Mitä tapahtui toukokuusssa 2026?

Toukokuussa 2026 Suomessa juhlittiin historiallista urheilumenestystä, kun Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti MM-kultaa.

Kuukauden aikana järjestettiin myös suuria viihdetapahtumia, ja asuntomarkkinoiden tulevaisuus herätti laajaa keskustelua. Alta näet toukokuun 2026 merkittävimmät tapahtumat.

Urheilu ja viihde

• Jääkiekon MM-kisat: Sveitsissä 15.–31. toukokuuta järjestetyt Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut päättyivät Suomen juhliin. Leijonat voitti MM-kultaa kaatamalla Sveitsin finaalissa jatkoerässä lukemin 1–0 Konsta Heleniuksen maalilla.

  Euroviisut 2026: Itävallan Wienissä järjestetyn Eurovision laulukilpailun finaali kilpailtiin 16. toukokuuta. Voittajaksi nousi Bulgaria. Suomea edustaneet Linda Lampenius ja Pete Parkkonen sijoittuivat kappaleellaan Liekinheitin kuudenneksi.

  Suuret keikat: Artisti Käärijä esiintyi 23. toukokuuta Helsingin Veikkaus Arenalla uransa tähän asti suurimmassa omassa stadionkonsertissaan.

Kotimaan ilmiöt ja uutiset

• "Hopeatsunami" puhutti: Kotimaisten kielten keskus (Kotus) valitsi toukokuun sanaksi hopeatsunamin. Sana nousi julkisuuteen ennusteesta, jonka mukaan suurten ikäluokkien vanhenemisen vuoksi lähes 30 % Suomen asunnoista uhkaa jäädä tyhjilleen seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

  Kevään valmistujaiset: Ammatillisista oppilaitoksista ja lukioista valmistui kuun lopussa uusia ammattilaisia ja ylioppilaita. Esimerkiksi kouvolalaisesta Eduko-oppilaitoksesta valmistui kevään aikana lähes 400 opiskelijaa.

Ukrainan sota toukokuun aikana

Toukokuussa 2026 Ukrainan sotaa leimasivat Venäjän tekemät historialliset drooni- ja ohjusiskut, rintamalinjojen jähmettyminen sekä Ukrainan kiihtyvä robottisota ja iskut Venäjän ilmapuolustusta vastaan.

YK varoitti kuun lopussa sotatilanteen eskaloitumisesta ja hallitsemattomasta kierteestä massiivisten iskujen seurauksena. Alla on tiivistelmä toukokuun 2026 tärkeimmistä sotatapahtumista.

Ilmasota ja ennätysmäiset droonihyökkäykset

• Ennätysmäärä drooneja: Venäjä laukaisi toukokuun aikana kohti Ukrainaa historian suurimman määrän pitkän kantaman drooneja – yhteensä 8 150 kappaletta. Tämä oli 24 % enemmän kuin huhtikuussa. Lisäksi Venäjä ampui yli 200 ohjusta. Ukrainan ilmavoimat ilmoitti torjuneensa yli 90 % näistä kohteista. [

  Massiiviset iskut Kiovaan: Erityisesti toukokuun 23.–24. päivien välisenä yönä Venäjä teki tuhoisan ilmaiskuallon Kiovaan. Iskussa käytettiin muun muassa uutta Oreshnik-keskimatkan ballistista ohjusta, ja se vaurioitti useita hallinto- ja kulttuurirakennuksia.

  Uudenmaan droonivaroitus: Toukokuun puolivälissä Suomessa annettu drooniuhkavaroitus nousi uudelleen otsikoihin kuun lopussa. Paljastui, että tilanne johtui Ukrainan tekemästä virheestä laajassa iskussa Venäjälle, jolloin Ukraina itse varoitti Suomea vahingossa meitä kohti suunnatuista drooneista.

Tilanne rintamilla ja taktiikan muutokset

• Venäjän etenemisen hyytyminen: Sota-analyysien mukaan Venäjän maajoukkojen etenemistahti romahti toukokuussa alimmilleen vuosiin. Sodantutkimuslaitos ISW:n datan mukaan Venäjä jopa menetti nettomääräisesti aluetta noin 100 neliömailia Ukrainan vastaiskuissa.

  Robottiarmeijan nousu: Ukraina tasoitti Venäjän miesylivoimaa miehittämättömillä maajoneuvoilla ja roboteilla. Sotilaat ohjasivat rintamalla toimivia taistelurobotteja etänä suojista käsin, mikä muutti sotaa entistä vahvemmin etäohjattavaksi.

  Iskut Venäjän ilmapuolustukseen: Ukraina jatkoi järjestelmällistä iskukampanjaansa Venäjän tutkia ja ilmapuolustusjärjestelmiä vastaan (kuten Pantsir-järjestelmät Krimillä). Toukokuun 26.–27. päivinä tehdyllä Storm Shadow -ohjusiskulla tuhottiin muun muassa Venäjän viestintäyksiköitä Taganrogin lentotukikohdassa.

Gazan sota tilanne toukokuussa

Toukokuussa 2026 Gazan sotaa leimasivat aselepoa rikkoneet uudet Israelin iskut, Hamasin korkeimman johdon eliminointi sekä Israelin päätös laajentaa alueellista kontrolliaan Gazassa.

Vaikka alueella oli lokakuussa 2025 solmittu näennäinen aseleposopimus, sotatoimet kiihtyivät ja YK varoitti siviilien elintilan kapenevan olemattomiin. Alla on tiivistelmä Gazan tilanteesta toukokuussa 2026.

Israel laajensi maahallintaansa ja iski johtajia vastaan

• Määräys 70 % alueen haltuunotosta: Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu antoi toukokuun lopussa armeijalle käskyn ottaa haltuunsa 70 prosenttia Gazan alueesta. Tämä rikkoi aiemman rauhansuunnitelman rajoja ja herätti kansainvälistä pelkoa palestiinalaisten pysyvästä pakkosiirrosta.

  Hamasin uuden komentajan eliminointi: Israelin ilmaisku Gazan kaupunkiin tappoi Hamasin sotilaallisen siiven vastikään valitun uuden johtajan Mohammed Odehin sekä hänen perheensä. Vain päivää myöhemmerin iskussa kuoli myös pataljoonankomentaja Imad Asleem.

  Iskut rahoitusverkostoihin: Khan Younisissa tehdyssä autoon kohdistuneessa iskussa Israel eliminoi Ihab Khrizimin, joka vastasi Hamasin rahavirtojen siirroista ja asevalmistuksesta.

Humanitaarinen katastrofi ja uhrien määrä

• Uhrien kokonaismäärä nousi: Gazan terveyministeriön ja YK:n ihmisoikeustoimiston (OHCHR) mukaan sodan kokonaisuhrien määrä ylitti toukokuussa 73 000 kuollutta konfliktin alusta laskettuna. Pelkästään aselepoilmoituksen jälkeen Israelin iskuissa on raportoitu kuolleen lähes tuhat ihmistä.

  Eid al-Adha -juhlan veriset iskut: Muslimien tärkeän juhlan alla toukokuun lopussa tehdyissä ilmaiskuissa kuoli ainakin 26 palestiinalaista eri puolilla Gazaa.

  Avustusten puute ja elinkelvottomuus: YK raportoi, että lähes koko Gazan väestö elää evakossa jatkuvasti kutistuvalla kaistaleella. Sairaanhoito-, puhtaanapito- ja ruoantuotantojärjestelmät ovat lähes täysin tuhoutuneet jatkuvan saarron vuoksi.

Alueellinen laajeneminen

Kansainvälinen huomio siirtyi osittain Gazasta laajempiin rintamiin, sillä Israel laajensi toukokuussa maahyökkäystään Etelä-Libanonissa Hizbollahia vastaan, mikä liittyy laajempaan alueelliseen konfliktiin Iranin ja sen liittolaisten kanssa.

Aselepoon liittyvät diplomaattiset neuvottelut ja Israelin toimet Libanonin rintamalla etenivät toukokuussa 2026 seuraavasti:

Aseleponeuvottelujen ajautuminen kriisiin

• Sopimuksen mureneminen: Lokakuussa 2025 solmittu hauras aseleposopimus rakoili pahasti. Egyptin ja Qatarin johtamat välitysyritykset Gazan pysyvästä tulitauosta polkivat toukokuussa paikallaan, koska Israel kieltäytyi vetäytymästä strategiselta Philadelphi-käytävältä Gazan ja Egyptin rajalla.

  Panttivankitilanne: Hamasin sisäinen viestintä oli johtajien eliminointien vuoksi sekasorrossa. Tämä vaikeutti neuvotteluita jäljellä olevien israelilaisten panttivankien vapauttamisesta, sillä Israel vaati takeita elossa olevien määrästä ennen uusien myönnytysten tekemistä.

  Diplomaattinen paine: Yhdysvallat ja EU-maat lisäsivät diplomaattista painetta Israelia kohtaan erityisesti sen jälkeen, kun Israel ilmoitti tavoitteestaan ottaa 70 % Gazasta pysyvään sotilaalliseen hallintaan, mikä rikkoi aiempia rauhansuunnitelmia.

Tilanteen kärjistyminen Libanonin rintamalla

• Maahyökkäyksen laajentaminen: Israel käänsi toukokuussa sotilaallisen painopisteensä yhä vahvemmin pohjoiseen ja laajensi maahyökkäystään Etelä-Libanonissa. Israelin tavoitteena oli työntää Hizbollah-militantit pysyvästi Litani-joen pohjoispuolelle

  Rajut ilmaiskuallot: Israelin ilmavoimat tekivät toukokuun aikana laajoja iskuja Libanonin pääkaupungin Beirutin eteläosiin sekä Bekaan laaksoon tuhoten Hizbollahin asevarastoja ja laukaisualustoja.

  Vastaiskut Israeliin: Hizbollah vastasi iskuihin laukaisemalla satoja drooneja ja ohjuksia Pohjois-Israeliin, mikä piti alueen siviiliväestön evakuoituna ja hälytystilassa koko toukokuun ajan.

Iranin sodan tilanne toukokuussa?

Toukokuussa 2026 Iranin sota oli hauraassa tulitaukovaiheessa, mutta neuvottelut pysyvästä rauhasta ajautuivat kriisiin.

Helmikuussa 2025 käynnistynyt suora sota Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan ("12 päivän sota" / Operation Epic Fury) oli vaatinut tuhansia kuolonuhreja ja raunioittanut Iranin talouden. Toukokuussa tilannetta leimasivat diplomaattinen vääntö, Hormuzinsalmen saarto sekä Iranin sisäinen kiristynyt kuri.

Jännittyneet tulitaukoneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa

• Aiesopimus tavoitteena: Yhdysvallat ja Iran luonnostelivat toukokuun lopussa aiesopimusta tulitauon pidentämisestä 60 päivällä. Sopimuksen oli määrä käynnistää viralliset neuvottelut Iranin ydinohjelmasta ja helpottaa Yhdysvaltojen merisaartoa.

  Trumpin vaatimukset: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati kuun lopussa muutoksia sopimusluonnokseen. Hän oli huolissaan Iranin jäädytettyjen varojen vapauttamisesta sekä siitä, miten Iranin pitkälle rikastettu uraani saataisiin turvattua.

  Iranin kova linja: Iranin johto kieltäytyi keskustelemasta ydinohjelmastaan ja vaati varojensa välitöntä vapauttamista. Parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf totesi, että myönnytyksiä saadaan ohjuksilla, ei neuvotteluilla.

Hormuzinsalmen kriisi ja öljymarkkinat

• Merireitti suljettuna: Iran piti maailman tärkeimmän öljynvientiväylän, Hormuzinsalmen, pääosin suljettuna siviililiikenteeltä koko toukokuun ajan. Iranin vallankumouskaarti (IRGC) valvoi salmea ja käytti merimiinoja estääkseen vapaan navigoinnin.

  Öljyn hinnan heilahtelu: Polttoainekriisin vuoksi Brent-öljyn hinta kävi toukokuussa korkeimmillaan yli 110 dollarissa barrelilta. Hinta laski kuun lopussa 92 dollariin sopimustoiveiden herättyä.

Sisäinen kurjistuminen ja puhdistukset

• Sodan varjolla tehdyt pidätykset: Iranin poliisi ilmoitti toukokuussa pidättäneensä yli 6 500 "petturia ja vakoojaa". Amnesty International raportoi hallinnon käyttävän sotaa keppihevosena toisinajattelijoiden, toimittajien ja vähemmistöjen vaimentamiseen.

  Talousromahdus: Sodan ja Yhdysvaltojen merisaarron vuoksi Iranin talous oli sekasorrossa. Teheranin kaltaisissa suurkaupungeissa siviilit keskittyivät pelkkään selviytymiseen hintojen nousun ja iskujen tuhoaman infrastruktuurin keskellä.

Alueelliset kytkökset

Sodan liekit heijastuivat laajasti alueelle. Iranin ilmoitettua toukokuun lopussa, ettei se jatka rauhanneuvotteluja ennen kuin Israel lopettaa omat sotatoimensa, Israel vastasi laajentamalla maahyökkäystään Etelä-Libanonissa Iranin tärkeintä liittolaista, Hizbollahia, vastaan.

Kiinan rooli maailman politiikassa toukokuussa?

Toukokuussa 2026 Kiina asemoi itsensä maailmanpolitiikan keskeiseksi ankkuriksi ja välittäjäksi, hyödyntäen Yhdysvaltojen sisäistä hajaannusta ja Donald Trumpin ”America First” -politiikkaa.

Kuukauden aikana Pekingissä nähtiin historiallista diplomatiaa, kun Kiina isännöi peräkkäin sekä Yhdysvaltojen että Venäjän presidenttejä ja vahvisti asemaansa globaalin etelän johtajana. Alla näet Kiinan roolin tärkeimmät painopisteet toukokuussa 2026.

Suurvaltasuhteet ja historialliset huippukokoukset

• Trumpin vierailu Pekingissä: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki toukokuun puolivälissä valtiovierailun Kiinaan. Tapaamisessa Trump kutsui Xi Jinpingin vastavierailulle ja kuvaili tätä suurenmoiseksi johtajaksi, mikä herätti lännessä kritiikkiä Yhdysvaltojen heikkoudesta.

  Putinin vierailu ja kulissien takainen särö: Vain neljä päivää Trumpin lähdön jälkeen, 19.–20. toukokuuta, Venäjän presidentti Vladimir Putin matkusti Pekingiin tapaamaan Xi Jinpingiä. Kulisseista vuoti kuitenkin poikkeuksellista tietoa: Xin raportoitiin sanoneen Trumpille, että ”Putin saattaa vielä katua hyökkäystään Ukrainaan”. Julkinen kiistämättömyys viittasi Kiinan kasvavaan etäisyydenottoon Venäjän sotatoimista.

  Taiwan-kysymys neuvottelukorttina: Trump väläytti toukokuussa, että Yhdysvaltojen Taiwanille suunnattu 14 miljardin dollarin asepaketti voisi toimia ”hyvänä neuvottelukorttina” Kiinan kanssa. Xi puolestaan varoitti maiden ajautuvan suoraan konfliktiin, jos Taiwanin tilannetta käsitellään väärin.

Rooli Lähi-idän ja maailmantalouden kriiseissä

• Iranin sodan taustavaikuttaja: Hormuzinsalmen merisaarron ja Iranin sodan kurittaessa maailmantaloutta Kiina nousi avainasemaan. Iran kieltäytyi toukokuun lopussa hyväksymästä Yhdysvaltojen tulitaukosopimusta ennen kuin se saisi taloudelliset ja poliittiset takuut suoraan Kiinalta.

  Globaalin etelän johtajuus YK:ssa: Ulkoministeri Wang Yi johti toukokuun lopussa YK:n turvallisuusneuvoston avointa keskustelua. Kiina vaati globaalin etelän maiden painoarvon nostamista ja vastusti länsimaiden yksipuolisia pakotteita esiintyen kehittyvien maiden suojelijana.

Talousmahti ja kauppapoliittinen uhma

• Trumpin tariffien vastustaminen: Kiina tiukensi toukokuun alussa linjaansa Trumpin uhkaamia uusia tullimaksuja vastaan. Siinä missä Eurooppa kärsi ahdistuksesta Yhdysvaltojen kauppapolitiikan edessä, Kiina pyrki täyttämään Yhdysvaltojen jättämää tyhjiötä markkinoilla.

  Uusi viisivuotissuunnitelma: Maaliskuussa hyväksytyn 15. viisivuotissuunnitelman (2026–2030) toimeenpano eteni toukokuussa. Suunnitelman mukaisesti Kiina keskittyi omavaraisuuden lisäämiseen, teknologiseen robottikehitykseen ja vientivetoiseen elvytykseen.

Tärkeimmät tapahtumat Suomessa toukokuun aikana

Toukokuussa 2026 Suomessa puhuttivat historiallinen urheilumenestys, poikkeuksellinen droonivaroitus sekä asuntomarkkinoiden synkkä tulevaisuudennäkymä.

Alta näet toukokuun 2026 merkittävimmät tapahtumat ja ilmiöt Suomessa.

Urheilu ja viihde

• Jääkiekon MM-kulta: Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti MM-kultaa Sveitsissä järjestetyissä kisoissa. Leijonat kaatoi finaalissa Sveitsin jatkoerässä lukemin 1–0 Konsta Heleniuksen maalilla, mikä käynnisti valtaisan kansanjuhlan ympäri Suomea.

  Euroviisuhuuma: Suomea Itävallan Wienissä järjestetyssä Eurovision laulukilpailussa edustaneet Linda Lampenius ja Pete Parkkonen sijoittuivat kappaleellaan Liekinheitin hienosti kuudenneksi.

  Käärijän stadionkonsertti: Artisti Käärijä teki suomalaista viihdehistoriaa esiintymällä 23. toukokuuta Helsingin Veikkaus Arenalla uransa tähän asti suurimmassa omassa stadionkonsertissaan täydelle katsomolle.

Kotimaan uutiset ja ilmiöt

• "Hopeatsunami" ja tyhjenevät asunnot: Kotimaisten kielten keskus (Kotus) valitsi kuukauden sanaksi hopeatsunamin. Sana nousi otsikoihin ennusteesta, jonka mukaan väestön vanhenemisen vuoksi lähes 30 % Suomen asunnoista uhkaa jäädä tyhjilleen seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

  Ukrainan droonivahinko: Toukokuun lopussa paljastui, että Suomessa aiemmin keväällä annettu poikkeuksellinen drooniuhkavaroitus johtui Ukrainan tekemästä virheestä. Laajan iskukampanjan aikana Ukraina oli epähuomiossa varoittanut Suomea meitä kohti suunnatuista drooneista.

  Suomen valtion taloudellinen tilanne?

Suomen valtiontalous on toukokuun 2026 tiedon valossa kahtiajakoisessa tilanteessa: bruttokansantuote on kääntynyt selvään nousukiitoon, mutta valtion budjetin alijäämä ja velkaantuminen syvenevät yhä huolestuttavasti.

Tilastokeskuksen toukokuun lopun lukujen mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä peräti 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tämä nosti Suomen talouskasvun teollisuusmaiden (OECD) kärkisijoille. Kasvusta huolimatta valtion kassa ammottaa tyhjyyttään, ja kansainväliset kriisit, kuten Iranin sota ja energian hinnan nousu, varjostavat tulevaisuutta.

Alta näet tarkemman jaotuksen valtiontalouden nykytilasta.

1. Talouskasvu ja kulutus (Valopilkku)

• Kasvun kiihtyminen: Vuoden 2026 alun 0,9 % kasvupyrähdys oli laaja-alaista. Sitä siivittivät erityisesti kotitalouksien pitkään patoutunut ja nyt piristynyt kulutus, vienti sekä julkiset investoinnit.

  Teollisuus elpyy: Erityisesti metsä- ja kemianteollisuus sekä yksityiset palvelualat vetävät taloutta ylöspäin.

  Maltillinen inflaatio: Todellinen inflaatio on pysynyt Suomessa matalana (alkuvuodesta reilussa yhdessä prosentissa), mikä parantaa kuluttajien ostovoimaa – vaikka kuluttajien pelot ja uskomukset inflaation tasosta laahaavatkin perässä.

2. Valtion velka ja budjetin alijäämä (Synkkä puoli)

• Historian suurin velkapotti: Suomen valtionvelka saavutti huhtikuun 2026 lopussa uuden ennätyksen, noin 196,6 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 34 716 euroa jokaista suomalaista kohden.

  Korkomenojen raju nousu: Velan korkokustannukset lohkaiset valtion budjetista vuonna 2026 jo yli 3,25 miljardia euroa. Tämä on pois muiden julkisten palvelujen rahoituksesta.

  Alijäämä syvenee: Valtiovarainministeriön kevään 2026 ennusteen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä syvenee 4,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Syynä tähän ovat talouskasvun hidastuminen globaalien kriisien vuoksi sekä hävittäjä- ja puolustushankintojen kirjaaminen valtion menoiksi.

  Velkasuhde karkaa: Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan nousevan tänä vuonna yli 91 prosenttiin ja jatkavan kasvuaan aina vuoteen 2030 saakka, jolloin se uhkaa ylittää 99 % ilman uusia rajuja korjausliikkeitä.

3. Tulevaisuuden riskit ja hidasteet

• Iranin kriisi ja energian hinta: Lähi-idässä jatkuva Iranin sota ja sen aiheuttama polttoaineiden hinnannousu jarruttavat loppuvuoden kasvunäkymiä ja lisäävät yleistä epävarmuutta markkinoilla.

  Rakennusalan ahdinko: Vaikka muu talous piristyy, asuntorakentaminen toipuu erittäin hitaasti, ja asuntomarkkinoiden pitkäaikainen hiipuminen ("hopeatsunami") varjostaa kiinteistöalaa.

• Mitä tapahtui Kalajoella toukokuussa ?

Toukokuussa 2026 Kalajoella valmistauduttiin historiallisen suuren kesäkauden avaukseen, käynnistettiin Hiekkasärkkiä koskevat Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeet ja heräteltiin matkailua terassikauden muodossa.

Alta näet toukokuun 2026 keskeisimmät tapahtumat ja uutiset Kalajoelta.

Jättimäisten kesätapahtumien loppukiri

• Farmari 2026 -valmistelut: Kalajoen lentokentällä tehtiin toukokuussa kuumeisesti töitä, sillä kaupunki valmistautuu historian suurimpaan yleisötapahtumaansa, kesäkuun lopussa järjestettävään Farmari-maatalousnäyttelyyn. Toukokuun lopussa tapahtumaan oli enää neljä viikkoa, ja alueelle odotetaan kymmeniä tuhansia vieraita.

  Kalajoki Marina ja Vesille-messut: Hiekkasärkkiä ja uutta satama-aluetta valmisteltiin kesäkuun alussa häämöttävää Vesille 2026 -suurtapahtumaa varten, jonka on määrä esitellä veneilyä ja vesiharrastuksia.

Matkailu ja kulttuuri

• Oulu2026-ohjelma käynnistyi: Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi Oulu2026 näkyi Kalajoella, joka on yksi hankkeen virallisista kumppanikunnista. Toukokuussa käynnistettiin ensimmäisiä kesäkauden kulttuuri- ja taideprojekteja, jotka tuovat alueelle kansainvälistä näkyvyyttä.

  Terassikauden avaus: Hiekkasärkillä otettiin varaslähtö kesään, kun esimerkiksi Ravintola Lokkilinnan aurinkoterassilla juhlittiin virallisia terassikauden avajaisia livemusiikin siivittämänä heti toukokuun alussa.

Koulut ja elinkeinoelämä

• Kevätlukukausi päätökseen: Kalajoen peruskoulujen ja lukion kevätlukukausi päättyi lauantaina 30. toukokuuta, jolloin nuoret pääsivät ansaitulle kesälomalle ja uudet ylioppilaat saivat lakkinsa.

• Yrittäjyysinfot: Paikallisia asukkaita aktivoitiin toukokuun puolivälissä Työmarkkinatorin "Minustako yrittäjä" -infotilaisuudessa, jolla pyrittiin vastaamaan Kalajoen kasvavan matkailun ja palvelusektorin työvoima- ja yritystarpeisiin.

Mitä tapahtui huhtikuussa 2026?

 

Huhtikuu 2026 oli merkittävä erityisesti avaruustutkimuksen ja tähtitieteellisten ilmiöiden osalta. Tässä on kooste kuukauden keskeisistä tapahtumista:

Avaruus ja tähtitiede

• Artemis II -lento: NASA laukaisi 1. huhtikuuta historiallisen Artemis II -lennon, joka oli ensimmäinen miehitetty lento Kuun ympäri yli 50 vuoteen.

• Planeettaparaati: Huhtikuun puolivälissä (16.–23.4.) nähtiin harvinainen ilmiö, jossa Merkurius, Mars, Saturnus ja Neptunus muodostivat visuaalisen linjan taivaalla.

• Komeetta C/2026 A1: Komeetta saavutti perihelinsä eli ratansa lähimmän pisteen Aurinkoa 4. huhtikuuta.

Juhlapyhät ja kalenteritapahtumat Suomessa

• Pääsiäinen: Vuoden 2026 pääsiäistä vietettiin huhtikuun alussa:

  • Pitkäperjantai: 3. huhtikuuta

  • Pääsiäispäivä: 5. huhtikuuta

  • 2. pääsiäispäivä: 6. huhtikuuta

• Kesäaikaan siirtyminen: Kellot siirrettiin kesäaikaan juuri ennen huhtikuun alkua, sunnuntaina 29. maaliskuuta.

Muita uutisia

• Kimberly-Clarkin palo: Kaliforniassa sijaitseva suuri paperinvalmistaja Kimberly-Clarkin varastohalli tuhoutui tuhopoltossa 7. huhtikuuta, aiheuttaen merkittäviä vahinkoja

• Vappu: Kuukausi päättyi perinteisesti vappuaatton juhlintaan 30. huhtikuuta.

Huhtikuussa 2026 Iranin ja Yhdysvaltojen sekä Israelin välinen sota siirtyi kiihkeän alun jälkeen uuteen vaiheeseen, jota leimasivat hauras tulitauko ja kiristynyt merisaarto Hormuzinsalmessa.

Keskeiset sotatapahtumat ja tilanne

• Tulitauko: Yhdysvallat, Israel ja Iran sopivat hauraasta tulitauosta 7.–8. huhtikuuta noin viiden viikon taistelujen jälkeen.

• Saartorengas Hormuzinsalmessa: Tulitauosta huolimatta huhtikuun loppupuolella käynnistyi ”kaksoissaarto”. Iranin vallankumouskaarti (IRGC) pyrki estämään kauppamerenkulun Hormuzinsalmessa, mihin Yhdysvallat vastasi Iranin satamien merisaarrolla 13. huhtikuuta alkaen.

• Aktiiviset selkkaukset: Vaikka suuret ilmapommitukset vähenivät, taistelut jatkuivat sijaissotien kautta. Esimerkiksi Hezbollah iski FPV-lennokeilla Israelin pohjoisosiin huhtikuun lopussa.

• Humanitaarinen kriisi: Sodan seurauksena miljoonat ihmiset olivat huhtikuuhun mennessä joutuneet pakenemaan kodeistaan erityisesti Libanonissa. 

Diplomaattiset ja poliittiset käänteet

• Rauhantunnustelut: Iran esitti huhtikuun lopussa uuden kymmenkohtaisen rauhanehdotuksen. Samaan aikaan Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi neuvotteli Omanissa ja Moskovassa Hormuzinsalmen avaamisesta.

• Iranin johto: Helmikuun iskuissa vakavasti loukkaantunut uusi korkein johtaja Mojtaba Khamenei jatkoi toipumistaan huhtikuussa.

• Talouskriisi: Iranin rialin arvo romahti huhtikuun lopussa ennätysalas, ollen yli 1,8 miljoonaa rialia per dollari.

Tilastot (tilanne 30.4.2026)

Osapuoli,	Tappiot / Vahingot
Iran	Tuhansia kuolleita, merkittäviä vaurioita ydinohjelmalle ja ohjusjoukoille.
Israel	18 sotilasta ja 28 siviiliä kuollut, noin 50 miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
Yhdysvallat	15 sotilasta kuollut, vaurioita tutka- ja ilmatorjuntajärjestelmille (kuten THAAD ja Patriot).

Oliko sota laiton?

Kysymys sodan laillisuudesta on monimutkainen ja riippuu siitä, kenen näkökulmasta ja minkä kansainvälisen oikeuden säännöksen valossa asiaa tarkastellaan. Huhtikuuhun 2026 mennessä keskustelu jakautui kolmeen päälinjaan:

1. YK:n peruskirja ja voimankäyttö

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan sota oli ongelmallinen, koska sille ei ollut YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta.

• Iranin näkökulma: Iran piti Yhdysvaltojen ja Israelin iskuja laittomana hyökkäyssotana ja suvereniteettinsa loukkauksena.

• Yhdysvaltojen ja Israelin näkökulma: Osapuolet perustelivat toimiaan YK:n peruskirjan 51. artiklalla, joka sallii oikeuden itsepuolustukseen. Ne väittivät iskujen olleen ennaltaehkäiseviä ja välttämättömiä Iranin välittömän ydinaseuhan ja ohjusiskujen estämiseksi.

2. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus (sodan oikeussäännöt)

Vaikka itse sodan aloittamisen oikeutuksesta (jus ad bellum) kiisteltiin, huhtikuussa 2026 huomio kiinnittyi sodankäynnin sääntöihin (jus in bello):

• Iskut siviilikohteisiin: Ihmisoikeusjärjestöt syyttivät molempia osapuolia laittomuuksista. Iranin lennokki-iskut Israelin kaupunkeihin ja Israelin pommitukset Libanonin ja Iranin asutuskeskuksissa herättivät syytöksiä suhteellisuusperiaatteen rikkomisesta.

• Merisaarto: Hormuzinsalmen saartoa pidettiin laajalti laittomana kansainvälisen merioikeuden (UNCLOS) mukaan, sillä se esti vapaan merenkulun kansainvälisillä vesillä.

3. Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) rooli

Huhtikuussa 2026 useat maat ja järjestöt jättivät ICC:lle tutkintapyyntöjä mahdollisista sotarikoksista. Tuomioistuin ei kuitenkaan ole antanut lopullista päätöstä sodan "laittomuudesta", sillä prosessit ovat hitaita ja monet osapuolet (kuten Yhdysvallat ja Israel) eivät tunnusta ICC:n toimivaltaa kaikissa asioissa.

Yhteenvetona: Suurin osa maailman valtioista piti sotaa "laiton-termin" sijaan "kansainvälisen oikeuden vastaisena", koska se alkoi ilman YK:n nimenomaista lupaa. Länsivallat kuitenkin katsoivat toiminnan olleen oikeutettua itsepuolustusta.

Miten USA.n oikeusviranomaiset ovat asiaa tulkinneet

Yhdysvaltojen oikeusviranomaisten ja hallinnon tulkinta nojaa vahvasti presidentin laajoihin valtaoikeuksiin ja itsepuolustukseen perustuvaan argumentaatioon. Huhtikuun 2026 lopussa hallinto esitti useita virallisia perusteluja sodan jatkamiselle ilman kongressin erillistä lupaa.

Hallinnon keskeiset oikeudelliset linjaukset

• Itsepuolustus ja jatkuva konflikti: Ulkoministeriön oikeudellinen neuvonantaja Reed Rubinstein esitti 24. huhtikuuta 2026, että sota on oikeutettu vastaus Iranin vuosikymmeniä kestäneeseen aggressioon. Hänen mukaansa kyseessä ei ole uusi sota, vaan pitkäaikaisen konfliktin jatkumo, jolloin presidentillä on oikeus toimia ilman uutta valtuutusta itsepuolustukseksi.

• Sotavaltuudet (War Powers Act): Hallinto joutui huhtikuussa vastaamaan lakiin, joka vaatii presidenttiä hakemaan kongressin hyväksyntää 60 päivän kuluessa sotatoimien alkamisesta.

  • Puolustusministeri Pete Hegseth väitti senaatissa 30. huhtikuuta, että hauras tulitauko pysäytti 60 päivän "kellon". Hänen mukaansa vihollisuudet olivat teknisesti päättyneet, vaikka joukkoja pidetään edelleen valmiudessa.

  • Presidentti Donald Trump on kutsunut koko sotavaltuuksia rajoittavaa lakia perustuslain vastaiseksi ja todennut, etteivät aiemmatkaan presidentit ole sitä noudattaneet.

• Ydinaseuhka: Valkoinen talo on perustellut iskuja myös tarpeella estää Irania hankkimasta ydinasetta, mitä se pitää välittömänä uhkana Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle.

Kriitikoiden ja oikeusoppineiden vastakkainen näkemys

Vaikka hallinto pitää toimiaan laillisina, monet yhdysvaltalaiset oikeusjärjestöt ja asiantuntijat ovat eri mieltä:

• New Yorkin asianajajaliitto ja useat perustuslakiasiantuntijat ovat todenneet sodan olevan laiton toukokuun 1. päivästä alkaen, koska kongressi ei ole sitä valtuuttanut.

• Heidän mukaansa tulitauko ei nollaa lain asettamaa määräaikaa, ja presidentin toimivalta ilman kongressia on päättynyt.

Oikeudellinen vääntö on siis huhtikuun päättyessä siirtynyt kysymykseen siitä, onko sota "päättynyt" tulitaukoon vai jatkuuko se lainsäädännön näkökulmasta laittomasti.

Gazan sodan tilanne huhtikuussa

Gazan tilannetta huhtikuussa 2026 leimasi erittäin hauras lokakuussa 2025 alkanut tulitauko, jota monet asiantuntijat kuvailivat enemmänkin "jatkuvaksi sodaksi" kuin todelliseksi rauhaksi. Vaikka suuret hyökkäykset olivat vähentyneet, väkivalta ja humanitaarinen kriisi syvenivät kuukauden aikana.

Sotilaallinen tilanne ja tulitauon rakoilu

• Jatkuvat iskut: Israelin joukot suorittivat huhtikuun aikana säännöllisesti ilmaiskuja ja tykistötulta eri puolilla Gazaa. Gazan viranomaisten mukaan huhtikuussa kirjattiin 377 tulitauon rikkomista.

• Uhrit: Huhtikuun aikana Gazassa kuoli ainakin 111 ihmistä ja 376 loukkaantui. YK:n ihmisoikeuspäällikkö Volker Türk totesi 10. huhtikuuta, että palestiinalaiset eivät ole turvassa missään päin aluetta huolimatta virallisesta tulitauosta.

• Hallinta ja jännitteet: Israel laajensi valvontaansa Gazan kaistan länsiosissa ja "keltaisella linjalla". Samaan aikaan Yhdysvaltojen tukemat uudet hallintorakenteet jäivät sivuun Israelin lisätessä sotilaallista painetta.

Humanitaarinen kriisi

• Avun rajoitukset: Huhtikuussa Gazaan pääsi vain noin 4 503 apurekkaa, mikä oli vain 25 % sovitusta 18 000 rekan määrästä. Erityisesti polttoainepula haittasi sairaaloiden, vesihuollon ja sähköntuotannon toimintaa.

• Terveystilanne: UNRWA raportoi ihosairauksien, kuten syyhyn ja vesirokon, leviämisestä puutteellisen hygienian ja lääkepulan vuoksi.

• Kokonaisuhrit: Huhtikuun lopun tilastojen mukaan sodan alusta (lokakuu 2023) lähtien Gazassa oli kuollut yhteensä yli 72 500 palestiinalaista.

Alueellinen kytkös

Tilanteeseen vaikutti merkittävästi helmi-maaliskuussa 2026 alkanut laajempi konflikti, jossa Yhdysvallat ja Israel tekivät iskuja Iraniin. Tämä lisäsi jännitettä myös Gazassa, ja Iranin tukema Hizbollah jatkoi iskujaan Israelia vastaan Libanonin rajalta

Ukrainan sodassa huhtikuu 2026 oli käänteentekevä kuukausi, jolloin rintamat vakihtuivat ja Venäjän odotettu kevätuuvutus hidastui merkittävästi. Vaikka taistelut olivat verisiä, Ukraina onnistui parantamaan asemiaan ja siirtämään sotaa yhä enemmän Venäjän maaperälle.

Rintamatilanne ja sotilaalliset tapahtumat

• Venäjän hyökkäyksen hyytyminen: Asiantuntijat raportoivat Venäjän keväthyökkäyksen "romahtaneen" tai hidastuneen 80 %:lla aiemmasta vauhdista. Venäjä kykeni valtaamaan kuukauden aikana alle 200 neliökilometriä, mikä on vähäinen määrä sodan mittakaavassa.

• Ukrainan vastatoimet: Ukraina suoritti onnistuneita vastahyökkäyksiä erityisesti Huljaipolen ja Oleksandrivkan suunnilla, mikä häiritsi Venäjän operaatioita Pokrovskissa.

• Drooniylivoima: Huhtikuun aikana Ukrainan raportoitiin saavuttaneen merkittävän edun droonioperaatioissa. Ukraina kompensoi miehistövajettaan drooneilla, kun taas rintamalle on muodostunut vaarallisia "harmaita alueita", joilla mikään ei liiku turvassa.

Iskut Venäjän puolelle

Ukraina laajensi strategisia iskujaan syvälle Venäjän selustaan:

• Öljyinfrastruktuuri: Ukraina teki huhtikuussa ainakin 18 iskua Venäjän öljyntuotantoon. Iskut osuivat muun muassa Orskin öljynjalostamoon 1 300 kilometrin päässä rajasta.

• Satamien toiminta: Iskujen seurauksena Venäjän keskeiset öljysatamat, kuten Primorsk, Novorossijsk ja Ust-Luga, toimivat huomattavasti vajaakapasiteetilla.

• Sotilaskohteet: Ukraina iski myös venäläisiin helikoptereihin Voronežin alueella ja lukuisiin ilmatorjuntajärjestelmiin.

Ilmasota ja siviilivaikutukset

• Ennätysmäärä drooneja: Venäjä laukaisi huhtikuussa ennätysmäärän, lähes 6 600 pitkän kantaman droonia, Ukrainaan. Ukraina ilmoitti torjuneensa näistä noin 90 %.

• Evakuoinnit: Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla evakuoitiin 44 asutuskeskusta turvallisuustilanteen heikentymisen vuoksi.

Taloudellinen ja diplomaattinen tuki

• EU:n jättilaina: Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 23. huhtikuuta 2026 Ukrainalle 90 miljardin euron lainapaketin.

  • 30 miljardia euroa taloudellista tukea.

  • 60 miljardia euroa sotilaallista apua.

  • Laina on tarkoitus maksaa takaisin Venäjän jäädytetyistä varoista kertyvillä tuotoilla.

Maailmantalous koki huhtikuussa 2026 merkittävän heilahtelun, jota leimasivat Lähi-idän sodan aiheuttama energiashokki ja sen seurauksena päivitetty heikompi kasvuennuste. Vaikka hauras tulitauko toi kuun puolivälissä hetkellistä helpotusta, talousnäkymät säilyivät epävarmoina.

Kasvuennusteet ja inflaatio

• IMF:n päivitys: Kansainvälinen valuuttarahasto laski maailman talouskasvun ennustetta 3,1 prosenttiin vuodelle 2026 (aiempi arvio 3,4 %). Lasku johtui suoraan Lähi-idän konfliktin aiheuttamista häiriöistä.

• Kiihtyvä inflaatio: Globaalin kokonaisinflaation ennustetaan nousevan 4,4 prosenttiin vuonna 2026 energian hinnan nousun vuoksi. OECD puolestaan nosti oman inflaatioennusteensa jopa 4,2 prosenttiin.

• Alueelliset erot: Kasvun hidastuminen on voimakkainta nousevissa talouksissa ja hyödykkeiden tuojamaissa, kun taas Yhdysvaltojen talous on osoittanut odotettua parempaa sopeutumiskykyä vahvan palvelusektorin ja työmarkkinoiden ansiosta.

Energiamarkkinat ja Hormuzinsalmi

• Öljyn hintapiikki: Brent-laadun hinta nousi huhtikuun loppua kohden lähelle 120 dollaria tynnyriltä, mikä on lähes kaksinkertainen hinta sotaa edeltävään tasoon verrattuna.

• Hormuzinsalmen kriisi: Iranin sulku ja sitä seurannut merisaarto häirisivät 20 prosenttia maailman öljyhuollosta, mikä pakotti jalostamot ja kuluttajat turvautumaan varastoihin erityisesti Aasiassa.

• Tulitauon vaikutus: Huhtikuun 17. päivän uutinen tulitauosta laski hintoja hetkellisesti yli 10 %, mutta saarron jatkuminen ja uudet välikohtaukset nostivat hinnat takaisin korkealle tasolle kuun lopussa. 

Keskeiset talousluvut (Huhtikuu 2026)

Indikaattori	Arvo / Muutos	Lähde
Globaali BKT-kasvu (ennuste)	3,1 %	IMF
Maailmanlaajuinen inflaatio	4,4 %	IMF
Brent-öljy (30.4.2026)	~120 $ / tynnyri	Discovery Alert
USA:n työttömyysaste	4,3 %	Alexandria

Suomen valtiontalouden tilanne huhtikuussa 2026 oli poikkeuksellisen haastava Lähi-idän sodan heijastusten ja syvenevän alijäämän vuoksi. Valtiovarainministeriö julkaisi 30. huhtikuuta 2026 kevään taloudellisen katsauksen, joka vahvisti talousnäkymien synkistyneen merkittävästi.

Talouskasvu ja ennusteet

• Kasvun hidastuminen: VM laski vuoden 2026 BKT-kasvun ennustetta 0,6 prosenttiin (aiempi arvio 1,4 %). Syynä on erityisesti Iranin sodasta johtuva energian hinnan nousu, joka heikentää kotimaista kysyntää ja vientiä.

• Inflaatio ja kulutus: Nousevat energiahinnat ja arvonlisäveron korotukset nostavat inflaation noin 1,9 prosenttiin, mikä jarruttaa kuluttajien ostovoiman elpymistä.

Valtionvelka ja alijäämä

• Velkasuhteen nousu: Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Valtiovarainministeriö arvioi huhtikuun lopussa velkasuhteen nousevan lähelle 100 prosenttia bruttokansantuotteesta lähivuosina.

• Syvenevä alijäämä: Valtiontalouden alijäämän ennustetaan pysyvän korkeana, noin 4,5 prosentissa suhteessa BKT:hen. Vuosittaisen alijäämän arvioidaan olevan keskimäärin 14,9 miljardia euroa vuosina 2027–2030.

  Korkomenot: Valtionvelan korkomenojen arvioidaan ylittävän 3 miljardia euroa vuonna 2026.

Työllisyystilanne

• Työttömyyden kasvu: Työmarkkinoiden tilanne heikkeni huhtikuun kynnyksellä. Maaliskuun lopun tilastojen mukaan työllisiä oli 22 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

• Työttömyysaste: Työttömyysasteen trendiluku nousi 10,4 prosenttiin.

Poliittiset toimet

• Kehysriihi: Hallitus neuvotteli 21.–22. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmasta. Osana sopeutustoimia päätettiin muun muassa tutkimushankevaltuuksien leikkauksista ja muista lisäsäästöistä velkaantumisen taittamiseksi.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus toteutti huhtikuussa 2026 merkittäviä säästö- ja kasvutoimia Säätytalon kehysriihessä 21.–22. huhtikuuta. Päätökset tehtiin tilanteessa, jossa Iranin sodan aiheuttama energiakriisi ja talouden hidastuminen uhkasivat julkisen talouden tasapainoa.

Keskeisimmät säästö- ja sopeutustoimet

• Uudet lisäsäästöt: Hallitus päätti kehysriihessä noin 540 miljoonan euron uusista säästöistä, jotka kasvavat vuoteen 2030 mennessä. Toimet sisältävät:

  • Valtionhallinnon karsiminen: Merkittävät leikkaukset valtionhallinnon toimintamenoihin.

  • Sote-säästöjen kohdennus: Sosiaalihuollosta leikataan 55 miljoonaa euroa vuonna 2027 lakkauttamalla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta nykymuodossaan.

  • Hyvinvointialueet: Alueiden rahoitusta leikataan yhteensä 390 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä karsimalla palvelutarpeen kasvun korvauksia.

• Alijäämämenettelyyn vastaaminen: Toimet ovat osa vastausta EU:n tammikuussa 2026 avaamaan liiallisen alijäämän menettelyyn, jolla Suomi velvoitettiin alentamaan alijäämäänsä huhtikuun loppuun mennessä.

Kasvua ja työllisyyttä tukevat toimet

• Rakennusalan elvytys: Hallitus päätti tukea rakennusalaa ottamalla käyttöön väliaikaisen remonttiavustuksen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

• Nuorten työllisyys: Nuorten työllistymistä tuetaan 30 miljoonan euron työllisyyssetelillä, joka on suunnattu vähäisen työkokemuksen omaaville nuorille.

• Investointien verohyvitys: Suurten investointien verohyvitystä laajennettiin koskemaan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.

Toimet Iranin sodan vuoksi

• Varautuminen ja seuranta: Hallitus antoi maalis-huhtikuun vaihteessa valtiovarainministeriölle tehtäväksi selvittää lisätoimia energiakriisin vaikutusten lieventämiseksi.

• Viestinnän keskittäminen: Hallituksen viestintä keskitetään 1. heinäkuuta 2026 alkaen valtioneuvoston kansliaan tehokkuuden lisäämiseksi kriisiaikoina.

Tässä on yksityiskohtaisempi katsaus hallituksen huhtikuussa 2026 päättämiin toimiin, jotka vaikuttavat suomalaisten arkeen:

Polttoaineiden hinnat ja liikenne

Vastauksena Iranin sodan aiheuttamaan öljyn hinnan nousuun hallitus teki seuraavat linjaukset:

• Jakeluvelvoitteen jäädyttäminen: Hallitus päätti pitää uusiutuvien polttoaineiden sekoitevelvoitteen matalalla tasolla myös vuonna 2027, jotta polttoaineiden pumppuhinnat eivät nousisi entisestään.

• Ammattidieselin valmistelu: Hallitus käynnisti selvityksen ammattidieseljärjestelmästä kuljetusalan kilpailukyvyn turvaamiseksi poikkeuksellisessa markkinatilanteessa.

• Sähköautojen hankintatuki: Romutusasetuksen yhteydessä harkittiin kohdennettua tukea vähäpäästöisiin ajoneuvoihin siirtymiseksi, mutta kehysriihessä keskityttiin enemmän olemassa olevan autokannan kustannusten hallintaan.

Sosiaaliturvan lisämuutokset

Säästötoimet kohdistuivat useisiin etuuksiin julkisen talouden tasapainottamiseksi:

• Asumistuen kiristykset: Hallitus päätti jatkaa asumistuen ehtojen tiukentamista, muun muassa huomioimalla varallisuuden aiempaa tarkemmin tuen määrittelyssä.

• Toimeentulotuen omavastuu: Osana säästöjä esitettiin pientä omavastuuosuutta toimeentulotuen tiettyihin osiin, tarkoituksena kannustaa muiden ensisijaisten etuuksien käyttöön.

• Työttömyysturvan lapsikorotukset: Aiemmin päätetyt poistot pysyivät voimassa, ja hallitus torjui vaatimukset niiden palauttamisesta vedoten tarpeeseen lisätä työllistymisen kannustimia.

• Indeksitarkistusten jäädyttäminen: Useiden sosiaalietuuksien indeksikorotukset pidettiin jäädytettyinä vuoden 2027 loppuun saakka, mikä tarkoittaa etuuksien reaaliarvon laskua inflaation myötä.

Vaikutukset kansalaisille

Toimet tarkoittavat käytännössä sitä, että hallitus priorisoi valtionvelan kasvun taittamista ja energiakustannusten nousun hillitsemistä suorien tulonsiirtojen sijaan. Tämä luo painetta erityisesti pienituloisille kotitalouksille inflaation pysyessä korkeana.

Mitä muutoksia on tulossa kaivoslakiin?

Kaivoslakiin ja siihen liittyvään verotukseen on tullut ja tulossa useita merkittäviä muutoksia vuoden 2026 aikana. Keskeisimmät uudistukset painottuvat verotuksen kiristymiseen, lupaprosessien selkeyttämiseen ja maanomistajien oikeuksien vahvistamiseen.

1. Kaivosmineraaliveron huomattava korotus (1.1.2026 alkaen)

Eduskunta hyväksyi vuoden 2025 lopulla lainmuutokset, jotka nostivat kaivosalan verorasitusta merkittävästi vuoden 2026 alusta.

• Metallimalmit: Veroprosentti nousi aiemmasta 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin metallin verotusarvosta.

• Teollisuusmineraalit: Vero kolminkertaistui 0,20 eurosta 0,60 euroon tonnilta louhittua malmia.

• Verotuoton jako: Verotuoton jakosuhde muuttui siten, että valtion osuus nousi 70 prosenttiin ja kuntien osuus laski 30 prosenttiin. Verotuottojen odotetaan nousevan noin 100 miljoonaan euroon vuodessa.

• 
  

2. Kaivoslain tekniset ja luvitukseen liittyvät muutokset (1.3.2026 alkaen)

Uusi hallituksen esitys (HE 165/2025) toi täsmennyksiä kaivoslakiin maaliskuun 2026 alusta alkaen.

• Malminetsintälupien esteet: Malminetsintälupien myöntämisen esteitä täsmennettiin. Viranomainen voi nyt tietyissä tilanteissa myöntää luvan alueelle, jolla aiempi kaivosoikeus on rauennut, jos hakija on ollut aiemman oikeuden haltija.

• Sujuva siirtymä: Tavoitteena on helpottaa siirtymistä vanhan (vuoden 1965) lain mukaisista oikeuksista nykyisen lain mukaiseen järjestelmään ilman toiminnan keskeytymistä.

• Maanomistajien oikeudet: Lakiin lisättiin uusia säännöksiä maanomistajakorvauksista tilanteissa, joissa toiminta jatkuu siirtymäsäännösten nojalla.

3. Muutokset energiakustannuksissa

• Sähkövero: Kaivosalan sähkövero nousi vuoden 2026 alussa tasosta 0,05 snt/kWh tasoon 2,24 snt/kWh. Tämä lisää alan kustannuspaineita veronkorotusten ohella.

4. Aiemmat voimassa olevat uudistukset

On hyvä muistaa, että monet vuoden 2023 uudistukset ovat nyt täysimääräisesti käytössä:

• Kuntien päätösvalta: Kaivosluvan myöntäminen vaatii kunnan hyväksymän kaavan.

• Ympäristö ja turvallisuus: Kansallinen turvallisuus on nyt peruste evätä lupa, ja ympäristölliset seikat on otettava lupaharkinnassa aiempaa vahvemmin huomioon.

Kuullaanko enää kuntalaisten ääntä uudistuksen jälkeen? Päättävätkö viranomaiset jatkossa asioista?

Kysymys kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista on ollut yksi kaivoslakiuudistuksen keskeisimmistä puheenaiheista. Uudistuksen jälkeen tilanne on kaksijakoinen: kunnan ja siten kuntalaisten muodollinen valta on kasvanut, mutta samalla päätöksenteon tekninen painopiste on siirtynyt vahvasti viranomaisille.

Näin valtasuhteet jakautuvat nykyisin:

1. Kunnalla on "veto-oikeus" (Kuntalaisten valta)

Tärkein muutos aiempaan on se, että kaivosta ei voida perustaa ilman kunnan hyväksymää kaavaa. Tämä tarkoittaa, että:

• Poliittinen vastuu: Paikalliset valtuutetut tekevät lopullisen päätöksen siitä, halutaanko kuntaan kaivos. Kuntalaiset voivat vaikuttaa tähän äänestämällä ja olemalla yhteydessä valtuutettuihin.

• Osallistuminen: Kaavoitusprosessiin kuuluu lakisääteisesti kuulemisia, mielipiteiden esittämistä ja muistutuksia. Kuntalaisilla on siis useita virallisia kanavia tuoda äänensä kuuluviin ennen kuin yhtäkään lupaa myönnetään.

2. Viranomaisten rooli korostuu teknisissä luvissa

Kun kunta on näyttänyt vihreää valoa kaavalle, varsinainen tekninen ja ympäristöllinen valvonta siirtyy viranomaisille (kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Aluehallintovirasto):

• Lupaehdot: Viranomaiset päättävät esimerkiksi päästörajoista, melutasoista ja vakuusmaksuista. Näissä asioissa mennään puhtaasti asiantuntija-arvioiden ja lain puitteissa, eikä niihin voi vaikuttaa huutoäänestyksellä.

• Turvallisuusperusteet: Uuden lain myötä viranomaisilla on velvollisuus hylätä lupa, jos kaivos vaarantaisi kansallisen turvallisuuden tai huoltovarmuuden.

3. Maanomistajien asema on vahvistunut

Uudistus paransi yksittäisten kuntalaisten ja maanomistajien asemaa:

• Suostumus: Malminetsintään tarvitaan nykyisin useammin maanomistajan suostumus tai vähintäänkin heitä on kuultava huomattavasti laajemmin jo alkuvaiheessa.

• Korvaukset: Maanomistajilla on oikeus parempiin korvauksiin, jos heidän maillaan tehdään etsintöjä tai louhintaa.

Tiivistettynä

Kuntalaisten ääntä kuullaan strategisessa vaiheessa (saako kaivos tulla kuntaan?), mutta kun päätös on tehty, viranomaiset hoitavat käytännön toteutuksen ja valvonnan. Suurin kritiikki onkin kohdistunut siihen, että vaikka kunnalla on valta sanoa "ei", pienten kuntien resurssit ja asiantuntemus voivat olla koetuksella suurten kaivosyhtiöiden ja monimutkaisten viranomaisprosessien puristuksessa.

Jos rakennetaan ydinvoimala niin kuka päättää ydinjätteen sijoituspaikasta? Kysytäänkö asiassa kuntalaisen mielipidettä uuden lain mukaan?

Uusi ydinenergialaki, jota on valmisteltu ja päivitetty vuoteen 2026 tultaessa, säilyttää yhden Suomen demokratian vahvimmista periaatteista: kunnan ehdottoman veto-oikeuden.

Vaikka lakia on uudistettu vastaamaan pienreaktoreiden (SMR) ja uuden teknologian tarpeita, päätöksentekoprosessi ydinjätteen osalta on edelleen tiukka:

1. Kuka päättää sijoituspaikasta?

Päätöksenteko on kolmivaiheinen, ja se vaatii kaikkien tasojen hyväksynnän:

• Sijaintikunta (Veto-oikeus): Kunnanvaltuusto päättää, salliiko se ydinjätteen loppusijoituslaitoksen alueelleen. Jos kunta sanoo "ei", prosessi päättyy siihen. Valtio ei voi uudenkaan lain puitteissa pakottaa kuntaa ottamaan vastaan ydinjätettä.

• Valtioneuvosto (Hallitus): Jos kunta hyväksyy hankkeen, hallitus tekee periaatepäätöksen siitä, onko hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

• Eduskunta: Viimeinen sana on eduskunnalla, joka joko vahvistaa tai hylkää hallituksen päätöksen.

2. Kysytäänkö kuntalaisen mielipidettä?

Kyllä, ja uusi laki on pyrkinyt jopa selkeyttämään tätä. Kuntalaisten osallistuminen tapahtuu seuraavasti:

• YVA-menettely: Ennen päätöksiä tehdään laaja ympäristövaikutusten arviointi, jossa järjestetään yleisötilaisuuksia. Kuntalaisilla on lakisääteinen oikeus jättää kirjallisia mielipiteitä ja huomioita.

• Virallinen kuulemismenettely: Työ- ja elinkeinoministeriön on järjestettävä paikkakunnalla tilaisuus, jossa asukkaat voivat esittää mielipiteensä.

• Kansalaisaloitteet ja paikallinen vaikuttaminen: Koska valta on kunnanvaltuustolla, paikallinen mielipide on ratkaiseva. Usein kunnat järjestävät epävirallisia tai neuvoa-antavia kyselyitä ennen valtuuston äänestystä varmistaakseen asukkaiden tuen.

Mitä "uusi laki" muutti?

Uudistuksessa on keskusteltu siitä, että ydinvoimalan ja jätteenkäsittelyn luvitusta voitaisiin sujuvoittaa (esimerkiksi sarjatuotantoisten pienreaktoreiden kohdalla), mutta ydinjätteen loppusijoitusta koskevat tiukat turvallisuus- ja suostumusvaatimukset on pidetty ennallaan. Suomi on kansainvälisesti tunnettu juuri siitä, että loppusijoitus (kuten Eurajoen Onkalo) perustuu vapaaehtoisuuteen ja paikalliseen hyväksyntään.

Tiivistettynä: Viranomaiset (kuten STUK) päättävät teknisestä turvallisuudesta, mutta kunta ja sen asukkaat päättävät, tuleeko laitos heidän takapihalleen.

Mitä tapahtui Kalajoella huhtikuussa 2026?

Huhtikuu 2026 oli Kalajoella aktiivinen kuukausi, jota leimasivat valmistelut tulevaan suureen Farmari-maatalousnäyttelyyn, uudet kulttuuriavaukset osana Oulu2026-yhteistyötä sekä merkittävät paikalliset hankinnat.

Tässä on kooste kuukauden keskeisistä tapahtumista:

Valmistelut suurtapahtumiin

• Farmari 2026 -valmistelut: Huhtikuun aikana kampanjoitiin voimakkaasti paikallisten yritysten ja yhdistysten osallistumiseksi kesäkuun 25.–27. päivänä järjestettävään Farmari-maatalousnäyttelyyn. Kyseessä on Kalajoen historian suurin tapahtuma, johon odotetaan noin 60 000 kävijää.

• Kulttuuripääkaupunkivuosi 2026: Kalajoki on mukana Oulu2026-kulttuuriohjelmassa. Huhtikuussa tiedotettiin muun muassa kirkkoreiteistä ja paikallisista taidehankkeista, kuten 5. huhtikuuta järjestetystä "Ylösnoussut Kristus" -konsertista Kalajoen kirkossa.

Kaupunki ja palvelut

• Tapahtumatuet: Kalajoen kaupunki on varannut vuodelle 2026 yhteensä 150 000 euroa tapahtumatuotannon edistämiseen. Huhtikuussa muistutettiin hakumahdollisuuksista suurille yleisötapahtumille.

• Jätehuollon muutokset: Huhtikuun lopussa tiedotettiin, että jätehuoltoyhtiö Vestian kuljetusurakoitsija vaihtuu toukokuun alussa, mikä tuo muutoksia jäteastioiden tyhjennyspäiviin Kalajoen ja Himangan alueilla.

• Marina ja matkailu: Kalajoen Marinan alueen rakentuminen jatkui, ja huhtikuussa esiteltiin Marinan venesataman uusia taiteellisia yksityiskohtia ja paikallista käsityötä.

Paikallisia poimintoja

• Kevään eteneminen: Sää oli huhtikuussa vaihteleva; loppukuusta mitattiin noin 6 asteen lämpötiloja, mutta toukokuun vaihteeksi ennustettiin jopa 20 asteen lämpöpiikkiä.

• Vappu: Kuukausi päättyi vappujuhlintaan, muun muassa Hiekkasärkillä järjestettiin hengellisiä ja musiikillisia vapputapahtumia 30. huhtikuuta.

• Julkaisut: Kalajokinen kirjailija Salla Stenberg julkaisi huhtikuun lopussa esikoisteoksensa Ainoat lapset.

Liisa Stenberg on Himangalla syntynyt, aikuisiällä helsinkiläistynyt kirjailija, joka suunnittelee päivätyönään digitaalisia palveluita. Hän on asunut Suur-Tokion alueella, matkustellut Japanissa toistakymmentä kertaa ja julkaissut aiemmin kaksi Japania ja sen kulttuuria käsittelevää tietokirjaa: Vuosi Japanissa (2011, Finn Lectura) ja A Café Lover’s Tokyo (2019, omakustanne). Ainoat lapset on hänen ensimmäinen kaunokirjallinen teoksensa.

Himangalla kasvanut kirjailija Liisa Stenberg saapuu 11.5. klo 18 Himangan kirjastolle kertomaan esikoisromaanistaan Ainoat lapset (Docendo, 2026). Tervetuloa kuulemaan kirjan taustoista ja kirjoitusprosessista sekä hankkimaan uutuusromaani omaan hyllyyn alennettuun hintaan.