Keijo Nivala - Raution tohtori. Muotokuvamaalaus taiteilija Rositsa Tancheva
Vuosi 2019
https://fi.wikipedia.org/wiki/2019
Mitä tapahtui vuonna 2019?
Vuosi 2019 muistetaan erityisesti historiallisista tieteellisistä läpimurroista, suurista mielenosoituksista ja Suomen urheilumenestyksestä. Se oli 2010-luvun viimeinen vuosi.
Kansainväliset tapahtumat ja uutiset
Mustan aukon ensimmäinen kuva: Huhtikuussa tutkijat julkaisivat historiallisen ensimmäisen kuvan mustasta aukosta Messier 87 -galaksin keskustassa.
Notre Damen palo: Pariisin ikoninen Notre Damen katedraali vaurioitui pahoin rajussa tulipalossa 15. huhtikuuta.
Ilmastoliike: Greta Thunberg ja maailmanlaajuiset ilmastomarssit nousivat otsikoihin. Thunberg piti puhuttelevan "How dare you" -puheensa YK:n ilmastokokouksessa syyskuussa.
Hongkongin mielenosoitukset: Laajat mielenosoitukset luovutuslakia vastaan jatkuivat kuukausia.
COVID-19:n alku: Vuoden lopussa, joulukuussa, raportoitiin ensimmäisistä tuntemattoman keuhkokuumeen tapauksista Kiinan Wuhanissa, mikä oli alkusoittoa tulevalle pandemialle.
COVID-19-pandemia sai alkunsa vuoden 2019 lopussa, ja sen ensivaiheet keskittyivät Kiinan Wuhanin kaupunkiin. Nykyisen tiedon mukaan virus alkoi levitä ihmisten keskuudessa jo syksyllä 2019.
Ensimmäiset havainnot ja ilmoitukset
Marras–joulukuu 2019: Ensimmäisten potilaiden on arvioitu sairastuneen jo marraskuun puolivälissä. Joulukuun aikana Wuhanin sairaaloihin alkoi saapua potilaita, joilla oli vakava, alkuperältään tuntematon keuhkokuume.
31. joulukuuta 2019: Kiina ilmoitti Maailman terveysjärjestö WHO:lle Wuhanissa havaitusta keuhkokuumeryppäästä.
7. tammikuuta 2020: Kiinalaiset tutkijat vahvistivat, että taudin aiheuttaja on uusi koronavirus (aluksi nimellä 2019-nCoV).
Leviäminen ja nimeäminen
Ensimmäinen kuolemantapaus: Raportoitiin Wuhanissa 11. tammikuuta 2020.
Eristys: Wuhanin 11 miljoonan asukkaan kaupunki asetettiin tiukkaan sulkuun 23. tammikuuta 2020.
Suomen ensimmäinen tapaus: Vahvistettiin 29. tammikuuta 2020 matkailijalla Ivalossa.
Virallinen nimi: WHO nimesi taudin COVID-19:ksi 11. helmikuuta 2020. Itse virus sai nimekseen SARS-CoV-2.
Pandemian julistaminen ja päättyminen
WHO julisti koronavirusepidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020. Kansainvälinen terveydellinen hätätila julistettiin päättyneeksi vasta toukokuussa 2023.
Tapahtumat Suomessa
Urheilujuhlaa: Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti MM-kultaa ("Mörkö löi sisään"). Lisäksi Huuhkajat varmisti historiansa ensimmäisen paikan jalkapallon EM-kisoihin.
Poliittinen myllerrys: Suomessa oli vuoden aikana kolme eri pääministeriä (Juha Sipilä, Antti Rinne ja Sanna Marin). Sanna Marinin hallitus aloitti joulukuussa.
Matti Nykäsen kuolema:Mäkihyppylegendan yllättävä poismeno helmikuussa kosketti monia suomalaisia.
Muuta merkittävää
Brexit-viivästykset: Ison-Britannian EU-ero puhutti läpi vuoden, vaikka toteutus siirtyi seuraavalle vuodelle.
Teknologia: Google ilmoitti saavuttaneensa "kvanttiylivoiman" (quantum supremacy) syksyllä 2019
Pariisin ikoninen Notre Damen katedraali vaurioitui pahoin raivokkaassa tulipalossa 15. huhtikuuta 2019. Palo sai alkunsa kattorakenteista kesken laajojen kunnostustöiden.
Tuhot ja syy
Vauriot: Palo tuhosi katedraalin historiallisen puisen kattorakenteen ja romahdutti 93 metriä korkean keskitornin (spire). Myös sisätilat kärsivät laajoja savu- ja vesivahinkoja, mutta kaksi ikonista kellotornia ja suuri osa julkisivusta saatiin pelastettua.
Syttymissyy: Virallinen tutkimus ei ole löytänyt viitteitä tahallisuudesta. Todennäköisimpänä syynä pidetään sähkövikaa tai huolimatonta tupakointia remonttityömaalla.
Jälleenrakennus ja uudelleenavaaminen
Uudelleenavaaminen: Katedraali avattiin juhlallisesti uudelleen yleisölle 7.–8. joulukuuta 2024. Juhlallisuuksiin osallistui useita maailman johtajia, mukaan lukien Suomen presidentti Alexander Stubb.
Kustannukset: Kunnostustyöt kestivät hieman yli viisi vuotta ja maksoivat noin 700–850 miljoonaa euroa. Rahat kerättiin pääosin maailmanlaajuisilla lahjoituksilla.
Nykytila:Katedraali on nyt sisältä valoisampi ja vaaleampi puhdistustöiden jäljiltä. Katedraalin tornit ja panoraamanäkymät avattiin yleisölle syyskuussa 2025
Hongkongin mielenosoitukset, jotka alkoivat kesäkuussa 2019, olivat kaupungin historian laajimpia ja pitkäkestoisimpia. Alun perin vastustettiin luovutuslakiesitystä, mutta liike laajeni vaatimaan laajempaa demokratiaa.
Tilanne vuonna 2026
Mielenosoitukset ovat päättyneet, ja Kiina on kiristänyt otettaan Hongkongista merkittävästi.
Kansallisen turvallisuuden laki: Vuonna 2020 voimaan tullut laki on lopettanut suuret protestit ja johtanut satojen aktivistien vangitsemiseen. Maaliskuussa 2026 lakia tiukennettiin entisestään: poliisilla on nyt oikeus vaatia laitteiden salasanoja ilman lupaa.
Jimmy Lain tuomio: Tunnettu demokratia-aktivisti ja mediamoguli Jimmy Lai tuomittiin helmikuussa 2026 peräti 20 vuodeksi vankeuteen.
Poliittinen järjestelmä: Vaalilakeja on muutettu niin, että vain "isänmaalliset" ehdokkaat voivat asettua ehdolle. Demokraattinen oppositio on käytännössä poistettu päätöksenteosta.
Kuntoutusprojektit: Viranomaiset ovat käynnistäneet hankkeita, joilla vuoden 2019 protesteissa tuomittuja nuoria pyritään "uudelleenkouluttamaan" ja integroimaan takaisin yhteiskuntaan.
Protestien perintö
Vaikka kadut ovat hiljentyneet, kansainväliset järjestöt kuten Human Rights Watch raportoivat edelleen sananvapauden jatkuvasta murenemisesta ja "Orwellilaisesta" valvonnasta. Monet aktivistit ovat paenneet ulkomaille, ja kymmenet kansalaisjärjestöt on lakkautettu.
Vuoden 2019 jääkiekon MM-kisat Slovakiassa olivat Suomen jääkiekkohistorian suurimpia yllätyksiä. Suomi voitti historiansa kolmannen maailmanmestaruuden joukkueella, jossa ei ollut mukana yhtäkään aktiivista NHL-pelaajaa.
Suomen tie kultaan
"Mörkö" lyö sisään: Kapteeni Marko Anttila nousi kisojen ratkaisijaksi. Hän teki tasoitusmaalin puolivälierässä Ruotsia vastaan, ottelun ainoan maalin välierässä Venäjää vastaan ja kaksi maalia finaalissa Kanadaa vastaan.
Finaali: Suomi voitti loppuottelussa Kanadan lukemin 3–1.
Kevin Lankinen: Maalivahti pelasi loistavat kisat ja oli yksi mestaruuden takuumiehistä.
Nuoret tähdet: 18-vuotias Kaapo Kakko teki kisoissa läpimurtonsa ja oli joukkueen tehokkaimpia pelaajia alkusarjassa.
Turnauksen faktat
Isäntämaat: Bratislava ja Košice, Slovakia.
Pistepörssin kärki: Ruotsin William Nylander (18 pistettä).
Arvokkain pelaaja (MVP): Mark Stone, Kanada.
Yleisömenestys: Bratislavan kadut täyttyivät suomalaisista, ja kotimaassa mestaruutta juhli kauppatoreilla satojatuhansia ihmisiä.
Mestaruus on jäänyt elämään suomalaiseen popkultuuriin erityisesti Antero Mertarannan selostuksista ja JVG:n "Ikuinen vappu" -kappaleesta, josta tuli joukkueen epävirallinen kisabiisi.
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2019
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2019
Jääkiekon MM 2019 (Finaali) | Suomi - Kanada | Maalikooste
https://www.youtube.com/watch?v=Wb74vj63N5o
Vuosi 2019 oli todellakin poikkeuksellinen Suomen poliittisessa historiassa. Tässä lyhyt kertaus siitä, miten tähän päädyttiin:
Juha Sipilä (kesk.): Toimi pääministerinä kevääseen asti. Hän jätti hallituksensa eronpyynnön maaliskuussa 2019 sote-uudistuksen kaaduttua, mutta jatkoi toimitusministeriön johdossa huhtikuun vaaleihin saakka.
Antti Rinne (sd.): Aloitti pääministerinä kesäkuussa vaalien jälkeen. Hänen kautensa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hän joutui eroamaan jo joulukuun alussa postikiistaan liittyvän luottamuspulan vuoksi.
Sanna Marin (sd.): Valittiin Rinteen seuraajaksi, ja hänen hallituksensa aloitti toimensa 10. joulukuuta 2019. Marinista tuli tuolloin maailman nuorin istuva pääministeri.
Tämä kolmen pääministerin vuosi on jäänyt mieleen yhtenä itsenäisyyden ajan vaiherikkaimmista poliittisista jaksoista.
Vuoden 2019 eduskuntavaalit olivat historialliset, sillä ensimmäistä kertaa yhdenkään puolueen kannatus ei ylittänyt 20 prosenttia. Vaalit käytiin 14. huhtikuuta 2019, ja ne johtivat erittäin tasaiseen tulokseen kärkipuolueiden välillä.
Vaalien tulokset ja paikkajako
Suurimmaksi puolueeksi nousi niukalla erolla SDP, mutta kärkikolmikko oli poikkeuksellisen lähellä toisiaan.
SDP: 40 paikkaa (17,7 % äänistä)
Perussuomalaiset: 39 paikkaa (17,5 % äänistä)
Kokoomus: 38 paikkaa (17,0 % äänistä)
Keskusta: 31 paikkaa (13,8 % äänistä) – Vaalien suurin häviäjä, menetti 18 paikkaa
Vihreät: 20 paikkaa (11,5 % äänistä) – Historiansa paras tulos.
Vasemmistoliitto: 16 paikkaa (8,2 % äänistä)
RKP: 9 paikkaa (4,5 % äänistä)
Kristillisdemokraatit: 5 paikkaa (3,9 % äänistä)
Liike Nyt: 1 paikka (uusi ryhmä eduskunnassa).
Muut:1 paikka (Ahvenanmaa).
Keskeiset huomiot
Äänestysaktiivisuus: Kotimaan äänestysprosentti nousi 72,1 prosenttiin, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2015 vaaleissa.
Valtasuhteiden muutos: Hallitusvastuussa ollut Siniset (Sininen tulevaisuus) putosi kokonaan eduskunnasta.
Uusi eduskunta: Valittujen kansanedustajien keski-ikä laski hieman 46 vuoteen, ja naisten osuus kansanedustajista nousi ennätykselliseen 47 prosenttiin (94 naista).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_2019
Eduskuntavaalit YLE:n sivut
https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/
Oulun vaalipiirin tulokset
https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/regions/12
Kalajoen tulokset
https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/regions/12/municipalities/208
Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen Suomeen muodostettiin kaksi hallitusta: ensin Rinteen hallitus ja loppuvuodesta Marinin hallitus.
Rinteen hallituksen muodostaminen (kesä 2019)
Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus aloitti toimintansa 6. kesäkuuta 2019.
Ohjelma: Hallitusohjelman nimeksi tuli "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta".
Pohja:Hallituksen muodostivat SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP.
Neuvottelut: Vaalien jälkeen suurimman puolueen puheenjohtaja Antti Rinne toimi hallitustunnustelijana. Varsinaiset hallitusneuvottelut käytiin Helsingin Säätytalolla.
Marinin hallituksen muodostaminen (joulukuu 2019)
Rinteen hallitus erosi joulukuun alussa Keskustan vedettyä tukensa pääministeri Rinteeltä postikiistan seurauksena. Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus nimitettiin 10. joulukuuta 2019.
Pohja: Hallituspohja säilyi samana kuin Rinteen hallituksessa (viisikko: SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP).
Muutos: Merkittävin muutos oli pääministerin vaihtuminen, mutta hallitus jatkoi pääosin Rinteen hallitusohjelman toteuttamista.
Kesto:Mari nin hallitus toimi aina kesäkuuhun 2023 saakka.
Hallituksen muodostamisen yleiset vaiheet Suomessa
Hallitustunnustelut: Suurimman puolueen edustaja selvittää puolueiden näkemyksiä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön.
Hallitusneuvottelut: Valittu neuvotteluporukka sopii hallitusohjelmasta ja ministerinsalkkujen jaosta.
Pääministerin valinta: Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tehtäväänsä.
Keskustan päätös lähteä vasemmistojohtoiseen hallitukseen vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen oli poikkeuksellinen, sillä puolue oli juuri kärsinyt historiallisen suuren vaalitappion ja ilmoittanut ensin jäävänsä oppositioon.
Tärkeimmät syyt hallitukseen lähtöön olivat:
Maakuntauudistuksen varmistaminen: Keskustalle kynnyskysymys oli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen 18 maakunnan pohjalta. Vasemmistopuolueiden kanssa tästä päästiin sopuun, kun taas Kokoomuksen kanssa näkemyserot olivat aiemmin olleet suuria.
Vaikutusvalta talouspolitiikkaan Keskusta halusi varmistaa, ettei yrittäjien tai yritysten verotusta kiristetä. Puolue asetti ehdoksi myös sitoutumisen 75 prosentin työllisyysasteeseen ja julkisen talouden tasapainoon.
Asema "vaa’ankieliasemassa": Lähtemällä hallitukseen Keskusta pystyi toimimaan hallituksen sisällä oikeistolaisena vastapainona vasemmistopuolueille ja Vihreille, mikä antoi sille merkittävää valtaa hallitusohjelman sisällössä.
Isänmaallinen vastuu: Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) kääntyi Keskustan puoleen, kun yhteistyö Kokoomuksen kanssa ei näyttänyt mahdolliselta..
Punamulta-perinne:Puolueen sisällä vaikuttivat "punamulta-aktivistit", jotka näkivät yhteistyön SDP:n kanssa luontevampana kuin oikeistoyhteistyön jatkamisen edellisen hallituskauden vaikeuksien jälkeen.
Sote-uudistuksen toteuttaminen 18 maakunnan pohjalta oli yksi Keskustan keskeisimmistä kynnyskysymyksistä ja tärkein syy sille, miksi puolue lähti hallitukseen historiallisen vaalitappion jälkeen.
Vaikka puolue ilmoitti aluksi jäävänsä oppositioon, se asetti hallitukseen osallistumiselle tiukat ehdot, joista sote-ratkaisu oli merkittävin:
Maakuntamalli: Keskusta vaati, että sote-palvelut turvataan nimenomaan 18 maakunnan pohjalta. Puolue halusi varmistaa maakuntien olevan "monialaisia", mikä tarkoitti vallan ja tehtävien siirtämistä kunnilta ja valtiolta uusille itsehallintoalueille.
Aiempi epäonnistuminen: Juha Sipilän edellinen hallitus oli eronnut juuri ennen vaaleja sote-uudistuksen kaaduttua kalkkiviivoilla. Keskustalle oli elintärkeää saada pitkään tavoiteltu uudistus maaliin seuraavalla kaudella.
Poliittinen kauppa: Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) suostui Keskustan vaatimaan 18 maakunnan malliin saadakseen puolueen mukaan hallitukseen, vaikka asiantuntijat olivat kritisoineet maakuntien suurta määrää.
Vastapaino muille tavoitteille: Maakuntamalli toimi vastalahjana sille, että Keskusta joutui joustamaan muissa asioissa vasemmistopuolueiden ja Vihreiden kanssa.
Lopulta sote-uudistus hyväksyttiin Marinin hallituskaudella, ja vastuu palveluista siirtyi hyvinvointialueille (jotka pohjautuvat Keskustan tavoittelemiin maakuntiin) vuoden 2023 alussa.
Keskusta meni hallitukseen jotta Suomeen voitiin toteuttaa nykyinen sote-malli, jonka seurauksena myös Oulaskankaan sairaalan yöpäivystys lopetettiin ja Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto lakkautettiin. Kun asiasta käyty myöhemmin keskustelua niin syntipukiksi on nostettu Orpon hallitus ja perussuomalaiset.
Vuonna 2019 Suomen sivistys- ja kulttuurikenttää leimasivat uuden hallituksen kunnianhimoiset tavoitteet, panostukset koulutukseen ja useat merkittävät kulttuuritapahtumat.
Koulutus ja sivistys
Rinteen ja myöhemmin Marinin hallitus ottivat tavoitteekseen nostaa Suomen koulutustasoa ja kääntää edellisten vuosien leikkaukset investoinneiksi:
Oppivelvollisuuden laajentaminen: Hallitus teki periaatepäätöksen oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen saakka. Tavoitteena oli varmistaa jokaiselle vähintään toisen asteen tutkinto.
Koulutusmilli:Hallitusohjelmassa sovittiin merkittävistä pysyvistä ja määräaikaisista lisäpanostuksista koulutukseen kaikilla tasoilla (varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin).
Maksuton varhaiskasvatus:Kokeilut varhaiskasvatusmaksujen alentamiseksi ja 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen edistämiseksi jatkuivat.
Kulttuuri ja taide
Kulttuurialalla vuosi oli vilkas sekä hallinnollisesti että tapahtumien osalta:
Valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistus: Pitkään valmisteltu esittävän taiteen (teatteri, tanssi, musiikki) rahoitusjärjestelmän uudistus eteni, tavoitteena tuoda uudet taidemuodot ja toimijat paremmin tuen piiriin.
Oodi-ilmiö: Vuoden 2018 lopussa avattu Helsingin keskustakirjasto Oodi vakiinnutti asemansa "kansakunnan olohuoneena" ja voitti kansainvälisen Vuoden kirjasto -palkinnon 2019.
Yleisöennätykset: Museot rikkoivat kävijäennätyksiä Museokortin suosion siivittämänä. Esimerkiksi Amos Rexin teamLab-näyttely oli valtava hitti.
EU-puheenjohtajuus: Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2019 korostettiin kulttuurin roolia kestävässä kehityksessä ja digitalisaatiossa.
Avainhenkilöt 2019
Tiede- ja kulttuuriministerit: Vuosi alkoi Sampo Terhon (sin.) johdolla. Hallituksen vaihtuessa kesäkuussa tehtävään tuli Annika Saarikko (kesk.), mutta hänen äitiyslomansa myötä salkkua hoiti elokuusta alkaen Hanna Kosonen (kesk.).
Opetusministeri: Kesäkuusta alkaen Li Andersson (vas.).
Li Andersson toimi opetusministerinä vuosina 2019–2020 ja 2021–2023 Rinteen ja Marinin hallituksissa. Hänen kautensa merkittävimmät saavutukset liittyivät koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseen ja oppivelvollisuuden historialliseen laajentamiseen.
Keskeisiä saavutuksia ja uudistuksia olivat:
Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen: Uudistus astui voimaan vuonna 2021. Sen tavoitteena oli nostaa Suomen koulutustasoa ja varmistaa, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Samalla toisen asteen opinnoista tuli opiskelijalle täysin maksuttomia, sisältäen oppimateriaalit ja työvälineet.
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen Hallitus palautti lapsen oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen perheen tilanteesta riippumatta. Samalla varhaiskasvatusmaksuja alennettiin merkittävästi ja kokeiluja 5-vuotiaiden maksuttomuudesta edistettiin.
Tasa-arvorahoituksen vakiinnuttaminen: Hallitus jakoi kouluille ja päiväkodeille erillistä rahoitusta, jolla tuettiin erityisesti niitä alueita, joilla syrjäytymisriski oli suurempi. Tavoitteena oli ehkäistä koulujen välisten erojen kasvua.
Koulutusleikkausten kääntäminen panostuksiksi: Anderssonin kaudella purettiin aiempien hallitusten tekemiä leikkauksia ja aloitettiin "koulutusmilli"-ohjelma, joka toi lisärahoitusta kaikille koulutusasteille.
Lukutaidon edistäminen: Andersson myönsi miljoonia euroja avustuksina lukemisen kulttuurin vahvistamiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa.
Anderssonin kautta on arvioitu myös kriittisesti, erityisesti suomalaisten nuorten PISA-tulosten historiallisen laskun ja poikien oppimiserojen kasvun vuoksi, joita oppositio on pitänyt merkkinä koulutuspolitiikan epäonnistumisesta
Vuosi 2019 oli merkittävä murrosvuosi, jolloin painopiste siirtyi koulutusleikkauksista uusiin panostuksiin ja kulttuurin rahoituksen uudistamiseen.
Tässä ovat keskeiset nostot sivistys- ja kulttuurikentältä kyseiseltä vuodelta:
1. Koulutus ja sivistys: "Koulutuksen kunnianpalautus"
Rinteen ja Marinin hallitukset aloittivat syksyllä 2019 ohjelman, jota kutsuttiin koulutuksen kunnianpalautukseksi:
Oppivelvollisuuden pidentäminen: Hallitus linjasi historiallisen päätöksen pidentää oppivelvollisuus 18 ikävuoteen. Valmistelu alkoi välittömästi, tavoitteena maksuton toinen aste kaikille.
Varhaiskasvatus: Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettiin, mikä tarkoitti, että jokainen lapsi sai oikeuden kokopäiväiseen päivähoitoon vanhempien työstatuksesta riippumatta.
Korkeakoulujen aloituspaikat: Syksyllä 2019 päätettiin merkittävästä lisäyksestä korkeakoulujen aloituspaikkoihin, jotta useampi nuori pääsisi opiskelemaan heti lukion tai ammattikoulun jälkeen.
Kulttuuri: Uudistuksia ja yleisöennätyksiä
Kulttuurikentällä vuosi oli vahva, vaikka loppuvuotta kohahdutti hallituksen vaihtuminen:
VOS-uudistus: Esittävän taiteen (teatterit, orkesterit, museot) valtionosuusjärjestelmän uudistus eteni. Sen tavoitteena oli reilumpi rahoitusmalli, joka huomioi paremmin myös uudet toimijat ja vapaan kentän.
Museoiden kukoistus: Museokortti ja uudet vetovoimaiset kohteet, kuten Amos Rex, nostivat museoiden kävijämäärät ennätyslukemiin. Vuosi oli myös Oodin ensimmäinen täysi toimintavuosi, ja se palkittiin maailman parhaana uutena kirjastona.
EU-puheenjohtajuus: Suomi korosti puheenjohtajakaudellaan kulttuurin merkitystä Euroopan unionin kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille.
Poliittinen johto
Sivistyksen ja kulttuurin saralla nähtiin vuonna 2019 useita kasvoja:
Li Andersson (vas.) aloitti opetusministerinä ja toi politiikkaan vahvan painotuksen koulutuksellisesta tasa-arvosta.
Tiede- ja kulttuuriministerin salkku kiersi Keskustalla: Annika Saarikko aloitti kesällä, mutta jäi pian äitiyslomalle, jolloin tehtävän otti vastaan Hanna Kosonen.
Vuosi 2019 jäi historiaan aikana, jolloin Suomi päätti investoida osaamiseen ja kulttuuriin tulevaisuuden kasvun lähteenä.
Vuosi 2019 oli suomalaisessa urheilussa historiallinen ja menestyksekäs, ja sitä leimasivat erityisesti kaksi suurta palloilun saavutusta: Leijonien maailmanmestaruus ja Huuhkajien historiallinen EM-kisapaikka.
Suurimmat suomalaishetket 2019
Jääkiekon MM-kulta: Suomi voitti historiansa kolmannen maailmanmestaruuden Slovakiassa. Joukkue nousi sensaatiomaisesti mestariksi kukistamalla finaalissa Kanadan 3–1. Kapteeni Marko "Mörkö" Anttila nousi kansallissankariksi ratkaistuaan useita tärkeitä pelejä ja tehtyään finaalissa kaksi maalia.
Huuhkajien EM-kisapaikka: Miesten jalkapallomaajoukkue varmisti 15. marraskuuta 2019 paikan arvokisoihin ensimmäistä kertaa historiassaan. Ratkaiseva 3–0-voitto Liechtensteinista Töölön jalkapallostadionilla käynnisti valtaisan juhlinnan ympäri Suomea.
Iivo Niskasen MM-pronssi: Seefeldin hiihdon MM-kisoissa Iivo Niskanen saavutti pronssia perinteisen hiihtotavan 15 kilometrin kilpailussa.
Naisten jääkiekon MM-hopea: Suomi isännöi naisten MM-kisoja Espoossa. Leijonat saavutti historiallisen hopean dramaattisessa finaalissa Yhdysvaltoja vastaan, jossa Suomen hylätty jatkoaikamaali puhutti pitkään.
Vuoden parhaat urheilijat
Urheilutoimittajain Liitto valitsi vuoden parhaat tammikuun 2020 Urheilugaalassa:
Vuoden urheilija: Teemu Pukki (jalkapallo)
Vuoden joukkue: Miesten jalkapallomaajoukkue eli Huuhkajat
Vuoden valmentaja:Markku Kanerva (jalkapallo)
Muita merkittäviä tapahtumia
Formula 1: Valtteri Bottas sijoittui MM-sarjassa toiseksi, mikä oli hänen siihenastisen uransa paras sijoitus.
Koripallo: Lauri Markkanen jatkoi vahvoja otteitaan NBA:ssa ja sijoittui Vuoden urheilija -äänestyksessä neljänneksi.
Yleisurheilu: Dohan MM-kilpailut järjestettiin poikkeuksellisen myöhään syys-lokakuussa, mutta suomalaismenestys jäi mitalien osalta ohueksi.
Suomen joukkue jäi Dohan vuoden 2019 yleisurheilun MM-kisoissa ilman mitaleita. Kisat olivat suomalaisittain tuloksellisesti haastavat, ja moni urheilija jäi kauas omasta parhaasta tasostaan.
Parhaat suomalaissijoitukset
Lassi Etelätalo (keihäänheitto): Joukkueen paras sijoitus, 4. sija tuloksella 84,84.
Topi Raitanen (3 000 m esteet): Selviytyi finaaliin ja sijoittui 14:nneksi.
Sara Kuivisto (800 m ja 1 500 m): Teki hyviä suorituksia ja venyi molemmilla matkoilla lähelle ennätyksiään, vaikka paikkaa finaaleihin ei herännyt.
Huomioita kisoista
Olosuhteet: Kisat muistetaan erityisesti maratonin ja kävelymatkojen äärimmäisistä olosuhteista. Kuumuus ja korkea ilmankosteus aiheuttivat lukuisia keskeytyksiä, ja esimerkiksi Anne-Mari Hyryläinen joi maratonin aikana ennätykselliset 6–8 litraa nestettä.
Joukkueen koko: Suomella oli kisoissa mukana suuri, 22 urheilijan joukkue, mutta mitaliodotukset olivat jo etukäteen maltilliset.
Parayleisurheilu: Samana vuonna järjestetyissä parayleisurheilun MM-kisoissa Suomi menestyi erinomaisesti saavuttaen viisi mitalia. Maailmanmestareiksi kruunattiin Amanda Kotaja, Toni Piispanen ja Leo-Pekka Tähti.
Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2019
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisurheilun_maailmanmestaruuskilpailut_2019
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2019?
Vuonna 2019 Kalajoella tapahtui useita paikallisesti merkittäviä asioita ja tapahtumia. Alla on koottuna joitakin vuoden keskeisimpiä poimintoja:
Urheilu ja kilpailut
Hiekkasählyn SM-kisat: Kalajoen Hiekkasärkillä järjestettiin perinteiset hiekkasählyn SM-kilpailut, jotka keräsivät satoja joukkueita ja tuhansia pelaajia nauttimaan rantatunnelmasta ja urheilusta.
Kalajoen Junkkarien menestys: Paikallinen seura Kalajoen Junkkarit oli aktiivinen useissa lajeissa, kuten hiihdossa ja yleisurheilussa, osallistuen kansallisen tason kilpailuihin.
Kulttuuri ja viihde
Bimmerparty: Hiekkasärkillä järjestettiin jälleen Pohjoismaiden suurin BMW-harrastajien tapahtuma Bimmerparty, joka on yksi alueen suurimmista kesätapahtumista.
Rantalentis ja konsertit: Kesäsesonki oli vilkas, ja Hiekkasärkkien ravintolat sekä tapahtuma-areenat isännöivät lukuisia kotimaisia kärkiartisteja.
Aluekehitys ja politiikka
Matkailun kasvu: Kalajoki jatkoi vahvaa panostustaan matkailuinfrastruktuuriin. Vuonna 2019 keskusteltiin ja edistettiin useita kaavahankkeita, joiden tavoitteena oli lisätä majoituskapasiteettia ja palveluita Hiekkasärkillä.
Tuulivoimahankkeet: Kalajoen alueella jatkettiin merkittäviä tuulivoimainvestointeja, ja kaupunki vahvisti asemaansa yhtenä Suomen johtavista tuulivoimakunnista.
Muita poimintoja
Paikallisvaalit ja hallinto: Vuosi oli eduskuntavaalivuosi, mikä näkyi vilkkaana poliittisena keskusteluna myös Kalajoella.
Vuonna 2019 Kalajoen matkailukesä oli yleisesti ottaen onnistunut ja aurinkoinen.
Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2019?
Tässä on koottuna keskeisiä tapahtumia ja asioita Rautiosta vuodelta 2019:
Tapahtumat ja kylätoiminta
Seurakuntaelämä: Raution kirkossa ja seurakuntakodilla järjestettiin säännöllisesti toimintaa, kuten eläkeläisten kerhoja ja vammaisryhmien tapaamisia.
Pääsiäiskokko ja trullit: Raution monitoimitalon alueella järjestettiin perinteinen pääsiäistapahtuma, johon kuuluivat suuri kokko, trullien virpomista, makkaranpaistoa ja kyläläisten yhteinen illanvietto.
Rautio-viikko: Heinäkuun alussa järjestettiin jokavuotinen Rautio-viikko, joka kokosi asukkaita ja kesäasukkaita monipuolisen ohjelman, kuten toritapahtumien, liikuntakisojen ja kulttuuriesitysten pariin.
Kylän kehitys ja palvelut
Kyläkaupan valmistelu: Vaikka Raution uusi kyläkauppa nousi laajempaan julkisuuteen myöhemmin, vuosi 2019 oli tärkeää aikaa kylän palveluiden turvaamiselle ja talkoohengen ylläpitämiselle.
Harrastustoiminta: Raution urheilukenttä ja monitoimitalo toimivat keskeisinä paikkoina paikallisten urheiluseurojen, kuten Kalajoen Junkkarien, harjoituksille ja peleille.
Muita poimintoja
Maaseudun elinvoima: Rautio jatkoi työtään "sisukkaana kylänä", joka on tullut tunnetuksi muun muassa poikkeuksellisen suuresta tohtorien määrästä suhteessa asukaslukuun.
Kalajoen Raution kylä on tunnettu poikkeuksellisesta akateemisuudestaan. Noin 1 000 asukkaan kyläyhteisö on kasvattanut asukaslukuunsa nähden erittäin suuren määrän tohtoreita. Raution kylä on kasvattanut yli 20 tohtoria. Tätä pidetään merkittävänä saavutuksena pienelle, noin tuhannen asukkaan kylälle.
