Mitä tapahtui lokakuussa 2026?
Lokakuu 2026 on parhaillaan lopuillaan, ja kuukauden aikana on puhuttanut useampi merkittävä uutisaihe niin Suomessa kuin maailmalla.
Tässä on kooste kuukauden tärkeimmistä tapahtumista ja puheenaiheista:
Politiikka ja kansainväliset suhteet
Alexander Stubbin ja Vladimir Putinin puhelu: Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb kävi lokakuun loppupuolella poikkeuksellisen, noin 90 minuuttia kestäneen puhelinkeskustelun Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Stubb piti puhelun jälkeen tiedotustilaisuuden avatakseen sen sisältöä.
Christine Lagarden yllätyslähtö: Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde ilmoitti lokakuun lopulla jättävänsä tehtävänsä ennenaikaisesti, mikä herätti runsaasti huomioseuraamuksia talousmaailmassa.
Yhdysvaltain vaalitaiston kiihtyminen: Marraskuun presidentinvaalien lähestyessä ehdokkaiden kampanjointi kävi kuumana. Donald Trump nousi otsikoihin muun muassa raivostuttuaan Reutersin toimittajalle lehdistötilaisuudessa lokakuun lopulla.
Ranskassa suuri väkivallan uhka Halloweenina: Ranskan sisäministeri Laurent Nuñez varoitti prefektejä "erittäin suuresta" kaupunkiväkivallan ja levottomuuksien riskistä lokakuun 31. päivän iltana, jolloin keltaliivien mielenosoitukset ja Halloween-juhlinnat osuivat samaan ajankohtaan.
Talous ja arki Suomessa
STT:n uutistoiminnan supistuminen: Suomen Tietotoimisto (STT) ilmoitti lopettavansa uutis- ja kuvaliiketoimintansa keväällä 2027, mikä ravisteli suomalaista mediakenttää lokakuun lopulla.
Asuntokaupan verkkaisuus: Lokakuussa puhutti Suomen talouden ja asuntomarkkinoiden ristiriita: vaikka yleinen talous näyttää pieniä valonpilkahduksia, asuntokauppa laahaa edelleen poikkeuksellisen hitaana.
Talvinopeusrajoitukset ja lipunkorotukset: Autoilijat siirtyivät lokakuun aikana talvinopeusrajoituksiin. Pääkaupunkiseudulla puhututti HSL:n julkisen liikenteen lippujen hintojen korotukset.
Kulttuuri ja tapahtumat
Musiikkitalo Fuugan avajaiset: Turun uuden Musiikkitalo Fuugan avajaisfestivaalit käynnistyivät lokakuun 26. päivä ja ne jatkuvat pitkälle marraskuuhun asti.
Lokakuun festivaalit ja suurtapahtumat: Kuukauden aikana järjestettiin perinteisiä tapahtumia, kuten Helsingin Silakkamarkkinat ja Valokarnevaali. Tampereella järjestettiin lokakuun alussa suomalais-ugrilainen kulttuuritapahtuma Sugrifest ja loppukuusta Tampere Jazz Happening.
Halloween ja pyhäinpäivä: Lokakuu huipentui poikkeuksellisesti lauantaille 31.10. osuneeseen tuplajuhlaan, sillä sekä pyhäinpäivä että Halloween ajoittuivat samalle päivälle.
Maailman poliittinen tilanne
Maailmanpoliittista tilannetta lokakuussa 2026 leimaavat suurvaltojen kiristyneet välit, merkittävät kansalliset vaalit sekä epävakaus useilla avainalueilla:
Yhdysvaltojen poliittinen kamppailu: Yhdysvalloissa poliittinen keskustelu käy kiihkeänä marraskuun 2026 vaalien alla. Istuvan presidentin Donald Trumpin kauden ulkopoliittiset linjaukset – kuten painostus Eurooppaa kohtaan arktisilla alueilla sekä jännitteet Etelä-Amerikassa – jakavat mielipiteitä ja herättävät laajaa huolta liittolaisten keskuudessa. Ulkopoliittisen instituutin arvioiden mukaan Yhdysvaltojen sisäpoliittisella suunnalla on suora ja karu vaikutus Euroopan turvallisuusrakenteeseen.
Ukrainan sota ja Euroopan turvallisuus: Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella vallitsee uudenlainen, jännitteinen tasapaino Naton ja Venäjän välillä. Ukrainassa on astunut voimaan alueellisia tulitaukoja humanitaarisen avun perillemenon turvaamiseksi. Samaan aikaan kansainväliset toimijat, kuten Yhdysvallat ja Pohjoismaat, pyrkivät ylläpitämään neuvotteluyhteyksiä konfliktin hallitsemiseksi, mistä esimerkkeinä ovat olleet diplomaattiset tapaamiset ja Abu Dhabiin suunnitellut kolmikantaneuvottelut.
Lähi-idän kärjistynyt kriisi: Geopoliittiset analyytikot varoittavat tilanteen ajautumisesta yhä avoimempaan konfliktiin Lähi-idässä, erityisesti Yhdysvaltojen ja Iranin välisten jännitteiden vuoksi. Israelissa poliittista kenttää ja maan tulevaa suuntaa puolestaan määrittää parlamenttivaalien jälkeinen ajautuminen vaalituloksen lukkitumiseen ja hallituskriisiin.
Ranskan sisäpoliittinen herääminen: Euroopan sisäpolitiikassa huomio kiinnittyy Ranskaan, jossa populistisen oikeiston Marine Le Pen on virallisesti käynnistänyt kampanjansa tulevia presidentinvaaleja varten. Maassa koetaan myös sisäistä levottomuutta mielenosoitusten ja Halloween-juhlallisuuksien osuessa samaan ajankohtaan.
Kansainväliset vaalit ja instituutiot: Lokakuun aikana useissa maissa on käyty vaaleja, muun muassa tiukat yleisvaalit Brasiliassa sekä parlamenttivaalit Latviassa. Samaan aikaan kansainväliset talousinstituutiot, kuten Euroopan keskuspankki, kohtaavat muutoksia Christine Lagarden ilmoitettua ennenaikaisesta erostaan.
Kokonaisuudessaan globaalia tilannetta leimaa taloudellisen kilpailun ja turvallisuusriskien kietoutuminen toisiinsa, mikä pakottaa myös Euroopan unionin etsimään vahvempaa strategista autonomiaa Yhdysvaltojen ja Kiinan puristuksessa.
Maailman talous
Maailmantaloutta lokakuussa 2026 määrittävät korkotason laskun hitaus, piristyvä mutta epäyhtenäinen kasvu sekä geopolitiikan asettamat riskit toimitusketjuille. Luottovakuuttaja Cofacen lokakuun maariskikatsauksen mukaan korkeat korot toimivat edelleen globaalia talouskonetta jarruttavana tekijänä, vaikka pahin inflaatiopiikki onkin ohitettu.
Keskeiset talousilmiöt ja alueelliset erot
Euroalueen asteittainen toipuminen: Euroopan talous pyrkii luovimaan ulos viime vuosien taantumasta ja kriiseistä. Suomen Pankin ja Euro ja talous -julkaisun mukaan euroalueen talous elpyy kriiseistä huolimatta, mutta kasvu on herkkää ulkoisille häiriöille. Kuluttajien luottamus ja investoinnit osoittavat varovaisia piristymisen merkkejä.
Yhdysvaltojen markkinadynamiikka: Yhdysvaltain talous on säilyttänyt verrattain vahvan vireen, ja osakemarkkinat (kuten S&P 500) ovat heijastelleet yritysten kohtalaista tuloskuntoa OP:n lokakuun sijoitusnäkemyksen mukaan. Marraskuun vaalien lähestyminen tuo kuitenkin mukanaan epävarmuutta tulevasta kauppapolitiikasta ja tullitariffeista.
Uudet energiasokit ja inflaatiouhka: Vaikka yleinen inflaatiokehitys on rauhoittunut, geopoliittiset jännitteet Lähi-idässä ja Itä-Euroopassa pitävät yllä uuden energiasokin riskiä. Suomen Pankin analyysit muistuttavat, että energian hinnanvaihtelut voivat nopeasti kiihdyttää inflaatiota uudelleen ja pakottaa keskuspankit pitämään rahapoliittisen linjan tiukkana odotettua pidempään.
Talouspolitiikan ja markkinoiden ajurit
|
Alue / Tekijä |
Nykytila lokakuussa 2026 |
Vaikutus globaaliin talouteen |
|---|---|---|
|
Keskuspankit ja korot |
Koronlaskut ovat alkaneet, mutta ne etenevät varoen inflaatiopelon vuoksi. |
Rahoituskustannukset pysyvät korkeina, mikä rajoittaa investointien nopeaa käynnistymistä. |
|
Voimapolitiikka |
Talous ja teknologia kietoutuvat entistä tiukemmin osaksi suurvaltapoliittista kilpailua. |
Kaupan esteet lisääntyvät, ja yritykset joutuvat rakentamaan toimitusketjunsa uusiksi turvallisille alueille. |
|
Keskuspankkien johtajuus |
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ilmoitti lokakuun lopulla ennenaikaisesta erostaan. |
Luo lyhytaikaista epävarmuutta euroalueen tulevasta rahapoliittisesta linjasta ja viestinnästä. |
Sijoitusmarkkinoilla lokakuu on vaatinut sijoittajilta tarkkuutta. Vaikka yritysten tulokset tukevat osakemarkkinoita, makrotalouden epävarmuustekijät ja pitkään koholla pysyvät reaalikorot puoltavat hajauttamista perinteisten osakkeiden ja korkosijoitusten välillä.
Suomen talousnäkymistä ja investoinneista loppuvuodelle?
Suomen talous on loppuvuonna 2026 selvässä myötätuulessa ja elpyminen etenee oikeilla raiteilla, vaikka huikeaa ilotulitusta ei suhdanteessa olekaan nähty. Tuoreimpien, lokakuun lopulla julkaistujen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen (BKT) kasvu kiihtyi syksyllä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 1,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Eri laitosten koko vuoden BKT-kasvuennusteet vaihtelevat Suomen Pankin 0,7 prosentista aina OP:n jopa 2 prosentin ennusteeseen, sillä loppuvuoden piristyminen on ollut odotettua nopeampaa.
Investointinäkymät loppuvuodelle 2026
Investoinneissa nähdään loppuvuonna poikkeuksellisen suuri kahden kerroksen väki. Valtiovarainministeriön syysennusteen mukaan investointien kokonaisvolyymi kasvaa tänä vuonna peräti 7,8 prosenttia, mutta tätä lukua ajavat hyvin tietyt toimialat:
Veturina teknologia, energia ja puolustus: Yksityisiä tuotannollisia investointeja siivittävät vauhtiin päässeet suuret datakeskushankkeet, tekoälyinfra sekä vihreän siirtymän energiainvestoinnit. Myös valtion suuret puolustushankinnat (kuten monitoimihävittäjien toimitukset) näkyvät julkisten investointien rajuna 19,7 prosentin tilastollisena kasvuna.
Asuntorakentamisen laahaus jatkuu: Perinteinen asuinrakentaminen jarruttaa edelleen investointien kokonaiskuvaa. Korkotason hidas lasku ja asuntokaupan verkkaisuus pitävät huolen siitä, että asuntorakentamisen todellinen toipuminen siirtyy vuoden 2027 puolelle.
Talouden ajurit ja loppuvuoden haasteet
|
Talouden osa-alue |
Tilanne ja näkymä loppuvuonna 2026 |
|
Vienti |
Toimii talouskasvun vahvimpana selkänojana. Etenkin tavaravienti on vetänyt vahvasti, ja OP arvioi viennin kolkuttelevan jopa historiallisia huippulukemia. |
|
Yksityinen kulutus |
Kotitalouksien ostovoima on parantunut palkankorotusten ja maltillisen pohjainflaation ansiosta. Kulutus elpyy kuitenkin varovaisesti, sillä heikko kuluttajaluottamus saa suomalaiset yhä säästämään aiempaa enemmän. |
|
Työmarkkinat |
Talouskäänteestä huolimatta työmarkkinat reagoivat viiveellä. Työttömyysaste pysyttelee korkealla (yli 10 prosentissa), ja työllisyyden merkittävämpi korjaantuminen alkaa vasta ensi vuoden puolella. |
|
Julkinen talous |
Talouskasvun nopeutumisesta huolimatta julkisen talouden alijäämä pysyy syvänä ja valtionvelka kasvaa. Tämä pitää yllä keskustelua tulevista sopeutustoimista. |
Loppuvuoden riskit liittyvät pitkälti globaaliin toimintaympäristöön. Lähi-idän jännitteistä heijastuva energian hinnanvaihtelu ja Yhdysvaltain marraskuisten vaalien jälkeinen kauppapoliittinen epävarmuus voivat vielä heikentää yritysten vientikysyntää tai hidastaa keskuspankkien koronlaskuaikeita loppumetreillä.
Korkotason ja Euriborien kehitys vaikuttaa loppuvuoden asuntomarkkinoihin?
Korkotason ja Euriborien kehitys toimii asuntomarkkinoiden tärkeimpänä ja herkimpänä ohjaustankona loppuvuonna 2026. Korkoympäristössä on nähty loppusyksystä ristiriitainen ilmiö: vaikka Euroopan keskuspankki on jatkanut ohjauskorkojen laskusykliä inflaation hidastuttua, markkinakorot ovat uuden inflaatiouhan vuoksi kääntyneet loppuvuotta kohden maltilliseen nousuun.
Suomen Pankin virallisten lokakuun lopun noteerausten mukaan Suomen yleisin asuntolainakorko, 12 kuukauden euribor, on asettunut noin 3,2–3,3 prosentin tasolle. Samaan aikaan lyhyemmät korot (kuten 1 ja 3 kuukauden euribor) ovat huomattavasti alempana, noin 2,4–2,6 prosentissa.
Tämä korkotilanne ja loppuvuoden kehitys heijastuvat asuntomarkkinoille neljän keskeisen kanavan kautta:
1. Lyhyiden ja pitkien korkojen ero ohjaa lainanvalintaa
Korkokäyrän muoto luo asuntolainaajille poikkeuksellisen asetelman. Koska 12 kuukauden euribor (n. 3,26 %) on selvästi kalliimpi kuin 3 kuukauden euribor (n. 2,62 %), yhä useampi asunnonostaja sitoo loppuvuodesta uuden lainansa lyhyisiin korkoihin. Tämä laskee lainan juoksevia aloituskustannuksia heti ostovaiheessa, mutta jättää ostajat alttiiksi korkojen nopeammalle heilahtelulle tulevaisuudessa.
2. Ostajien varovaisuus ja "kahden kerroksen väki"
Pahimman korkoshokin väistyminen on tuonut markkinoille patoutunutta kysyntää, mutta loppuvuoden korkojen loiva nousukäänne alkuvuoden pohjista pitää ostajat varovaisina. Nordean ja muiden pankkien asuntomarkkinakatsaukset ennustavat asuntojen hintojen laskevan koko Suomen tasolla noin 3 prosenttia vuoden 2026 aikana ennen kuin ne kääntyvät loivaan nousuun vuonna 2027. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria:
Kasvukeskukset ja vetovoimaiset kaupungit: Esimerkiksi Rovaniemellä, Vaasassa ja Kokkolassa hintojen lasku on jo pysähtynyt tai kääntynyt varovaiseen nousuun.
Muuttotappiokunnat ja vanhat kerrostalot: Muilla alueilla hinnat laskevat yhä, kun myyjät joutuvat sopeuttamaan pyyntöjään ostajien tiukentuneisiin budjetteihin.
3. Pankkien tiukka seula ja stressitestaus
Vaikka asuntolainojen marginaalit ovat pysyneet kilpailutuksen ansiosta maltillisina (tyypillisesti 0,4–0,8 %), pankit testaavat loppuvuonna asiakkaiden maksukykyä tarkasti. Koska markkinakorkoihin liittyy edelleen riskejä esimerkiksi Lähi-idän geopoliittisten kriisien vuoksi, lainalupauksia myönnetään varovaisemmin. Ostajat joutuvat harkitsemaan tarkkaan maksuvaransa riittävyyttä ja yhä useammin erilaisia pankkien tarjoamia korkosuojauksia.
4. Uudiskohteiden tarjonta kuivuu kokonaan
Korkotason hidas lasku pitää asuntorakentamisen investoinnit syväjäässä loppuvuoden. Koska rakennusliikkeiden rahoituskustannukset ovat edelleen korkealla, uusia aloituksia ei juuri tehdä. Tämä tarkoittaa sitä, että valmiiden uusien asuntojen varasto vähenee loppuvuoden aikana nopeasti. Kun korot laskevat pysyvämmin, markkinoilla voi syntyä paikoin jopa pulaa uudehkoista asunnoista vuoteen 2027 tultaessa.
Suomen poliittinen elämä
Suomen poliittista elämää lokakuussa 2026 määrittää loppusuoralle kääntyvä vaalikausi, sillä nykyisen hallituksen viimeinen täysi budjettivuosi (2027) on juuri nuijittu kasaan. Politiikan ilmapiirille on ominaista hallituksen ja opposition välinen syvä jakolinja sekä puolueiden hiominen asemiaan vuoden päässä siintäviä eduskuntavaaleja varten.
Tässä ovat Suomen poliittisen kentän tämänhetkiset puhuttelevimmat teemat ja asetelmat:
1. Kannatusmittaukset: SDP kärjessä, perussuomalaiset kirii kokoomusta
Lokakuun tuoreet kannatusmittaukset (Ylen gallup ja HS-gallup) paljastavat mielenkiintoisen asetelman puolueiden välillä:
Pääoppositiopuolue SDP jatkaa tukevasti maan suosituimpana puolueena 23,3 prosentin kannatuksella.
Hallitusrintamassa tapahtuu liikehdintää: kakkospuolue perussuomalaiset (15,3 %) on kironut pääministeripuolue kokoomuksen (16,2 %) etumatkan lähes kiinni. Perussuomalaiset ehtivät jo aiemmin lokakuussa ohittaa kokoomuksen Ylen mittauksessa.
Keskusta ja oppositiopuolueet ovat vakiinnuttaneet asemiaan, ja esimerkiksi Verianin tuoreen puoluebarometrin mukaan Keskusta nauttii perinteisistä puolueista SDP:n jälkeen toiseksi myönteisintä mielikuvaa suomalaisten silmissä.
2. Hallituksen suosio ja sisäiset jännitteet
Petteri Orpon (kok) johtama hallitus sai lokakuun puoluebarometrissa vaalikautensa heikoimman tuloksen, ja kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi sen onnistuneen tehtävässään heikosti.
RKP:n vaikea asema: Hallituksen sisäistä dynamiikkaa hiertää RKP:n kannattajien syvä tyytymättömyys – vain joka seitsemäs RKP-läinen katsoo hallituksen onnistuneen työssään hyvin. Kokoomuksen (80 %) ja perussuomalaisten (66 %) omat kannattajat seisovat yhä vahvasti hallituksen takana.
Velkajarrusopu eduskunnassa: Lokakuun lopussa eduskunta pääsi sopuun pitkään valmistellusta velkajarrusta, jonka on määrä muuttaa tulevien vuosien finanssipoliittista pelikenttää ja asettaa tiukemmat raamit julkiselle taloudelle.
3. Esillä olevat poliittiset puheenaiheet
Alijäämäinen budjetti 2027: Syksyn budjettiriihessä sorvattu valtion talousarvio on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen. Koska suuria uusia säästöjä ei vaalikauden lopussa enää haluttu repiä, oppositiolta on satanut ankaraa kritiikkiä valtionvelan kasvuvauhdista ja tehtyjen sopeutustoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
Ulkopolitiikan keskiö: Presidentti Alexander Stubbin poikkeuksellinen 90-minuuttinen puhelu Vladimir Putinin kanssa lokakuun lopulla nosti Suomen ja Venäjän väliset suhteet sekä Itämeren turvallisuustilanteen takaisin eduskunnan ja poliittisen keskustelun ytimeen.
Hallituksen ja opposition tarkemmat väittelyt vuoden 2027 budjetista ja talouslinjasta
Eduskunnan budjettiväittelyissä vuoden 2027 budjetista ja talouslinjasta on muodostunut poikkeuksellisen repivä ja ideologinen taistelutanner, sillä kyseessä on nykyisen hallituskauden viimeinen täysi budjettivuosi ennen huhtikuun 2027 eduskuntavaaleja. Valtiovarainministeriön virallisen budjettiesityksen pohjalta käydyt keskustelut kiteytyvät kahteen vastakkaiseen näkemykseen: hallitus puolustaa leikkauksiaan talouskasvun pedonnan välttämättömyydellä, kun taas oppositio syyttää sitä velkaantumisen jatkumisesta sekä sosiaalisesta kylmyydestä.
Väittelyt jakautuvat neljään pääasialliseen kiistakysymykseen:
1. 12,3 miljardin euron alijäämä ja velkaantumisen vauhti
Suurin poliittinen kipupiste on budjetin 12,3 miljardin euron alijäämä, joka katetaan uudella velalla.
Opposition hyökkäys: Pääoppositiopuolue SDP ja Keskusta ovat hiillostaneet hallitusta siitä, että ankarista leikkaustoimenpiteistä huolimatta valtion velkaantuminen ei ole taittunut toivotulla tavalla. Oppositio muistuttaa hallituksen vaalilupauksista ja kutsuu sen talouslinjaa epäonnistuneeksi, kun velkaa otetaan edelleen yli 12 miljardia vuodessa.
Hallituksen puolustus: Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra korostavat, että ilman jo tehtyjä 4,8 miljardin euron suoria menoleikkauksia alijäämä olisi katastrofaalinen. Hallitus vetoaa siihen, että velkaantumista ajavat nyt ennen kaikkea edellisten kausien perintö, korkomenojen nousu sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) rakenteelliset kustannukset.
2. Sote-alueiden rahoituskriisi
Hyvinvointialueiden krooninen alijäämä ja tehostamisvaatimukset näkyvät vahvasti eduskuntasalissa.
Opposition näkemys: Vasemmistoliitto ja SDP syyttävät hallitusta sote-palveluiden tietoisesta alasajosta ja vaativat lisärahoitusta hyvinvointialueille, jotta hoitojonot eivät pitenisi ja lähipalvelut säilyisivät.
Hallituksen näkemys: Hallitus katsoo, että rahan kaataminen järjestelmään ei ratkaise ongelmia, vaan alueiden on kyettävä uudistamaan rakenteitaan ja hillitsemään toimintamenojensa kasvua. Hallitus korostaa, että sote-menot kasvavat jo valmiiksi budjetissa miljardeilla euroilla automaattisten valtionosuusmekanismien vuoksi.
3. Kasvutoimet vs. ostovoiman leikkaukset
Väittelyä käydään siitä, miten orastavaa talouskasvua pitäisi parhaiten tukea.
Hallituksen linja: Hallitus nojaa tarjontapuolen ratkaisuihin ja yritysten toimintaedellytyksiin. Se pitää kiinni työtulovähennyksen korotuksista ja pieni- ja keskituloisten veronkevennyksistä, joiden uskotaan kannustavan työntekoon. Lisäksi puolustetaan TKI-panostuksia (tutkimus, kehitys ja innovaatiot) ja suuria infra-investointeja kasvun moottoreina.
Opposition linja: Oppositio kritisoi hallituksen toimia siitä, että samaan aikaan kun veroja kevennetään, arvonlisäveron korotukset ja sosiaalietuuksien leikkaukset kurittavat kotimaista kysyntää ja kulutusta. Opposition mukaan hallitus kurjistaa ostovoimaa tilanteessa, jossa talous tarvitsisi nimenomaan kuluttajien luottamusta.
4. Työmarkkinauudistukset ja lakot
Lokakuun budjettikeskusteluissa heijastuvat edelleen pitkin vuotta jatkuneet jännitteet työmarkkinoilla.
Opposition kritiikki: Hallitusta syytetään sopimusyhteiskunnan murentamisesta, työntekijöiden turvan heikentämisestä ja lakko-oikeuden rajaamisesta ilman aitoja neuvotteluita ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
Hallituksen kanta: Hallitus pitää uudistuksiaan (kuten paikallisen sopimisen laajentamista ja vientivetoista työmarkkinamallia) välttämättöminä rakenteellisina toimina, joilla Suomen kilpailukyky ja työllisyysaste nostetaan muiden Pohjoismaiden tasolle.
Väittelyiden sävy on erittäin tiukka, sillä molemmat osapuolet pyrkivät jo profiloitumaan kevään vaaleja varten: hallitus esiintyy vastuullisena talouden pelastajana, kun taas oppositio tarjoaa vaihtoehdoksi pehmeämpää, julkisia palveluita ja ostovoimaa painottavaa linjaa.
Mitä tapahtui Kalajoella lokakuussa 2026?
Kalajoella lokakuu 2026 on kulunut syksyisen kulttuuritarjonnan, pääkirjaston uudistusten sekä perinteisen syyslomakauden merkeissä. Koska kuukausi huipentuu parhaillaan lauantaille 31. lokakuuta osuvaan Halloweenin ja pyhäinpäivän tuplajuhlaan, kaupungissa ja Hiekkasärkillä on riittänyt vilskettä.
Tässä ovat Kalajoen tärkeimmät tapahtumat ja paikalliset puheenaiheet lokakuulta 2026:
Kulttuuria ja kirjastouudistuksia
Pääkirjaston omatoimiaika: Kalajoen pääkirjastossa on loppukuusta valmistauduttu suureen muutokseen, sillä kirjasto laajentaa aukiolojaan siirtymällä omatoimiaikaan heti marraskuun alussa (2.11.) Kalajoen kaupungin tiedotteen mukaan. Myös Himangan kirjaston omatoimiaikoja laajennetaan.
Kirjallisuutta ja taidetta: Kuukauden aikana järjestettiin perinteiset Kalajoen kirjamessut 2026 osana Oulu2026-kulttuuriohjelmaa. Lisäksi paikkakunnalla on saatu nauttia "Kirkosta kirkkoon" -taidenäyttelystä sekä Musiikkiopiston Lokakuun loiste -oppilaskonsertista Tapahtumien Keski-Pohjanmaan listauksen mukaan.
Syyslomat ja matkailu Hiekkasärkillä
Syyslomasesonki: Lokakuun puolivälin koululaisten syyslomat toivat eloa Hiekkasärkille. Visit Kalajoki houkutteli matkailijoita ruskamaisemiin pitkin kuukautta muun muassa erilaisten majoitustarjousten voimin.
Aidon Halloween: Kuukausi päättyy tänään lauantaina 31.10. Hiekkasärkillä järjestettävään perinteiseen Aidon Halloween -juhlatapahtumaan, joka kerää alueelle sekä paikallisia että matkailijoita.
Paikallisia uutisia ja kunnostustöitä
Koirapuiston remontti: Koiranomistajia puhutti loppukuusta Kalajoen koirapuisto, jossa on tehty viikon aikana mittavia kunnostustöitä työkoneiden voimin.
Tulevat suurtapahtumat: Lokakuussa suunnattiin katseita jo vahvasti tulevaan: kaupunki avasi ilmoittautumisen marraskuiseen suureen yritystapahtumaan, jonka pääpuhujaksi on kiinnitetty futuristi Ilkka Halava. Samalla julkistettiin tammikuussa 2027 paluun tekevä suosittu Pakkaskarnevaali.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lokakuun lopussa 2026 tehnyt virallisen päätöksen periä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedulta takaisin yli 2,2 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Kyseessä on huipennus pitkään jatkuneelle viranomaisselvitykselle, joka liittyy oppilaitoksen vuosina 2022–2023 Venäjältä ja muista kolmansista maista haalimiin ulkomaalaisiin opiskelijoihin.
Päätöksen taustat ja Jedun antama virallinen vastaus tiivistyvät seuraaviin kohtiin:
Viranomaisten tarkastushavainnot
Opetushallituksen ja ministeriön tekemässä poikkeuksellisessa toiminnan ja talouden tarkastuksessa havaittiin laajamittaisia, toistuvia puutteita. Viranomaisten mukaan Jedu oli hyväksynyt opiskelijoikseen kolmansista maista (erityisesti Venäjältä) henkilöitä, joilta puuttui kokonaan suomen kielen taito, vaikka oppilaitoksella on järjestämislupa vain suomenkieliseen ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi havaittiin puutteita opiskelijoiden henkilökohtaisten suunnitelmien (HOKS) laadinnassa ja näyttöjen dokumentoinnissa, minkä vuoksi ministeriö katsoi valtionosuusrahoituksen perusteettomaksi.
Jedun johdon vastaus ja oikaisuvaatimus
Jedun kuntayhtymän johtaja Erkki Väänänen on antanut medialle ja ministeriölle virallisen vastineen, jossa oppilaitoksen johto kiistää tietoisen säädösten rikkomisen tai opiskelijoiden "haalimisen":
Kyse on dokumentaatiosta, ei sisällöstä: Jedun tulkinnan mukaan kyse on ensisijaisesti kirjaamiskäytännöistä ja asiakirjojen muodosta, ei siitä, etteikö opetusta olisi järjestetty.
Opinnot on suoritettu: Vastaus korostaa, että kyseiset ulkomaalaiset opiskelijat ovat olleet rekisteröityinä, läsnäolevina ja he ovat todistetusti opiskelleet sekä tehneet näyttöjä, mikä pystytään osoittamaan tietojärjestelmistä. Rahoitus on näin ollen käytetty suoraan koulutustoimintaan.
Prosessin jatko: Jedu ei aio purematta niellä jättimäistä takaisinperintää, vaan kuntayhtymän johtaja on ilmoittanut esittävänsä hallitukselle virallisen oikaisuvaatimuksen tekemistä ministeriön päätöksestä.
Tapaus on herättänyt laajaa valtakunnallista keskustelua ammattikoulujen rahoitusmalleista sekä siitä, miten oppilaitokset ovat paikanneet alueellista opiskelijapulaa houkuttelemalla opiskelijoita ilmaisen koulutuksen, asumisen ja ruokailun perässä Suomeen. Erityisen vahvasti ilmiö näkyi Kalajoen yksikössä, jossa esimerkiksi puuteollisuuslinja täyttyi aiemmin lähes kokonaan venäläisistä opiskelijoista
Miten oikaisuvaatimusprosessi etenee ministeriössä seuraavaksi.
Oikaisuvaatimusprosessi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tekemästä takaisinperintäpäätöksestä etenee virallisen hallintomenettelyn mukaisesti. Koska päätös on tehty valtionosuuksien takaisinperinnästä, prosessin lakisääteiset vaiheet, aikataulut ja jatkomahdollisuudet määräytyvät seuraavasti:
1. Oikaisuvaatimuksen jättäminen (Määräaika 30 päivää)
Jedulla on päätöksen tiedoksisaannista alkaen 30 päivää aikaa toimittaa virallinen, kirjallinen oikaisuvaatimus opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Kuntayhtymän hallitus tekee virallisen päätöksen vaatimuksen jättämisestä kokouksessaan.
Vaatimuksessa on eriteltävä täsmällisesti, miltä osin ministeriön päätöstä vaaditaan muutettavaksi ja millä oikeudellisilla tai tosiasiallisilla perusteilla (esimerkiksi Jedun esiin nostamat todisteet opiskelijoiden todellisesta läsnäolosta ja tehdyistä näytöistä).
2. Käsittely ministeriössä
Kun oikaisuvaatimus saapuu ministeriöön, asia siirtyy uudelleenkäsittelyyn.
Uusi arviointi: Ministeriö on velvollinen käymään Jedun esittämät uudet perustelut ja asiakirjat läpi esteettömästi ja objektiivisesti.
Itseoikaisu: Jos ministeriö toteaa Jedun vastineen pohjalta tehneensä virheen tai saaneensa sellaista uutta näyttöä, joka muuttaa tilannearviota, se voi muuttaa päätöstään joko kokonaan tai osittain (esimerkiksi laskea takaisinperittävää summaa).
Käsittelyaika: Hallintolaki velvoittaa viranomaisen käsittelemään oikaisuvaatimuksen ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisuvaatimusten ratkaisemisessa ministeriöiltä kuluu tyypillisesti muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen riippuen asian laajuudesta ja vaadittavasta lisäselvityksestä.
3. Ministeriön uusi päätös
Uudelleenkäsittelyn jälkeen ministeriö antaa asiasta virallisen oikaisuvaatimusotson mukaisen päätöksen. Ministeriö joko:
Hylkää oikaisuvaatimuksen, jolloin alkuperäinen 2,2 miljoonan euron takaisinperintäpäätös pysyy voimassa sellaisenaan.
Hyväksyy oikaisuvaatimuksen osittain, jolloin takaisinperintäsummaa tai sen ehtoja kohtuullistetaan uuden näytön perusteella.
Hyväksyy oikaisuvaatimuksen kokonaan ja kumoaa aiemman takaisinperintäpäätöksen (tämä on viranomaistarkastusten jälkeisissä tapauksissa harvinaista).
4. Jatkovalitusmahdollisuus: Korkein hallinto-oikeus (KHO)
Jos ministeriö hylkää Jedun oikaisuvaatimuksen ja pitää kiinni miljoonaperinnästä, ministeriön antamaan oikaisuvaatimuspäätökseen ei voi enää hakea oikaisua ministeriöstä.
