Mitä tapahtui kesäkuussa 2026?

 

45.s Rautio-viikko ja Erkki Ahon taidenäyttely alkoi. Kuvassa Raution kyläyhdistys palkitsee Erkki Ahon Rautio viikon päätöstiliasuudessa.

Kesäkuussa 2026 maailmaa määrittivät historian suurin urheilutapahtuma, poikkeukselliset sääilmiöt, merkittävät poliittiset käänteet sekä teknologiajättien uutuudet.

Koko maailman tärkeimmät tapahtumat jakautuivat seuraaviin pääteemoihin:

Urheilu

• FIFA World Cup alkoi: Pohjois-Amerikassa (Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada) potkaistiin käyntiin historian suurin jalkapallon MM-lopputurnaus, jossa pelasi ensimmäistä kertaa mukana 48 maata.

• Moottoriurheilu: Formula 1 -kauden perinteinen kohokohta, Monacon Grand Prix, ajettiin kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna (5.–7. kesäkuuta).

Ilmasto ja luonto

• Ennätysmäinen helleaalto Euroopassa: Kesäkuun loppupuolella raju helleaalto iski laajasti Eurooppaan, tuoden mukanaan yli 1 300 helteisiin liittyvää liitännäiskuolemaa. Erityisesti Länsi-, Keski- ja Etelä-Eurooppa kärsivät poikkeuksellisesta kuumuudesta.

• Merten lämpöennätys: Tutkijat vahvistivat, että maapallon valtameret kokivat mittaushistoriansa kuumimman kesäkuun ilmastonmuutoksen ja El Niño -ilmiön seurauksena.

Politiikka ja diplomatia

• Kolumbian presidentinvaalit: Maa äänesti vaalitoisella kierroksella uudeksi presidentiksi Donald Trumpin tukeman, poliittisen järjestelmän ulkopuolelta tulleen ehdokkaan, mikä muutti merkittävästi Etelä-Amerikan poliittista suuntaa.

• Kansainväliset jännitteet: Yhdysvaltojen ja Iranin väliset diplomaattiset neuvottelut jatkuivat Hormuzinsalmen ja Libanonin tilanteesta historian uutisvirran mukaan. Samaan aikaan Kiina asetti uusia talouspakotteita yhdysvaltalaisille puolustus- ja harvinaisten maametallien yrityksille.

Teknologia ja kulttuuri

• Apple WWDC 2026: Teknologiajätti Apple järjesti vuotuisen kehittäjäkonferenssinsa 8. kesäkuuta alkaen esitellen muun muassa uuden iOS 27 -käyttöjärjestelmän ja uusia tekoälyominaisuuksia.

• Tähtitiede: Kesäkuun lopussa ympäri maailmaa ihasteltiin poikkeuksellisen matalalla loistanutta kesäkuun täysikuuta eli "Mansikkakuuta".

Ukrainan sodassa kesäkuu 2026 merkitsi rintamatilanteen selvää tasaantumista ja Venäjän hyökkäysinnon hyytymistä, kun taas Ukraina kiihdytti poikkeuksellisen rajuja pitkän kantaman iskujaan syvälle Venäjän alueelle ja Krimille.

Sodan tilanne kesäkuussa jakautui seuraaviin päälinjoihin:

1. Jähmettynyt maarintama

• Venäjän hyökkäys hyytyi: Euronews-sivuston ja sotatutkimuslaitos ISW:n raporttien mukaan rintamalinjat pysyivät kesäkuussa lähes jäätyneinä. Venäjä onnistui etenemään koko kuukauden aikana keskimäärin vain noin 1 neliökilometrin päivävauhtia.

• Taistelut Donbasissa: Venäjä yritti jatkaa painostusta Donetskin alueella Kramatorskin ja Pokrovskin suunnilla. Se yritti vallata Kostjantynivkan kaupungin ja esitti jopa outoja paikallisia tulitaukoehdotuksia, mutta Ilta-Sanomien raporttien mukaan Ukraina piti kaupungin visusti hallinnassaan.

• Ukrainan paikalliset onnistumiset: Ukraina saavutti pieniä paikallisia menestyksiä ja onnistui vapauttamaan alueita muun muassa läntisellä Zaporižžjan alueella, mikä pakotti Venäjän puolustuskannalle osassa eteläistä rintamaa.

2. Ukrainan massiivinen iskukampanja Venäjän puolelle

• 40 päivän iskurynnäkkö: Presidentti Volodymyr Zelenskyi valtuutti kesäkuun lopulla uuden 40 päivää kestävän välimatkan ja pitkän kantaman iskukampanjan, jonka tavoitteena on pakottaa Venäjä rauhanneuvotteluihin.

• Ennätysmäiset etäisyydet: Ukrainan droonit tekivät historiallisen iskun peräti 2 500 kilometrin päähän Venäjän rajasta sytyttäen tuleen Venäjän suurimman öljynjalostamon Länsi-Siperiassa. Iskujen sarja aiheutti Venäjälle laajaa polttoainepulaa ja taloudellista painetta.

• Krimin hätätila: Ukrainan jatkuvat ja onnistuneet ohjus- ja drooni-iskut Krimin logistiikkaa ja sähköverkkoja vastaan johtivat siihen, että miehitysviranomaiset julistivat Krimille hätätilan. Iskut aiheuttivat Sevastopolissa laajoja sähkökatkoja ja saivat siviiliväestön pakenemaan niemimaalta.

3. Venäjän ilmapommitukset siviilikohteisiin

• Jatkuva terrori: Vastineena rintaman jämähtämiselle Venäjä moukaroi Ukrainan kaupunkeja sadoilla drooneilla, liitopommeilla ja ballistisilla ohjuksilla. Iskut kohdistuivat rajusti muun muassa Kiovaan ja Harkovaan, joissa kuoli ja loukkaantui kymmeniä siviilejä ja pelastustyöntekijöitä.

4. Venäjän sisäinen ilmapiiri

• Sotaväsymys kasvaa: Kremlistä vuotaneiden tietojen ja mielipidekyselyjen perusteella Venäjän kotirintamalla alkoi näkyä yhä selvempää väsymystä sotaan. Venäläiset ovat entistä kiinnostuneempia sodan lopettamisesta, sillä Ukrainan iskut toivat sodan vaikutukset suoraan venäläisten arkeen polttoainepulan ja inflaation muodossa.

Iranin sodassa saavutettiin kesäkuussa merkittävä diplomaattinen käänne, kun Yhdysvallat ja Iran allekirjoittivat aseleposopimuksen, mikä päätti yli kolme kuukautta kestäneen suoran ja tuhonomaisen sotatilan. Tämän seurauksena tilanne on siirtynyt aktiivisista taisteluista epävarmaan diplomaattiseen vääntöön ja jännittyneeseen rauhaan.

Sodan ja sen jälkipuintien nykyinen tilanne jakautuu seuraaviin pääkohtiin:

1. Aselepo ja sodan päättyminen

• Aseleposopimus allekirjoitettiin: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Iranin presidentti Masoud Pezeshkian allekirjoittivat 17. kesäkuuta historiallisen aseleposopimuksen (MoU), joka määräsi sotilaallisten operaatioiden välittömän lopettamisen kaikilla rintamilla. Kesäkuun lopussa (28.6.) osapuolet sopivat lopettavansa iskuvaihdot kokonaan.

• Neuvottelut jatkuvat Qatarissa: Iranilaiset ja yhdysvaltalaiset diplomaatit ovat kokoontuneet Dohaan neuvotteluihin sopimuksen täytäntöönpanosta. Suoria virallisia neuvotteluita tai Iranin ydinohjelmaa koskevia keskusteluita Iran kuitenkin yhä välttelee.

• Sopimuksen ehdot: Alustavien tietojen mukaan sopimukseen kuuluu Yhdysvaltojen asettaman merisaarron purkaminen sekä 300 miljardin dollarin jälleenrakennusrahaston perustaminen Iranille. Tutkijoiden mukaan sopimus oli Yhdysvalloille strateginen perääntyminen, sillä tavoitteesta vaihtaa Iranin hallinto jouduttiin luopumaan.

2. Hormuzinsalmen kiista ja talous

• Maksukiista salmessa: Vaikka sota on päättynyt, jännitteet ovat siirtyneet Hormuzinsalmeen. Institute for the Study of War (ISW) mukaan Iran yrittää asettaa salmen kautta kulkeville kansainvälisille aluksille omia pakollisia kauttakulkumaksujaan.

• Omanin vastustus: Naapurimaa Oman vastustaa Iranin vaatimia maksuja, ja asiasta on syntynyt alueellinen kiista. Iran puolestaan käyttää salmen hallintaa vipuvartena ja tarjoaa esimerkiksi Kiinalle erikoisalennuksia "palvelumaksuista" sitouttaakseen kumppaneitaan.

3. Libanonin tilanne ja Hizbollah

• Aselepo rakoilee Libanonissa: Iranin tukema äärijärjestö Hizbollah on kieltäytynyt hyväksymästä Yhdysvaltojen välittämää Libanonin ja Israelin välistä tulitaukosuunnitelmaa. Hizbollah pitää sopimusta antautumisena, mikä uhkaa suistaa alueen uudelleen taisteluihin.

• Israelin maajoukot: Israelin armeija (IDF) ilmoitti heinäkuun alussa ottaneensa hallintaansa Hizbollahin laajan maanalaisen tunneliverkoston Etelä-Libanonissa, ja alueen puhdistaminen jatkuu rauhansopimuksesta huolimatta.

4. Iranin sisäpoliittinen tilanne

• Khamenein hautajaiset: Iranissa vietetään parhaillaan kuusipäiväistä suruaikaa ja massiivisia hautajaisia maan korkeimmalle johtajalle, ajatollah Ali Khameneille, joka sai surmansa sodan sytyttäneissä Yhdysvaltojen ja Israelin massiivisissa ilmaiskuissa helmikuussa.

• Hallinto vahvistui iskusta huolimatta: Vaikka ylin johtaja kuoli ja sota aiheutti valtavia tuhoja, asiantuntijat arvioivat Ylen haastattelussa, että islamilaisen tasavallan hallinto otti sodasta torjuntavoiton maailman mahtavinta sotilasmahtia vastaan. Tämä on pönkittänyt autoritaarisen hallinnon asemaa ja tehnyt maansisäisestä vallankumouksesta epätodennäköisemmän.

Suomessa kesäkuu 2026 käynnisti vilkkaan kesäkauden, jota määrittivät helteinen suvisää, suuret yleisötapahtumat sekä merkittävät liikenne- ja turvallisuusuutiset.

Maan tärkeimmät tapahtumat jakautuivat seuraaviin pääteemoihin:

Kulttuuri ja suuret festivaalit

• Juhannus ja keskikesän juhla: Suomessa vietettiin perinteistä juhannusta kesäkuun kolmantena viikonloppuna (19.–20.6.). Suuret festivaalit, kuten Himos Juhannus, kokosivat kymmeniätuhansia juhlijoita ympäri maata.

• Kaupunkitapahtumat ja festarit: Helsinki täyttyi ilmaisohjelmasta perinteisenä Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Kuun loppupuolella käynnistyi myös metallimusiikin suurtapahtuma Tuska Festival Helsingissä sekä legendaarinen Provinssi Seinäjoella.

• Perinteikkäät erikoiskilpailut: Kuhmon Pajakkakoskella miteltiin perinteisissä Tukkilaisten SM-kisoissa 27. kesäkuuta.

Turvallisuus ja ilmatila

• Ilmatilarajoitukset Kaakkois-Suomessa: Puolustusvoimat asetti kesäkuun aikana ja aivan heinäkuun alussa useita lyhytaikaisia ilmatilarajoituksia Kaakkois-Suomeen. Toimilla varauduttiin itärajan yli mahdollisesti harhautuviin lennokkeihin ja droneihin Ukrainan ja Venäjän välisten iskujen vuoksi.

Liikenne ja infrastruktuuri

• Hailuodon kiinteä yhteys aukesi: Suomen pisin pengertie ja uusi kiinteä silta mantereelta Hailuodon saareen avautui liikenteelle. Historiallinen yhteys korvasi perinteisen lauttaliikenteen, mutta synnytti heti kesäkuussa vilkasta keskustelua kapean tien turvallisuudesta ja autojen tekemistä vaarallisista pyöräilijöiden ohituksista.

Sää

• Helle-ennätykset paukkuivat: Kesäkuu päättyi poikkeuksellisen kuumissa ja helteisissä merkeissä koko Suomessa, mikä vauhditti uimarantojen ja terassien kesäsesongin alkamista ennen heinäkuun ukkosrintamien saapumista.

Suomen poliittinen tilanne

Suomen poliittista tilannetta leimaavat tällä hetkellä vahva keskittyminen talouskuripolitiikkaan, itärajan turvallisuustilanteen hallinta sekä hallituksen ja opposition välinen tiukka vääntö sosiaaliturvaleikkauksista. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus jatkaa ohjelmansa toteuttamista, vaikka poliittinen ilmapiiri on poikkeuksellisen jännittynyt.

Maan poliittinen tilanne jakautuu seuraaviin pääteemoihin:

Hallituksen sisäinen dynamiikka ja talous

• Tiukka talouslinja jatkuu: Hallituksen kärkihankkeena on valtionvelan kasvun taittaminen Valtioneuvoston tavoitteiden mukaisesti. Tehdyt veronkorotukset (kuten arvonlisäveron nosto) ja sosiaaliturvan leikkaukset herättävät edelleen laajaa kansalaisvastustusta ja lakkoilua, mutta hallitusrintama pysyy yhtenäisenä Ylen poliittisten analyysien mukaan.

• Perussuomalaisten asema: Puolueen tiukka maahanmuuttolinja ja EU-kriittisyys luovat ajoittain jännitteitä hallituskumppani RKP:n kanssa, mutta hallituksen toimintakyky ei ole vaarantunut.

Turvallisuus- ja ulkopolitiikka

• Yksimielisyys idänsuhteissa: Suomen poliittinen johto on täysin yhtenäinen tiukassa linjassaan Venäjää kohtaan. Puolustusvoimien kesäkuiset ilmatilarajoitukset ja itärajan sulku herättävät eduskunnassa keskustelua vain käytännön toteutuksesta, ei itse päämäärästä.

• Nato-integraatio: Suomen Nato-jäsenyyden syventäminen ja puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa etenevät laajalla poliittisella tuella yli hallitus-oppositiovihon.

Opposition reaktiot ja asetelmat

• SDP johtaa vastarintaa: Suurin oppositiopuolue SDP kritisoi hallitusta kovasanaisesti hyvinvointivaltion alasajosta ja vaatii pehmeämpää talouspolitikkaa.

• Keskustan tasapainoilu: Keskusta yrittää löytää tilaa oppositiossa kritisoimalla sekä hallituksen kylmyyttä että SDP:n velanottohalukkuutta, keskittyen erityisesti aluepolitiikkaan ja maaseudun elinvoimaan.

Suomen hallituksen taloustoimet ja puolueiden uusimmat kannatuslukemat herättävät tällä hetkellä poikkeuksellisen kiivasta keskustelua. Hallituksen linja nauttii luottamusta omissa riveissään, mutta kansalaisten silmissä ja gallupeissa tilanne on paineellinen.

1. Hallituksen taloustoimet ja uudet lait

• Tiukka kulukuuri ja veromuutokset: Valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla hallitus toteuttaa mittavia säästöjä valtion budjettiin. Osana sopeutuksia astui heinäkuun alussa voimaan merkittävä yritystoimintaan vaikuttava verotuen poisto, jonka odotetaan tuovan valtion kassaan 47 miljoonaa euroa.

• Alkoholilain uudistus voimaan: Suomalaisten arkeen vaikuttava lakimuutos astui voimaan kesä-heinäkuun vaihteessa, kun Alkojen aukioloaikoja laajennettiin Ylen selkouutisten mukaan. Kauppakeskusten Alkot saivat historiansa aikana ensimmäistä kertaa olla auki sunnuntaisin (klo 12–18), ja lauantain aukioloa jatkettiin iltakymmeneen.

• Kritiikki toimien ajoituksesta: Taloustieteilijät ovat arvostelleet Orpon hallitusta siitä, että suuri osa kaavailluista miljardisopeutuksista on lykätty vasta vuodelle 2027, mikä jättää kuluvan vuoden budjetin edelleen vahvasti alijäämäiseksi. Samalla kesäkuun lopussa julkaistu Helsingin Sanomien kysely paljasti, että jopa 59 % suomalaisista arvioi pääministeri Orpon suoriutuneen tehtävästään huonosti.

2. Puoluekannatus (Heinäkuu 2026)

Ylen tuorein kannatusmittaus ja kesäkuun HS-gallup osoittavat, että poliittinen valta-asetelma on siirtynyt selvästi opposition eduksi:

• SDP selkeässä johdossa (23,2 %): Antti Lindtmanin johtama SDP pitää hallituskritiikin voimalla ykköspaikkaa, vaikka se on menettänyt hieman kannattajiaan entistä vahvemmalle Vasemmistoliitolle.

• Kokoomus syvässä luisussa (17,4 %): Pääministeripuolueen kannatus putosi alimmilleen koko vaalikaudella Ylen raportoiman kolmen kuukauden miinusputken päätteeksi. Erityisesti naisäänestäjien tuki kokoomukselle on hiipunut talousleikkausten myötä.

• Perussuomalaiset nousussa kolmanneksi: Perussuomalaiset ohitti keskustan ja nousi takaisin maan kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi hallitusvastuusta huolimatta.

• Vasemmistoliitto ennätyslukemissa (11,2 %): Puolue ratsastaa vahvassa punavihreässä nosteessa ja kerää tukiijoiltaan ennätyksellistä suosiota Verianin tutkimusjohtajan mukaan.

Hallituspuolueiden yhteiskannatus on painunut historiallisen matalalle tasolle (38 %) Ylen uutisoinnin mukaan.

Hyvinvointialueiden rahoituskriisi ja syksyn 2026 budjettineuvottelut muodostavat Suomen politiikan vaikeimman solmukohdan, jossa hallituksen talouskuri iskee suoraan kansalaisten peruspalveluihin.

Talousleikkausten vaikutukset ja tuleva poliittinen vääntö jakautuvat seuraavasti:

1. Leikkausten rajut vaikutukset hyvinvointialueilla

• Alueet syvässä kriisissä: Lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät raskaasti tappiollista tulosta, ja hallituksen vaatimat säästöt ovat pakottaneet ne historiallisen rajuihin säästöohjelmiin.

• Sairaaloiden ja palvelupisteiden sulkemiset: Kesäkuun aikana useat alueet tekivät päätöksiä pienten terveysasemien, vanhainkotien ja vuodeosastojen lakkauttamisesta. Erityisesti kriisiytynyt erikoissairaanhoito ajaa alueita keskittämään palveluita suuriin keskussairaaloihin, mikä pidentää hoitomatkoja maaseudulla.

• Hoitotakuun pidentäminen: Hallituksen päätös pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta kolmeen kuukauteen on helpottanut alueiden lakisääteisiä paineita paperilla, mutta käytännössä se on pidentänyt hoitojonoja ja lisännyt päivystysten ruuhkautumista.

• Henkilöstöpula ja lakkoase: Palkkakustannusten karsiminen ja yt-neuvottelut ovat kiristäneet välejä ammattiliittojen (kuten Tehy ja Super) kanssa, ja hoitoalan uudet lakonuhat varjostavat alkavaa syksyä.

2. Syksyn budjettineuvotteluiden asetelmat

• Purran lisäsäästövaatimukset: Valtiovarainministeri Riikka Purra on väläyttänyt, että valtionvelan kasvun taittaminen saattaa vaatia vielä suunniteltuakin kovempia lisäleikkauksia syksyn budjettiriihessä, sillä talouskasvu on pysynyt ennustettua heikompana.

• Keskustan ja SDP:n yhteisrintama: Oppositiopuolueet tulevat keskittämään hyökkäyksensä budjettineuvotteluissa nimenomaan sote-palveluiden pelastamiseen. Keskusta syyttää hallitusta maaseudun palveluiden tietoisesta alasajosta, kun taas SDP vaatii veropohjan tiivistämistä palveluleikkausten sijaan.

• Hallituksen sisäinen paine: Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä tullaan käymään tiukkaa vääntöä siitä, mistä kohteista viimeiset säästöt raavitun kasaan ilman, että kummankaan puolueen ydinkannattajakunta kaikkoaa lopullisesti ennen tulevia vaaleja.

Mitä tapahtui Kalajoella?

Kalajoella kesäkuu 2026 oli historiallinen ja poikkeuksellisen vilkas kuukausi, jolloin kaupungissa järjestettiin sen historian suurin tapahtuma ja saatiin valmiiksi miljoonaluokan matkailuinfraa.

Kalajoen merkittävimmät tapahtumat jakautuivat seuraavasti:

1. Kaupungin historian suurin tapahtuma: Farmari 2026

• Jättimäinen maatalousnäyttely: Kalajoen lentokentällä järjestettiin 25.–27. kesäkuuta valtakunnallinen Farmari-maatalousnäyttely, joka toi alueelle kymmeniätuhansia kävijöitä ja satoja näytteilleasettajia ProAgrian raporttien mukaan.

• Valtava talousruiske: Suurtapahtuman aluetaloudellisten vaikutusten arvioitiin nousevan jopa yli 10 miljoonaan euroon, mikä täytti Hiekkasärkkien hotellit, ravintolat ja mökit ääriään myöten.

2. Kalajoki Marinan valmistuminen ja matkailu-uutiset

• 12 miljoonan euron satama valmis: Pitkään rakennettu upouusi Kalajoki Marinan satama-alue valmistui kesäkuussa. Kaupunki sai valmiiksi alueen infrastruktuurin ja tiet, ja seuraavaksi alueelle aletaan rakentaa uutta loma-asuntojen "kalastajakylää".

• Uusia avajaisia: Kesäkuun alussa (6.–7.6.) uudessa Marinassa järjestettiin kesän merelliset avaavat Vesille till Havs -messut, ja lauantaina 4. heinäkuuta vietettiin sataman virallisia avajaisia Visit Kalajoen mukaan.

• Kansainvälinen kasvu talvisesonkiin: Samaan aikaan kun kesäturismi kukoistaa, Kalajoki linjasi hakevansa uutta kasvua hiljaiseen talvisesonkiin Visit Arctic Coast -yhteistyön avulla.

3. Hiekkasärkkien perinteiset suurtapahtumat

• Raskas kalusto rannalla: Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna (5.–6.6.) järjestetty Trucks on the Beach keräsi harrastajat ja raskaat ajoneuvot lentokentän alueelle.

• Hiekkarantojen urheilujuhla: Legendaarinen rantajalkapalloturnaus Beachfutis Finnish Open täytti Hiekkasärkät pelaajista ja juhlijoista juhannusta edeltävänä viikonloppuna 12.–14. kesäkuuta.

4. Kulttuurikesän avaus ja Oulu2026

• Kulttuuripääkaupungin henki: Kalajoki toimii virallisena Oulu2026-kulttuuripääkaupungin kumppanikuntana. Kesäkuussa Havulan kartanossa käynnistyivät museo-kahvilan kesäpalvelut ja työpajat osana laajempaa kulttuurikesän avausta.

Mitä tapahtui Rautiossa?

Rautiossa kesäkuu ja heinäkuun alku 2026 ovat olleet poikkeuksellisen aktiivista aikaa. Kalajoen itäosassa sijaitsevassa ja vilkkaasta talkoohengestään tunnetussa Raution kylässä on juhlittu uusia vapaa-ajan hankkeita, järjestetty suuria näyttelyitä ja vietetty perinteistä kotiseutuviikkoa.

Kylän tärkeimmät tapahtumat jakautuivat seuraaviin kokonaisuuksiin:

1. Rautio-viikko ja "Perinteistä kohti tulevaisuutta"

• Kotiseutuviikon juhlahumu: Rautiossa vietettiin perinteistä Rautio-viikkoa 29.6.–5.7.2026. Viikko kokosi Raution, Typpön ja Kärkisen kylien asukkaat sekä kesävieraat yhteen paikallishistorian, musiikin ja työnäytösten äärelle.

• Historiallinen taidenäyttely: Osana kirkon 750-vuotisjuhlavuotta Raution Raatihuoneella järjestettiin "Raution tohtoreita ja muita merkkihenkilöitä" -taidenäyttely. Se keräsi viikon aikana yli 500 vierailijaa, ja siellä esiteltiin muotokuvia muun muassa kylän peräti 24 tohtorista.

• Eihvelin yövaellus: Suosittu yövaellus suuntautui Raution legendaariselle "Eihveli"-näkötornille luontoreitistön avauksen yhteydessä.

2. Uudet urheilu- ja vapaa-ajan hankkeet

• Frisbeegolfradan avajaiset: Raution uusi frisbeegolfrata avattiin virallisesti käyttöön heinäkuun alussa, jolloin radalla järjestettiin ensimmäiset kaikille avoimet avajaiskisat Golden Beach Disc Golfers -seuran toimesta. Radan on suunnitellut Mika Junttila.

• Nuorisotalo Junnun esittely: Kotiseutuviikolla juhlistettiin ja esiteltiin kyläläisille uutta Nuorisotalo Junnua, jonne kyläyhdistys osti nuorille oman talon viihtyisine sohvineen ja peleineen.

3. Kesäkuun suurtapahtumat: Koirat ja Maatalous

• Valtakunnallinen Ryhmänäyttely: Raution urheilukentällä järjestettiin 6. kesäkuuta suuri koiranäyttely FCI-ryhmille 5, 6, 7 ja 8, jonka pääjärjestäjinä toimivat Raution Kennel- ja Metsästysseura.

• Mukana Farmari-messuilla: Rautio oli kesäkuun lopussa (25.–27.6.) näkyvästi edustettuna Kalajoen lentokentän jättimäisillä Farmari-maatalousmessuilla, jossa se markkiroi itseään "Suomen parhaana kylänä" ja esitteli Raution elinvoimaa laajalle yleisölle.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vietetään vuonna 2026 valtakunnallista sivistyksen, kulttuurin ja julkisen hallinnon 750-vuotisjuhlavuotta (Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin perustamisen kunniaksi) Kanttorikonsertti ja taidenäyttely kytkeytyivät siis tähän koko Suomen kirkon yhteiseen teemavuoteen

Rautiolaislähtöisten kanttoreiden kirkkokonsertti järjestettiin tiistaina 30. kesäkuuta 2026 klo 19 Raution kirkossa. Konsertti kantoi nimeä ”Kaikuvat kellot kotoisen kirkon” ja se oli yksi koko Rautio-viikon odotetuimmista kulttuuritapahtumista.

Konsertin keskeiset tiedot:

• Esiintyjät: Konsertissa musisoi poikkeuksellinen ryhmä rautiolaislähtöisiä musiikin ammattilaisia: Outi Keskisipilä, Mari Liukkonen, Asko Rautakoski, Veli-Matti Rautakoski, Iiris Rautiola ja Teresa Riekki.

Mitä tapahtui toukokuusssa 2026?

Toukokuussa 2026 Suomessa juhlittiin historiallista urheilumenestystä, kun Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti MM-kultaa.

Kuukauden aikana järjestettiin myös suuria viihdetapahtumia, ja asuntomarkkinoiden tulevaisuus herätti laajaa keskustelua. Alta näet toukokuun 2026 merkittävimmät tapahtumat.

Urheilu ja viihde

• Jääkiekon MM-kisat: Sveitsissä 15.–31. toukokuuta järjestetyt Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut päättyivät Suomen juhliin. Leijonat voitti MM-kultaa kaatamalla Sveitsin finaalissa jatkoerässä lukemin 1–0 Konsta Heleniuksen maalilla.

  Euroviisut 2026: Itävallan Wienissä järjestetyn Eurovision laulukilpailun finaali kilpailtiin 16. toukokuuta. Voittajaksi nousi Bulgaria. Suomea edustaneet Linda Lampenius ja Pete Parkkonen sijoittuivat kappaleellaan Liekinheitin kuudenneksi.

  Suuret keikat: Artisti Käärijä esiintyi 23. toukokuuta Helsingin Veikkaus Arenalla uransa tähän asti suurimmassa omassa stadionkonsertissaan.

Kotimaan ilmiöt ja uutiset

• "Hopeatsunami" puhutti: Kotimaisten kielten keskus (Kotus) valitsi toukokuun sanaksi hopeatsunamin. Sana nousi julkisuuteen ennusteesta, jonka mukaan suurten ikäluokkien vanhenemisen vuoksi lähes 30 % Suomen asunnoista uhkaa jäädä tyhjilleen seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

  Kevään valmistujaiset: Ammatillisista oppilaitoksista ja lukioista valmistui kuun lopussa uusia ammattilaisia ja ylioppilaita. Esimerkiksi kouvolalaisesta Eduko-oppilaitoksesta valmistui kevään aikana lähes 400 opiskelijaa.

Ukrainan sota toukokuun aikana

Toukokuussa 2026 Ukrainan sotaa leimasivat Venäjän tekemät historialliset drooni- ja ohjusiskut, rintamalinjojen jähmettyminen sekä Ukrainan kiihtyvä robottisota ja iskut Venäjän ilmapuolustusta vastaan.

YK varoitti kuun lopussa sotatilanteen eskaloitumisesta ja hallitsemattomasta kierteestä massiivisten iskujen seurauksena. Alla on tiivistelmä toukokuun 2026 tärkeimmistä sotatapahtumista.

Ilmasota ja ennätysmäiset droonihyökkäykset

• Ennätysmäärä drooneja: Venäjä laukaisi toukokuun aikana kohti Ukrainaa historian suurimman määrän pitkän kantaman drooneja – yhteensä 8 150 kappaletta. Tämä oli 24 % enemmän kuin huhtikuussa. Lisäksi Venäjä ampui yli 200 ohjusta. Ukrainan ilmavoimat ilmoitti torjuneensa yli 90 % näistä kohteista. [

  Massiiviset iskut Kiovaan: Erityisesti toukokuun 23.–24. päivien välisenä yönä Venäjä teki tuhoisan ilmaiskuallon Kiovaan. Iskussa käytettiin muun muassa uutta Oreshnik-keskimatkan ballistista ohjusta, ja se vaurioitti useita hallinto- ja kulttuurirakennuksia.

  Uudenmaan droonivaroitus: Toukokuun puolivälissä Suomessa annettu drooniuhkavaroitus nousi uudelleen otsikoihin kuun lopussa. Paljastui, että tilanne johtui Ukrainan tekemästä virheestä laajassa iskussa Venäjälle, jolloin Ukraina itse varoitti Suomea vahingossa meitä kohti suunnatuista drooneista.

Tilanne rintamilla ja taktiikan muutokset

• Venäjän etenemisen hyytyminen: Sota-analyysien mukaan Venäjän maajoukkojen etenemistahti romahti toukokuussa alimmilleen vuosiin. Sodantutkimuslaitos ISW:n datan mukaan Venäjä jopa menetti nettomääräisesti aluetta noin 100 neliömailia Ukrainan vastaiskuissa.

  Robottiarmeijan nousu: Ukraina tasoitti Venäjän miesylivoimaa miehittämättömillä maajoneuvoilla ja roboteilla. Sotilaat ohjasivat rintamalla toimivia taistelurobotteja etänä suojista käsin, mikä muutti sotaa entistä vahvemmin etäohjattavaksi.

  Iskut Venäjän ilmapuolustukseen: Ukraina jatkoi järjestelmällistä iskukampanjaansa Venäjän tutkia ja ilmapuolustusjärjestelmiä vastaan (kuten Pantsir-järjestelmät Krimillä). Toukokuun 26.–27. päivinä tehdyllä Storm Shadow -ohjusiskulla tuhottiin muun muassa Venäjän viestintäyksiköitä Taganrogin lentotukikohdassa.

Gazan sota tilanne toukokuussa

Toukokuussa 2026 Gazan sotaa leimasivat aselepoa rikkoneet uudet Israelin iskut, Hamasin korkeimman johdon eliminointi sekä Israelin päätös laajentaa alueellista kontrolliaan Gazassa.

Vaikka alueella oli lokakuussa 2025 solmittu näennäinen aseleposopimus, sotatoimet kiihtyivät ja YK varoitti siviilien elintilan kapenevan olemattomiin. Alla on tiivistelmä Gazan tilanteesta toukokuussa 2026.

Israel laajensi maahallintaansa ja iski johtajia vastaan

• Määräys 70 % alueen haltuunotosta: Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu antoi toukokuun lopussa armeijalle käskyn ottaa haltuunsa 70 prosenttia Gazan alueesta. Tämä rikkoi aiemman rauhansuunnitelman rajoja ja herätti kansainvälistä pelkoa palestiinalaisten pysyvästä pakkosiirrosta.

  Hamasin uuden komentajan eliminointi: Israelin ilmaisku Gazan kaupunkiin tappoi Hamasin sotilaallisen siiven vastikään valitun uuden johtajan Mohammed Odehin sekä hänen perheensä. Vain päivää myöhemmerin iskussa kuoli myös pataljoonankomentaja Imad Asleem.

  Iskut rahoitusverkostoihin: Khan Younisissa tehdyssä autoon kohdistuneessa iskussa Israel eliminoi Ihab Khrizimin, joka vastasi Hamasin rahavirtojen siirroista ja asevalmistuksesta.

Humanitaarinen katastrofi ja uhrien määrä

• Uhrien kokonaismäärä nousi: Gazan terveyministeriön ja YK:n ihmisoikeustoimiston (OHCHR) mukaan sodan kokonaisuhrien määrä ylitti toukokuussa 73 000 kuollutta konfliktin alusta laskettuna. Pelkästään aselepoilmoituksen jälkeen Israelin iskuissa on raportoitu kuolleen lähes tuhat ihmistä.

  Eid al-Adha -juhlan veriset iskut: Muslimien tärkeän juhlan alla toukokuun lopussa tehdyissä ilmaiskuissa kuoli ainakin 26 palestiinalaista eri puolilla Gazaa.

  Avustusten puute ja elinkelvottomuus: YK raportoi, että lähes koko Gazan väestö elää evakossa jatkuvasti kutistuvalla kaistaleella. Sairaanhoito-, puhtaanapito- ja ruoantuotantojärjestelmät ovat lähes täysin tuhoutuneet jatkuvan saarron vuoksi.

Alueellinen laajeneminen

Kansainvälinen huomio siirtyi osittain Gazasta laajempiin rintamiin, sillä Israel laajensi toukokuussa maahyökkäystään Etelä-Libanonissa Hizbollahia vastaan, mikä liittyy laajempaan alueelliseen konfliktiin Iranin ja sen liittolaisten kanssa.

Aselepoon liittyvät diplomaattiset neuvottelut ja Israelin toimet Libanonin rintamalla etenivät toukokuussa 2026 seuraavasti:

Aseleponeuvottelujen ajautuminen kriisiin

• Sopimuksen mureneminen: Lokakuussa 2025 solmittu hauras aseleposopimus rakoili pahasti. Egyptin ja Qatarin johtamat välitysyritykset Gazan pysyvästä tulitauosta polkivat toukokuussa paikallaan, koska Israel kieltäytyi vetäytymästä strategiselta Philadelphi-käytävältä Gazan ja Egyptin rajalla.

  Panttivankitilanne: Hamasin sisäinen viestintä oli johtajien eliminointien vuoksi sekasorrossa. Tämä vaikeutti neuvotteluita jäljellä olevien israelilaisten panttivankien vapauttamisesta, sillä Israel vaati takeita elossa olevien määrästä ennen uusien myönnytysten tekemistä.

  Diplomaattinen paine: Yhdysvallat ja EU-maat lisäsivät diplomaattista painetta Israelia kohtaan erityisesti sen jälkeen, kun Israel ilmoitti tavoitteestaan ottaa 70 % Gazasta pysyvään sotilaalliseen hallintaan, mikä rikkoi aiempia rauhansuunnitelmia.

Tilanteen kärjistyminen Libanonin rintamalla

• Maahyökkäyksen laajentaminen: Israel käänsi toukokuussa sotilaallisen painopisteensä yhä vahvemmin pohjoiseen ja laajensi maahyökkäystään Etelä-Libanonissa. Israelin tavoitteena oli työntää Hizbollah-militantit pysyvästi Litani-joen pohjoispuolelle

  Rajut ilmaiskuallot: Israelin ilmavoimat tekivät toukokuun aikana laajoja iskuja Libanonin pääkaupungin Beirutin eteläosiin sekä Bekaan laaksoon tuhoten Hizbollahin asevarastoja ja laukaisualustoja.

  Vastaiskut Israeliin: Hizbollah vastasi iskuihin laukaisemalla satoja drooneja ja ohjuksia Pohjois-Israeliin, mikä piti alueen siviiliväestön evakuoituna ja hälytystilassa koko toukokuun ajan.

Iranin sodan tilanne toukokuussa?

Toukokuussa 2026 Iranin sota oli hauraassa tulitaukovaiheessa, mutta neuvottelut pysyvästä rauhasta ajautuivat kriisiin.

Helmikuussa 2025 käynnistynyt suora sota Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan ("12 päivän sota" / Operation Epic Fury) oli vaatinut tuhansia kuolonuhreja ja raunioittanut Iranin talouden. Toukokuussa tilannetta leimasivat diplomaattinen vääntö, Hormuzinsalmen saarto sekä Iranin sisäinen kiristynyt kuri.

Jännittyneet tulitaukoneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa

• Aiesopimus tavoitteena: Yhdysvallat ja Iran luonnostelivat toukokuun lopussa aiesopimusta tulitauon pidentämisestä 60 päivällä. Sopimuksen oli määrä käynnistää viralliset neuvottelut Iranin ydinohjelmasta ja helpottaa Yhdysvaltojen merisaartoa.

  Trumpin vaatimukset: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati kuun lopussa muutoksia sopimusluonnokseen. Hän oli huolissaan Iranin jäädytettyjen varojen vapauttamisesta sekä siitä, miten Iranin pitkälle rikastettu uraani saataisiin turvattua.

  Iranin kova linja: Iranin johto kieltäytyi keskustelemasta ydinohjelmastaan ja vaati varojensa välitöntä vapauttamista. Parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf totesi, että myönnytyksiä saadaan ohjuksilla, ei neuvotteluilla.

Hormuzinsalmen kriisi ja öljymarkkinat

• Merireitti suljettuna: Iran piti maailman tärkeimmän öljynvientiväylän, Hormuzinsalmen, pääosin suljettuna siviililiikenteeltä koko toukokuun ajan. Iranin vallankumouskaarti (IRGC) valvoi salmea ja käytti merimiinoja estääkseen vapaan navigoinnin.

  Öljyn hinnan heilahtelu: Polttoainekriisin vuoksi Brent-öljyn hinta kävi toukokuussa korkeimmillaan yli 110 dollarissa barrelilta. Hinta laski kuun lopussa 92 dollariin sopimustoiveiden herättyä.

Sisäinen kurjistuminen ja puhdistukset

• Sodan varjolla tehdyt pidätykset: Iranin poliisi ilmoitti toukokuussa pidättäneensä yli 6 500 "petturia ja vakoojaa". Amnesty International raportoi hallinnon käyttävän sotaa keppihevosena toisinajattelijoiden, toimittajien ja vähemmistöjen vaimentamiseen.

  Talousromahdus: Sodan ja Yhdysvaltojen merisaarron vuoksi Iranin talous oli sekasorrossa. Teheranin kaltaisissa suurkaupungeissa siviilit keskittyivät pelkkään selviytymiseen hintojen nousun ja iskujen tuhoaman infrastruktuurin keskellä.

Alueelliset kytkökset

Sodan liekit heijastuivat laajasti alueelle. Iranin ilmoitettua toukokuun lopussa, ettei se jatka rauhanneuvotteluja ennen kuin Israel lopettaa omat sotatoimensa, Israel vastasi laajentamalla maahyökkäystään Etelä-Libanonissa Iranin tärkeintä liittolaista, Hizbollahia, vastaan.

Kiinan rooli maailman politiikassa toukokuussa?

Toukokuussa 2026 Kiina asemoi itsensä maailmanpolitiikan keskeiseksi ankkuriksi ja välittäjäksi, hyödyntäen Yhdysvaltojen sisäistä hajaannusta ja Donald Trumpin ”America First” -politiikkaa.

Kuukauden aikana Pekingissä nähtiin historiallista diplomatiaa, kun Kiina isännöi peräkkäin sekä Yhdysvaltojen että Venäjän presidenttejä ja vahvisti asemaansa globaalin etelän johtajana. Alla näet Kiinan roolin tärkeimmät painopisteet toukokuussa 2026.

Suurvaltasuhteet ja historialliset huippukokoukset

• Trumpin vierailu Pekingissä: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki toukokuun puolivälissä valtiovierailun Kiinaan. Tapaamisessa Trump kutsui Xi Jinpingin vastavierailulle ja kuvaili tätä suurenmoiseksi johtajaksi, mikä herätti lännessä kritiikkiä Yhdysvaltojen heikkoudesta.

  Putinin vierailu ja kulissien takainen särö: Vain neljä päivää Trumpin lähdön jälkeen, 19.–20. toukokuuta, Venäjän presidentti Vladimir Putin matkusti Pekingiin tapaamaan Xi Jinpingiä. Kulisseista vuoti kuitenkin poikkeuksellista tietoa: Xin raportoitiin sanoneen Trumpille, että ”Putin saattaa vielä katua hyökkäystään Ukrainaan”. Julkinen kiistämättömyys viittasi Kiinan kasvavaan etäisyydenottoon Venäjän sotatoimista.

  Taiwan-kysymys neuvottelukorttina: Trump väläytti toukokuussa, että Yhdysvaltojen Taiwanille suunnattu 14 miljardin dollarin asepaketti voisi toimia ”hyvänä neuvottelukorttina” Kiinan kanssa. Xi puolestaan varoitti maiden ajautuvan suoraan konfliktiin, jos Taiwanin tilannetta käsitellään väärin.

Rooli Lähi-idän ja maailmantalouden kriiseissä

• Iranin sodan taustavaikuttaja: Hormuzinsalmen merisaarron ja Iranin sodan kurittaessa maailmantaloutta Kiina nousi avainasemaan. Iran kieltäytyi toukokuun lopussa hyväksymästä Yhdysvaltojen tulitaukosopimusta ennen kuin se saisi taloudelliset ja poliittiset takuut suoraan Kiinalta.

  Globaalin etelän johtajuus YK:ssa: Ulkoministeri Wang Yi johti toukokuun lopussa YK:n turvallisuusneuvoston avointa keskustelua. Kiina vaati globaalin etelän maiden painoarvon nostamista ja vastusti länsimaiden yksipuolisia pakotteita esiintyen kehittyvien maiden suojelijana.

Talousmahti ja kauppapoliittinen uhma

• Trumpin tariffien vastustaminen: Kiina tiukensi toukokuun alussa linjaansa Trumpin uhkaamia uusia tullimaksuja vastaan. Siinä missä Eurooppa kärsi ahdistuksesta Yhdysvaltojen kauppapolitiikan edessä, Kiina pyrki täyttämään Yhdysvaltojen jättämää tyhjiötä markkinoilla.

  Uusi viisivuotissuunnitelma: Maaliskuussa hyväksytyn 15. viisivuotissuunnitelman (2026–2030) toimeenpano eteni toukokuussa. Suunnitelman mukaisesti Kiina keskittyi omavaraisuuden lisäämiseen, teknologiseen robottikehitykseen ja vientivetoiseen elvytykseen.

Tärkeimmät tapahtumat Suomessa toukokuun aikana

Toukokuussa 2026 Suomessa puhuttivat historiallinen urheilumenestys, poikkeuksellinen droonivaroitus sekä asuntomarkkinoiden synkkä tulevaisuudennäkymä.

Alta näet toukokuun 2026 merkittävimmät tapahtumat ja ilmiöt Suomessa.

Urheilu ja viihde

• Jääkiekon MM-kulta: Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti MM-kultaa Sveitsissä järjestetyissä kisoissa. Leijonat kaatoi finaalissa Sveitsin jatkoerässä lukemin 1–0 Konsta Heleniuksen maalilla, mikä käynnisti valtaisan kansanjuhlan ympäri Suomea.

  Euroviisuhuuma: Suomea Itävallan Wienissä järjestetyssä Eurovision laulukilpailussa edustaneet Linda Lampenius ja Pete Parkkonen sijoittuivat kappaleellaan Liekinheitin hienosti kuudenneksi.

  Käärijän stadionkonsertti: Artisti Käärijä teki suomalaista viihdehistoriaa esiintymällä 23. toukokuuta Helsingin Veikkaus Arenalla uransa tähän asti suurimmassa omassa stadionkonsertissaan täydelle katsomolle.

Kotimaan uutiset ja ilmiöt

• "Hopeatsunami" ja tyhjenevät asunnot: Kotimaisten kielten keskus (Kotus) valitsi kuukauden sanaksi hopeatsunamin. Sana nousi otsikoihin ennusteesta, jonka mukaan väestön vanhenemisen vuoksi lähes 30 % Suomen asunnoista uhkaa jäädä tyhjilleen seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

  Ukrainan droonivahinko: Toukokuun lopussa paljastui, että Suomessa aiemmin keväällä annettu poikkeuksellinen drooniuhkavaroitus johtui Ukrainan tekemästä virheestä. Laajan iskukampanjan aikana Ukraina oli epähuomiossa varoittanut Suomea meitä kohti suunnatuista drooneista.

  Suomen valtion taloudellinen tilanne?

Suomen valtiontalous on toukokuun 2026 tiedon valossa kahtiajakoisessa tilanteessa: bruttokansantuote on kääntynyt selvään nousukiitoon, mutta valtion budjetin alijäämä ja velkaantuminen syvenevät yhä huolestuttavasti.

Tilastokeskuksen toukokuun lopun lukujen mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä peräti 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tämä nosti Suomen talouskasvun teollisuusmaiden (OECD) kärkisijoille. Kasvusta huolimatta valtion kassa ammottaa tyhjyyttään, ja kansainväliset kriisit, kuten Iranin sota ja energian hinnan nousu, varjostavat tulevaisuutta.

Alta näet tarkemman jaotuksen valtiontalouden nykytilasta.

1. Talouskasvu ja kulutus (Valopilkku)

• Kasvun kiihtyminen: Vuoden 2026 alun 0,9 % kasvupyrähdys oli laaja-alaista. Sitä siivittivät erityisesti kotitalouksien pitkään patoutunut ja nyt piristynyt kulutus, vienti sekä julkiset investoinnit.

  Teollisuus elpyy: Erityisesti metsä- ja kemianteollisuus sekä yksityiset palvelualat vetävät taloutta ylöspäin.

  Maltillinen inflaatio: Todellinen inflaatio on pysynyt Suomessa matalana (alkuvuodesta reilussa yhdessä prosentissa), mikä parantaa kuluttajien ostovoimaa – vaikka kuluttajien pelot ja uskomukset inflaation tasosta laahaavatkin perässä.

2. Valtion velka ja budjetin alijäämä (Synkkä puoli)

• Historian suurin velkapotti: Suomen valtionvelka saavutti huhtikuun 2026 lopussa uuden ennätyksen, noin 196,6 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 34 716 euroa jokaista suomalaista kohden.

  Korkomenojen raju nousu: Velan korkokustannukset lohkaiset valtion budjetista vuonna 2026 jo yli 3,25 miljardia euroa. Tämä on pois muiden julkisten palvelujen rahoituksesta.

  Alijäämä syvenee: Valtiovarainministeriön kevään 2026 ennusteen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä syvenee 4,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Syynä tähän ovat talouskasvun hidastuminen globaalien kriisien vuoksi sekä hävittäjä- ja puolustushankintojen kirjaaminen valtion menoiksi.

  Velkasuhde karkaa: Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan nousevan tänä vuonna yli 91 prosenttiin ja jatkavan kasvuaan aina vuoteen 2030 saakka, jolloin se uhkaa ylittää 99 % ilman uusia rajuja korjausliikkeitä.

3. Tulevaisuuden riskit ja hidasteet

• Iranin kriisi ja energian hinta: Lähi-idässä jatkuva Iranin sota ja sen aiheuttama polttoaineiden hinnannousu jarruttavat loppuvuoden kasvunäkymiä ja lisäävät yleistä epävarmuutta markkinoilla.

  Rakennusalan ahdinko: Vaikka muu talous piristyy, asuntorakentaminen toipuu erittäin hitaasti, ja asuntomarkkinoiden pitkäaikainen hiipuminen ("hopeatsunami") varjostaa kiinteistöalaa.

• Mitä tapahtui Kalajoella toukokuussa ?

Toukokuussa 2026 Kalajoella valmistauduttiin historiallisen suuren kesäkauden avaukseen, käynnistettiin Hiekkasärkkiä koskevat Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeet ja heräteltiin matkailua terassikauden muodossa.

Alta näet toukokuun 2026 keskeisimmät tapahtumat ja uutiset Kalajoelta.

Jättimäisten kesätapahtumien loppukiri

• Farmari 2026 -valmistelut: Kalajoen lentokentällä tehtiin toukokuussa kuumeisesti töitä, sillä kaupunki valmistautuu historian suurimpaan yleisötapahtumaansa, kesäkuun lopussa järjestettävään Farmari-maatalousnäyttelyyn. Toukokuun lopussa tapahtumaan oli enää neljä viikkoa, ja alueelle odotetaan kymmeniä tuhansia vieraita.

  Kalajoki Marina ja Vesille-messut: Hiekkasärkkiä ja uutta satama-aluetta valmisteltiin kesäkuun alussa häämöttävää Vesille 2026 -suurtapahtumaa varten, jonka on määrä esitellä veneilyä ja vesiharrastuksia.

Matkailu ja kulttuuri

• Oulu2026-ohjelma käynnistyi: Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi Oulu2026 näkyi Kalajoella, joka on yksi hankkeen virallisista kumppanikunnista. Toukokuussa käynnistettiin ensimmäisiä kesäkauden kulttuuri- ja taideprojekteja, jotka tuovat alueelle kansainvälistä näkyvyyttä.

  Terassikauden avaus: Hiekkasärkillä otettiin varaslähtö kesään, kun esimerkiksi Ravintola Lokkilinnan aurinkoterassilla juhlittiin virallisia terassikauden avajaisia livemusiikin siivittämänä heti toukokuun alussa.

Koulut ja elinkeinoelämä

• Kevätlukukausi päätökseen: Kalajoen peruskoulujen ja lukion kevätlukukausi päättyi lauantaina 30. toukokuuta, jolloin nuoret pääsivät ansaitulle kesälomalle ja uudet ylioppilaat saivat lakkinsa.

• Yrittäjyysinfot: Paikallisia asukkaita aktivoitiin toukokuun puolivälissä Työmarkkinatorin "Minustako yrittäjä" -infotilaisuudessa, jolla pyrittiin vastaamaan Kalajoen kasvavan matkailun ja palvelusektorin työvoima- ja yritystarpeisiin.