Mitä tapahtui
lokakuussa 2026?
Lokakuu
2026 on parhaillaan lopuillaan, ja kuukauden aikana on
puhuttanut useampi merkittävä uutisaihe niin Suomessa kuin
maailmalla.
Tässä on kooste
kuukauden tärkeimmistä tapahtumista ja puheenaiheista:
Politiikka ja
kansainväliset suhteet
Alexander
Stubbin ja Vladimir Putinin puhelu:
Suomen tasavallan presidentti Alexander
Stubb
kävi lokakuun loppupuolella poikkeuksellisen, noin 90 minuuttia
kestäneen puhelinkeskustelun Venäjän presidentin Vladimir
Putinin kanssa. Stubb piti puhelun jälkeen tiedotustilaisuuden
avatakseen sen sisältöä.
Christine
Lagarden yllätyslähtö:
Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde ilmoitti
lokakuun lopulla jättävänsä tehtävänsä ennenaikaisesti, mikä
herätti runsaasti huomioseuraamuksia talousmaailmassa.
Yhdysvaltain
vaalitaiston kiihtyminen:
Marraskuun presidentinvaalien lähestyessä ehdokkaiden
kampanjointi kävi kuumana. Donald
Trump nousi otsikoihin muun muassa raivostuttuaan Reutersin
toimittajalle lehdistötilaisuudessa lokakuun lopulla.
Ranskassa
suuri väkivallan uhka Halloweenina:
Ranskan sisäministeri Laurent
Nuñez varoitti prefektejä "erittäin suuresta"
kaupunkiväkivallan ja levottomuuksien riskistä lokakuun 31.
päivän iltana, jolloin keltaliivien mielenosoitukset ja
Halloween-juhlinnat osuivat samaan ajankohtaan.
Talous ja arki
Suomessa
STT:n
uutistoiminnan supistuminen:
Suomen Tietotoimisto (STT) ilmoitti lopettavansa uutis- ja
kuvaliiketoimintansa keväällä 2027, mikä ravisteli suomalaista
mediakenttää lokakuun lopulla.
Asuntokaupan
verkkaisuus:
Lokakuussa puhutti Suomen talouden ja asuntomarkkinoiden
ristiriita: vaikka yleinen talous näyttää pieniä
valonpilkahduksia, asuntokauppa laahaa edelleen poikkeuksellisen
hitaana.
Talvinopeusrajoitukset
ja lipunkorotukset:
Autoilijat siirtyivät lokakuun aikana talvinopeusrajoituksiin.
Pääkaupunkiseudulla puhututti HSL:n julkisen liikenteen lippujen
hintojen korotukset.
Kulttuuri ja
tapahtumat
Musiikkitalo
Fuugan avajaiset:
Turun uuden Musiikkitalo Fuugan avajaisfestivaalit käynnistyivät
lokakuun 26. päivä ja ne jatkuvat pitkälle marraskuuhun asti.
Lokakuun
festivaalit ja suurtapahtumat:
Kuukauden aikana järjestettiin perinteisiä tapahtumia, kuten
Helsingin Silakkamarkkinat ja Valokarnevaali. Tampereella
järjestettiin lokakuun alussa suomalais-ugrilainen
kulttuuritapahtuma Sugrifest ja loppukuusta Tampere
Jazz Happening.
Halloween
ja pyhäinpäivä:
Lokakuu huipentui poikkeuksellisesti lauantaille 31.10. osuneeseen
tuplajuhlaan, sillä sekä pyhäinpäivä että Halloween
ajoittuivat samalle päivälle.
Maailman
poliittinen tilanne
Maailmanpoliittista
tilannetta lokakuussa
2026
leimaavat suurvaltojen kiristyneet välit, merkittävät kansalliset
vaalit sekä epävakaus useilla avainalueilla:
Yhdysvaltojen
poliittinen kamppailu:
Yhdysvalloissa poliittinen keskustelu käy kiihkeänä marraskuun
2026 vaalien
alla. Istuvan presidentin Donald Trumpin kauden ulkopoliittiset
linjaukset – kuten painostus Eurooppaa kohtaan arktisilla
alueilla sekä jännitteet Etelä-Amerikassa – jakavat
mielipiteitä ja herättävät laajaa huolta liittolaisten
keskuudessa. Ulkopoliittisen instituutin arvioiden mukaan
Yhdysvaltojen sisäpoliittisella suunnalla on suora ja karu
vaikutus Euroopan turvallisuusrakenteeseen.
Ukrainan
sota ja Euroopan turvallisuus:
Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella vallitsee uudenlainen,
jännitteinen tasapaino Naton ja Venäjän välillä. Ukrainassa on
astunut voimaan alueellisia tulitaukoja humanitaarisen avun
perillemenon turvaamiseksi. Samaan aikaan kansainväliset toimijat,
kuten Yhdysvallat
ja Pohjoismaat, pyrkivät ylläpitämään neuvotteluyhteyksiä
konfliktin hallitsemiseksi, mistä esimerkkeinä ovat olleet
diplomaattiset tapaamiset ja Abu Dhabiin suunnitellut
kolmikantaneuvottelut.
Lähi-idän
kärjistynyt kriisi:
Geopoliittiset analyytikot varoittavat tilanteen ajautumisesta yhä
avoimempaan konfliktiin Lähi-idässä, erityisesti Yhdysvaltojen
ja Iranin välisten jännitteiden vuoksi. Israelissa
poliittista kenttää ja maan tulevaa suuntaa puolestaan määrittää
parlamenttivaalien jälkeinen ajautuminen vaalituloksen
lukkitumiseen ja hallituskriisiin.
Ranskan
sisäpoliittinen herääminen:
Euroopan sisäpolitiikassa huomio kiinnittyy Ranskaan,
jossa populistisen oikeiston Marine Le Pen on virallisesti
käynnistänyt kampanjansa tulevia presidentinvaaleja varten.
Maassa koetaan myös sisäistä levottomuutta mielenosoitusten ja
Halloween-juhlallisuuksien osuessa samaan ajankohtaan.
Kansainväliset
vaalit ja instituutiot:
Lokakuun aikana useissa maissa on käyty vaaleja, muun muassa
tiukat yleisvaalit Brasiliassa
sekä parlamenttivaalit Latviassa.
Samaan aikaan kansainväliset talousinstituutiot, kuten Euroopan
keskuspankki, kohtaavat muutoksia Christine Lagarden ilmoitettua
ennenaikaisesta erostaan.
Kokonaisuudessaan
globaalia tilannetta leimaa taloudellisen kilpailun ja
turvallisuusriskien kietoutuminen toisiinsa, mikä pakottaa myös
Euroopan unionin etsimään vahvempaa strategista autonomiaa
Yhdysvaltojen ja Kiinan
puristuksessa.
Maailman
talous
Maailmantaloutta
lokakuussa
2026
määrittävät korkotason laskun hitaus, piristyvä mutta
epäyhtenäinen kasvu sekä geopolitiikan asettamat riskit
toimitusketjuille. Luottovakuuttaja
Cofacen lokakuun maariskikatsauksen
mukaan korkeat korot toimivat edelleen globaalia talouskonetta
jarruttavana tekijänä, vaikka pahin inflaatiopiikki onkin
ohitettu.
Keskeiset
talousilmiöt ja alueelliset erot
Euroalueen
asteittainen toipuminen:
Euroopan talous pyrkii luovimaan ulos viime vuosien taantumasta ja
kriiseistä. Suomen Pankin ja Euro ja talous -julkaisun mukaan
euroalueen talous elpyy kriiseistä huolimatta, mutta kasvu on
herkkää ulkoisille häiriöille. Kuluttajien luottamus ja
investoinnit osoittavat varovaisia piristymisen merkkejä.
Yhdysvaltojen
markkinadynamiikka:
Yhdysvaltain talous on säilyttänyt verrattain vahvan vireen, ja
osakemarkkinat (kuten S&P 500) ovat heijastelleet yritysten
kohtalaista tuloskuntoa OP:n lokakuun sijoitusnäkemyksen mukaan.
Marraskuun vaalien lähestyminen tuo kuitenkin mukanaan
epävarmuutta tulevasta kauppapolitiikasta ja tullitariffeista.
Uudet
energiasokit ja inflaatiouhka:
Vaikka yleinen inflaatiokehitys on rauhoittunut, geopoliittiset
jännitteet Lähi-idässä ja Itä-Euroopassa pitävät yllä uuden
energiasokin riskiä. Suomen
Pankin analyysit
muistuttavat, että energian hinnanvaihtelut voivat nopeasti
kiihdyttää inflaatiota uudelleen ja pakottaa keskuspankit
pitämään rahapoliittisen linjan tiukkana odotettua pidempään.
Talouspolitiikan
ja markkinoiden ajurit
|
Alue
/ Tekijä
|
Nykytila
lokakuussa 2026
|
Vaikutus
globaaliin talouteen
|
|
Keskuspankit
ja korot
|
Koronlaskut
ovat alkaneet, mutta ne etenevät varoen inflaatiopelon vuoksi.
|
Rahoituskustannukset
pysyvät korkeina, mikä rajoittaa investointien nopeaa
käynnistymistä.
|
|
Voimapolitiikka
|
Talous
ja teknologia kietoutuvat entistä tiukemmin osaksi
suurvaltapoliittista kilpailua.
|
Kaupan
esteet lisääntyvät, ja yritykset joutuvat rakentamaan
toimitusketjunsa uusiksi turvallisille alueille.
|
|
Keskuspankkien
johtajuus
|
EKP:n
pääjohtaja Christine Lagarde ilmoitti lokakuun lopulla
ennenaikaisesta erostaan.
|
Luo
lyhytaikaista epävarmuutta euroalueen tulevasta
rahapoliittisesta linjasta ja viestinnästä.
|
Sijoitusmarkkinoilla
lokakuu on vaatinut sijoittajilta tarkkuutta. Vaikka yritysten
tulokset tukevat osakemarkkinoita, makrotalouden epävarmuustekijät
ja pitkään koholla pysyvät reaalikorot puoltavat hajauttamista
perinteisten osakkeiden ja korkosijoitusten välillä.
Suomen
talousnäkymistä ja investoinneista
loppuvuodelle?
Suomen
talous on loppuvuonna
2026 selvässä myötätuulessa ja elpyminen etenee oikeilla
raiteilla,
vaikka huikeaa ilotulitusta ei suhdanteessa olekaan nähty.
Tuoreimpien, lokakuun lopulla julkaistujen Tilastokeskuksen
ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen (BKT) kasvu kiihtyi
syksyllä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 1,8
prosenttia vuodentakaisesta.
Eri
laitosten koko vuoden BKT-kasvuennusteet vaihtelevat Suomen
Pankin
0,7 prosentista aina OP:n jopa 2 prosentin ennusteeseen, sillä
loppuvuoden piristyminen on ollut odotettua nopeampaa.
Investointinäkymät
loppuvuodelle 2026
Investoinneissa
nähdään loppuvuonna poikkeuksellisen suuri kahden kerroksen väki.
Valtiovarainministeriön
syysennusteen
mukaan investointien kokonaisvolyymi kasvaa tänä vuonna peräti
7,8
prosenttia,
mutta tätä lukua ajavat hyvin tietyt toimialat:
Veturina
teknologia, energia ja puolustus:
Yksityisiä tuotannollisia investointeja siivittävät vauhtiin
päässeet suuret datakeskushankkeet, tekoälyinfra sekä vihreän
siirtymän energiainvestoinnit. Myös valtion suuret
puolustushankinnat (kuten monitoimihävittäjien toimitukset)
näkyvät julkisten investointien rajuna 19,7 prosentin
tilastollisena kasvuna.
Asuntorakentamisen
laahaus jatkuu:
Perinteinen asuinrakentaminen jarruttaa edelleen investointien
kokonaiskuvaa. Korkotason hidas lasku ja asuntokaupan verkkaisuus
pitävät huolen siitä, että asuntorakentamisen todellinen
toipuminen siirtyy vuoden 2027 puolelle.
Talouden
ajurit ja loppuvuoden haasteet
|
Talouden
osa-alue
|
Tilanne
ja näkymä loppuvuonna 2026
|
|
Vienti
|
Toimii
talouskasvun vahvimpana selkänojana. Etenkin tavaravienti on
vetänyt vahvasti, ja OP arvioi viennin kolkuttelevan jopa
historiallisia huippulukemia.
|
|
Yksityinen
kulutus
|
Kotitalouksien
ostovoima on parantunut palkankorotusten ja maltillisen
pohjainflaation ansiosta. Kulutus elpyy kuitenkin varovaisesti,
sillä heikko kuluttajaluottamus saa suomalaiset yhä säästämään
aiempaa enemmän.
|
|
Työmarkkinat
|
Talouskäänteestä
huolimatta työmarkkinat reagoivat viiveellä. Työttömyysaste
pysyttelee korkealla (yli 10 prosentissa), ja työllisyyden
merkittävämpi korjaantuminen alkaa vasta ensi vuoden puolella.
|
|
Julkinen
talous
|
Talouskasvun
nopeutumisesta huolimatta julkisen talouden alijäämä pysyy
syvänä ja valtionvelka kasvaa. Tämä pitää yllä keskustelua
tulevista sopeutustoimista.
|
Loppuvuoden
riskit
liittyvät pitkälti globaaliin toimintaympäristöön. Lähi-idän
jännitteistä heijastuva energian hinnanvaihtelu ja Yhdysvaltain
marraskuisten vaalien jälkeinen kauppapoliittinen epävarmuus
voivat vielä heikentää yritysten vientikysyntää tai hidastaa
keskuspankkien koronlaskuaikeita loppumetreillä.
Korkotason ja Euriborien kehitys vaikuttaa
loppuvuoden asuntomarkkinoihin?
Korkotason
ja Euriborien kehitys toimii asuntomarkkinoiden
tärkeimpänä ja herkimpänä ohjaustankona loppuvuonna 2026.
Korkoympäristössä on nähty loppusyksystä ristiriitainen ilmiö:
vaikka Euroopan keskuspankki on jatkanut ohjauskorkojen laskusykliä
inflaation hidastuttua, markkinakorot ovat uuden inflaatiouhan vuoksi
kääntyneet loppuvuotta kohden maltilliseen nousuun.
Suomen
Pankin virallisten lokakuun lopun noteerausten mukaan Suomen yleisin
asuntolainakorko, 12
kuukauden euribor, on asettunut noin 3,2–3,3 prosentin tasolle.
Samaan aikaan lyhyemmät korot (kuten 1 ja 3 kuukauden euribor) ovat
huomattavasti alempana, noin 2,4–2,6 prosentissa.
Tämä
korkotilanne ja loppuvuoden kehitys heijastuvat asuntomarkkinoille
neljän keskeisen kanavan kautta:
1.
Lyhyiden ja pitkien korkojen ero ohjaa lainanvalintaa
Korkokäyrän
muoto luo asuntolainaajille poikkeuksellisen asetelman. Koska 12
kuukauden euribor (n. 3,26 %) on selvästi kalliimpi kuin 3 kuukauden
euribor (n. 2,62 %), yhä useampi asunnonostaja sitoo loppuvuodesta
uuden lainansa lyhyisiin korkoihin. Tämä laskee lainan juoksevia
aloituskustannuksia heti ostovaiheessa, mutta jättää ostajat
alttiiksi korkojen nopeammalle heilahtelulle tulevaisuudessa.
2.
Ostajien varovaisuus ja "kahden kerroksen väki"
Pahimman
korkoshokin väistyminen on tuonut markkinoille patoutunutta
kysyntää, mutta loppuvuoden korkojen loiva nousukäänne alkuvuoden
pohjista pitää ostajat varovaisina. Nordean ja muiden pankkien
asuntomarkkinakatsaukset ennustavat asuntojen hintojen laskevan koko
Suomen tasolla noin 3 prosenttia vuoden 2026 aikana ennen kuin ne
kääntyvät loivaan nousuun vuonna 2027. Alueelliset erot ovat
kuitenkin suuria:
Kasvukeskukset
ja vetovoimaiset kaupungit:
Esimerkiksi Rovaniemellä, Vaasassa ja Kokkolassa hintojen lasku on
jo pysähtynyt tai kääntynyt varovaiseen nousuun.
Muuttotappiokunnat
ja vanhat kerrostalot:
Muilla alueilla hinnat laskevat yhä, kun myyjät joutuvat
sopeuttamaan pyyntöjään ostajien tiukentuneisiin budjetteihin.
3.
Pankkien tiukka seula ja stressitestaus
Vaikka
asuntolainojen marginaalit ovat pysyneet kilpailutuksen ansiosta
maltillisina (tyypillisesti 0,4–0,8 %), pankit testaavat
loppuvuonna asiakkaiden maksukykyä tarkasti. Koska markkinakorkoihin
liittyy edelleen riskejä esimerkiksi Lähi-idän geopoliittisten
kriisien vuoksi, lainalupauksia myönnetään varovaisemmin. Ostajat
joutuvat harkitsemaan tarkkaan maksuvaransa riittävyyttä ja yhä
useammin erilaisia pankkien tarjoamia korkosuojauksia.
4.
Uudiskohteiden tarjonta kuivuu kokonaan
Korkotason
hidas lasku pitää asuntorakentamisen investoinnit syväjäässä
loppuvuoden. Koska rakennusliikkeiden rahoituskustannukset ovat
edelleen korkealla, uusia aloituksia ei juuri tehdä. Tämä
tarkoittaa sitä, että valmiiden uusien asuntojen varasto vähenee
loppuvuoden aikana nopeasti. Kun korot laskevat pysyvämmin,
markkinoilla voi syntyä paikoin jopa pulaa uudehkoista asunnoista
vuoteen 2027 tultaessa.
Suomen
poliittinen elämä
Suomen
poliittista elämää lokakuussa
2026
määrittää loppusuoralle kääntyvä vaalikausi, sillä nykyisen
hallituksen viimeinen täysi budjettivuosi (2027) on juuri nuijittu
kasaan. Politiikan ilmapiirille on ominaista hallituksen ja
opposition välinen syvä jakolinja sekä puolueiden hiominen
asemiaan vuoden päässä siintäviä eduskuntavaaleja varten.
Tässä
ovat Suomen poliittisen kentän tämänhetkiset puhuttelevimmat
teemat ja asetelmat:
1.
Kannatusmittaukset: SDP kärjessä, perussuomalaiset kirii kokoomusta
Lokakuun
tuoreet kannatusmittaukset (Ylen
gallup
ja HS-gallup) paljastavat mielenkiintoisen asetelman puolueiden
välillä:
Pääoppositiopuolue
SDP
jatkaa tukevasti maan suosituimpana puolueena 23,3
prosentin
kannatuksella.
Hallitusrintamassa
tapahtuu liikehdintää: kakkospuolue perussuomalaiset (15,3 %) on
kironut pääministeripuolue kokoomuksen (16,2 %) etumatkan lähes
kiinni. Perussuomalaiset ehtivät jo aiemmin lokakuussa ohittaa
kokoomuksen Ylen mittauksessa.
Keskusta
ja oppositiopuolueet
ovat vakiinnuttaneet asemiaan, ja esimerkiksi Verianin tuoreen
puoluebarometrin mukaan Keskusta nauttii perinteisistä puolueista
SDP:n jälkeen toiseksi myönteisintä mielikuvaa suomalaisten
silmissä.
2.
Hallituksen suosio ja sisäiset jännitteet
Petteri
Orpon (kok) johtama hallitus sai lokakuun puoluebarometrissa
vaalikautensa
heikoimman tuloksen,
ja kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi sen onnistuneen tehtävässään
heikosti.
RKP:n
vaikea asema:
Hallituksen sisäistä dynamiikkaa hiertää RKP:n kannattajien syvä
tyytymättömyys – vain joka seitsemäs RKP-läinen katsoo
hallituksen onnistuneen työssään hyvin. Kokoomuksen (80 %) ja
perussuomalaisten (66 %) omat kannattajat seisovat yhä vahvasti
hallituksen takana.
Velkajarrusopu
eduskunnassa:
Lokakuun lopussa eduskunta pääsi sopuun pitkään valmistellusta
velkajarrusta, jonka on määrä muuttaa tulevien vuosien
finanssipoliittista pelikenttää ja asettaa tiukemmat raamit
julkiselle taloudelle.
3.
Esillä olevat poliittiset puheenaiheet
Alijäämäinen
budjetti 2027:
Syksyn budjettiriihessä sorvattu valtion talousarvio on 12,4
miljardia euroa alijäämäinen.
Koska suuria uusia säästöjä ei vaalikauden lopussa enää
haluttu repiä, oppositiolta on satanut ankaraa kritiikkiä
valtionvelan kasvuvauhdista ja tehtyjen sopeutustoimien
sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Ulkopolitiikan
keskiö:
Presidentti Alexander Stubbin poikkeuksellinen 90-minuuttinen puhelu
Vladimir Putinin kanssa lokakuun lopulla nosti Suomen ja Venäjän
väliset suhteet sekä Itämeren turvallisuustilanteen takaisin
eduskunnan ja poliittisen keskustelun ytimeen.
Hallituksen
ja opposition tarkemmat väittelyt vuoden 2027 budjetista ja
talouslinjasta
Eduskunnan
budjettiväittelyissä vuoden
2027 budjetista ja talouslinjasta on muodostunut poikkeuksellisen
repivä ja ideologinen taistelutanner,
sillä kyseessä on nykyisen hallituskauden viimeinen täysi
budjettivuosi ennen huhtikuun
2027 eduskuntavaaleja.
Valtiovarainministeriön virallisen budjettiesityksen pohjalta käydyt
keskustelut kiteytyvät kahteen vastakkaiseen näkemykseen: hallitus
puolustaa leikkauksiaan talouskasvun pedonnan välttämättömyydellä,
kun taas oppositio syyttää sitä velkaantumisen jatkumisesta sekä
sosiaalisesta kylmyydestä.
Väittelyt
jakautuvat neljään pääasialliseen kiistakysymykseen:
1.
12,3 miljardin euron alijäämä ja velkaantumisen vauhti
Suurin
poliittinen kipupiste on budjetin 12,3
miljardin euron alijäämä,
joka katetaan uudella velalla.
Opposition
hyökkäys:
Pääoppositiopuolue SDP ja Keskusta ovat hiillostaneet hallitusta
siitä, että ankarista leikkaustoimenpiteistä huolimatta valtion
velkaantuminen ei ole taittunut toivotulla tavalla. Oppositio
muistuttaa hallituksen vaalilupauksista ja kutsuu sen talouslinjaa
epäonnistuneeksi, kun velkaa otetaan edelleen yli 12 miljardia
vuodessa.
Hallituksen
puolustus:
Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra
korostavat, että ilman jo tehtyjä 4,8 miljardin euron suoria
menoleikkauksia alijäämä olisi katastrofaalinen. Hallitus vetoaa
siihen, että velkaantumista ajavat nyt ennen kaikkea edellisten
kausien perintö, korkomenojen nousu sekä sosiaali- ja
terveyspalveluiden (sote) rakenteelliset kustannukset.
2.
Sote-alueiden rahoituskriisi
Hyvinvointialueiden
krooninen alijäämä ja tehostamisvaatimukset näkyvät vahvasti
eduskuntasalissa.
Opposition
näkemys:
Vasemmistoliitto ja SDP syyttävät hallitusta sote-palveluiden
tietoisesta alasajosta ja vaativat lisärahoitusta
hyvinvointialueille, jotta hoitojonot eivät pitenisi ja
lähipalvelut säilyisivät.
Hallituksen
näkemys:
Hallitus katsoo, että rahan kaataminen järjestelmään ei ratkaise
ongelmia, vaan alueiden on kyettävä uudistamaan rakenteitaan ja
hillitsemään toimintamenojensa kasvua. Hallitus korostaa, että
sote-menot kasvavat jo valmiiksi budjetissa miljardeilla euroilla
automaattisten valtionosuusmekanismien vuoksi.
3.
Kasvutoimet vs. ostovoiman leikkaukset
Väittelyä
käydään siitä, miten orastavaa talouskasvua pitäisi parhaiten
tukea.
Hallituksen
linja:
Hallitus nojaa tarjontapuolen ratkaisuihin ja yritysten
toimintaedellytyksiin. Se pitää kiinni työtulovähennyksen
korotuksista ja pieni- ja keskituloisten veronkevennyksistä, joiden
uskotaan kannustavan työntekoon. Lisäksi puolustetaan
TKI-panostuksia (tutkimus, kehitys ja innovaatiot) ja suuria
infra-investointeja kasvun moottoreina.
Opposition
linja:
Oppositio kritisoi hallituksen toimia siitä, että samaan aikaan
kun veroja kevennetään, arvonlisäveron korotukset ja
sosiaalietuuksien leikkaukset kurittavat kotimaista kysyntää ja
kulutusta. Opposition mukaan hallitus kurjistaa ostovoimaa
tilanteessa, jossa talous tarvitsisi nimenomaan kuluttajien
luottamusta.
4.
Työmarkkinauudistukset ja lakot
Lokakuun
budjettikeskusteluissa heijastuvat edelleen pitkin vuotta jatkuneet
jännitteet työmarkkinoilla.
Opposition
kritiikki:
Hallitusta syytetään sopimusyhteiskunnan murentamisesta,
työntekijöiden turvan heikentämisestä ja lakko-oikeuden
rajaamisesta ilman aitoja neuvotteluita ammattiyhdistysliikkeen
kanssa.
Hallituksen
kanta:
Hallitus pitää uudistuksiaan (kuten paikallisen sopimisen
laajentamista ja vientivetoista työmarkkinamallia) välttämättöminä
rakenteellisina toimina, joilla Suomen kilpailukyky ja
työllisyysaste nostetaan muiden Pohjoismaiden tasolle.
Väittelyiden
sävy on erittäin tiukka, sillä molemmat osapuolet pyrkivät jo
profiloitumaan kevään vaaleja varten: hallitus esiintyy
vastuullisena talouden pelastajana, kun taas oppositio tarjoaa
vaihtoehdoksi pehmeämpää, julkisia palveluita ja ostovoimaa
painottavaa linjaa.
Mitä
tapahtui Kalajoella lokakuussa 2026?
Kalajoella
lokakuu 2026
on kulunut syksyisen kulttuuritarjonnan, pääkirjaston uudistusten
sekä perinteisen syyslomakauden merkeissä. Koska kuukausi huipentuu
parhaillaan lauantaille 31. lokakuuta osuvaan Halloweenin ja
pyhäinpäivän tuplajuhlaan, kaupungissa ja Hiekkasärkillä on
riittänyt vilskettä.
Tässä
ovat Kalajoen tärkeimmät tapahtumat ja paikalliset puheenaiheet
lokakuulta 2026:
Kulttuuria
ja kirjastouudistuksia
Pääkirjaston
omatoimiaika:
Kalajoen pääkirjastossa on loppukuusta valmistauduttu suureen
muutokseen, sillä kirjasto laajentaa aukiolojaan siirtymällä
omatoimiaikaan heti marraskuun alussa (2.11.) Kalajoen
kaupungin tiedotteen
mukaan. Myös Himangan kirjaston omatoimiaikoja laajennetaan.
Kirjallisuutta
ja taidetta:
Kuukauden aikana järjestettiin perinteiset Kalajoen
kirjamessut 2026
osana Oulu2026-kulttuuriohjelmaa. Lisäksi paikkakunnalla on saatu
nauttia "Kirkosta kirkkoon" -taidenäyttelystä sekä
Musiikkiopiston Lokakuun
loiste
-oppilaskonsertista Tapahtumien
Keski-Pohjanmaan listauksen
mukaan.
Syyslomat
ja matkailu Hiekkasärkillä
Syyslomasesonki:
Lokakuun puolivälin koululaisten syyslomat toivat eloa
Hiekkasärkille. Visit Kalajoki houkutteli matkailijoita
ruskamaisemiin pitkin kuukautta muun muassa erilaisten
majoitustarjousten voimin.
Aidon
Halloween:
Kuukausi päättyy tänään lauantaina 31.10. Hiekkasärkillä
järjestettävään perinteiseen Aidon
Halloween
-juhlatapahtumaan, joka kerää alueelle sekä paikallisia että
matkailijoita.
Paikallisia
uutisia ja kunnostustöitä
Koirapuiston
remontti:
Koiranomistajia puhutti loppukuusta Kalajoen koirapuisto, jossa on
tehty viikon aikana mittavia kunnostustöitä työkoneiden voimin.
Tulevat
suurtapahtumat:
Lokakuussa suunnattiin katseita jo vahvasti tulevaan: kaupunki avasi
ilmoittautumisen marraskuiseen suureen yritystapahtumaan, jonka
pääpuhujaksi on kiinnitetty futuristi Ilkka Halava. Samalla
julkistettiin tammikuussa 2027 paluun tekevä suosittu
Pakkaskarnevaali.
Opetus-
ja kulttuuriministeriö on lokakuun
lopussa 2026 tehnyt virallisen päätöksen periä Jokilaaksojen
koulutuskuntayhtymä Jedulta takaisin yli 2,2 miljoonaa euroa
valtionosuuksia.
Kyseessä on huipennus pitkään jatkuneelle viranomaisselvitykselle,
joka liittyy oppilaitoksen vuosina 2022–2023 Venäjältä ja muista
kolmansista maista haalimiin ulkomaalaisiin opiskelijoihin.
Päätöksen
taustat ja Jedun antama virallinen vastaus tiivistyvät seuraaviin
kohtiin:
Viranomaisten
tarkastushavainnot
Opetushallituksen
ja ministeriön tekemässä poikkeuksellisessa toiminnan ja talouden
tarkastuksessa havaittiin laajamittaisia, toistuvia puutteita.
Viranomaisten mukaan Jedu oli hyväksynyt opiskelijoikseen
kolmansista maista (erityisesti Venäjältä) henkilöitä, joilta
puuttui
kokonaan suomen kielen taito,
vaikka oppilaitoksella on järjestämislupa vain suomenkieliseen
ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi havaittiin puutteita
opiskelijoiden henkilökohtaisten suunnitelmien (HOKS) laadinnassa ja
näyttöjen dokumentoinnissa, minkä vuoksi ministeriö katsoi
valtionosuusrahoituksen perusteettomaksi.
Jedun
johdon vastaus ja oikaisuvaatimus
Jedun
kuntayhtymän johtaja Erkki
Väänänen
on antanut medialle ja ministeriölle virallisen vastineen, jossa
oppilaitoksen johto kiistää tietoisen säädösten rikkomisen tai
opiskelijoiden "haalimisen":
Kyse
on dokumentaatiosta, ei sisällöstä:
Jedun tulkinnan mukaan kyse on ensisijaisesti kirjaamiskäytännöistä
ja asiakirjojen muodosta, ei siitä, etteikö opetusta olisi
järjestetty.
Opinnot
on suoritettu:
Vastaus korostaa, että kyseiset ulkomaalaiset opiskelijat ovat
olleet rekisteröityinä, läsnäolevina ja he ovat todistetusti
opiskelleet sekä tehneet näyttöjä, mikä pystytään osoittamaan
tietojärjestelmistä. Rahoitus on näin ollen käytetty suoraan
koulutustoimintaan.
Prosessin
jatko:
Jedu ei aio purematta niellä jättimäistä takaisinperintää,
vaan kuntayhtymän johtaja on ilmoittanut esittävänsä
hallitukselle virallisen
oikaisuvaatimuksen tekemistä
ministeriön päätöksestä.
Tapaus
on herättänyt laajaa valtakunnallista keskustelua ammattikoulujen
rahoitusmalleista sekä siitä, miten oppilaitokset ovat paikanneet
alueellista opiskelijapulaa houkuttelemalla opiskelijoita ilmaisen
koulutuksen, asumisen ja ruokailun perässä Suomeen. Erityisen
vahvasti ilmiö näkyi Kalajoen yksikössä, jossa esimerkiksi
puuteollisuuslinja täyttyi aiemmin lähes kokonaan venäläisistä
opiskelijoista
Miten
oikaisuvaatimusprosessi etenee ministeriössä seuraavaksi.
Oikaisuvaatimusprosessi
opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tekemästä
takaisinperintäpäätöksestä etenee virallisen hallintomenettelyn
mukaisesti. Koska päätös on tehty valtionosuuksien
takaisinperinnästä, prosessin lakisääteiset vaiheet, aikataulut
ja jatkomahdollisuudet määräytyvät seuraavasti:
1.
Oikaisuvaatimuksen jättäminen (Määräaika 30 päivää)
Jedulla
on päätöksen tiedoksisaannista alkaen 30
päivää aikaa
toimittaa virallinen, kirjallinen oikaisuvaatimus opetus- ja
kulttuuriministeriölle.
Kuntayhtymän
hallitus tekee virallisen päätöksen vaatimuksen jättämisestä
kokouksessaan.
Vaatimuksessa
on eriteltävä täsmällisesti, miltä osin ministeriön päätöstä
vaaditaan muutettavaksi ja millä oikeudellisilla tai
tosiasiallisilla perusteilla (esimerkiksi Jedun esiin nostamat
todisteet opiskelijoiden todellisesta läsnäolosta ja tehdyistä
näytöistä).
2.
Käsittely ministeriössä
Kun
oikaisuvaatimus saapuu ministeriöön, asia siirtyy
uudelleenkäsittelyyn.
Uusi
arviointi:
Ministeriö on velvollinen käymään Jedun esittämät uudet
perustelut ja asiakirjat läpi esteettömästi ja objektiivisesti.
Itseoikaisu:
Jos ministeriö toteaa Jedun vastineen pohjalta tehneensä virheen
tai saaneensa sellaista uutta näyttöä, joka muuttaa
tilannearviota, se voi muuttaa päätöstään joko kokonaan tai
osittain (esimerkiksi laskea takaisinperittävää summaa).
Käsittelyaika:
Hallintolaki velvoittaa viranomaisen käsittelemään
oikaisuvaatimuksen ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisuvaatimusten
ratkaisemisessa ministeriöiltä kuluu tyypillisesti muutamasta
kuukaudesta puoleen vuoteen
riippuen asian laajuudesta ja vaadittavasta lisäselvityksestä.
3.
Ministeriön uusi päätös
Uudelleenkäsittelyn
jälkeen ministeriö antaa asiasta virallisen oikaisuvaatimusotson
mukaisen päätöksen. Ministeriö joko:
Hylkää
oikaisuvaatimuksen,
jolloin alkuperäinen 2,2 miljoonan euron takaisinperintäpäätös
pysyy voimassa sellaisenaan.
Hyväksyy
oikaisuvaatimuksen osittain,
jolloin takaisinperintäsummaa tai sen ehtoja kohtuullistetaan uuden
näytön perusteella.
Hyväksyy
oikaisuvaatimuksen kokonaan
ja kumoaa aiemman takaisinperintäpäätöksen (tämä on
viranomaistarkastusten jälkeisissä tapauksissa harvinaista).
4.
Jatkovalitusmahdollisuus: Korkein hallinto-oikeus (KHO)
Jos
ministeriö hylkää Jedun oikaisuvaatimuksen ja pitää kiinni
miljoonaperinnästä, ministeriön antamaan oikaisuvaatimuspäätökseen
ei
voi enää hakea oikaisua ministeriöstä.
