Vuosi 2014
https://fi.wikipedia.org/wiki/2014
Mitä tapahtui vuonna 2014?
Vuosi 2014 oli merkittävä vuosi, jota leimasivat erityisesti Ukrainan kriisin alku, suuret urheilutapahtumat ja useat kansainväliset tragediat.
Ukrainan kriisi ja suursota
Vuosi 2014 oli käänteentekevä Euroopan turvallisuuspolitiikassa:
Ukrainan vallankumous: Helmikuussa niin kutsuttu Maidanin vallankumous johti presidentti Viktor Janukovytšin erottamiseen pitkien mielenosoitusten jälkeen.
Krimin miehitys: Venäjä miehitti ja liitti itseensä Krimin niemimaan maaliskuussa.
Itä-Ukrainan sota: Huhtikuussa alkoivat aseelliset yhteenotot Itä-Ukrainassa (Donbass), mikä aloitti vuosia kestäneen konfliktin.
Lento MH17: Heinäkuussa Malaysia Airlinesin lento 17 ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä, jolloin kaikki 298 koneessa ollutta kuolivat.
Urheilu ja viihde
Vuonna 2014 järjestettiin kaksi maailman seuratuimpiin kuuluvaa urheilutapahtumaa:
Sotšin talviolympialaiset: Venäjän Sotšissa helmikuussa pidetyt kisat olivat historian kalleimmat talviolympialaiset.
Jalkapallon MM-kisat: Brasilia isännöi kisoja, joiden finaalissa Saksa voitti Argentiinan.
Euroviisut: Itävallan Conchita Wurst voitti kilpailun Kööpenhaminassa kappaleella "Rise Like a Phoenix".
Teemu Selänne: Suomalaisen jääkiekkolegendan 22-vuotinen NHL-ura päättyi toukokuussa.
Tapahtumat Suomessa
Pääministerin vaihdos: Alexander Stubb valittiin kesäkuussa kokoomuksen puheenjohtajaksi Jyrki Kataisen tilalle, ja hänestä tuli Suomen uusi pääministeri (Stubbin hallitus).
Sääennätys: Suomessa koettiin aikainen helleaalto, kun lämpötila nousi toukokuussa Heinolassa +30,8 asteeseen.
Muita kansainvälisiä uutisia
Malaysia Airlinesin lento 370: Maaliskuussa mystisesti kadonnut matkustajakone MH370 herätti maailmanlaajuista hämmennystä ja massiiviset etsinnät.
Ebola-epidemia: Länsi-Afrikassa puhkesi historian vakavin ebola-epidemia.
ISIS-järjestö: Äärijärjestö ISIS julisti kalifaatin kesäkuussa vallattuaan suuria alueita Irakissa ja Syyriassa.
Ukrainan vallankumous, joka tunnetaan myös nimellä Euromaidan tai arvokkuuden vallankumous, oli marraskuussa 2013 alkanut ja helmikuussa 2014 huipentunut tapahtumasarja, joka johti maata johtaneen presidentin vaihtumiseen.
Syyt ja alku
EU-sopimuksen hylkääminen: Marraskuussa 2013 presidentti Viktor Janukovytš kieltäytyi yllättäen allekirjoittamasta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Euroopan unionin kanssa. Hän valitsi sen sijaan tiiviimmän talousyhteistyön Venäjän kanssa.
Mielenosoitukset: Päätös laukaisi laajat protestit Kiovan itsenäisyyden aukiolla (Maidan). Aluksi rauhanomaiset mielenosoitukset muuttuivat vaatimuksiksi hallinnon erosta ja korruption lopettamisesta.
Kärjistyminen ja seuraukset
Väkivaltaisuudet: Tilanne kärjistyi veriseksi helmikuussa 2014, kun turvallisuusjoukot ja tarkka-ampujat avasivat tulen mielenosoittajia kohti. Levottomuuksissa kuoli yli sata ihmistä, joita kutsutaan "taivaalliseksi osastoksi".
Hallinnon vaihdos: Presidentti Janukovytš pakeni Venäjälle 22. helmikuuta 2014. Ukrainan parlamentti totesi hänet kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään ja nimitti väliaikaishallinnon.
Venäjän vastatoimet: Vallankumouksen seurauksena Venäjä miehitti ja liitti laittomasti itseensä Krimin niemimaan maaliskuussa 2014. Pian tämän jälkeen alkoi aseellinen konflikti Itä-Ukrainan Donbassissa.
Vallankumousta pidetään Ukrainan historian käännekohtana, jolloin maa valitsi suuntautumisen länteen ja demokratiaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Janukovyt%C5%A1
Krimin miehitys alkoi helmikuussa 2014 Venäjän sotilaallisena operaationa vastauksena Ukrainan vallankumoukselle. Miehitys johti Krimin niemimaan ja Sevastopolin kaupungin laittomaan liittämiseen Venäjään maaliskuussa 2014.
Miehityksen keskeiset vaiheet
Alku (27. helmikuuta): Tunnuksettomat, raskaasti aseistetut joukot – niin sanotut "pienet vihreät miehet" – ottivat haltuunsa Krimin parlamentin ja hallituksen rakennukset Simferopolissa.
Strateginen haltuunotto: Venäläisjoukot piirittivät Ukrainan sotilastukikohdat ja ottivat hallintaansa tiet, lentokentät ja muun kriittisen infrastruktuurin.
Kansanäänestys (16. maaliskuuta): Krimillä järjestettiin kansainvälisesti laittomana pidetty kansanäänestys Venäjään liittymisestä. Äänestystä varjosti venäläisjoukkojen läsnäolo.
Virallinen liittäminen (18. maaliskuuta): Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti sopimuksen Krimin liittämisestä Venäjän federaatioon.
Kansainvälinen reaktio ja vaikutukset
Laiton miehitys: Kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien YK ja EU, pitää alueliitosta kansainvälisen oikeuden vastaisena ja Krimiä osana Ukrainaa.
Pakotteet: Länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita vastauksena miehitykseen.
Sodan laajeneminen: Krimin tapahtumat olivat alkusoittoa samana keväänä alkaneelle Itä-Ukrainan sodalle (Donbass).
Krimin miehitys jatkuu edelleen, ja se on keskeinen osa laajempaa Venäjän ja Ukrainan välistä sotaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_miehitys_2014
Itä-Ukrainan sota alkoi huhtikuussa 2014, kun Venäjän tukemat separatistit aloittivat aseellisen kapinan Donetskin ja Luhanskin alueilla. Konflikti käynnistyi pian Ukrainan Maidan-vallankumouksen ja Venäjän suorittaman Krimin miehityksen jälkeen.
Sodan keskeiset tapahtumat vuonna 2014
Heinäkuu: Matkustajakone MH17 ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä, mikä nosti konfliktin kansainvälisen huomion keskipisteeseen.
Elokuu: Ukrainan armeija oli lähellä separatistien voittamista, mutta Venäjän suora sotilaallinen väliintulo (mm. Ilovaiskin taistelu) käänsi tilanteen.
Syyskuu: Ensimmäinen Minsk-sopimus allekirjoitettiin tulitauon aikaansaamiseksi, mutta se epäonnistui pian.
Huhtikuu: Aseistetut ryhmät ottivat haltuunsa hallintorakennuksia Itä-Ukrainassa. Ukraina aloitti vastatoimena "terrorisminvastaisen operaation" (ATO).
Toukokuu: Donetskin ja Luhanskin "kansantasavallat" julistautuivat itsenäisiksi kiisteltyjen kansanäänestysten jälkeen.
Konfliktin laajuus ja seuraukset
Sota muuttui vuoden 2014 lopulla asemasodaksi, joka jatkui vaihtelevalla intensiteetillä aina Venäjän vuonna 2022 aloittamaan täysimittaiseen hyökkäyssotaan asti. Vuoteen 2022 mennessä konflikti oli vaatinut jo yli 14 000 kuolonuhria.
|
Ajankohta |
Tapahtuma |
|---|---|
|
Helmi-maaliskuu 2014 |
Venäjä miehittää Krimin |
|
Huhtikuu 2014 |
Sota alkaa Donbassissa |
|
Kesäkuu 2014 |
Petro Porošenko valitaan Ukrainan presidentiksi |
|
Syyskuu 2014 |
Minsk I -tulitaukosopimus |
Itä-Ukrainan sota
https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Ukrainan_sota
https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaysia_Airlinesin_lento_17
Malaysia Airlinesin lento MH17 ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä 17. heinäkuuta 2014 Government.nl. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 298 ihmistä, joista valtaosa oli hollantilaisia BBC News.
Keskeiset havainnot ja vastuu
Kansainvälinen tutkintaryhmä (JIT) ja myöhemmät oikeudenkäynnit ovat vahvistaneet seuraavat seikat:
Ase: Kone pudotettiin venäläisvalmisteisella Buk-ohjuksella Public Prosecution Service.
Laukaisupaikka: Ohjus laukaistiin pellolta, joka oli tuolloin Venäjän tukemien separatistien hallinnassa lähellä Pervomaiskyin kylää Public Prosecution Service.
Alkuperä: Ohjusjärjestelmä tuotiin Venäjältä ja vietiin takaisin heti laukaisun jälkeen Public Prosecution Service.
Oikeudelliset tuomiot ja ratkaisut
Hollannin tuomioistuin (2022): Haagin käräjäoikeus tuomitsi venäläiset Igor Girkinin jaSergei Dubinskin elinkautiseen vankeuteen murhasta Court MH17. Heidät tuomittiin poissaolevina.
ICAO:n päätös (2025): YK:n ilmailujärjestö ICAO totesi toukokuussa 2025 Venäjän olevan vastuussa siviilikoneen pudottamisesta ja kansainvälisen oikeuden rikkomisesta BBC News.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (2025): EIT vahvisti heinäkuussa 2025 Venäjän valtion vastuun tapahtuneesta The Guardian.
|
Tuomittu |
Rooli |
Tuomio |
|---|---|---|
|
Igor Girkin |
Entinen FSB-eversti, separatistien "puolustusministeri" |
Elinkautinen vankeus |
|
Sergei Dubinski |
Venäjän sotilastiedustelu GRU:n työntekijä |
Elinkautinen vankeus |
|
Leonid Hartšenko |
Ukrainan separatistikomentaja |
Elinkautinen vankeus |
|
Oleg Pulatov |
Venäjän erikoisjoukkojen sotilas |
Vapautettiin syytteistä Court MH17 |
Vuosi 2014 oli maailmanpolitiikassa käänteentekevä, ja monet asiantuntijat kuvaavat sitä vuodeksi, jolloin geopolitiikka palasi rytinällä maailmannäyttämölle. Itä-Ukrainan sodan lisäksi vuotta leimasivat useat muut suuret kriisit ja poliittiset muutokset.
Keskeiset geopoliittiset tapahtumat 2014
Isisin nousu ja kalifaatti: Terroristijärjestö Isis (Isil) valtasi laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa ja julisti kesäkuussa perustaneensa "kalifaatin". Tämä johti Yhdysvaltojen johtaman kansainvälisen liittouman ilmaiskuihin alueella.
Gazan sota: Israelin ja Hamasin välinen konflikti kärjistyi heinäkuussa 50-päiväiseksi sodaksi (Operaatio Protective Edge), joka vaati yli 2 100 palestiinalaisen ja yli 70 israelilaisen hengen.
Ebola-epidemia: Länsi-Afrikassa (erityisesti Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa) puhkesi historian vakavin ebola-epidemia, joka julistettiin kansainväliseksi terveysuhaksi.
Öljyn hinnan romahdus: Raakaöljyn hinta puolittui vuoden jälkipuoliskolla, mikä horjutti öljyriippuvaisten maiden, kuten Venäjän, Venezuelan ja Nigerian, talouksia ja muutti globaalia voimatasapainoa.
Narendra Modin nousu Intiassa: Narendra Modi ja BJP-puolue saavuttivat historiallisen vaalivoiton Intiassa, mikä merkitsi suurta suunnanmuutosta maailman väkirikkaimman demokratian politiikassa.
Muita merkittäviä uutisia ja protesteja
Ilmailun tragediat: Lento MH17:n pudottamisen lisäksi maaliskuussa katosi mystisesti Malaysia Airlinesin lento MH370, jota ei ole vieläkään löydetty.
Hongkongin "sateenvarjovallankumous": Syksyllä Hongkongissa puhkesi laajoja pro-demokratia-mielenosoituksia Kiinan tiukentunutta otetta vastaan.
Skotlannin itsenäisyysäänestys: Syyskuussa skotlantilaiset äänestivät Yhdistyneessä kuningaskunnassa pysymisen puolesta (55 % ei, 45 % kyllä).
Yhdysvaltain ja Kuuban suhteiden normalisointi: Presidentti Barack Obama ja Raúl Castro ilmoittivat joulukuussa historiallisesta tavoitteesta palauttaa diplomaattisuhteet vuosikymmenten vihamielisyyden jälkeen.
|
Tapahtuma |
Alue |
Vaikutus |
|---|---|---|
|
Isisin kalifaattijulistus |
Irak ja Syyria |
Käynnisti pitkän sodan terrorismia vastaan |
|
Ebola-epidemia |
Länsi-Afrikka |
Maailmanlaajuinen terveyskriisi |
|
Öljyn hinnan lasku |
Globaali |
Taloudellinen epävakaus monissa valtioissa |
|
Sateenvarjoliike |
Hongkong |
Jännitteet Kiinan ja lännen välillä |
Vuoden 2014 Gazan sota, joka tunnetaan Israelissa nimellä Operaatio Suojaava reuna (Operation Protective Edge), oli 50 päivää kestänyt sotilaallinen konflikti Israelin ja Gazan kaistaa hallitsevan Hamasin sekä muiden palestiinalaisryhmien välillä.
Sodan keskeiset vaiheet ja seuraukset:
Ajankohta:Sota alkoi Israelin ilmapommituksilla 8. heinäkuuta 2014 ja laajeni maahyökkäykseksi 17. heinäkuuta. Se päättyi pysyvään tulitaukoon 26. elokuuta 2014.
Sodan syyt:Jännitteet kärjistyivät kolmen israelilaisen teini-ikäisen sieppauksen ja murhan sekä tätä seuranneen palestiinalaisnuoren kosto-motiivisen murhan jälkeen. Israel pyrki operaatiollaan lopettamaan Gazasta ammutut raketti-iskut ja tuhoamaan Hamasin rakentamat hyökkäystunnelit.
Tappiot ja tuhot:
Palestiinalaiset: YK:n mukaan sodassa kuoli yli 2 100 palestiinalaista, joista valtaosa oli siviilejä. Noin 18 000 kotia tuhoutui tai vaurioitui pahoin.
Israelilaiset: Israel menetti 66 sotilasta ja 6 siviiliä.
Lopputulos: Sota päättyi Egyptin välittämään epämääräiseen tulitaukoon, joka ei ratkaissut konfliktin pohjalla olevia poliittisia tai taloudellisia kysymyksiä, kuten Gazan saartoa.
Sota oli siihen asti verisin ja tuhoisin Gazan alueella käyty konflikti ennen vuonna 2023 alkanutta sotaa
ISIS-järjestön (tunnetaan myös nimillä ISIL, IS ja Daesh) synty ja nousu on monivaiheinen prosessi, joka kytkeytyy tiiviisti Irakin sodan jälkeiseen epävakauteen ja Syyrian sisällissotaan.
1. Synty: Al-Qaidan Irakin haara (1999–2006)
Alkuvaiheet: Järjestön juuret ulottuvat vuoteen 1999, jolloin jordanialainen Abu Musab al-Zarqawi perusti Jama'at al-Tawhid wal-Jihad- ryhmän.
Irakin sota (2003): Yhdysvaltojen johtama hyökkäys Irakiin loi valtatyhjiön, jota Zarqawin ryhmä hyödynsi aloittamalla iskut miehitysjoukkoja ja shiiamuslimeja vastaan.
Liittyminen al-Qaidaan (2004): Ryhmä vannoi uskollisuutta Osama bin Ladenille ja otti nimekseen al-Qaida Irakissa (AQI).
2. Muodonmuutos: Islamilainen valtio Irakissa (2006–2011)
ISI:n perustaminen: Zarqawin kuoltua vuonna 2006 ryhmä yhdistyi muiden sunnikapinnallisten kanssa ja julisti perustavansa Islamilaisen valtion Irakissa (ISI).
Heikentymisen vuodet: Vuosina 2007–2008 järjestö kärsi raskaasti Yhdysvaltojen joukkojen lisäyksestä ja paikallisten sunniheimojen ("Sahwa"-liike) vastarinnasta.
Uusi johtaja (2010): Abu Bakr al-Baghdadi nousi järjestön johtoon ja alkoi jälleenrakentaa sen verkostoja.
3. Nopea nousu ja laajentuminen (2011–2014)
Syyrian sisällissota: Vuonna 2011 alkanut Syyrian konflikti tarjosi ISIS:lle mahdollisuuden laajentua. Järjestö lähetti taistelijoita Syyriaan ja otti nimekseen ISIS (Islamic State of Iraq and Syria).
Ero al-Qaidasta (2014): Strategiset ja ideologiset erimielisyydet johtivat siihen, että al-Qaida katkaisi virallisesti välinsä ISIS:ään helmikuussa 2014.
Mosulin valtaus: Kesäkuussa 2014 ISIS valtasi salamannopeasti Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin, mikä osoitti sen sotilaallisen voiman.
4. Kalifaatin julistaminen (2014)
Kesäkuu 2014: Al-Baghdadi julisti maailmanlaajuisen kalifaatin ja nimesi itsensä kalifiksi. Järjestö otti käyttöön nimen Islamilainen valtio (IS).
Huipentuma: Vuosina 2014–2015 järjestö hallitsi laajaa aluetta Irakissa ja Syyriassa, hyödyntäen öljytuloja, ryöstelyä ja siviilien verotusta valtansa rahoittamiseen.
Nousun keskeiset syyt:
Valtatyhjiö: Irakin ja Syyrian valtioiden heikkous ja sisällissodat.
Sektarianismi: Irakin sunnivähemmistön kokema syrjintä shiiajohtoisen hallituksen taholta.
Kokenut johto: Järjestöön liittyi lukuisia Saddam Husseinin aikaisia entisiä upseereita ja tiedusteluvirkailijoita.
Suomen poliittiset tapahtumat
Vuosi 2014 oli Suomen politiikassa murrosvaihe, jota leimasivat pääministerin vaihdos, hallituskoalition rakoilu ja merkittävät arvopoliittiset ratkaisut.
Hallituksen vaihdos ja Stubbin nousu
Kataisen ero: Pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti huhtikuussa 2014 luopuvansa Kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja pääministerin tehtävästä siirtyäkseen EU-tehtäviin.
Stubbin hallitus: Kesäkuussa 2014 Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi ja pääministeriksi valittiin Alexander Stubb. Stubbin hallitus (24.6.2014–29.5.2015) jatkoi viiden puolueen koalitiolla, kunnes Vihreät erosivat hallituksesta.
Vihreiden ero: Vihreä liitto lähti hallituksesta syyskuussa 2014 vastalauseena hallituksen periaatepäätökselle myöntää lupa Fennovoiman ydinvoimalalle.
Keskeisiä tapahtumia ja päätöksiä
Tasa-arvoinen avioliittolaki: Marraskuussa 2014 eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista äänin 105–92. Tämä oli historiallista, sillä kyseessä oli ensimmäinen kansalaisaloite, josta tuli laki.
Eurovaalit: Toukokuussa pidetyissä Europarlamenttivaaleissa Kokoomus ja Keskusta olivat suurimmat puolueet, kumpikin sai kolme paikkaa.
Talous ja sote: Politiikkaa hallitsivat vaikeat keskustelut valtion velkaantumisesta ja pitkään valmistellun sote-uudistuksen eteenpäinviemisestä.
Ukrainan kriisi: Venäjän suorittama Krimin miehitys ja Ukrainan sota muuttivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua merkittävästi ja kiristivät Venäjä-suhteita.
Puolueiden puheenjohtajavaihdokset
Vuosi oli poikkeuksellinen myös siksi, että useat suuret puolueet vaihtoivat johtajaa:
Kokoomus: Jyrki Katainen → Alexander Stubb.
SDP: Jutta Urpilainen → Antti Rinne.
Vasemmistoliitto: Paavo Arhinmäki jatkoi, mutta hallitustyö päättyi keväällä 2014 puolueen erottua hallituksesta lapsilisäleikkausten vuoksi
Suomen EU-vaalit 2014
Suomen vuoden 2014 europarlamenttivaalit järjestettiin 25. toukokuuta. Vaaleissa valittiin 13 suomalaista jäsentä Euroopan parlamenttiin.
Vaalitulokset ja paikkajako
Suurimmat puolueet olivat Kokoomus ja Keskusta, jotka saivat molemmat kolme paikkaa. Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan merkittävästi ja nousivat kahteen paikkaan.
|
Puolue |
Kannatus (%) |
Paikat |
Muutos (paikat) |
|---|---|---|---|
|
Kokoomus |
22,6 % |
3 |
0 |
|
Keskusta |
19,7 % |
3 |
0 |
|
Perussuomalaiset |
12,9 % |
2 |
+1 |
|
SDP |
12,3 % |
2 |
0 |
|
Vihreät |
9,3 % |
1 |
-1 |
|
Vasemmistoliitto |
9,3 % |
1 |
+1 |
|
RKP |
6,7 % |
1 |
0 |
Valitut mepit ja ääniharavat
Vaalien selvä äänikuningas oli Kokoomuksen Alexander Stubb (148 190 ääntä).
Valitut jäsenet (äänimäärän mukaan):
Alexander Stubb (Kok.) – siirtyi pian pääministeriksi, tilalle tuli Sirpa Pietikäinen.
Jussi Halla-aho (PS)
Olli Rehn (Kesk.)
Paavo Väyrynen (Kesk.)
Anneli Jäätteenmäki (Kesk.)
Merja Kyllönen (Vas.)
Henna Virkkunen (Kok.)
Liisa Jaakonsaari (SDP)
Janne Hyppölä (Kok.) – Petri Sarvamaa nousi varasijalta.
Sampo Terho (PS)
Miapetra Kumpula-Natri (SDP)
Heidi Hautala (Vihr.)
Nils Torvalds (RKP)
Äänestysaktiivisuus Suomessa oli 41,0 prosenttia (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset), mikä oli hieman enemmän kuin vuoden 2009 vaaleissa (40,3 %).
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus, joka tunnettiin myös nimellä "sixpack", toimi Suomessa 22. kesäkuuta 2011 – 24. kesäkuuta 2014. Hallitus oli poikkeuksellisen laaja ja koostui alun perin kuudesta puolueesta, jotka edustivat laajaa poliittista kirjoa vasemmalta oikealle.
Hallituskoalitio ja sen mureneminen
Hallituksen alkuperäiset jäsenpuolueet olivat:
Kansallinen Kokoomus
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)
Vasemmistoliitto (erosi hallituksesta huhtikuussa 2014 vastustaessaan säästöpäätöksiä)
Vihreä liitto
Ruotsalainen kansanpuolue (RKP)
Keskeiset tapahtumat ja päätökset
Talouspolitiikka: Hallituskausi osui vaikeaan taloudelliseen suhdanteeseen. Hallitus toteutti useita sopeuttamistoimia ja leikkauksia, muun muassa kuntien valtionosuuksiin. Eräs merkittävä päätös oli yhteisöveron laskeminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin.
Caruna-kaupat: Vuonna 2013 hallitus hyväksyi Fortumin sähköverkkojen myynnin Carunalle, mikä herätti myöhemmin laajaa kritiikkiä sähkön siirtohintojen nousun vuoksi.
Rakenneuudistukset: Hallitus pyrki toteuttamaan suuria kunta- ja sote-uudistuksia, mutta ne eivät edenneet toivotulla tavalla ja kohtasivat voimakasta vastustusta.
Hallituksen loppu: Jyrki Katainen ilmoitti keväällä 2014 jättävänsä pääministerin tehtävät siirtyäkseen EU-komissaariksi. Hänen seuraajakseen valittiin Alexander Stubb, jonka hallitus jatkoi vaalikauden loppuun.
Hallitusta kritisoitiin usein päätöksenteon kankeudesta, mikä johtui eri puolueiden välisistä suurista ideologisista eroista. Tästä syystä sitä nimitettiin toisinaan myös "hyytelöhallitukseksi".
Vuosi 2014 oli Suomen valtiontaloudessa vaikea, ja sitä leimasi jo kolmatta vuotta peräkkäin jatkunut talouden supistuminen ja kasvava velkaantuminen.
Keskeiset tunnusluvut 2014
BKT:n kehitys: Suomen bruttokansantuote pieneni 0,1 % edellisvuoteen verrattuna. Talous oli taantumassa kolmatta vuotta peräkkäin.
Julkisyhteisöjen alijäämä: Alijäämä eli nettoluotonotto oli 6,8 miljardia euroa. Alijäämä oli noin 3,2 % suhteessa BKT:hen, mikä ylitti EU:n asettaman 3 prosentin viitearvon.
Valtionvelka: Valtionhallinnon bruttovelka oli vuoden lopussa noin 95,1 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen sulautettu EDP-velka (joka sisältää myös kunnat ja sosiaaliturvarahastot) oli 121 miljardia euroa eli noin 59,3 % suhteessa BKT:hen.
Talouspolitiikan painopisteet
Sopeutustoimet: Kataisen ja myöhemmin Stubbin hallitus toteuttivat säästöjä ja veronkorotuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Yhteisövero: Vuoden 2014 alussa astui voimaan merkittävä veromuutos, kun yhteisöveroa laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin yritysten investointien ja työllisyyden vauhdittamiseksi.
Rakenteelliset uudistukset: Hallitus pyrki edistämään sote-uudistusta ja kuntauudistusta kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi, mutta näiden eteneminen oli hidasta poliittisten erimielisyyksien vuoksi.
Lapsilisien leikkaus: Kevään 2014 kehysriihessä päätettiin lapsilisien leikkaamisesta, mikä johti Vasemmistoliiton eroon hallituksesta.
Ulkoiset vaikuttimet
Ukrainan kriisi ja pakotteet: Venäjän vastaiset pakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet alkoivat vaikuttaa Suomen vientiin ja talousnäkymiin vuoden 2014 aikana.
Heikko vienti: Suomen perinteisten vientialojen (kuten paperi- ja elektroniikkateollisuus) vaikeudet jatkuivat, ja vienti ei kyennyt vetämään taloutta kasvuun.
Vuosi
2014 oli Suomen kulttuurikentällä vilkas, ja sitä leimasivat
erityisesti suuret kansainväliset menestykset kirjallisuudessa ja
musiikissa sekä historialliset yhteiskunnalliset keskustelut.
Kirjallisuuden supervuosi
Muumit 100 vuotta:Tove Janssonin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta, mikä näkyi näyttelyinä ja tapahtumina ympäri Suomea ja maailmaa.
Frankfurtin kirjamessut: Suomi oli maailman suurimpien kirjamessujen teemamaa lokakuussa 2014. Tämä toi suomalaiselle kirjallisuudelle ennennäkemätöntä kansainvälistä näkyvyyttä (kampanja kulki nimellä Finnland. Cool.).
Finlandia-palkinto: Jussi Valtosen teos He eivät tiedä mitä tekevät voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.
Musiikki ja viihde
Robin ja pop-ilmiöt: Teini-idoli Robin jatkoi valtavaa suosiotaan, ja suomalainen pop-musiikki eli vahvaa nousukautta.
Cheek ja Stadion: Cheek teki historiaa elokuussa 2014 esiintymällä kahtena iltana loppuunmyydyllä Helsingin Olympiastadionilla – ensimmäisenä suomalaisena sooloartistina.
Euroviisut: Softengine edusti Suomea kappaleellaan Something Better ja sijoittui hienosti 11. sijalle, mikä oli Suomen paras sijoitus vuosiin.
Elokuva ja media
Mielensäpahoittaja: Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja-elokuva oli vuoden katsotuin kotimainen elokuva ja nousi suureksi puheenaiheeksi.
Tasa-arvoinen avioliittolaki: Kulttuurivaikuttajat ja taiteilijat olivat vahvasti mukana Tahdon2013-kampanjassa, joka huipentui lain hyväksymiseen eduskunnassa marraskuussa 2014.
Urheilukulttuuri
Sotšin olympialaiset: Helmikuun talviolympialaiset (erityisesti Iivo Niskasen ja Sami Jauhojärven parisprinttikulta) nostattivat kansallistunnetta.
Koripallon MM-kisat: "Susijengi" pelasi historiallisesti MM-kisoissa Espanjassa, ja tuhansia suomalaisfaneja (niin kutsuttu Sinivalkoinen aalto) matkusti paikan päälle.
Vuoden 2014 talviolympialaiset järjestettiin Venäjän Sotšissa 7.–23. helmikuuta. Kisat olivat historiallisen kalliit ja ne muistetaan Suomessa erityisesti maastohiihdon dramaattisista vaiheista.
Suomen mitalisaalis (5 mitalia)
Suomi saavutti kisoista yhden kullan, kolme hopeaa ja yhden pronssin.
Kulta: Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi (miesten parisprintti). Voitto oli historiallinen ja katkaisi Suomen pitkän kultamitalittoman putken talvikisoissa.
Hopea: Enni Rukajärvi (lumilautailun slopestyle). Tämä oli Suomen ensimmäinen mitali kyseisissä kisoissa.
Hopea: Naisten viestijoukkue (maastohiihto 4 x 5 km: Anne Kyllönen, Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Krista Lähteenmäki).
Hopea: Kerttu Niskanen (naisten 10 km perinteinen).
Pronssi: Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue. Teemu Selänne pelasi viimeiset olympialaisensa ja valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP). Suomi voitti pronssiottelussa USA:n puhtaasti 5–0.
Kisojen ilmiöitä ja puheenaiheita
Teemu Selänteen jäähyväiset: 43-vuotias Selänne teki historiaa nousemalla kaikkien aikojen olympiapistepörssin kärkeen ja johdattamalla Leijonat mitalille.
Lätkä-katastrofit: Miesten jääkiekossa suurin ennakkosuosikki Venäjä putosi puolivälierissä Suomelle, mikä oli isäntämaalle valtava pettymys.
Kustannukset ja politiikka: Sotšin kisat maksoivat arviolta yli 50 miljardia dollaria, mikä teki niistä siihen asti kalleimmat olympialaiset. Kisoja varjostivat keskustelut Venäjän ihmisoikeustilanteesta ja sateenkaarilainsäädännöstä.
Dopingskandaali: Vuosia myöhemmin selvisi, että Venäjä oli toteuttanut kisoissa valtiojohtoisen dopingohjelman, mikä johti lukuisiin hylkäyksiin ja mitalien uudelleenjakoon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset_2014
Teemu Selanne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teemu_Sel%C3%A4nne
Suomi
- Venäjä Sotshin Olympialaiset 2014 Puolivälierä
https://www.youtube.com/watch?v=MFbKDWlSHLw
Sotši 2014 | Suomen huippuhetket! 1/2
https://www.youtube.com/watch?v=--brQjFLxlk
Sotši 2014 | Suomen huippuhetket! 2/2
https://www.youtube.com/watch?v=CpO3HuS1KgI
Sami Jauhojärven ja Iivo Niskasen olympiakulta Sotshissa vuonna 2014.
https://www.youtube.com/watch?v=iDfmKzvbIQQ
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2014?
Vuosi 2014 oli Kalajoella merkittävä erityisesti suurten rakennushankkeiden ja kulttuuristen merkkipaalujen osalta. Kaupungin kehitystä leimasivat tuulivoiman voimakas kasvu sekä perinteisten tapahtumien juhlavuodet.
Tässä on koottuna keskeisiä tapahtumia ja uutisia Kalajoelta vuodelta 2014:
Elinkeinoelämä ja rakentaminen
Tuulivoimarakentamisen kiihtyminen: Vuosi 2014 oli Kalajoella voimakasta tuulivoiman kehittämisen aikaa. Alueelle suunniteltiin ja rakennettiin useita tuulipuistoja, ja tuulivoimatukien määrän ennustettiin kasvavan merkittävästi.
Talouspäätökset: Kalajoen kaupunki teki kesäkuussa 2014 päätöksen, ettei se hae kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta kyseiselle vuodelle.
Tapahtumat ja kulttuuri
Kalajoen sekakuoron 120-vuotisjuhla: Paikallinen sekakuoro juhli merkittävää 120-vuotistaivaltaan vuonna 2014.
Kalajoen Juhannus: Hiekkasärkillä järjestetty suurtapahtuma keräsi jälleen kymmeniä tuhansia kävijöitä. Esiintyjinä nähtiin muun muassa Popeda, Michael Monroe, Petri Nygård, Fintelligens, JVG ja Cheek.
Näyttelyt: Kalajoella nähtiin loppuvuodesta 2014 muun muassa Ylivieskan alueen kuvantekijöiden syysnäyttely "Lakastuvaa".
Urheilu ja vapaa-aika
JHT Kalajoki: Paikallinen jääkiekkoseura JHT toimi aktiivisesti, ja muun muassa seuran U12-joukkue (vuonna 2014 syntyneet tai tuolloin kyseisessä ikäluokassa pelanneet) on osa seuran historiaa.
Kalajoen tuulivoimarakentaminen on kokenut valtavan kasvun vuodesta 2014 nykyhetkeen eli vuoteen 2026. Alkuvaiheen suunnittelusta on siirrytty tilanteeseen, jossa Kalajoki on yksi Suomen merkittävimmistä tuulivoimakuntia.
Vertailu: 2014 vs. 2026
|
Kohde |
Vuonna 2014 |
Vuonna 2026 |
|---|---|---|
|
Tuulivoimapuistot |
~0 (rakennusvaiheessa tai suunnitteilla) |
10+ (toiminnassa, rakenteilla tai luvitettu) |
|
Tuulivoimalat (kpl) |
0–10 (pääosin vasta suunnittelupöydällä) |
~100–120+ (toiminnassa olevat ja uudet hankkeet) |
Tilanne vuonna 2014
Tuulivoimapuistot: Vuonna 2014 Kalajoella ei ollut vielä suuria teollisia tuulipuistoja toiminnassa. Merkittäviä hankkeita, kuten Kokkokangas ja Torvenkylä, oli tuolloin vasta ympäristövaikutusten arviointivaiheessa.
Tuulivoimalat: Voimaloiden määrä oli hyvin vähäinen tai olematon ennen suuria vuoden 2016 avajaisia. Esimerkiksi Suomen silloisen suurimman puiston, Mustilankankaan, rakentaminen oli vasta alkamassa.
Tilanne vuonna 2026
Tuulivoimapuistot: Vuoteen 2026 mennessä Kalajoella on useita vakiintuneita puistoja, kuten Mustilankangas (28 voimalaa), Juurakko (7 voimalaa) ja osittain kunnan alueelle sijoittuva Mutkalampi.
Uudet hankkeet: Vuonna 2026 kehityksessä on uusia puistoja, kuten Linnanharju (arvioitu 24–25 voimalaa) ja Tallikallio, jotka nostavat kokonaiskapasiteettia merkittävästi.
Tuulivoimaloiden määrä: Kalajoella oli jo vuonna 2021 toiminnassa 64 voimalaa. Uusien hankkeiden, kuten Linnanharjun (25 kpl) ja muiden vastaavien valmistuessa, kokonaislukumäärän arvioidaan ylittävän 100 voimalan rajan vuoden 2026 aikana.
Tuulivoiman kasvu on muuttanut Kalajoen taloutta ja maisemaa merkittävästi. Alla on tiivistelmä keskeisimmistä vaikutuksista:
Taloudelliset vaikutukset
Tuulivoima on noussut yhdeksi Kalajoen kaupungin merkittävimmistä tulonlähteistä:
Kiinteistöverotulot: Kalajoen kiinteistöverokertymä on kasvanut voimakkaasti tuulivoiman myötä, ja se on jopa yli kaksinkertaistunut aiemmasta. Yksittäinen maatuulivoimala voi tuottaa kunnalle elinkaarensa aikana yli 400 000 euroa kiinteistöveroa.
Kuntatalous: Vuosi 2024 oli kaupungille taloudellisesti vahva, ja verotulojen hyvää kertymää (mukaan lukien tuulivoimatulot) pidettiin yhtenä keskeisenä tekijänä 4,9 miljoonan euron ylijäämäisessä tuloksessa.
Maanomistajat: Paikalliset maanomistajat voivat saada yhdestä tuulivoimalasta vuokratuloja jopa 30 000 euroa vuodessa.
Ympäristö- ja luontovaikutukset
Suuret hankkeet tuovat mukanaan myös haasteita ja muutoksia paikalliseen luontoon:
Maisema ja melu: Merkittävimmät paikalliset vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Melun häiritsevyys on tutkimusten mukaan yksilöllistä ja liittyy usein muihin tekijöihin kuin pelkkään äänenvoimakkuuteen. Teollisen voimalan äänitaso laskee tyypillisesti alle 40 desibelin noin 700–1 000 metrin etäisyydellä.
Metsätalous ja ekosysteemit: Voimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen vaatii metsän raivaamista, mikä muuttaa paikallista ekosysteemiä. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan vähäisempiä kuin esimerkiksi laajojen avohakkuiden.
Linnusto: Erityisesti muuttolinnustoon, kuten kurkiin ja hanhiin, kohdistuvia vaikutuksia seurataan tarkasti. Vaikka monet linnut oppivat kiertämään voimaloita, törmäysriskit ja elinympäristöjen pirstoutuminen ovat edelleen huomioon otettavia tekijöitä.
Vastuullisuus: Voimaloiden elinkaaren päättyessä purkamisesta ja maisemoinnista vastaa omistajayhtiö.
Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2014?
Raution kylässä ja entisessä kunnassa vuosi 2014 oli aktiivista paikallisen elämän ja yhteisöllisyyden aikaa. Vaikka vuosi ei sisältänyt suuria valtakunnallisia uutisia suoraan Rautiosta, kylän kehitys ja perinteet jatkuivat vahvoina.
Tässä on koottuna keskeisiä asioita Raution vuodelta 2014:
Kylätoiminta ja tapahtumat
Kyläyhdistyksen aktiivisuus: Raution kyläyhdistys jatkoi aktiivista työtään kylän elinvoimaisuuden eteen. Rautio.info toimi keskeisenä tiedotuskanavana kylän asioista.
Perinteiset tapahtumat: Raution markkinaperinteet ja kylän omat tilaisuudet, kuten kesätapahtumat, keräsivät paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita.
Vääräjoki: Joen merkitys virkistyskäytössä ja luontoarvojen suojelussa oli esillä, kun alueen luontomatkailua ja kalastusmahdollisuuksia kehitettiin osana laajempaa Kalajoen matkailustrategiaa.
Seurakunta ja historia
Seurakunnan toiminta: Kalajoen seurakunta järjesti säännöllisesti toimintaa Raution kirkossa ja seurakuntakodilla. Vuosi oli osa valmistautumista Kalajoen seurakunnan juhlavuosiin.
Sukututkimus ja historia: Alueen pitkästä historiasta julkaistiin tietoa ja kerättiin aineistoa, mikä näkyi myöhemmin muun muassa Kalajoen seurakunnan 500-vuotishistoriikissa.
Kehityshankkeet
Tuulivoimasuunnittelu: Vuonna 2014 Kalajoella oli käynnissä useita tuulivoiman YVA-menettelyitä (ympäristövaikutusten arviointi), jotka koskivat myös Raution lähialueita. Esimerkiksi Kokkokankaan ja Torvenkylän hankkeet olivat tuolloin aktiivisessa suunnitteluvaiheessa.
