Analysoi
tämä video
Miksi
Suomesta lähdettiin Amerikkaan?
https://www.youtube.com/watch?v=ZtzjDfddR6I
Miksi
sadattuhannet suomalaiset jättivät kotinsa, perheensä ja kaiken
tutun taakseen lähteäkseen Amerikkaan? Mikä sai tavalliset ihmiset
matkustamaan tuhansien kilometrien päähän kohti tuntematonta
tulevaisuutta? 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Suomesta lähti
suuri joukko siirtolaisia etsimään parempaa elämää. Köyhyys,
toimeentulon epävarmuus, maanpuute ja toive paremmista ansioista
ajoivat ihmisiä Atlantin toiselle puolelle. Amerikka lupasi
mahdollisuuksia, mutta todellisuus ei aina vastannut odotuksia. Tässä
historiallisessa dokumentissa selvitämme, miksi suomalaiset lähtivät
Amerikkaan, millainen heidän matkansa oli ja millaista elämää he
rakensivat uudessa kotimaassaan. Tutustumme Michiganin
kuparikaivoksiin, amerikansuomalaisiin yhteisöihin, siirtolaisuuden
huippuvuosiin sekä niihin vaikeuksiin ja tragedioihin, joita suuren
muuttoaallon historiaan kuului. Osa suomalaisista palasi
kotimaahansa. Monet jäivät Amerikkaan pysyvästi. Heidän tarinansa
elävät edelleen jälkeläisissä, kulttuurissa ja historiassa. Tämä
on kertomus toivosta, rohkeudesta, koti-ikävästä ja päätöksistä,
jotka muuttivat kokonaisia sukupolvia. Olisiko sinulla ollut
rohkeutta jättää kaikki taaksesi ja lähteä Amerikkaan? Kerro
ajatuksesi kommenteissa. Jos pidät Suomen historiasta ja
historiallisista dokumenteista, tilaa kanava ja jätä videolle
tykkäys. Huomautus: Dokumentissa käytetään historiallisia
arkistokuvia sekä visuaalisia rekonstruktioita. Rekonstruktiot
havainnollistavat aikakauden tapahtumia, eivätkä ole alkuperäistä
historiallista kuvamateriaalia.
Suomesta
lähdettiin Amerikkaan ensisijaisesti taloudellisten syiden, kuten
köyhyyden, toimeentulon epävarmuuden, maaseudun väestönkasvun ja
viljelysmaan puutteen vuoksi
(0:42).
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa sadat
tuhannet suomalaiset
suuntasivat Atlantin yli etsimään parempia ansioita ja
mahdollisuuksia, joita kotimaa ei pystynyt tarjoamaan (0:12).
Ohessa
on tarkempi analyysi videon sisällöstä, siirtolaisuuden syistä,
matkan kulusta ja elämästä uudessa maassa:
Siirtolaisuuden
keskeiset syyt
Taloudelliset
tekijät ja väestönkasvu:
Maaseudun väestö kasvoi nopeasti, mutta teollisuus ei työllistänyt
kaikkia eikä viljelysmaata riittänyt kaikille lapsille (0:42).
Perintöjärjestelyt ja toimeentulon yleinen epävarmuus pakottivat
monet etsimään muita vaihtoehtoja (1:51).
Nälkävuodet
perintönä:
Vuosien 1866–1868 suuret nälkävuodet osoittivat
maatalousyhteiskunnan haavoittuvuuden ja saivat ihmiset arvioimaan
tulevaisuuttaan uudelleen (0:42).
Poliittinen
paine:
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Venäjän keisarikunnan tiukentunut
ote (kuten vuoden 1899 helmikuun manifesti) ja vuoden 1901
asevelvollisuuslaki lisäsivät pelkoja joutumisesta Venäjän
armeijaan, mikä vauhditti joidenkin nuorten miesten lähtöä
(15:49).
Amerikan
houkutukset:
Tietoa rautateistä, metsätöistä ja kaivoksista liikkui lehdissä,
markkinoilla ja etenkin Amerikan-kirjeissä (1:00).
Kirjeiden mukana tullut matkaraha tai valmiiksi maksettu lippu
synnytti usein niin sanottua ketjusiirtolaisuutta, jossa tulijat
seurasivat tuttujansa samoille seuduille (1:27).
⛵ Matka
tuntemattomaan
Pohjanmaa
keskuksena:
Muuttoliikkeen pääalueeksi nousi erityisesti Pohjanmaa (Vaasan
lääni), jossa yhdistyivät tilojen rajallisuus ja varhaiset
yhteydet Amerikkaan (4:28).
Matkareitit:
Aluksi matka taitettiin usein Pohjanlahden satamien kautta
Tukholmaan ja Göteborgiin, josta jatkettiin Englannin kautta kohti
Liverpoolia (7:17).
Vuodesta 1891 alkaen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö aloitti
säännölliset kuljetukset Hangosta suoraan Englantiin (7:32).
Olot
laivalla:
Valtameren ylitys kesti yleensä noin kaksi viikkoa (8:16).
Arkea määrittivät ahtaus, matkan rasitukset, merisairaus ja
vieraat kielet (8:01).
Uuden
elämän portti:
Suuri osa siirtolaisista saapui New Yorkin Ellis Islandin kautta,
jossa tehtiin terveystarkastuksia ja arvioitiin
maahantuloedellytyksiä (8:58).
Osa kulki myös Bostonin ja Kanadan satamien kautta (9:49).
⛏️ Elämä
ja yhteisöt Amerikassa
Raskas
työ:
Suomalaiset päätyivät usein kovaan ruumiilliseen työhön, kuten
Michiganin kuparikaivoksiin, Minnesotan rautamalmikaivoksille ja
Suurten järvien metsätyömaille (10:02).
Nuoret naiset löysivät itsenäistä toimeentuloa erityisesti
kotiapulaisina, pesuloissa ja tekstiiliteollisuudessa (11:36).
Yhteisön
rakentaminen:
Vieraassa maassa suomalaiset loivat tuttua ympäristöä
rakentamalla kirkkoja, työväentaloja, raittiusseuroja ja saunoja
(10:41).
Omilla sanomalehdillä ja osuuskaupoilla oli suuri merkitys
yhteisöjen yhdistäjinä (10:41).
Vuonna 1896 perustettiin myös Suomi College kieliperinnön ja
koulutuksen tueksi (13:43).
Tragediat
ja kiistat:
Työoloista syntyneet ristiriidat johtivat laajoihin lakkoihin,
kuten vuoden 1913 Michiganin kuparialueen lakkoon (19:26).
Tämän lakon aikana koettiin Italian Hallin tragedia Calumetissa
jouluaatona 1913, jolloin valheellisen palohälytyksen aiheuttamassa
tungoksessa kuoli 73 ihmistä, joista suurin osa oli lapsia (19:42).
?
Muuttoliikkeen hiipuminen ja perintö
Rajoitukset:
Ensimmäinen maailmansota hiivutti muuttoaaltoa (21:00).
1920-luvulla Yhdysvallat otti käyttöön tiukat maakohtaiset
kiintiöt, minkä vuoksi osa suomalaisista suuntasi matkansa
Kanadaan (erityisesti Ontarioon) (21:44).
Paluumuutto:
Kaikki eivät jääneet Amerikkaan pysyvästi (22:31).
Huomattava osa palasi Suomeen tuoden mukanaan säästöjä,
työkaluja, uusia työtapoja sekä kulutustottumuksia (22:44).
Vaikutus
nykypäivään:
Siirtolaisuus muutti Suomea, kun kylät menettivät nuoria aikuisia
mutta saivat rahalähetyksiä ja uusia vaikutteita (25:01).
Yhdysvalloissa suomalaisten jäljet näkyvät edelleen
paikannimissä, sukuarkistoissa ja alueellisessa kulttuurissa
erityisesti Michiganissa ja Minnesotassa (25:16).
Suomalaisten
sijoittumisesta eri osavaltioihin
Yhdysvaltoihin
muuttaneet suomalaiset siirtolaiset asettuivat pääasiassa maan
pohjoisosiin eli Keskilänteen
ja Luoteisrannikolle.
Nämä alueet valikoituivat ennen kaikkea työmahdollisuuksien
(kaivokset, metsätyöt ja vapaa viljelysmaa) perusteella, mutta myös
siksi, että niiden ilmasto ja luonto muistuttavat paljon Suomea.
Suomalaisten
sijoittuminen ja tärkeimmät keskukset jakautuvat osavaltioittain
seuraavasti:
Michigan:
Tässä osavaltiossa on historiallisesti asunut eniten
suomalaisten jälkeläisiä. Erityisesti osavaltion
pohjoisosa, Kuparisaari
(Keweenaw Peninsula), veti puoleensa kymmeniä tuhansia suomalaisia
Michiganin
kuparikaivosten työntekijöiksi. Alueelle syntyi vahvoja
suomalaiskaupunkeja, kuten Hancock,
jonne perustettiin amerikansuomalaisten henkinen keskus Suomi
College.
Minnesota:
Toinen valtava suomalaiskeskus. Suomalaiset sijoittuivat aluksi
rautakaivoksille (kuten Mesabi Rangen alueelle), mutta siirtyivät
sieltä nopeasti raivaamaan omia maatilojaan (farmareiksi).
Minnesotassa
sijaitsee muun muassa maankuulu suomalaisalue Stanton
Township.
Wisconsin:
Kuuluu niin sanottuun Amerikan suomalaisvyöhykkeeseen (Finnish
American Border)
yhdessä Michiganin
ja Minnesotan
kanssa. Täällä suomalaiset toimivat pääasiassa maanviljelijöinä
ja metsätyöläisinä.
Ohio:
Erityisesti Ashtabulan satamakaupunki ja sen ympäristö kehittyivät
merkittäviksi suomalaisyhteisöiksi, joissa miehet työskentelivät
usein satamalaitureilla ja laivojen lastaajina.
Länsirannikko
ja Luoteisosa
Washington
ja Oregon:
Suomalaiset hakeutuivat Tyynenmeren rannikolle erityisesti
kalastuksen,
satamatöiden ja suurten metsätyömaiden
perusteella. Washingtonissa tunnettuja suomalaiskeskuksia olivat
muun muassa Aberdeen
ja Seattle.
Oregonissa suomalaisia asettui runsaasti Astorian kalastuskaupunkiin
Columbia-joen suulle. [1]
Itärannikko
ja teollisuuskaupungit
New
York:
Suomalaisia asettui runsaasti New
Yorkin
kaupunkiin, erityisesti Brooklynin Sunset
Parkin
alueelle, jota kutsuttiin nimellä Finntown.
Kaupungeissa suomalaiset miehet työskentelivät rakennuksilla
(kuten pilvenpiirtäjien pystytyksessä) ja naiset kotiapulaisina
sekä tekstiiliteollisuudessa.
Massachusetts:
Fitchburgin
ja Worcesterin
kaltaiset teollisuuskaupungit vetivät puoleensa suomalaisia
tehtaiden ja louhosten työntekijöiksi. Fitchburg muodostui yhdeksi
itärannikon aktiivisimmista amerikansuomalaisen kulttuuri- ja
järjestöelämän keskuksista.
Muut
merkittävät alueet
Florida:
Huomattavasti myöhemmin (pääasiassa 1940-luvulta alkaen)
Floridaan,
erityisesti
Lake
Worthin
ja Lantanantilin
alueelle, syntyi suuri suomalaisyhteisö. Alueelle muutti sekä
Suomesta suoraan tulleita että eläkepäiviään viettäviä
Pohjois-Amerikan muiden osavaltioiden suomalaisia (ns.
talvilintuja).
Pohjois-
ja Etelä-Dakota:
Varhaiset siirtolaiset hakeutuivat Dakotan preerioille Homestead Act
-maanjakolain houkuttelemina perustamaan omia fArmejaan.
Nykyään
Yhdysvalloissa asuu arviolta noin 680
000 – 700 000 suomalaistaustaista ihmistä,
ja vaikka sulautuminen amerikkalaiseen yhteiskuntaan on ollut vahvaa,
suomalaiset juuret, saunaperinteet ja paikannimet näkyvät edelleen
selkeimmin juuri Michiganin
ja Minnesotan
kaltaisissa pohjoisissa osavaltioissa.
Minne
rautiolaiset muuttivat 669 rautiolaista
669
rautiolaista
siirtolaista muuttivat pääasiassa Pohjois-Amerikkaan
(Yhdysvaltoihin ja Kanadaan)
(22:02).
Kalajokeen
nykyisin kuuluva Rautio
oli tyypillistä keskipohjalaista siirtolaisaluetta. Sieltä
lähdettiin sankoin joukoin Atlantin toiselle puolelle erityisesti
vuosien 1870–1920 välisenä suurena muuttoaaltona. Raution
hautausmaalla on myös oma vuonna 1980 pystytetty Siirtolaisuudessa
kuolleiden rautiolaisten muistomerkki
kunnioittamassa näiden matkaajien muistoa.
Rautiolaiset
siirtolaiset sijoittuivat muiden keskipohjalaisten tavoin pääosin
seuraaville alueille:
1.
Keskilännen kaivos- ja metsäalueet (Yhdysvallat)
Suurin
osa alueen lähtijöistä hakeutui tuttujen verkostojen perässä
(ketjusiirtolaisuus) niin sanotulle Amerikan suomalaisvyöhykkeelle
(5:45).
Michigan:
Erityisesti osavaltion pohjoisosa eli Kuparisaari
(mm. Hancock
ja Calumet),
jonka kuparikaivokset tarjosivat raskaasta työstä hyvää palkkaa
(2:56).
Minnesota:
Erityisesti rautamalmia tuottavat kaivosalueet (kuten Mesabi Range)
sekä alueet, joilta siirtolaiset saivat hankittua edullisesti omaa
viljelysmaata (esim. Cokato)
(3:27).
2.
Teollisuus- ja satamakaupungit
Osa
rautiolaisista päätyi rannikoiden suuriin kasvukeskuksiin, joissa
töitä oli tarjolla rakennuksilla, tehtaissa ja palvelusaloilla
(11:36):
Kuinka
moni rautiolainen palasi takaisin Suomeen?
Yleisen
siirtolaisuustutkimuksen ja Pohjanmaan alueellisten tilastojen
valossa noin
20–30 prosenttia rautiolaisista siirtolaisista palasi takaisin
Suomeen
(22:31).
Kun
otetaan huomioon, että Rautiosta lähti suuren muuttoliikkeen aikana
(vuodesta 1866 alkaen) maailmalle kaikkiaan 889
siirtolaista,
tarkoittaa tämä prosenttiosuus arviolta noin
180–260 paluumuuttajaa.
Paluumuuttoon
ja palanneiden määrään vaikuttivat seuraavat asiat:
Määräaikainen
tavoite:
Monet rautiolaiset nuoret lähtivät Amerikkaan alun perinkin vain
"ansaitsemaan Amerikan dollareita". Tarkoituksena oli
tehdä muutama vuosi raskaasti töitä kaivoksilla tai
metsätyömailla (1:00),
säästää rahaa ja palata takaisin kotikylään ostamaan omaa
maata, maksamaan velkoja tai perustamaan perhe (6:23).
Keskipohjalainen
ilmiö:
Keskipohjalaisten ja laajemminkin suomenkielisten pohjalaisten
siirtolaisten keskuudessa paluumuutto oli yleisempää kuin
esimerkiksi ruotsinkielisillä siirtolaisilla, jotka usein ostivat
maata ja jäivät valtameren taakse pysyvämmin perheineen.
Kotiseudun
kehittäminen:
Palanneiden rautiolaisten mukana kylään virtasi paitsi rahaa, myös
uutta osaamista, työkaluja, maailmankatsomusta ja kulttuurisia
vaikutteita, jotka auttoivat kehittämään alueen maataloutta ja
yhteisöelämää (22:44).
Loput
noin 70–80 prosenttia rautiolaisista lähtijöistä jäi pysyvästi
uudelle mantereelle – he perustivat perheitä, sulautuivat osaksi
amerikkalaista tai kanadalaista yhteiskuntaa, ja heidän
jälkeläisensä asuvat siellä edelleen (23:52).
Miten
Amerikan dollarit vaikuttivat Raution seudun talouteen?
Amerikan
dollarit toimivat elintärkeänä taloudellisena moottorina ja
nykyaikaistajana Raution seudulla 1800-luvun lopulta aina
1930-luvulle saakka.
Koska Keskipohjanmaa ja Kalajokilaakso olivat Suomen vilkkaimpia
siirtolaisalueita, valtameren takaa lähetetyillä ja tuoduilla
rahoilla oli välitön vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen ja
perheiden arkeen.
Videon
kuvaaman siirtolaisuushistorian sekä paikallishistoriallisten
tutkimusten valossa Amerikan dollareilla oli alueen talouteen neljä
keskeistä vaikutusta:
1.
Tilojen lunastus ja maatalouden modernisointi
Oman
maan hankinta:
Monelle rautiolaiselle nuorelle lähtö oli keino katkaista
köyhyyskierre ja kerätä varoja oman tilan ostamiseen kotikylästä
(6:23).
Dollareilla lunastettiin perintötiloja muilta sisaruksilta,
maksettiin velkoja ja ostettiin lisämaata.
Uudet
koneet ja rakennukset:
Amerikassa ansaituilla rahoilla kunnostettiin Raution vanhoja
maalaistaloja ja rakennettiin uusia (22:44).
Lisäksi paluumuuttajat hankkivat rahoillaan uutta
maatalousteknologiaa ja työkaluja (23:35),
mikä tehosti perinteistä keskipohjalaista maanviljelystä.
2.
Velkojen maksu ja "siirtolaispääoma"
Matkalippujen
kuittaaminen:
Noin joka kolmas siirtolainen lähti matkaan velkarahalla.
Ensimmäiset Amerikassa ansaitut dollarit menivätkin usein takaisin
Suomeen kotikylän sukulaisille tai tuttaville, joilta matkalipun
hinta oli lainattu.
Pankkitalletukset:
Ne siirtolaiset, jotka aikoivat palata, lähettivät säästöjään
säännöllisesti suomalaisiin pankkeihin. Tämä kasvatti
paikallisten pankkien talletuskantoja ja toi alueelle
rahoituspääomaa, jota voitiin lainata eteenpäin paikallisille
yrittäjille.
3.
Kotiväen toimeentulon turvaaminen (Rahalähetykset)
Arjen
pelastusrengas:
Valtameren takaa lähetettiin suuria määriä käteistä rahaa
suoraan Suomeen jääneille perheenjäsenille ja iäkkäille
vanhemmille (17:16).
Nämä "Amerikan dollarit" auttoivat rautiolaisia perheitä
selviämään katovuosista, maksamaan veroja ja kattamaan
perustarpeita, kuten ruokaa ja vaatetusta.
4.
Ketjusiirtolaisuuden rahoittaminen
Uudet
matkaliput:
Merkittävä osa dollareista palasi takaisin kiertoon siten, että
jo Amerikkaan asettuneet rautiolaiset ostivat niillä uusia
laivalippuja tai lähettivät matkarahaa sisaruksilleen ja
naapureilleen (1:15).
Tämä ylläpiti tiivistä muuttoliikettä ja loi jatkuvan
valuuttavirran Amerikan ja Raution välille (5:45).
Pähkinänkuoressa
voidaan sanoa, että Amerikan
dollarit pelastivat monta rautiolaista perhettä täydelliseltä
köyhyydeltä
ja loivat pohjan sille vaurastumiselle, joka mahdollisti seudun
maatalouden siirtymisen uuteen aikakauteen tervatalouden kuihtumisen
jälkeen.