uudistukset
On hyvä muistaa, että monet vuoden 2023 uudistukset ovat nyt täysimääräisesti käytössä:
Kuntien päätösvalta: Kaivosluvan myöntäminen vaatii kunnan hyväksymän kaavan.
Ympäristö ja turvallisuus: Kansallinen turvallisuus on nyt peruste evätä lupa, ja ympäristölliset seikat on otettava lupaharkinnassa aiempaa vahvemmin huomioon.
Kuullaanko enää kuntalaisten ääntä uudistuksen jälkeen? Päättävätkö viranomaiset jatkossa asioista?
Kysymys kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista on ollut yksi kaivoslakiuudistuksen keskeisimmistä puheenaiheista. Uudistuksen jälkeen tilanne on kaksijakoinen: kunnan ja siten kuntalaisten muodollinen valta on kasvanut, mutta samalla päätöksenteon tekninen painopiste on siirtynyt vahvasti viranomaisille.
Näin valtasuhteet jakautuvat nykyisin:
1. Kunnalla on "veto-oikeus" (Kuntalaisten valta)
Tärkein muutos aiempaan on se, että kaivosta ei voida perustaa ilman kunnan hyväksymää kaavaa. Tämä tarkoittaa, että:
Poliittinen vastuu: Paikalliset valtuutetut tekevät lopullisen päätöksen siitä, halutaanko kuntaan kaivos. Kuntalaiset voivat vaikuttaa tähän äänestämällä ja olemalla yhteydessä valtuutettuihin.
Osallistuminen: Kaavoitusprosessiin kuuluu lakisääteisesti kuulemisia, mielipiteiden esittämistä ja muistutuksia. Kuntalaisilla on siis useita virallisia kanavia tuoda äänensä kuuluviin ennen kuin yhtäkään lupaa myönnetään.
2. Viranomaisten rooli korostuu teknisissä luvissa
Kun kunta on näyttänyt vihreää valoa kaavalle, varsinainen tekninen ja ympäristöllinen valvonta siirtyy viranomaisille (kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Aluehallintovirasto):
Lupaehdot: Viranomaiset päättävät esimerkiksi päästörajoista, melutasoista ja vakuusmaksuista. Näissä asioissa mennään puhtaasti asiantuntija-arvioiden ja lain puitteissa, eikä niihin voi vaikuttaa huutoäänestyksellä.
Turvallisuusperusteet: Uuden lain myötä viranomaisilla on velvollisuus hylätä lupa, jos kaivos vaarantaisi kansallisen turvallisuuden tai huoltovarmuuden.
3. Maanomistajien asema on vahvistunut
Uudistus paransi yksittäisten kuntalaisten ja maanomistajien asemaa:
Suostumus: Malminetsintään tarvitaan nykyisin useammin maanomistajan suostumus tai vähintäänkin heitä on kuultava huomattavasti laajemmin jo alkuvaiheessa.
Korvaukset: Maanomistajilla on oikeus parempiin korvauksiin, jos heidän maillaan tehdään etsintöjä tai louhintaa.
Tiivistettynä
Kuntalaisten ääntä kuullaan strategisessa vaiheessa (saako kaivos tulla kuntaan?), mutta kun päätös on tehty, viranomaiset hoitavat käytännön toteutuksen ja valvonnan. Suurin kritiikki onkin kohdistunut siihen, että vaikka kunnalla on valta sanoa "ei", pienten kuntien resurssit ja asiantuntemus voivat olla koetuksella suurten kaivosyhtiöiden ja monimutkaisten viranomaisprosessien puristuksessa.
Jos rakennetaan ydinvoimala niin kuka päättää ydinjätteen sijoituspaikasta? Kysytäänkö asiassa kuntalaisen mielipidettä uuden lain mukaan?
Uusi ydinenergialaki, jota on valmisteltu ja päivitetty vuoteen 2026 tultaessa, säilyttää yhden Suomen demokratian vahvimmista periaatteista: kunnan ehdottoman veto-oikeuden.
Vaikka lakia on uudistettu vastaamaan pienreaktoreiden (SMR) ja uuden teknologian tarpeita, päätöksentekoprosessi ydinjätteen osalta on edelleen tiukka:
1. Kuka päättää sijoituspaikasta?
Päätöksenteko on kolmivaiheinen, ja se vaatii kaikkien tasojen hyväksynnän:
Sijaintikunta (Veto-oikeus): Kunnanvaltuusto päättää, salliiko se ydinjätteen loppusijoituslaitoksen alueelleen. Jos kunta sanoo "ei", prosessi päättyy siihen. Valtio ei voi uudenkaan lain puitteissa pakottaa kuntaa ottamaan vastaan ydinjätettä.
Valtioneuvosto (Hallitus): Jos kunta hyväksyy hankkeen, hallitus tekee periaatepäätöksen siitä, onko hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.
Eduskunta: Viimeinen sana on eduskunnalla, joka joko vahvistaa tai hylkää hallituksen päätöksen.
2. Kysytäänkö kuntalaisen mielipidettä?
Kyllä, ja uusi laki on pyrkinyt jopa selkeyttämään tätä. Kuntalaisten osallistuminen tapahtuu seuraavasti:
YVA-menettely: Ennen päätöksiä tehdään laaja ympäristövaikutusten arviointi, jossa järjestetään yleisötilaisuuksia. Kuntalaisilla on lakisääteinen oikeus jättää kirjallisia mielipiteitä ja huomioita.
Virallinen kuulemismenettely: Työ- ja elinkeinoministeriön on järjestettävä paikkakunnalla tilaisuus, jossa asukkaat voivat esittää mielipiteensä.
Kansalaisaloitteet ja paikallinen vaikuttaminen: Koska valta on kunnanvaltuustolla, paikallinen mielipide on ratkaiseva. Usein kunnat järjestävät epävirallisia tai neuvoa-antavia kyselyitä ennen valtuuston äänestystä varmistaakseen asukkaiden tuen.
Mitä "uusi laki" muutti?
Uudistuksessa on keskusteltu siitä, että ydinvoimalan ja jätteenkäsittelyn luvitusta voitaisiin sujuvoittaa (esimerkiksi sarjatuotantoisten pienreaktoreiden kohdalla), mutta ydinjätteen loppusijoitusta koskevat tiukat turvallisuus- ja suostumusvaatimukset on pidetty ennallaan. Suomi on kansainvälisesti tunnettu juuri siitä, että loppusijoitus (kuten Eurajoen Onkalo) perustuu vapaaehtoisuuteen ja paikalliseen hyväksyntään.
Tiivistettynä: Viranomaiset (kuten STUK) päättävät teknisestä turvallisuudesta, mutta kunta ja sen asukkaat päättävät, tuleeko laitos heidän takapihalleen.
Mitä tapahtui Kalajoella huhtikuussa 2026?
Huhtikuu 2026 oli Kalajoella aktiivinen kuukausi, jota leimasivat valmistelut tulevaan suureen Farmari-maatalousnäyttelyyn, uudet kulttuuriavaukset osana Oulu2026-yhteistyötä sekä merkittävät paikalliset hankinnat.
Tässä on kooste kuukauden keskeisistä tapahtumista:
Valmistelut suurtapahtumiin
Farmari 2026 -valmistelut: Huhtikuun aikana kampanjoitiin voimakkaasti paikallisten yritysten ja yhdistysten osallistumiseksi kesäkuun 25.–27. päivänä järjestettävään Farmari-maatalousnäyttelyyn. Kyseessä on Kalajoen historian suurin tapahtuma, johon odotetaan noin 60 000 kävijää.
Kulttuuripääkaupunkivuosi 2026: Kalajoki on mukana Oulu2026-kulttuuriohjelmassa. Huhtikuussa tiedotettiin muun muassa kirkkoreiteistä ja paikallisista taidehankkeista, kuten 5. huhtikuuta järjestetystä "Ylösnoussut Kristus" -konsertista Kalajoen kirkossa.
Kaupunki ja palvelut
Tapahtumatuet: Kalajoen kaupunki on varannut vuodelle 2026 yhteensä 150 000 euroa tapahtumatuotannon edistämiseen. Huhtikuussa muistutettiin hakumahdollisuuksista suurille yleisötapahtumille.
Jätehuollon muutokset: Huhtikuun lopussa tiedotettiin, että jätehuoltoyhtiö Vestian kuljetusurakoitsija vaihtuu toukokuun alussa, mikä tuo muutoksia jäteastioiden tyhjennyspäiviin Kalajoen ja Himangan alueilla.
Marina ja matkailu: Kalajoen Marinan alueen rakentuminen jatkui, ja huhtikuussa esiteltiin Marinan venesataman uusia taiteellisia yksityiskohtia ja paikallista käsityötä.
Paikallisia poimintoja
Kevään eteneminen: Sää oli huhtikuussa vaihteleva; loppukuusta mitattiin noin 6 asteen lämpötiloja, mutta toukokuun vaihteeksi ennustettiin jopa 20 asteen lämpöpiikkiä.
Vappu: Kuukausi päättyi vappujuhlintaan, muun muassa Hiekkasärkillä järjestettiin hengellisiä ja musiikillisia vapputapahtumia 30. huhtikuuta.
Julkaisut: Kalajokinen kirjailija Salla Stenberg julkaisi huhtikuun lopussa esikoisteoksensa Ainoat lapset.
Liisa Stenberg on Himangalla syntynyt, aikuisiällä helsinkiläistynyt kirjailija, joka suunnittelee päivätyönään digitaalisia palveluita. Hän on asunut Suur-Tokion alueella, matkustellut Japanissa toistakymmentä kertaa ja julkaissut aiemmin kaksi Japania ja sen kulttuuria käsittelevää tietokirjaa: Vuosi Japanissa (2011, Finn Lectura) ja A Café Lover’s Tokyo (2019, omakustanne). Ainoat lapset on hänen ensimmäinen kaunokirjallinen teoksensa.
Himangalla kasvanut kirjailija Liisa Stenberg saapuu 11.5. klo 18 Himangan kirjastolle kertomaan esikoisromaanistaan Ainoat lapset (Docendo, 2026). Tervetuloa kuulemaan kirjan taustoista ja kirjoitusprosessista sekä hankkimaan uutuusromaani omaan hyllyyn alennettuun hintaan.
