Vuosi 2020
https://fi.wikipedia.org/wiki/2020
Mitä tapahtui vuonna 2020?
Vuosi 2020 muistetaan maailmanlaajuisesti erityisesti COVID-19-pandemiasta, joka mullisti arkielämän, talouden ja politiikan.
Tässä on kooste vuoden 2020 keskeisimmistä tapahtumista:
Koronapandemia
Pandemian alku: Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi maaliskuussa 2020.
Rajoitustoimet: Suomessa ja ympäri maailmaa otettiin käyttöön laajoja poikkeustiloja, eristyksiä ja etätöitä.
Suomen tilanne: Ensimmäinen tartunta todettiin Suomessa 29. tammikuuta Kiinan Wuhanista saapuneella turistilla.
Pandemian alkumetrit etenivät loppuvuodesta 2019 kevääseen 2020 nopeasti paikallisesta epidemiasta maailmanlaajuiseksi kriisiksi.
Tässä on pandemian alun keskeinen aikajana:
Ensimmäiset havainnot (2019)
Marraskuu–joulukuu: Ensimmäisten ihmisten on arvioitu saaneen tartunnan Kiinan Wuhanissa marraskuun puolivälissä. Ensimmäinen virallisesti vahvistettu potilas alkoi oirehtia 1. joulukuuta.
31. joulukuuta: Kiina ilmoitti WHO:lle useista tuntemattoman keuhkokuumeen tapauksista Wuhanissa. Monilla sairastuneilla oli yhteys paikallisee merenelävätoriin.
Maailmanlaajuinen leviäminen (Alkuvuosi 2020)
1. tammikuuta: Wuhanin merenelävätori suljettiin.
13. tammikuuta: Ensimmäinen Kiinan ulkopuolinen tartunta todettiin Thaimaassa.
30. tammikuuta: WHO julisti epidemian kansainväliseksi kansanterveysuhaksi (PHEIC).
11. maaliskuuta: WHO luokitteli COVID-19-viruksen pandemiaksi.
Pandemian saapuminen Suomeen
29. tammikuuta: Suomen ensimmäinen tartunta varmistui Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Sairastunut oli Wuhanista kotoisin oleva turisti.
26. helmikuuta: Ensimmäinen suomalaisella todettu tartunta vahvistettiin Milanosta palanneella naisella.
16. maaliskuuta: Suomen hallitus totesi maassa vallitsevan poikkeusolotja otti käyttöön valmiuslain.
Pandemian syttymisestä ja sen vaiheista voi lukea tarkemmin THL:n sivuilta tai seurata laajempaa aikajanaa Euroopan neuvoston sivuilta.
Kysymys koronaviruksen alkuperästä ja mahdollisesta laboratoriovuodosta on edelleen yksi pandemian kiistellyimmistä aiheista, eikä lopullista tieteellistä yksimielisyyttä ole saavutettu. Mahdollisuutta pidetään edelleen varteenotettavana hypoteesina.
Tässä on kooste nykyisestä tilanteesta ja eri näkökulmista:
Tutkimusten nykytila
Maailman terveysjärjestö (WHO): WHO:n asiantuntijaryhmä (SAGO) totesi kesäkuussa 2025 julkaistussa loppuraportissaan, että viruksen alkuperä on edelleen ratkaisematta. Vaikka todisteiden painoarvo viittaa edelleen eläinperäiseen tartuntaan, laboratoriovuodon mahdollisuutta ei ole voitu sulkea pois puutteellisten tietojen vuoksi.
Tieteellinen konsensus: Valtaosa tiedeyhteisöstä pitää edelleen todennäköisimpänä luonnollista siirtymää eläimestä ihmiseen, mahdollisesti Wuhanin merenelävätorin kautta. Useat genomianalyysit tukevat viruksen luonnollista kehitystä.
Laboratorioteorian perusteet
Wuhanin virologinen instituutti (WIV): Laboratorio sijaitsee Wuhanissa ja se on tunnettu koronavirusten tutkimuksesta, mukaan lukien ns. "gain-of-function" -tutkimukset, joissa virusten ominaisuuksia muokataan.
Tiedustelupalveluiden arviot: Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö on ollut jakautunut. Tammikuussa 2025 CIA antoi arvion, jonka mukaan laboratoriovuoto on "todennäköisempi" kuin luonnollinen alkuperä, mutta korosti arviossaan olevan vain "matala luottamus". Myös FBI on aiemmin pitänyt laboratoriovuotoa todennäköisenä.
Valkoisen talon kanta: Huhtikuussa 2025 Yhdysvaltain hallinto julkaisi sivuillaan näkemyksen, joka tukee laboratorioperäistä alkuperää vedoten muun muassa viruksen biologisiin piirteisiin ja laboratorion turvallisuuspuutteisiin.
Keskeiset avoimet kysymykset
Väli-isäntä puuttuu: Luonnollisen alkuperän teoriasta puuttuu edelleen varma todiste siitä, mikä eläinlaji toimi väli-isäntänä ennen ihmiseen tarttumista.
Tiedon saatavuus: Kansainväliset tutkijat ovat toistuvasti raportoineet vaikeuksista saada Kiinalta tarvittavia alkuvaiheen potilastietoja ja laboratorion dokumentteja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka suoraa "savuavaa asetta" kummankaan teorian puolesta ei ole löytynyt, laboratoriovuoto on siirtynyt marginaalisesta salaliittoteoriasta virallisesti tutkittavaksi ja monen tahon tukemaksi hypoteesiksi.
Politiikka ja yhteiskunta
Brexit: Yhdistynyt kuningaskunta erosi virallisesti Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020.
Brexit toteutui virallisesti vuonna 2020, mutta se oli prosessina kaksivaiheinen: muodollinen ero alkuvuodesta ja lopullinen irtaantuminen vuoden lopussa.
Tässä on Brexitin ratkaiseva aikajana vuonna 2020:
Virallinen ero (31. tammikuuta 2020)
Erohetki: Iso-Britannia erosi Euroopan unionista virallisesti 31. tammikuuta 2020 klo 23.00 GMT (keskiyöllä Brysselin aikaa).
Erosopimus: Ero tapahtui Boris Johnsonin neuvotteleman erosopimuksen pohjalta, joka takasi hallitun lähdön.
Poliittiset seuraukset: Britannia menetti heti paikkansa EU:n päätöksentekoelimissä, kuten Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.
2. Siirtymäkausi (1. helmikuuta – 31. joulukuuta 2020)
Vaikka Britannia oli jo eronnut, arki pysyi lähes ennallaan lähes koko vuoden ajan siirtymäkauden vuoksi.
Säännöt ennallaan: Britannia pysyi osana EU:n sisämarkkinoita ja tulliunionia, eli tavarat, ihmiset ja palvelut liikkuivat kuten ennenkin.
Neuvottelut uudesta suhteesta: Vuoden 2020 aikana käytiin kiivaita neuvotteluita siitä, miten kauppa ja yhteistyö järjestettäisiin vuoden vaihteen jälkeen. Koronapandemia vaikeutti neuvotteluita ja ne siirtyivät suurelta osin videoyhteyksien päähän.
Joulun "ihme" ja lopullinen ero (Joulukuu 2020)
Kauppasopimus: Pitkien neuvottelujen jälkeen EU ja Britannia saavuttivat historiallisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen (TCA) juuri ennen takarajaa, 24. joulukuuta 2020.
Lopullinen irtaantuminen: Siirtymäkausi päättyi 31. joulukuuta 2020 klo 23.00 GMT. Tästä hetkestä alkaen Britannia jätti lopullisesti sisämarkkinat ja tulliunionin, ja uusi sopimus astui voimaan väliaikaisesti vuoden 2021 alusta.
Mitä jäi käteen? Sopimus esti tullit ja kiintiöt tavarakaupassa, mutta toi takaisin rajatarkastukset, tullimuodollisuudet ja päätti vapaan liikkuvuuden.
Yhdysvaltain presidentinvaalit: Joe Biden voitti marraskuussa pidetyt vaalit.
Vuoden 2020 presidentinvaalit olivat yhdet Yhdysvaltain historian seuratuimmista ja kiistellyimmistä. Ne käytiin istuvan presidentin, republikaani Donald Trumpin, ja demokraattihaastaja Joe Bidenin välillä.
Tässä on kooste vaalien keskeisistä vaiheista ja tuloksista:
1. Ehdokasasettelu ja kampanja
Ehdokkaat: Joe Biden varmisti demokraattien ehdokkuuden kesäkuussa 2020. Hänen varapresidenttiehdokkaakseen valittiin senaattori Kamala Harris, josta tuli myöhemmin maan ensimmäinen naisvarapresidentti.
Pandemian vaikutus: Koronapandemia muutti kampanjointia merkittävästi. Suuret vaalitilaisuudet vaihtuivat monin paikoin virtuaalitapahtumiin, ja postiäänten määrä nousi ennätyslukemiin (yli 154 miljoonaa ääntä yhteensä).
Vaalipäivä ja tulos (marraskuu 2020)
Vaalipäivä: Varsinainen vaalipäivä oli 3. marraskuuta 2020.
Voittaja: Joe Biden julistettiin vaalien voittajaksi 7. marraskuuta, kun hän saavutti tarvittavat valitsijamiesäänet ratkaisevien osavaltioiden (kuten Pennsylvanian) varmistuttua.
Tulokset: Biden sai 306 valitsijamiesääntä Trumpin 232 vastaan. Biden voitti myös kokonaisäänimäärän (popular vote) noin 81 miljoonalla äänellä (51,3 %).
Jälkipyykki ja kiistat
Vilppiväitteet: Donald Trump kieltäytyi pitkään tunnustamasta häviötään ja esitti perusteettomia väitteitä laajasta vaalivilpistä. Trumpin kampanja nosti yli 60 oikeusjuttua tulosten kumoamiseksi, mutta lähes kaikki hylättiin todisteiden puutteessa.
Sertifiointi: Osavaltiot vahvistivat tuloksensa joulukuun alkuun mennessä.
Valtaus: Vaalien jälkeinen jännite huipentui tammikuussa 2021 Yhdysvaltain kongressitalon valtaukseen, kun Trumpin kannattajat yrittivät estää vaalituloksen lopullisen vahvistamisen.
Vaalien jälkeinen jännite huipentui Yhdysvaltain kongressitalon valtaukseen 6. tammikuuta 2021, kun istuvan presidentin Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat rakennukseen. Tapahtuma oli suora seuraus kuukausia jatkuneista väitteistä vaalivilpistä ja yrityksistä kumota vaalitulos.
Tässä ovat valtauksen keskeiset yksityiskohdat:
Tapahtumien kulku
"Save America" -mielenosoitus: Donald Trump piti ennen valtausta puheen valkoisen talon lähettyvillä, jossa hän toisti väitteet varastetuista vaaleista ja kehotti kannattajiaan marssimaan kongressitalolle.
Tunkeutuminen rakennukseen: Noin klo 14.00 paikallista aikaa mielenosoittajat rynnistivät poliisilinjojen läpi ja tunkeutuivat sisälle särkemällä ikkunoita ja ovia.
Vahvistamisen keskeytyminen: Kongressi oli parhaillaan vahvistamassa Joe Bidenin vaalivoittoa, mutta istunto jouduttiin keskeyttämään. Senaattorit ja varapresidentti Mike Pence evakuoitiin turvaan.
Väkivalta ja tuhot: Valtaajat tunkeutuivat muun muassa edustajainhuoneen saliin ja puhemies Nancy Pelosin toimistoon. Tapahtumissa kuoli viisi ihmistä ja ainakin 14 poliisia loukkaantui.
Jälkipyykki ja oikeudelliset seuraukset
Sertifioinnin loppuunsaattaminen: Kun rakennus oli saatu turvattua, kongressi palasi takaisin ja vahvisti Bidenin voiton varhain aamulla 7. tammikuuta.
Tutkinnat ja tuomiot: Tammikuun 6. päivän tapahtumia tutki laaja kongressin komitea. Vuoteen 2025 mennessä yli 1 200 ihmistä oli tuomittu osallisuudesta mellakkaan.
Armahdukset: Palattuaan valtaan toiselle kaudelleen tammikuussa 2025, Donald Trump armahti tai lievensi rangaistuksia kaikilta valtaukseen liittyvistä rikoksista syytetyiltä.
Lisätietoja tapahtumien etenemisestä voit lukea Ylen artikkelista tai katsoa aikajanan BBC:n sivuilta.
Joe Biden vannoi virkavalansa Yhdysvaltain 46. presidenttinä 20. tammikuuta 2021. Lisää yksityiskohtia vaalituloksista voit katsoaOfficial 2020 Presidential General Election Results (pdf) - asiakirjasta.
Black Lives Matter: George Floydin kuolema toukokuussa käynnisti laajoja rasisminvastaisia mielenosoituksia ympäri maailmaa.
Black Lives Matter (BLM) nousi vuonna 2020 maailmanlaajuiseksi ilmiöksi ja yhdeksi historian suurimmista kansanliikkeistä. Vaikka liike oli perustettu jo vuonna 2013, vuoden 2020 tapahtumat nostivat sen ennennäkemättömään keskiöön.
Tässä on katsaus vuoden 2020 käännekohtiin:
1. George Floydin kuolema (25. toukokuuta 2020)
Tapahtuma: Poliisi polvistui Minneapolisissa mustan miehen, George Floydin, niskan päälle yli yhdeksän minuutin ajaksi, mikä johti Floydin kuolemaan.
Video: Tapauksesta kuvattu video levisi sosiaalisessa mediassa ja toimi sytykkeenä valtaville mielenosoituksille. Floydin viimeiset sanat "I can't breathe" muodostuivat liikkeen keskeiseksi iskulauseeksi.
2. Mielenosoitusten aalto
Yhdysvallat: Arviolta 15–26 miljoonaa ihmistä osallistui BLM-mielenosoituksiin pelkästään Yhdysvalloissa, mikä teki siitä maan historian suurimman protestiliikkeen.
Maailmanlaajuinen levinneisyys: Mielenosoitukset levisivät yli 60 maahan ja 2 000 kaupunkiin. Suomessa Helsingin Senaatintorilla järjestettiin kesäkuussa 2020 mielenosoitus, johon osallistui noin 3 000 ihmistä (koronarajoituksista huolimatta).
3. Yhteiskunnallinen vaikutus
Poliisireformit: Useissa kaupungeissa vaadittiin poliisin rahoituksen leikkaamista ("Defund the police") ja uudelleenohjaamista sosiaalipalveluihin. Jotkut kaupungit, kuten Minneapolis, aloittivat suuria muutoksia poliisilaitoksissaan.
Patsaiden kaataminen: Mielenosoitusten myötä ympäri maailmaa poistettiin orjakauppaan tai kolonialismiin liittyviä patisaita (esim. Edward Colston Englannissa ja konfederaation muistomerkit Yhdysvalloissa).
Yritysmaailma: Monet suuryritykset ottivat kantaa rasismiin, muuttivat tuotenimiään (kuten Eskimo-puikko Suomessa) ja lupasivat panostaa monimuotoisuuteen.
4. Vastareaktiot
Liike herätti myös voimakasta vastustusta. "All Lives Matter" iskulausetta käytettiin usein vastaväitteenä, ja mielenosoitusten yhteydessä tapahtuneet paikalliset mellakat ja omaisuusvahingot nousivat poliittisen keskustelun ja kritiikin kohteeksi.
EU-puheenjohtajuus:
EU:n puheenjohtajuus siirtyi Kroatialta Saksalle heinäkuun alussa.
Muita merkittäviä tapahtumia
Australian maastopalot: Vuosi alkoi tuhoisilla maastopaloilla, jotka jatkuivat alkuvuoteen saakka.
Australian maastopalot kaudella 2019–2020, jotka tunnetaan nimellä Black Summer (Musta kesä), olivat yhdet maan historian tuhoisimmista. Vaikka palot alkoivat jo loppuvuodesta 2019, niiden kriittisin vaihe ja sammutustyöt ajoittuivat alkuvuoteen 2020.
Tässä on katsaus palojen laajuuteen ja vaikutuksiin:
Palojen kesto ja sammuminen
Huippuhetki: Tammikuun alku 2020 oli palojen voimakkainta aikaa, jolloin lämpötilat nousivat ennätyslukemiin ja savu peitti suuret kaupungit kuten Sydneyn ja Melbournen.
Sammuminen: Helmikuussa 2020 saapuneet poikkeuksellisen rankat sateet auttoivat palomiehiä saamaan tilanteen hallintaan.
Maaliskuun 4. päivään 2020 mennessä kaikki palot oli saatu sammutettua tai hallintaan. Kausi julistettiin virallisesti päättyneeksi 31. maaliskuuta 2020.
Inhimilliset ja aineelliset tuhot
Uhrit: Paloissa menehtyi suoraan vähintään 33 ihmistä, joiden joukossa oli useita vapaaehtoisia palomiehiä. Savuhaittojen arvioidaan aiheuttaneen välillisesti satoja kuolemia.
Rakennukset: Yli 3 000 kotia ja tuhansia muita rakennuksia tuhoutui täysin.
Pinta-ala: Palot polttivat arviolta 17–19 miljoonaa hehtaaria maastoa, mikä vastaa yli puolta Suomen pinta-alasta.
Luonnon ja eläimistön katastrofi
Eläinuhrit: Arviolta lähes 3 miljardia eläintä (nisäkkäitä, matelijoita, lintuja ja sammakoita) kuoli tai joutui pakenemaan elinalueiltaan.
Ekosysteemit: Palot tuhosivat ainutlaatuisia luonnonpuistoja ja sademetsiä, joita ei ole aiemmin pidetty paloalttiina. Esimerkiksi yli 80 % Blue Mountains -alueen maailmanperintökohteesta vaurioitui.
Taloudelliset ja globaalit vaikutukset
Talous: Vakuutuskorvaukset nousivat yli 2,3 miljardiin Australian dollariin, ja kokonaistaloudellisten menetysten on arvioitu ylittäneen 10 miljardia dollaria.
Ilmasto: Paloista vapautui ilmakehään yli 700 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä ylitti Australian normaalin vuotuisen päästömäärän. Savu kiersi koko maapallon ja ylsi aina Etelä-Amerikkaan asti.
Kobe Bryantin kuolema: Koripallolegenda menehtyi helikopterionnettomuudessa tammikuussa.
Beirutin räjähdys: Libanonin pääkaupungin satamassa tapahtui valtava räjähdys elokuussa, joka aiheutti suuria tuhoja.
Vuosi 2020 sisälsi kaksi järkyttävää onnettomuutta, jotka jäivät pysyvästi maailmanhistoriaan: urheilulegenda Kobe Bryantin kuoleman ja Beirutin massiivisen satamaräjähdyksen.
Kobe Bryantin kuolema (26. tammikuuta 2020)
Onnettomuus: Koripallolegenda Kobe Bryant (41) menehtyi helikopterionnettomuudessa Calabasasissa, Kaliforniassa.
Uhrit: Onnettomuudessa kuoli yhteensä yhdeksän ihmistä, mukaan lukien Bryantin 13-vuotias tytär Gianna. Matkalla oltiin nuorten koripalloturnaukseen.
Syy: Tutkinnan mukaan helikopteri lensi sankassa sumussa, ja lentäjä menetti suuntavaistonsa yrittäessään nousta pilvipeitteen yläpuolelle.
Vaikutus: Bryantin kuolema laukaisi valtavan maailmanlaajuisen surun. Hän oli pelannut koko 20-vuotisen uransa Los Angeles Lakersissa ja hänet tunnettiin "Mamba Mentalitystaan".
Beirutin satamaräjähdys (4. elokuuta 2020)
Tapahtuma: Libanonin pääkaupungin Beirutin satamassa tapahtui yksi historian suurimmista ei-ydinräjähdyksistä.
Syy: Räjähdyksen aiheutti noin 2 750 tonnia ammoniumnitraattia, jota oli säilytetty satamavarastossa vaarallisesti ja ilman asianmukaisia lupia kuuden vuoden ajan. Varastossa syttynyt tulipalo toimi räjähdyksen sytykkeenä.
Tuhot:
Yli 218 ihmistä sai surmansa ja noin 7 000 loukkaantui.
Noin 300 000 ihmistä menetti kotinsa räjähdyksen tuhottua laajoja asuinalueita.
Räjähdys aistittiin maanjäristyksenä ja se tuntui aina Kyproksella asti, noin 200 kilometrin päässä.
Seuraukset: Katastrofi johti Libanonin hallituksen eroon ja pahensi maan jo valmiiksi syvää talouskriisiä.
Urheilun perumiset: Tokion kesäolympialaiset ja jalkapallon EM-kisat siirrettiin vuodella eteenpäin pandemian vuoksi.
Suomessa vuosi 2020 oli historiallisen poikkeuksellinen erityisesti koronapandemian ja sen tuomien rajoitusten vuoksi, mutta maassa tapahtui myös monia muita merkittäviä asioita politiikasta urheiluun.
Tässä on kooste Suomen tärkeimmistä tapahtumista vuonna 2020:
Koronapandemian puhkeaminen ja hallinta
Ensimmäinen tartunta: Suomen ensimmäinen koronavirustapaus todettiin 29. tammikuuta Wuhanista kotoisin olevalla turistilla Rovaniemellä.
Poikkeusolot: Hallitus totesi Suomessa vallitsevan poikkeusolot 16. maaliskuuta, ja valmiuslaki otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa rauhan aikana.
Uudenmaan sulku: Maakunta eristettiin muusta Suomesta 28. maaliskuuta – 15. huhtikuuta väliseksi ajaksi tartuntojen leviämisen estämiseksi.
Rajoitukset: Koulut siirtyivät etäopetukseen, ravintolat suljettiin, ja yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin keväällä.
Politiikka ja yhteiskunta
Sanna Marinin hallituksen ensimmäinen vuosi: Hallitus keskittyi pitkälti kriisinhallintaan, mutta edisti myös tavoitteitaan esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostamisesta.
Vastaamo-tietomurto: Lokakuussa paljastui laaja ja järkyttävä tietomurto psykoterapiakeskus Vastaamoon, jossa tuhansien potilaiden arkaluontoisia tietoja päätyi rikollisen käsiin.
Black Lives Matter -mielenosoitus: Kesäkuussa Helsingin Senaatintorille kokoontui noin 3 000 ihmistä osoittamaan mieltään rasismia vastaan, vaikka suuria kokoontumisia vältettiin pandemian vuoksi.
Urheilu ja kulttuu
Suurtapahtumien perumiset: Lähes kaikki suuret kesäfestivaalit, kuten Ruisrock ja Flow Festival, jouduttiin perumaan tai siirtämään.
Urheilun keskeytykset: Jalkapallon EM-kisat, joihin Suomen miesten maajoukkue Huuhkajat oli selviytynyt ensimmäistä kertaa, siirrettiin vuodella eteenpäin. Myös SM-liiga ja muut kotimaiset sarjat keskeytettiin tai pelattiin ilman yleisöä.
Maksuton maskisuositus: Syksyllä 2020 maskien käytöstä tuli arkipäivää, ja THL antoi virallisen maskisuosituksen elokuussa.
Muita uutisia
M/S Estonia: Syyskuussa julkaistussa dokumentissa esitettiin uutta kuvamateriaalia aluksen hylyssä olevasta reiästä, mikä käynnisti uudet tutkimukset onnettomuuden syistä.
Sääennätykset: Vuosi 2020 oli Suomessa mittaushistorian lämpimin, ja erityisesti alkuvuosi oli poikkeuksellisen leuto ja lumeton Etelä-Suomessa.
Lisätietoja voit lukea Ylen uutisvuosi 2020 -koosteesta tai THL:n korona-aikajanasta.
Vuosi 2020 oli Suomen politiikassa poikkeuksellinen, sillä Sanna Marinin hallitus joutui lähes heti aloittamisensa jälkeen siirtymään normaaliajan lainsäädännöstä kriisijohtamiseen.
Tässä ovat vuoden 2020 keskeisimmät poliittiset tapahtumat ja teemat:
1. Koronakriisin hallinta ja valmiuslaki
Valmiuslain käyttöönotto: Maaliskuussa hallitus totesi yhteistoiminnassa presidentin kanssa Suomessa vallitsevan poikkeusolot. Valmiuslaki otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa rauhan aikana, mikä antoi hallitukselle poikkeuksellisia valtuuksia esimerkiksi liikkumisen rajoittamiseen ja koulujen sulkemiseen.
Uudenmaan sulku: Yksi vuoden järeimmistä poliittisista päätöksistä oli Uudenmaan maakunnan eristäminen muusta Suomesta kolmeksi viikoksi (28.3.–15.4.).
Infotilaisuudet: Hallituksen lähes päivittäiset tiedotustilaisuudet tulivat suomalaisille tutuiksi. Erityisesti "viisikon" (hallituspuolueiden puheenjohtajien) tiivis yhteistyö korostui kriisin alkuvaiheessa.
2. Hallituksen sisäiset jännitteet ja vaihdokset Katri Kulmunin ero: Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni erosi kesäkuussa ministerin tehtävästä esiintymiskoulutuskohun vuoksi. Hänen tilalleen valtiovarainministeriksi nousi Matti Vanhanen. Myöhemmin syksyllä Kulmuni hävisi keskustan puheenjohtajavaalin Annika Saarikolle.
Talouspoliittiset erimielisyydet: Elvytyspaketti ja valtion velkaantuminen aiheuttivat hiertymiä erityisesti vasemmistoliiton ja keskustan välille. Syksyn budjettiriihessä neuvoteltiin pitkään työllisyystoimista ja ilmastotavoitteista.
Merkittävät uudistukset ja päätökset
Oppivelvollisuuden laajentaminen: Hallitus sai joulukuussa läpi historiallisen uudistuksen, jolla oppivelvollisuusikä nostettiin 18 vuoteen ja toisen asteen koulutuksesta tuli maksutonta.
Sote-uudistus: Hallitus antoi joulukuussa esityksensä hyvinvointialueiden perustamisesta. Tämä oli jälleen yksi yritys viedä vuosia valmisteltua sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta eteenpäin.
EU:n elvytyspaketti: Suomi oli mukana neuvottelemassa EU:n historiallisesta 750 miljardin euron elvytyspaketista. Paketin hyväksyminen oli poliittisesti vaikea prosessi ja herätti kiivasta keskustelua eduskunnassa perussuomalaisten vastustaessa sitä tiukasti.
Oppositio ja kannatus
Perussuomalaisten nousu: Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset kritisoivat hallitusta erityisesti maahanmuuttopolitiikasta, EU-vastuista ja koronarajoitusten talousvaikutuksista.
Kannatusloikka: Sanna Marinin hallitus nautti keväällä 2020 poikkeuksellisen korkeaa kannatusta ("kriisijohtamisen bonus"), ja SDP nousi gallupien kärkeen ohi perussuomalaisten.
Suomen
valtion taloudessa vuosi 2020 oli poikkeuksellinen koronapandemian
aiheuttaman äkillisen taantuman ja massiivisen velkaantumisen
vuoksi. Vaikka talous supistui merkittävästi, se kesti kriisin
lopulta monia muita maita ja alkuperäisiä pelkoja paremmin.
Tässä on kooste valtiontalouden tilasta vuonna 2020:
1. Bruttokansantuotteen supistuminen
Talouskriisi: Suomen bruttokansantuote (BKT) laski ennakkotietojen mukaan 2,3–2,9 % vuonna 2020.
Vaikutukset aloittain: Pandemia iski rajuimmin palveluihin, majoitukseen ja ravitsemukseen sekä liikenteeseen. Sen sijaan rakentaminen ja julkinen kulutus tukivat taloutta.
Vienti: Suomen vienti väheni noin 10,4 % maailmankaupan hyytyessä.
2. Valtion velkaantuminen ja alijäämä
Velan kasvu: Valtionvelka kasvoi vuoden aikana noin 18,5 miljardia euroa.
Velkasumma: Vuoden 2020 lopussa valtionvelka oli yhteensä 124,8 miljardia euroa (noin 53 % suhteessa BKT:hen).
Alijäämä: Julkisyhteisöjen alijäämä painui 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtio vastasi suurimmasta osasta pandemiasta johtuvia tukitoimia.
Talousarvio ja lisätalousarviot
Lisäbudjetit: Valtion talousarviota täydennettiin vuoden aikana peräti seitsemällä lisätalousarviolla kriisin hoitamiseksi.
Toteuma: Valtion verotulot olivat noin 49,6 miljardia euroa, mikä oli yli 3,6 miljardia vähemmän kuin edellisvuonna. Menot puolestaan kasvoivat yli 11 miljardilla eurolla noin 67 miljardiin euroon.
4. Elvytys ja tuki
Suomi otti käyttöön laajoja yritystukia (kuten Business Finlandin ja ELY-keskusten tuet) sekä korotti sosiaaliturvamenoja lomautusten ja työttömyyden kasvaessa.
Hallitus neuvotteli kesällä 2020 myös osallistumisesta EU:n historialliseen elvytyspakettiin, jonka tavoitteena oli tukea koko Euroopan toipumista pandemiasta.
Business Finlandin (BF) vuoden 2020 koronatuet ja niiden jakaminen aiheuttivat yhden vuoden suurimmista yhteiskunnallisista keskusteluista. Kritiikki kohdistui erityisesti tuen muotoon, sen kohdistumiseen ja epäiltyihin väärinkäytöksiin.
Tässä on kooste Business Finlandin tukirahojen jaosta ja siihen liittyvistä ilmiöistä:
1. Tuen muoto: Kehittämisrahoitus vs. kriisiapu
Häiriötilannerahoitus: BF:n jakama tuki ei ollut suoraa tappioiden korvaamista, vaan se oli tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien ideoiden selvittämiseen poikkeusoloissa.
Summat: Yritykset saattoivat hakea joko enintään 10 000 euron esiselvitysrahoitusta tai 100 000 euron kehittämisrahoitusta.
Kritiikki: Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) totesi myöhemmin, että kehittämistuki toimi huonosti akuuttina kriisirahoituksena, koska se kohdistui tuleviin hankkeisiin eikä auttanut välittömässä kassakriisissä.
Jakoon liittyvät kohut
Väärät saajat: Julkisuudessa nousi suuri kohu, kun paljastui, että tukea saivat myös yritykset, joiden toimintaan korona ei ollut vaikuttanut tai jotka olivat tehneet suuria voittoja (esim. tietyt konsulttiyhtiöt ja osuuskaupat).
Hakemusosaaminen: Arvostelua herätti se, että tuen saaminen riippui usein "hyvästä hakemuksesta", mikä suosi yrityksiä, joilla oli varaa käyttää konsultteja hakemusten täyttämiseen.
Yhteisöverot:Ylen selvityksen mukaan lähes 2 000 tukea saanutta yhtiötä ei ollut maksanut yhteisöveroa vuonna 2018 joko tappioiden tai aiempien vähennysten vuoksi.
Väärinkäytökset ja oikeusjutut
Rikosepäilyt: Business Finland teki useita tutkintapyyntöjä epäillyistä väärinkäytöksistä. Tammikuussa 2026 uutisoitiin, että syyttäjä on nostanut syytteitä laajassa avustuspetoskokonaisuudessa, joka koskee yli 170 000 euron tukia.
Takaisinperinnät: Business Finland on perinyt tukia takaisin sadoilta tuhansilta euroilta, usein siksi, että projekteja ei toteutettu suunnitellusti tai ennakkomaksuja ei käytetty oikein.
4. Tilastoja ja vaikutuksia
Määrä: Business Finland jakoi vuonna 2020 yhteensä noin 994 miljoonaa euroa koronatukia.
Hyväksymisprosentti: BF sai noin 29 000 hakemusta, joista noin 68 % hyväksyttiin.
Positiiviset arviot: Kritiikistä huolimatta Etlan tutkimus totesi, että tuet vähensivät työttömyyttä ja auttoivat monia yrityksiä pysymään pystyssä kriisin yli.
Sivistyksen
ja kulttuurin kentällä vuosi 2020 oli selviytymistaistelua, mutta
myös digitaalisen loikan ja suurten uudistusten vuosi. Ala kärsi
rajoituksista ehkä eniten, mutta samalla se oli esillä
poliittisessa keskustelussa enemmän kuin vuosikymmeniin.
Tässä ovat vuoden 2020 tärkeimmät nostot sivistys- ja kulttuurisektorilta:
Koulutus: Historiallinen oppivelvollisuusuudistus
Oppivelvollisuuden laajentaminen: Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2020 lain, joka nosti oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Samalla toisen asteen koulutuksesta (lukiot ja ammattikoulut) tuli maksutonta, mukaan lukien oppikirjat ja tietokoneet.
Etäopetusloikka: Maaliskuussa 2020 lähes kaikki Suomen koulut ja yliopistot siirtyivät yhdessä yössä etäopetukseen. Tämä pakotti opettajat ja oppilaat valtavaan digitaaliseen kehitysharppaukseen, mutta herätti myös huolta oppimiserojen kasvusta.
2. Kulttuuriala kriisissä
Tapahtumien pysähtyminen: Teatterit, museot, konserttisalit ja elokuvateatterit suljettiin keväällä kokonaan. Kesän festivaalikausi peruuntui lähes täysin, mikä aiheutti alalle satojen miljoonien eurojen tappiot.
Kulttuurin tukipaketit: Hallitus jakoi vuoden aikana useita kymmenien miljoonien eurojen apurahoja ja tukia taiteilijoille ja kulttuurilaitoksille. Jakotapa ja tukien riittävyys herättivät kovaa kritiikkiä "vapaan kentän" toimijoilta.
Digitaalinen kokeilu: Kulttuuri muutti verkkoon. Museot avasivat virtuaalinäyttelyitä, ja artistit alkoivat järjestää maksullisia striimikeikkoja (esim. JVG:n vappukeikka virtuaalisessa Helsingissä keräsi ennätysyleisön).
Kirjastot ja tiede
Kirjastojen uusi rooli: Kirjastot sulkivat ovensa keväällä, mutta keksivät nopeasti tapoja palvella: tarjolle tuli "take away" -kasseja ja e-kirjojen lainaus kasvoi räjähdysmäisesti (noin 40 % edellisvuodesta).
Tieteen arvostus: Vuosi palautti tieteen ja asiantuntijat keskiöön. Virologit ja THL:n asiantuntijat tulivat tutuiksi jokaisessa kotitaloudessa, ja tutkimustiedon merkitys korostui päätöksenteossa.
Media ja sananvapaus
Uutisten nälkä: Perinteisen median, kuten Ylen ja suurten sanomalehtien, yleisömäärät kasvoivat ennätyslukemiin, kun ihmiset etsivät luotettavaa tietoa pandemiasta.
Vastaamo-tietomurto: Järkytti sivistysvaltion perustuksia ja nosti esiin yksilönsuojan ja digitaalisen turvallisuuden tärkeyden osana modernia sivistystä.
Vuosi 2020 oli suomalaisessa urheilussa äärimmäisten vastakohtien vuosi: se alkoi historiallisella huumalla, pysähtyi lähes täysin keväällä ja jatkui poikkeusjärjestelyin.
Tässä ovat suomalaisen urheiluvuoden 2020 keskeisimmät tapahtumat:
1. Huuhkajien EM-kisojen siirtyminen
Odotus ja pettymys: Suomi oli selviytynyt ensimmäistä kertaa jalkapallon miesten arvokisoihin (EM-kisat 2020). Pandemian vuoksi UEFA teki maaliskuussa historiallisen päätöksen siirtää kisat vuodella eteenpäin kesään 2021.
Kansansuosio: Huuhkajien ja päävalmentaja Markku Kanervan suosio pysyi korkeana, ja joukkue valittiin myöhemmin vuoden urheilugaalassa Vuoden joukkueeksi.
2. Kotimaisten sarjojen keskeytykset ja yleisörajoitukset
SM-liiga: Jääkiekon SM-liigakausi 2019–2020 keskeytettiin maaliskuussa juuri ennen pudotuspelejä. Mestaruutta ei jaettu, mikä oli ainutlaatuista sarjan historiassa.
Veikkausliiga: Jalkapallokausi alkoi kuukausia myöhässä ja pelattiin supistettuna. Kuopion Palloseura (KuPS) voitti mestaruuden.
Yleisötyhjiö: Syksyllä sarjat jatkuivat, mutta katsomot olivat joko tyhjiä tai niissä oli tiukat yleisörajoitukset ja maskipakot, mikä aiheutti seuroille valtavia taloudellisia vaikeuksia.
3. Yksilöurheilun valopilkut
Lukas Hradecký: Valittiin Vuoden urheilijaksi 2020 ensimmäisenä jalkapallomaalivahtina.
Annimari Korte ja Nooralotta Neziri: Naisten pika-aidat nousivat suureen suosioon, ja Korte juoksi kesällä uuden Suomen ennätyksen (vaikka kansainväliset arvokisat oli peruttu).
Sami Välimäki: Golfari teki läpimurron Euroopan kiertueella ja voitti muun muassa Oman Openin, mikä nosti hänet vuoden urheilija -äänestyksen kärkisijoille.
4. Peruutetut suurtapahtumat
MM-jääkiekko:Sveitsin MM-kisat peruttiin, mikä oli kova paikka hallitsevalle mestarille Suomelle.
Yleisurheilun EM-kisat:Pariisin EM-kisat peruttiin kokonaan, eikä niitä siirretty.
Ravit ja muut: Jopa Kuninkuusravit järjestettiin poikkeuksellisesti Seinäjoella ilman yleisöä ("etäkuninkuusravit").
5. Esportsin nousu
Kun perinteinen urheilu oli tauolla, elektroninen urheilu ja simulaatiourheilu (kuten virtuaalinen autourheilu) saivat valtavasti uutta näkyvyyttä ja televisioaikaa.
Onko tutkittu kuinka paljon maan hallitus sai media-aikaan YLE:n ja MTV:n lähetyksissä vuonna 2020? Onko tutkittu kuinka palon oppostion sai media-aikaan YLE:n ja MTV:n lähetyksissä vuonna 2020? Onko tutkittu kuinka paljon maan hallitus sai palstatilaa Iltalehden, Iltasanomien ja Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuonna 2020? Onko tutkittu kuinka paljon oppositio sai palstatilaan Iltalehden, Iltasanomien ja Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuonna 2020?
Vuoden 2020 poikkeuksellista mediatilannetta on tutkittu useista näkökulmista, mutta tarkkoja, julkisia minuutti- tai palstatilastoja hallituksen ja opposition välisestä jaosta kaikissa mainituissa medioissa ei ole yhdessä kootussa raportissa.
Tutkimusten keskeiset havainnot ovat seuraavat:
Media-aika televisiossa (Yle ja MTV)
Hallituksen dominanssi: Valtioneuvoston ja viranomaisten viestintä hallitsi uutisvirtaa erityisesti keväällä 2020. Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan viranomaisviestintä oli erittäin intensiivistä, ja lähes päivittäiset hallituksen infotilaisuudet saivat suoraa lähetysaikaa molemmilla pääkanavilla.
Opposition rooli: Sitran selvityksessä todettiin, että opposition viestintä oli vuonna 2020 merkittävästi "nokittelevampaa" ja hallitus viesti huomattavasti laajemmasta aihekirjosta. Tarkkaa minuuttimääräistä vertailua Yle:n tai MTV:n osalta ei ole julkaistu samalla tavalla kuin esimerkiksi vaalien alla.
Palstatila lehdissä (HS, IL, IS)
Uutisoinnin painopiste: Pandemian on todettu hallinneen uutisvirtaa kaikissa suurissa lehdissä. Tilastokeskuksen mukaan uutismedian kulutus kasvoi, ja uutisointi keskittyi vahvasti hallituksen tekemiin rajoituspäätöksiin ja taloustoimiin.
Viranomaisten ja asiantuntijoiden ääni: Medianäkyvyyden teema-analyysit osoittavat, että lehdistössä hallituksen ministerit (kuten Sanna Marin ja Krista Kiuru) sekä terveysviranomaiset (kuten THL:n Mika Salminen) saivat valtaosan huomiosta päätöksentekijöinä.
Kansalaisten luottamus: Helsingin Sanomien uutisoiman tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus perinteiseen mediaan kasvoi koronavuonna, vaikka hallituksen ja opposition väliset poliittiset jännitteet (esim. maskisuositukset) näkyivätkin uutisoinnissa kriittisenä tarkasteluna.
Yhteenvetona On tutkittu, että hallitus sai kriisivuonna huomattavasti enemmän tilaa ja aikaa kuin oppositio, mikä on tyypillistä poikkeusoloissa, joissa korostuu "lipun ympärille kokoontuminen" ja viranomaistiedon tarve. Tarkat, lehti- ja kanavakohtaiset vertailuprosentit hallitus–oppositio-asetelmasta odottavat kuitenkin vielä mahdollista syvällisempää akateemista jatkotutkimusta.
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2020?
Kalajoella vuosi 2020 oli poikkeuksellinen yhdistelmä koronapandemian aiheuttamaa epävarmuutta ja yllättävää matkailuennätystä. Vaikka monet perinteiset tapahtumat jouduttiin perumaan, kaupunki pysyi aktiivisena investointien ja kotimaan matkailun vetovoiman ansiosta.
Tässä ovat Kalajoen vuoden 2020 keskeisimmät tapahtumat:
1. Koronapandemia ja matkailun ennätyskesä
Kevään pysähdys: Matkailu ja tapahtumat pysähtyivät lähes täysin maalis-toukokuussa, ja paikalliset valmistautuivat poikkeusoloihin ostamalla kaupat tyhjiksi käsideseistä.
Kesän ryntäys: Kun kotimaan matkailun suosio räjähti, Kalajoki nousi yhdeksi Suomen suosituimmista kohteista. Kesä-elokuun matkailijamäärät paikkasivat kevään tappiot, ja erityisesti mökkimajoituksen kysyntä oli ennätysvilkasta.
2. Kaupungin talous ja suuret investoinnit
Vahva tilinpäätös: Kalajoen kaupunki teki poikkeuksellisen ylijäämäisen tilinpäätöksen (noin 15 000 euroa plussalla), vaikka moni muu kunta kamppaili alijäämän kanssa.
Rakennushankkeet: Kaupunki investoi vuoden aikana merkittävästi (noin 10 miljoonaa euroa). Keskeisiä kohteita olivat:
Merenojan yhtenäiskoulun rakentaminen eteni.
Pohjankylän päiväkoti valmistui ja avasi ovensa lokakuussa.
Kalajoen Marinan infrastruktuuri valmistui loppuvuodesta.
3. Tapahtumat ja päätöksenteko
Perumiset: Suuret yleisötapahtumat, kuten yli 500 hengen tilaisuudet kesä-heinäkuussa, jouduttiin perumaan tai siirtämään hallituksen linjausten vuoksi.
Kaavoitus: Kaupunginvaltuusto hyväksyi merkittävän kaavoitusohjelman vuosille 2020–2022, ja vuoden aikana hyväksyttiin viisi uutta asemakaavaa.
4. Luonto ja sää
Lämmin alkuvuosi: Vuosi alkoi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla poikkeuksellisen leutona, mikä vaikutti talvimatkailuun ja luonnon kiertokulkuun.
Vuonna 2020 Kalajoki erottui monista muista matkailukohteista onnistumalla kääntämään haastavan koronatilanteen edukseen erityisesti kotimaan matkailun ansiosta.
Matkailutilastot 2020: Kotimaan matkailijoiden ryntäys
Vaikka vuosi alkoi epävarmasti, Kalajoen matkailu kukoisti loppuvuotta kohden:
Kotimaisten osuus: Vuosina 2018–2020 kotimaiset matkailijat tuottivat keskimäärin 97 % Kalajoen kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä.
Suhdanne: Huhti-toukokuun syvän pudotuksen jälkeen kesä ja syksy olivat vilkkaita. Majoituskapasiteetti ja palvelut kehittyivät voimakkaasti, ja Hiekkasärkkien alue houkutteli laajoja massoja turvallisena ulkoilmakohteena.
Taloudellinen kantokyky: Matkailutulojen ja vahvan elinkeinorakenteen ansiosta Kalajoen kaupunki teki poikkeuksellisen ylijäämäisen tilinpäätöksen, vaikka yleinen maailmantalous oli syvässä taantumassa.
Kalajoen Marinan kehitys: Tulevaisuuden virstanpylväät
Marinan alueen kehittäminen oli vuonna 2020 yksi kaupungin keskeisimmistä investointikohteista:
Masterplan: Vuoden aikana työstettiin Kalajoen Marinan Masterplania, jonka tavoitteena oli luoda kokonaisnäkemys alueesta korkeatasoisena vierasvenesatamana ja virkistyskeskuksena.
Infrastruktuuri: Alueen katuverkosto ja perusinfra valmistuivat vuoden 2020 loppuun mennessä, mikä mahdollisti yksityisten investointien (kuten loma-asuntojen) käynnistymisen.
Investoinnit: Alueelle on jo toteutunut kymmenillä miljoonilla euroilla yksityisiä investointeja huoneistoihin. Itse vierasvenesataman rakennustyöt jatkuvat tavoitteena avautuminen kesällä 2026.
Rakennushankkeet 2020
Kaupungin investointiohjelma eteni suunnitellusti:
Merenojan yhtenäiskoulu: Kaupungin historian suurin talonrakennusinvestointi eteni rakennusvaiheessa.
Pohjankylän päiväkoti: Uusi, moderni päiväkoti valmistui ja otettiin käyttöön lokakuussa 2020.
Asuntorakentaminen: Keskustaan nousi uusia kerrostaloja, kuten Kalajoen Vuokra-asuntojen uudiskohteita, vastaamaan kasvavaan asuntotarpeeseen.
Tässä ovat Kalajoen urheilun tärkeimmät tapahtumat vuonna 2020:
1. Jääkiekko: JHT ja keskeytynyt kausi
Suomi-sarja: JHT Kalajoki pelasi vahvaa kautta Suomi-sarjassa. Kausi kuitenkin keskeytettiin maaliskuussa 2020 juuri ennen ratkaisupelejä koronapandemian vuoksi. Mestaruutta tai mitaleja ei jaettu.
Talous ja fanit: Syksyllä 2020 uusi kausi alkoi tiukoilla rajoituksilla. Pirkonsuon jäähallin yleisömääriä rajoitettiin rankasti, ja loppuvuodesta pelejä pelattiin kokonaan ilman yleisöä, mikä oli seuralle taloudellinen haaste.
2. Suurtapahtumien perumiset
Beachfutis Finnish Open: Hiekkasärkkien kesän suurin urheilutapahtuma, Beachfutis, jouduttiin perumaan heinäkuulta 2020. Tämä oli kova isku paitsi K-Pallolle, myös koko alueen matkailulle.
Hiekkasärkät rata-ajot ja Drifting: Monet moottoriurheilutapahtumat lentokentällä joko peruttiin tai järjestettiin hyvin pienimuotoisesti ilman yleisöä.
Yksilöurheilu ja Kalajoen Junkkarit
Painonnoston menestys: Kalajoen Junkkarit jatkoi vahvaa perinnettään. Alkuvuodesta (ennen sulkuja) Junkkareiden painonnostajat, kuten Jani Heikkinen, saavuttivat SM-mitaleita.
Hiihto: Saaristohiihto ja muut perinteiset talvitapahtumat ehdittiin järjestää alkuvuodesta 2020 ennen maaliskuun rajoituksia, vaikka lumitilanne oli paikoin haastava leudosta talvesta johtuen.
Yleisurheilu: Kesän kilpailukausi oli typistetty, mutta Junkkareiden nuoret yleisurheilijat pärjäsivät hyvin piirinmestaruustasolla poikkeusjärjestelyistä huolimatta.
4. Golf: Kesän yllättäjä
Kalajoki Golf: Golf oli yksi harvoista lajeista, joka hyötyi vuodesta 2020. Koska golf on ulkolaji, jossa turvavälit on helppo pitää, kierrosmäärät Hiekkasärkillä nousivat ennätyslukemiin kotimaanmatkailun vauhdittamana.
5. Liikuntapaikkarakentaminen
Merenojan yhtenäiskoulun liikuntasali: Vuonna 2020 Merenojan uuden yhtenäiskoulun rakennustyöt etenivät, mikä tarkoitti uuden, suuren palloiluhallin valmistumisen lähestymistä paikallisten seurojen käyttöön.
Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2020?
Rautiossa vuosi 2020 oli toiminnan täyteinen, vaikka koronapandemia toikin omat rajoituksensa. Kylän suurin puheenaihe ja hanke oli uuden monitoimitalon rakentaminen.
Tässä ovat Rautio-kohtaiset kohokohdat vuodelta 2020:
Raution monitoimitalo "Rautiotalo"
Rakennustyöt:Vuosi 2020 oli uuden monitoimitalon rakentamisen ydinvuosi. Hanke oli kylälle historiallinen, sillä uusi rakennus suunniteltiin korvaamaan huonokuntoinen vanha koulu.
Kyläyhteisön hanke:Hanke on ollut erinomainen esimerkki kylän yhteishengestä, sillä talo toimii paitsi kouluna ja päiväkotina, myös kyläläisten yhteisenä harrastus- ja kohtaamispaikkana
Kylän elinvoima ja palkinnot
Palkittu kylä:Rautio valittiin aiemmin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi (2019), ja vuonna 2020 kylä jatkoi aktiivista kehittämistyötään tämän maineen siivittämänä.
Matkailu ja retkeily: Pandemian myötä suomalaiset innostuivat lähimatkailusta. Raution luontokohteet, kuten Vääräjoen rannat ja retkeilyreitit, vetivät puoleensa paikallisia ulkoilijoita enemmän kuin tavallisesti.
Raution urheilu
Pitäjänmestaruushiihdot:Alkuvuodesta (helmikuussa) ehdittiin järjestää perinteisiä hiihtokilpailuja ennen laajempia koronarajoituksia.
Harrastustoiminta: Kevään ja syksyn harrastuspiirit monitoimitalolla ja muissa tiloissa jouduttiin osin perumaan tai järjestämään rajoitetusti, mikä oli kova paikka kylän vilkkaalle seuraelämälle.
4. Maatalous ja kyläarki
Sadonkorjuu: Maatalousvaltaisessa kylässä vuosi 2020 muistetaan sään puolesta vaihtelevana, mutta ruuantuotanto jatkui normaalisti huolimatta maailmanlaajuisesta kriisistä.
- Yhteishenki: Koronan alkaessa kylällä organisoitiin naapuapua esimerkiksi kauppa-asioinnissa niille, jotka kuuluivat riskiryhmiin.
