.jpg)
Vuosi 2017
https://fi.wikipedia.org/wiki/2017
Vuosi 2017 oli merkittävä erityisesti Suomen 100-vuotisjuhlan ja suurten poliittisten muutosten vuoksi.
Tärkeimmät tapahtumat Suomessa
Suomi 100: Suomi juhli koko vuoden ajan 100-vuotista itsenäisyyttään.
Turun puukkoisku: Elokuussa Turussa tapahtui Suomen ensimmäinen terroristisessa tarkoituksessa tehty isku, jossa kuoli kaksi ja loukkaantui kahdeksan ihmistä.
Mauno Koiviston kuolema: Presidentti Mauno Koivisto nukkui pois toukokuussa 93-vuotiaana.
Perussuomalaisten hajoaminen: Puolue jakautui kesäkuun puoluekokouksen jälkeen, kun Jussi Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi. Tästä syntyi uusi eduskuntaryhmä Sininen tulevaisuus.
Tasa-arvoinen avioliittolaki: Laki astui voimaan 1. maaliskuuta, mahdollistaen samaa sukupuolta olevien avioliitot.
Raaseporin junaturma: Lokakuussa tapahtunut tasoristeysonnettomuus vaati neljän ihmisen hengen.
Kansainvälisiä tapahtumia
Donald Trumpin nousu valtaan:Trump vannoi virkavalansa Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa.
Katalonian itsenäisyysäänestys: Lokakuussa Katalonia järjesti kiistanalaisen kansanäänestyksen itsenäistymisestä Espanjasta.
Isis-järjestön tappio Mosulissa: Irak julisti voiton Isisistä Mosulin taistelun päätyttyä heinäkuussa.
Ydinasekielto: YK hyväksyi sopimuksen ydinaseiden kiellosta heinäkuussa 122 maan voimin.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi 2017 oli historian laajin ja osallistavin juhlavuosi Suomessa. Sen kantava teema oli "Yhdessä", joka korosti itsenäisyyden olevan yhteinen ja kokoava kokemus kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville.
Juhlavuoden laajuus lukuina
Juhlavuosi ei rajoittunut vain virallisiin seremonioihin, vaan se rakentui tuhansista vapaaehtoisista hankkeista:
800 000 osallistujaa: Ohjelman toteuttamiseen osallistui suoraan noin 800 000 ihmistä.
93 % tyytyväisyys: Valtaosa suomalaisista oli seurantatutkimuksen mukaan tyytyväisiä juhlavuoteen.
Yli 5 000 hanketta: Viralliseen ohjelmaan hyväksyttiin yli 5 000 erilaista projektia ja hanketta.
170 000 tapahtumaa: Vuoden aikana järjestettiin arviolta 170 000 tapahtumaa ympäri Suomea ja maailmaa.
Merkkittäviä teemoja ja hankkeita
Juhlavuosi käsitteli Suomen historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta monipuolisesti:
Luonto ja kulttuuri: Monet hankkeet painottivat suomalaista luontoa, tasa-arvoa ja koulutusta.
Kansainvälisyys: Suomea juhlittiin näkyvästi myös ulkomailla, ja tavoitteena oli nostaa Suomen kansainvälistä profiilia.
Turun puukotus tapahtui perjantaina 18. elokuuta 2017 kello 16.02 alkaen. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen terroristisessa tarkoituksessa tehty isku.
Tapahtumien kulku
Alku: Hyökkäys alkoi Turun Kauppatorilla, jossa tekijä puukotti kahta henkilöä.
Pakoreitti: Tekijä juoksi Kauppiaskatua pitkin kohti Puutoria ja puukotti matkan varrella useita muita ihmisiä. Sivulliset yrittivät pysäyttää hänet ja auttaa uhreja.
Kiinniotto: Poliisi tavoitti tekijän Brahenkadun ja Maariankadun risteyksessä kello 16.05, vain kolme minuuttia ensimmäisen ilmoituksen jälkeen. Poliisi ampui häntä jalkaan tehden hänet vaarattomaksi.
Uhrit
Iskussa oli yhteensä kymmenen uhria:
Kuolleet:Kaksi suomalaista naista (syntyneet 1951 ja 1986).
Loukkaantuneet: Kahdeksan henkilöä, joista kuusi oli naisia ja kaksi miehiä. Haavoittuneiden joukossa oli Italian, Ruotsin ja Iso-Britannian kansalaiset. Nuorin uhri oli 15-vuotias.
Tekijä ja tuomio
Motiivi: Keskusrikospoliisin mukaan hän oli radikalisoitunut ja nähnyt itsensä Isisin soturina.
Tuomio:Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi hänet kesäkuussa 2018 elinkautiseen vankeuteen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä.
Tekijä: Marokon kansalainen Abderrahman Bouanane (s. 1994), joka oli tullut Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2016.
Presidentti Mauno Koivisto (1923–2017) kuoli perjantaina 12. toukokuuta 2017 kello 21.15 Helsingissä Meilahden sairaalassa. Hän oli kuollessaan 93-vuotias.
Kuolema ja sairaus
Sairaus: Koivisto sairasti Alzheimerin tautia, ja hänen kuntonsa heikkeni merkittävästi vuoden 2016 joulun jälkeen.
Viimeiset hetket: Hän muutti hoitokotiin maaliskuussa 2017 ja vietti elämänsä viimeisen viikon sairaalahoidossa saattohoidossa.
Ilmoitus: Tasavallan presidentin kanslia tiedotti kuolemasta myöhään samana iltana, ja seuraavana päivänä järjestettiin valtakunnallinen suruliputus.
Valtiolliset hautajaiset
Koivistolle järjestettiin valtiolliset hautajaiset helatorstaina 25. toukokuuta 2017.
Siunaustilaisuus: Siunaus toimitettiin Helsingin Tuomiokirkossa kello 13.00, ja tilaisuuden toimitti piispa Eero Huovinen.
Surusaatto: Siunauksen jälkeen arkku kuljetettiin surusaatossa Tuomiokirkolta Hietaniemen hautausmaalle. Reitin varrelle kerääntyi kymmeniä tuhansia ihmisiä jättämään viimeisen tervehdyksensä.
Hautapaikka: Koivisto haudattiin Hietaniemen hautausmaalle presidenttien Urho Kekkosen ja Risto Rytin hautojen läheisyyteen.
Perintö ja muisto
Poliittinen perintö: Hänen merkittävimpänä saavutuksenaan pidetään parlamentarismin vahvistamista ja tasavallan presidentin valtakausien rajoittamista.
Muistomerkki: Koiviston virallinen muistomerkki, Kirsi Kaulasen suunnittelema ruostumattomasta teräksestä valmistettu Välittäjä, paljastettiin Helsingin Pikkuparlamentin puistossa 25. marraskuuta 2023, jolloin hänen syntymästään tuli kuluneeksi 100 vuotta.
Perussuomalaisten hajoaminen kesäkuussa 2017 oli yksi Suomen poliittisen historian dramaattisimpia käänteitä. Se johti hallituskriisiin ja uuden puolueen syntymiseen.
Puoluekokous Jyväskylässä
Kaikki alkoi perussuomalaisten puoluekokouksesta Jyväskylässä 10.–11. kesäkuuta 2017:
Puheenjohtajan vaihdos: Pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini ei hakenut jatkokautta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin europarlamentaarikkoJ ussi Halla-aho, joka voitti Sampo Terhon selvin luvuin.
Linjan muutos: Halla-ahon ja muiden valittujen varapuheenjohtajien (kuten Laura Huhtasaaren) katsottiin edustavan puolueen kansallismielisempää ja maahanmuuttokriittisempää siipeä.
Hallituskriisi
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoittivat 12. kesäkuuta, etteivät he näe edellytyksiä hallitusyhteistyölle Halla-ahon johtaman puolueen kanssa. Syynä olivat erimielisyydet arvopohjasta ja hallitusohjelman noudattamisesta.
Puolueen halkeaminen (13. kesäkuuta)
Juuri kun hallituksen kaatumista odotettiin, perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi:
Uusi vaihtoehto: 20 kansanedustajaa, mukaan lukien kaikki puolueen silloiset ministerit (kuten Timo Soini, Jari Lindström ja Sampo Terho), erosi eduskuntaryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -ryhmän (myöhemmin Sininen tulevaisuus).
Hallituksen jatko: Sipilän hallitus jatkoi toimintaansa uuden ryhmän tuella, ja Halla-ahon johtama perussuomalaiset jäi oppositioon.
Seuraukset
Siniset: Sininen tulevaisuus rekisteröitiin puolueeksi, mutta se putosi eduskunnasta vuoden 2019 vaaleissa.
Perussuomalaiset: Puolueen kannatus laski aluksi, mutta lähti nousuun oppositioaikana Halla-ahon johdolla.
Poliittinen kulttuuri: Tapahtuma muutti pysyvästi Suomen puoluekenttää ja tiukensi perussuomalaisten linjaa erityisesti maahanmuuttopolitiikassa.
Tässä on lisätietoja Timo Soinin roolista hajoamisessa sekä Sinisen tulevaisuuden myöhemmistä vaiheista.
Timo Soini ja hajoamisprosessi
Timo Soini oli perussuomalaisten keskeinen perustajahahmo ja puheenjohtaja 20 vuoden ajan (1997–2017).
Irtautuminen: Kun Jussi Halla-aho valittiin Soinin seuraajaksi, Soini oli yksi 20 kansanedustajasta, jotka jättivät perussuomalaisten eduskuntaryhmän ja perustivat Uuden vaihtoehdon (myöhemmin Sininen tulevaisuus).
Ministeripaikka Hajoamisen myötä Soini pystyi jatkamaan ulkoministerinä Sipilän hallituksessa aina vuoteen 2019 asti. Myöhemmin hän on kuvaillut hajoamisen tuntuneen "saatanan pahalta" mutta välttämättömältä hallitusvastuun turvaamiseksi.
Väistyminen: Soini ilmoitti keväällä 2017, ettei hän hae enää jatkokautta puheenjohtajana. Hänen jäähyväispuheensa kesäkuun puoluekokouksessa painotti puolueen inhimillisyyttä ja arvoja.
Sininen tulevaisuus: nousu ja tuho
Sininen tulevaisuus perustettiin kesäkuussa 2017 ja rekisteröitiin puolueeksi saman vuoden marraskuussa.
Alku: Puolueella oli perustamishetkellä merkittävä valta: 19 kansanedustajaa ja viisi ministeriä. Puheenjohtajana toimi eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.
Kannatusvaikeudet: Puolueen kannatus jäi kyselyissä jatkuvasti 1–2 prosenttiin. Haasteena oli heikko tunnettuus ja se, että monen äänestäjän silmissä perussuomalaiset säilyivät "alkuperäisenä" liikkeenä.
Vuoden 2019 vaalikannibalisaatio: Eduskuntavaaleissa 2019 puolue koki täystuhon. Se sai vain noin prosentin äänistä, ja kaikki sen kansanedustajat – mukaan lukien istuvat ministerit – putosivat eduskunnasta.
Nimenmuutos ja loppu: Puolue muutti nimensä Korjausliikkeeksi vuonna 2021, mutta se ei onnistunut paluussa eduskuntaan vuoden 2023 vaaleissa. Toukokuussa 2023 puolueen johto esitti toiminnan lopettamista kokonaan kannatuksen puutteen vuoksi.
Tasa-arvoinen avioliittolaki (1. maaliskuuta 2017)
Pitkän yhteiskunnallisen keskustelun ja kansalaisaloitteen jälkeen laki astui voimaan maaliskuun alussa.
Mitä muuttui: Avioliittolaki muuttui sukupuolineutraaliksi, eli samaa sukupuolta olevat parit saivat oikeuden mennä naimisiin. Samalla rekisteröidyt parisuhteet jäivät historiallisena muotona pois käytöstä (vanhat parisuhteet voi muuttaa avioliitoiksi ilmoituksella).
Adoptio-oikeus: Laki antoi samaa sukupuolta oleville aviopareille myös oikeuden hakea ulkoista adoptiota samoin ehdoin kuin eri sukupuolta olevat parit.
Kirkon kanta: Vaikka laki muuttui, Suomen evankelis-luterilainen kirkko päätti pitäytyä virallisessa kannassaan, jonka mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen. Tämä on aiheuttanut kirkon sisällä jatkuvaa keskustelua ja jännitettä siitä, saavatko papit vihkiä sateenkaaripareja.
Raaseporin tasoristeysonnettomuus (26. lokakuuta 2017)
Yksi Suomen viime vuosikymmenten vakavimmista tasoristeysonnettomuuksista tapahtui Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyssä Raaseporissa.
Tapahtuma: Puolustusvoimien Sisu-maastoauto ja VR:n kiskobussi törmäsivät aamulla lumisessa säässä. Maastoauto oli matkalla Uudenmaan prikaatin harjoitukseen.
Uhrit: Onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä: kolme maastoautossa ollutta varusmiestä ja yksi kiskobussin matkustaja. Useita loukkaantui.
Seuraukset: Onnettomuus käynnisti laajan keskustelun tasoristeysturvallisuudesta Suomessa. Useita vaarallisia tasoristeyksiä on sittemmin poistettu tai varustettu puomeilla tämän ja muiden vastaavien turmien seurauksena.
Vuosi 2017 oli Suomen poliittisessa historiassa poikkeuksellisen vaiherikas. Sitä leimasivat suuret ideologiset murrokset, historiallisen pitkät neuvottelut ja merkittävät henkilövaihdokset.
Tässä on katsaus vuoden 2017 poliittiseen elämään perussuomalaisten hajoamisen lisäksi:
1. Kuntavaalit ja vihreiden nousu
Huhtikuussa 2017 järjestetyt kuntavaalit muuttivat paikallispolitiikan voimasuhteita:
Kokoomus säilytti asemansa: Puolue pysyi suurimpana kuntapuolueena.
Vihreiden "jytky":Vihreät tekivät historiallisen hyvän tuloksen (12,5 %), nousten suurimmaksi puolueeksi muun muassa Jyväskylässä ja toiseksi suurimmaksi Helsingissä.
Keskustan ja Perussuomalaisten tappio: Hallitusvastuu näkyi molempien puolueiden kannatuksen laskuna.
2. Sote-uudistuksen vaikeudet
Sipilän hallituksen kärkihanke, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (sote), koki vuonna 2017 useita takaiskuja:
Perustuslakivaliokunnan linjaus: Kesäkuussa perustuslakivaliokunta totesi, että hallituksen esittämä valinnanvapausmalli oli perustuslain vastainen. Tämä pakotti hallituksen aikalisälle ja uudelleenvalmisteluun.
Poliittinen vääntö:Uudistus aiheutti jatkuvaa kitkaa keskustan (maakuntamalli) ja kokoomuksen (valinnanvapaus) välillä.
3. Tiedustelulakien valmistelu
Turun puukotus elokuussa vauhditti keskustelua uusista tiedustelulaeista.
Kiireellisyys: Hallitus ja suuri osa oppositiosta halusivat viedä eteenpäin lakimuutokset, jotka antaisivat suojelupoliisille ja sotilastiedustelulle laajemmat oikeudet tietoliikennetiedusteluun.
Perusoikeudet: Lakihankkeesta käytiin tiukkaa keskustelua yksilönsuojan ja kansallisen turvallisuuden tasapainosta.
4. Alkoholilain uudistus
Yksi vuoden puhutuimmista ja kiistellyimmistä vähittäiskaupan uudistuksista oli alkoholilaki:
Prosenttiraja nousi: Eduskunta päätti vuoden lopulla (tiukan äänestyksen jälkeen), että kaupoissa myytävän alkoholin enimmäispitoisuus nousee 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.
Valmistustapa: Samalla poistettiin vaatimus, jonka mukaan juoman piti olla valmistettu käymisteitse (mikä toi limuviinat kauppoihin).
5. Presidentinvaalikampanjan käynnistyminen
Vaikka vaalit olivat tammikuussa 2018, loppuvuosi 2017 oli aktiivista kampanja-aikaa:
Sauli Niinistön suosio: Istuva presidentti lähti vaaleihin valitsijayhdistyksen kautta, ja hänen kannatuslukemansa olivat poikkeuksellisen korkealla (jopa yli 70 %).
Haastajat: Muut puolueet nimesivät ehdokkaansa (mm. Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen), ja vaalikeskustelut hallitsivat loppuvuoden mediaa.
1. Sote-uudistus ja perustuslakivaliokunnan "tyrmäys"
Vuosi 2017 oli kriittinen Sipilän hallituksen sote-hankkeelle. Hallitus oli rakentanut mallin, jossa yhdistyivät keskustan haluamat maakunnat ja kokoomuksen ajama valinnanvapaus.
Kesäkuun käänne: Perustuslakivaliokunta antoi kesäkuussa lausunnon, joka pysäytti valmistelun. Valiokunta katsoi, että hallituksen malli pakotti kunnat yhtiöittämään palvelunsa liian nopeasti ja laajasti.
Ongelma: Valiokunta pelkäsi, että jos kaikki palvelut siirretään markkinaehtoisille yrityksille, valtio ei pysty takaamaan perustuslain edellyttämiä riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille kansalaisille.
Seuraus: Hallitus joutui siirtämään uudistuksen voimaantuloa vuodella eteenpäin (vuoteen 2020) ja aloittamaan massiivisen korjaustyön, joka söi poliittista energiaa koko loppuvuoden.
2. Alkoholilaki – Eduskunnan "omatunnon kysymys"
Alkoholilain uudistus oli yksi vuoden seuratuimmista poliittisista näytelmistä, koska se kosketti suomalaisten arkea hyvin konkreettisesti.
Omatunnonvapaus: Keskusta antoi kansanedustajilleen vapauden äänestää "omantuntonsa mukaan".
Äänestys joulukuussa: Eduskunta hyväksyi prosentin noston lopulta äänin 98–94. Ero oli siis hiuksenhieno.
Limuviinat: Kiivainta keskustelua herätti käymisteitse valmistetun vaatimuksen poisto. Pelättiin, että makeat ja helposti juotavat "limuviinat" houkuttelevat nuoria alkoholin pariin.
Vääntö prosenteista: Hallituspuolueiden välillä oli suuria näkemyseroja siitä, pitäisikö kauppoihin sallia 5,5-prosenttiset juomat. Erityisesti keskustan eduskuntaryhmä oli jakautunut: osa pelkäsi kansanterveyden puolesta, osa halusi vapauttaa kauppaa.
Lyhyesti kuntavaaleista 2017
Jos taas olit kiinnostunut vaalituloksista, tässä on voimasuhteiden muutos:
Kokoomus: 20,7 % (suurin puolue)
SDP: 19,4 %
Keskusta: 17,5 %
Vihreät: 12,5 % (suurin nousija, kasvua +4,0 %-yksikköä)
Perussuomalaiset: 8,8 % (suurin laskija, laskua -3,5 %-yksikköä – huom. tämä tapahtui ennen puolueen hajoamista).
Suomen valtion talous vuonna 2017 koki merkittävän käänteen parempaan useiden heikkojen vuosien jälkeen. Talous lähti vahvaan nousuun, mikä heijastui positiivisesti sekä työllisyyteen että valtion budjettitasapainoon.
Talouskasvu ja BKT
Vahva kasvu: Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vuonna 2017 peräti 2,8 % (joissakin tilastoissa jopa 3,2 %). Tämä oli vahvin kasvu seitsemään vuoteen.
Laaja-alaisuus: Kasvu ei ollut enää vain kotimaisen kysynnän varassa, vaan myös vienti piristyi merkittävästi maailmantalouden elpymisen myötä.
Toimialat: Lähes kaikilla päätoimialoilla meni lujaa; ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä julkisessa hallinnossa arvonlisäys hieman väheni.
Valtion budjetti ja alijäämä
Budjetin koko: Valtion talousarvion menot ja tulot olivat vuonna 2017 noin 55 miljardia euroa.
Alijäämä pieneni: Valtion budjettitalous oli noin 3,7 miljardia euroa alijäämäinen. Vaikka valtio joutui edelleen ottamaan lisää velkaa menojen kattamiseksi, alijäämä pieneni edellisvuodesta talouskasvun ja verotulojen lisääntymisen ansiosta.
EU-kriteerit:Julkisyhteisöjen alijäämä (1,5 mrd. €) alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin viitearvon.
Valtionvelka
Velan määrä: Vuoden 2017 lopussa valtionvelka oli nimellisesti noin 105,8 miljardia euroa.
Velkasuhde: Valtionvelan suhde BKT:hen oli 47,1 %. Koko julkisen talouden (julkisyhteisöjen) EDP-velka oli 61,3 % suhteessa BKT:hen, mikä oli kääntynyt laskuun edellisvuosista.
Keskeiset tekijät talouden takana
Kilpailukykysopimus (Kiky): Vuonna 2016 solmitun sopimuksen vaikutukset alkoivat näkyä yritysten parantuneena kilpailukykynä ja työllisyyden kasvuna.
Luottamus: Sekä kuluttajien että yritysten luottamus talouteen oli vuonna 2017 huipussaan, mikä kiihdytti yksityisiä investointeja ja kulutusta.
Vuonna 2017 sivistys ja kulttuuri olivat Suomessa poikkeuksellisen vahvasti esillä, pitkälti Suomi 100 -juhlavuoden ansiosta. Kulttuuri nähtiin keskeisenä osana kansallista itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä.
Tässä on katsaus vuoden tärkeimpiin sivistys- ja kulttuuri-ilmiöihin:
1. Koulutus ja sivistyspolitiikka
Korkeakoulujen rakennemuutos: Keskustelu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleista ja työnjaosta jatkui kiivaana. Tavoitteena oli vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä tutkimuksessa.
Sivistys-Suomi -teema: Juhlavuonna korostettiin suomalaista koulutuspolkua "tasa-arvon moottorina".
Peruskoulu-uudistus ja digitalisaatio: Vuonna 2017 uusi perusopetuksen opetussuunnitelma (OPS 2016) oli täydessä vauhdissa. Painopisteenä olivat laaja-alainen osaaminen, digitaaliset taidot ja ilmiöpohjainen oppiminen.
2. Kirjallisuus ja uusi koti sivistyskansalle
Tuntematon sotilas (2017): Aku Louhimiehen uusi elokuvaversio Väinö Linnan klassikosta oli vuoden suurin kulttuuritapahtuma. Se kerösi yli miljoona katsojaa ja nosti esiin keskustelun sota-ajan muistamisesta.
Keskustakirjasto Oodin rakentaminen: Helsingin Töölönlahdella Oodin rakennustyöt edistyivät vauhdilla. Se nähtiin juhlavuoden merkittävimpänä sivistyslahjana kansalle (avattiin lopulta 2018).
Finlandia-palkinto: Vuoden 2017 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Juha Hurme teoksellaan Niemi. Hurmeen puhe palkintogaalassa, jossa hän korosti tieteen ja sivistyksen merkitystä, herätti laajaa keskustelua.
3. Taide ja museot
Suomi-kuva maailmalla: Suomalaista muotoilua, arkkitehtuuria ja musiikkia esiteltiin laajasti ulkomailla. Esimerkiksi Lontoossa ja Pariisissa oli merkittäviä suomalaisen taiteen näyttelyitä.
Museoiden ennätysvuosi: Museokortti (perustettu 2015) vakiinnutti asemansa, ja museovierailujen määrä nousi uusiin ennätyksiin.
4. Media ja sivistys
Valemedia ja medialukutaito:Vuonna 2017 käytiin vilkasta keskustelua "totuuden jälkeisestä ajasta". Sivistykseen katsottiin kuuluvan yhä vahvemmin kriittinen medialukutaito ja kyky tunnistaa disinformaatiota.
5. Historialliset merkkihankkeet
Suomen kansallismuseo: Museo uudisti perusnäyttelyitään vastaamaan nykypäivän käsitystä suomalaisuudesta, yhdistäen muinaishistorian ja modernin ajan.
Vuosi 2017 oli urheilun saralla poikkeuksellisen juhlava, sillä monet tapahtumat kytkeytyivät Suomi 100 -teemaan. Erityisesti talviurheilu ja jalkapallo nousivat otsikoihin.
Lahden MM-hiihdot (Suomen suurin urheilutapahtuma 2017)
Suomi isännöi hiihdon MM-kisoja Lahdessa helmikuussa.
Iivo Niskasen kulta: Kisojen huipentuma oli Iivo Niskasen voitto 15 kilometrin perinteisellä hiihtotavalla.
Lahti 2017: Iivo Niskanen MM-kultaa! | Miesten perinteisen 15 km | Men's 15 km classic
https://www.youtube.com/watch?v=5N7G2c_hPX8&t=52s
Iivo
maailmanmestari 2017 Palkintojenjako
https://www.youtube.com/watch?v=apLC789dbeY
Lahti 2017: Matti Heikkinen MM-pronssia kuninkuusmatkalla! | Miehet 50 km | Men's 50 km
https://www.youtube.com/watch?v=Nk-GfLWVBvo
Lahti 2017 - Krista Pärmäkoski MM-hopeaa
https://www.youtube.com/watch?v=jfkyYPPO4Pk
Lahti 2017: Miesten parisprintin dramaattinen loppuratkaisu - Suomelta viedään MM-kulta
https://www.youtube.com/watch?v=vHE5H_M9E8Q&t=6s
MM-hiihdot Lahti 2017
https://www.youtube.com/watch?v=mmrDc5SLld0
Skiing minute venezuela style Lahti MM 2017 Adrian Solano
https://www.youtube.com/watch?v=cvlbf6WeaYs
Mitalisaldo: Suomi saavutti yhteensä viisi mitalia (1 kulta, 1 hopea, 3 pronssia). Krista Pärmäkoski oli kisojen kirkkain suomalaistähti kolmella mitalillaan.
Paluu huipulle: Kisat olivat symbolisesti tärkeät, sillä ne pyyhkivät osaltaan pois vuoden 2001 dopingskandaalin varjoja samassa paikassa.
Formula 1 ja Valtteri Bottas
Vuosi oli merkittävä suomalaisessa moottoriurheilussa:
Siirto Mercedekselle: Valtteri Bottas siirtyi maailmanmestari Nico Rosbergin yllätyslopettamisen jälkeen huipputalli Mercedekselle.
Uran avausvoitot: Bottas voitti vuonna 2017 uransa ensimmäiset osakilpailut (Venäjä, Itävalta ja Abu Dhabi).
Kimi Räikkönen: Myös Räikkönen ajoi vahvan kauden Ferrarilla, sijoittuen MM-sarjassa neljänneksi heti Bottaksen (3.) perään.
Jalkapallo: Huuhkajat ja EM-karsinnat
Markku Kanervan alku: Markku "Rive" Kanerva aloitti päävalmentajana, ja vaikka joukkue ei selviytynyt MM-kisoihin, peliesitykset alkoivat parantua merkittävästi.
HJK:n dominointi:Kotimaan kentillä HJK voitti suomenmestaruuden ja Suomen Cupin.
Kansainvälinen taso:Saksa voitti jalkapallon Maanosaliittojen cupin (Confederations Cup) Venäjällä.
Koripallo: Susijengin kotikisat
EM-alkulohko Helsingissä: Suomi isännöi yhtä koripallon EM-kisojen alkulohkoista. Hartwall Arena oli loppuunmyyty, ja Lauri Markkasen johdolla Susijengi voitti muun muassa Ranskan ja Kreikan.
Lauri Markkanen: Vuosi 2017 oli Markkasen läpimurtovuosi; hänet varattiin NBA:han seitsemäntenä pelaajana, ja hän aloitti vahvasti Chicago Bullsissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Markkanen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iivo_Niskanen
Muita poimintoja
Lauri Markkanen ja Iivo Niskanen taistelivat Vuoden urheilija tittelistä (Niskanen voitti).
Jääkiekko: Miesten MM-kisoissa Suomi sijoittui neljänneksi hävittyään pronssiottelun Venäjälle. NHL:ssä Patrik Laine teki vakuuttavan debyyttikauden.
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2017?
Kalajoella vuosi 2017 oli merkittävä erityisesti investointien, juhlatapahtumien ja taloudellisen kasvun vuoksi. Kaupungissa yhdistyivät valtakunnallinen Suomi 100 -juhlavuosi ja omat suuret kehityshankkeet.
Merkkittäviä investointeja ja hankkeita
Kaupunki toteutti vuonna 2017 strategisesti tärkeitä rakennushankkeita:
Kalajoen Marina: Merellisen virkistys- ja veneilykeskuksen katu- ja viemäri-infra valmistui loppuvuodesta.
Pohjankylän päiväkoti: Uusi päiväkoti avasi ovensa lokakuussa.
Asuntorakentaminen: Kaupungin vuokrataloyhtiön uusi kerrostalo valmistui vappuna Kalajoen keskustaan.
Talous: Juhlavuosi päättyi vahvaan tulokseen ja talouskasvuun, mikä tuki mittavia investointeja.
Tapahtumat ja juhlavuosi
Osana Suomi 100 -juhlavuotta Kalajoella järjestettiin lukuisia tapahtumia, joista monet saivat kiitosta yhteisöllisyydestään:
Kalajoen Juhannus: Perinteinen suurtapahtuma keräsi jälleen tuhansia kävijöitä Hiekkasärkille.
Eurooppalainen Ruokatori: Kesällä järjestetty markkinatapahtuma toi kansainvälisiä makuja Kalajoelle.
Muita yleisötapahtumia: Vuoden aikana järjestettiin muun muassa Saaristopäivä Rahjassa, Kalajoki Messut, Haukiherruus-kalastuskilpailu sekä perinteinen Rompetori ja markkinat.
Talvi- ja kevättapahtumat: Vuosi alkoi tammikuussa jäänveistokisalla Tapion Tuvalla ja helmikuussa järjestetyllä 112-tapahtumalla.
Paikalliselämä ja uutiset
Kuntavaalit: Kuten aiemmin todettiin, keskusta säilytti valta-asemansa, mutta vihreät tekivät historiallisen nousun.
Harrastustoiminta: Kalajoen koiraharrastajat viettivät 30-vuotisjuhlaansa Match Shown merkeissä.
Metsästys: Kesällä 2017 uutisoitiin muun muassa kauris- ja metsäkanalintukiintiöistä alueen metsästäjille.
Kalajoen kuntavaaleissa 2017 Suomen Keskusta säilytti asemansa kaupungin selvästi suurimpana puolueena, vaikka se menetti paikkoja verrattuna vuoden 2012 vaaleihin.
Puolueiden kannatus ja paikkajako
Kalajoen kaupunginvaltuustoon valittiin yhteensä 35 valtuutettua.
Kansallinen Kokoomus: 11,3 % äänistä (4 paikkaa). Kannatus laski -1,0 %-yksikköä.
Vasemmistoliitto: 10,5 % äänistä (4 paikkaa). Kannatus laski -1,2 %-yksikköä.
Vihreä liitto: 9,9 % äänistä (3 paikkaa). Suurin nousija, kannatus kasvoi +5,8 %-yksikköä.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: 6,5 % äänistä (2 paikkaa). Kannatus kasvoi +1,1 %-yksikköä.
Perussuomalaiset: 3,4 % äänistä (1 paikka). Kannatus laski -1,9 %-yksikköä.
Suomen Kristillisdemokraatit: 3,2 % äänistä (1 paikka). Kannatus kasvoi +0,7 %-yksikköä.
Suomen Keskusta: 55,1 % äänistä (20 paikkaa). Kannatus laski -3,4 %-yksikköä.
Keskeisiä huomioita
Valtuuston kokoonpano: Valituista valtuutetuista 63 % oli miehiä ja 37 % naisia. Uusia valtuutettuja valittiin 14 kappaletta (40 %).
Vihreiden nousu: Kalajoen tulos heijasteli valtakunnallista trendiä, jossa Vihreät lisäsivät eniten kannatustaan.
Alueelliset erot: Keskustan kannatus oli erittäin vahvaa erityisesti Himangan äänestysalueella, jossa se sai 60,5 % äänistä.
Kalajoen kuntavaalien tulokset
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/12/kunta/208
Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2017?
Kalajoen Rautiossa tapahtui vuonna 2017 seuraavia asioita:
Lähetystyö alkoi Kaukasiassa: Kalajoen seurakunnan historiikin mukaan vuonna 2017 Rautiosta lähetettiin Kylväjä-järjestön kautta perhe lähetystyöhön Kaukasiaan. Samana vuonna Sansan medialähetys vieraili alueella.
Raution kappeliseurakunnassa vuosi 2017 oli merkittävä kansainvälisen työn osalta.
Lähetysperhe Kaukasiaan: Seurakunta lähetti Kylväjä-järjestön kautta nelihenkisen perheen lähetystyöhön Kaukasiaan. Perheen työtä tuettiin paikallisesti muun muassa Juttutuvan käsityökahviloissa, jotka toimivat aktiivisesti Rautiontie 1700:ssa.
Vuonna 2017 Kalajoen seurakunnan nimikkolähetteinä aloittivat Hanna ja Kimmo Laine (yhdessä kahden tyttärensä kanssa). He toimivat lähetystyössä Lähetysyhdistys Kylväjän kautta Kaukasiassa.
Tarkemmat tiedot ja jäsenet:
Perheenjäsenet: Hanna Laine, Kimmo Laine sekä heidän kaksi tytärtään.
Tehtävä: He työskentelivät Kaukasiassa erityisesti paikallisen kirkon työn ja diakonian tukemisessa.
Tausta: Perhe on asunut Rautiossa ennen lähetyskentälle lähtöään, ja heidät siunattiin matkaan erityisessä lähetysjuhlassa.
Tietolähteet:
Kalajoen seurakunnan lähetystyön sivut (nimeävät nykyiset ja entiset nimikkolähetit).
Lähetysyhdistys Kylväjän uutisarkisto ja vuosikertomukset (vahvistavat Laineen perheen työn alkamisvuoden ja kohteen).
Paikallislehti Kalajokiseudun arkistot, joissa on uutisoitu perheen lähtövalmisteluista ja "matkaanlähetysjuhlasta" vuonna 2017.
Kalajoen kirkon peruskorjaus: Vaikka kyseessä on pääkirkko, vuonna 2017 alkanut ja vuoteen 2020 kestänyt mittava peruskorjaus vaikutti koko seurakunnan, myös Raution kappeliseurakunnan, toimintaan ja resursseihin.
Kyläkauppahankkeen valmistelu: Vuonna 2017 tehtiin taustatyötä Raution kyläkaupan pelastamiseksi. Paikalliset perustivat myöhemmin Raution Kauppaosuuskunnan, ja vaikka varsinainen uusi kauppa avattiin virallisesti vasta myöhemmin (2021), aktiivinen talkootyö ja suunnittelu alkoivat edellisen kaupan lopettamisen jälkeen.
