Venäjän vallankumouksen 1917 ja Suomen sisällissodan 1918 aikana huomattavissa vallankumoustehtävissä olleet Rahjan veljekset Eino, Jukka ja Jaakko Rahja ovat kalajokista sukua ja Jaakko on syntynytkin Kalajoella. Rahjat asuivat Kalajoen Tyngällä ja olivat pari sukupolvea aikaisemmin ottaneet sukunimensä asuintalon mukaan.
Rahjan perhe on yksi esimerkki niistä tuhansista perheistä, jotka lähtivät 1800-luvun lopulla töihin Pietarin suurkaupunkiin. Pietarin metalliverstaalla töissä olleet veljekset liittyivät jo alle 20-vuotiaina Venäjän bolsevikkipuolueeseen heti sen perustamisen 1903 jälkeen. Seuraavan 14 vuoden aikana Rahjat olivat aktiivisesti mukana Wladimir Iljitsch Leninin johtamassa maanalaisessa puoluetyössä ja saavuttivat tulevan vallankumousjohtajan täyden luottamuksen.
Eino Rahja
Eino Rahja ( 1885-1936)(kuva) toimi Leninin tärkeimpänä turvamiehenä tämän ollessa etsintäkuulutettuna Pietarissa syksyllä 1917 kansalaissodassa. Rahja henkilökohtaisesti saattoi Leniniä pitkin Pietarin tarkasti vartioituja katuja ja siltoja aloittamaan vallankumouksen bolsevikkien päämajassa Smolnassa.
Kenelläkään muulla kalajokisella ei ole ollut yhtä suurta vaikutusta maailman historiaan kulkuun, sillä Lenin matkan turvaamisen epäonnistuminen olisi todennäköisesti merkinnyt myös vallankumouksen epäonnistumista. Eino Rahja oli lentäjä ja myöhemmin Tampereella punaisten puolustuspäällikkö.
Jukka Rahja
Jo marraskuussa 1917 Pietarin bolsevikki Juhana (Jukka) Rahja oli ollut Suomen vallankumouksen kannalla. Joulukuun loppupuolella hän vaihtoi jo Suomenniemen hevosia aseisiin Pietarissa. Sodan alettua Jukka toimi aluksi asejunan päällikkönä. Saattaessaan suurta asekuljetusta 27. tammikuuta hän haavoittui vaikeasti molempiin jalkoihin valkoisten väijytyksessä. Veljensä Jukan haavoituttua asejunan päälliköksi astui Eino Rahja.
Eino ja Jukka Rahjalla oli merkittävä osuutensa myös Suomen sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen siirtymisessä yhä avoimemmin aseellisen vallankumouksen linjalle syksyllä 1917. Leninin ja bolsevikkien kaapattua Venäjällä vallan itselleen lokakuussa 1917 Jukka Rahja nimitettiin Suomen apulaiskuvernööriksi. Nimitys ei kuitenkaan käytännössä toteutunut, sillä Suomi teki jo eroa Venäjästä.
Sisällissota
Pari kuukautta myöhemmin alkaneen Suomen sisällissodan aikana Eino Rahja oli yksi kapinallisten johtoryhmän jäsenistä ja hänen avullaan punaiset saivat Venäjältä runsaasti aseita ja ampumatarvikkeita. Tammikuun lopussa Helsinkiin saapui Leninin lupaama asejuna, joka toi 15 000 kivääriä, 30 konekivääriä eli "kuularuiskua", 10 kenttätykkiä ja suuret määrät ammuksia. Kuljetusta johtivat Jukka ja Eino Rahja
Jukka Rahja haavoittui heti sodan alussa lähellä Viipuria ja joutui seuraamaan sodan kulkua sivusta. Maaliskuussa Eino Rahja oli jo punaisen armeijan ylipäällikkö yhdessä Adolf Taimen ja Evert Elorannan kanssa. Sodan aikana hän ei ylipäällikön tehtäviään juuri ehtinyt hoitaa, vaan oli mukana taisteluissa Lempäälän rintamalla ja neuvotteli venäjän kielentaitoisena venäläisten kanssa lisäavusta. Lentotiedustelua Eino suoritti Lylyn taisteluiden aikaan maaliskuussa. Korkeakosken taistelussa 19. maaliskuuta Eino Rahja johti puolustusta ja myöhemmin turvasi perääntymistä komentamallaan panssarijunalla.
Valkoisten onnistuessa katkaisemaan ratayhteyden Helsingin ja Tampereen välillä Eino Rahja yritti panssarijunan komentajana läpimurtoa Helsingistä Tampereelle. Taisteluiden välillä Eino Rahja kävi pyytämässä apua Pietarista. Tilanteen käytyä toivottomaksi Rahjat pakenivat muiden punaisten johtajien tavoin Pietariin.
SKP:n perustajia
Punaisten tappion jälkeen Eino ja Jukka Rahja olivat perustamassa Moskovassa syyskesällä 1918 Suomen Kommunistista Puoluetta ja he kuuluivat sen ensimmäiseen keskuskomiteaan. Eino ja Jukka Rahja suunnittelivat vielä 1920-luvun taitteessa aktiivisesti uuden aseellisen vallankumouksen käynnistämistä Suomessa. Kumpikin oli kouluttamassa punaupseereita Pietarin lähellä. Eino Rahjalla oli myös suunnitelma kenraali Mannerheimin murhaamiseksi, mutta se ei koskaan toteutunut.
Suomalaisten kommunistien keskinäisessä välienselvittelyssä Pietarin Kuusisen klubilla vuonna 1920 surmansa sai mm. Jukka Rahja ja Jaakko Rahja haavoittui vaikeasti. Eino Rahja yleni puna-armeijassa kenraaliluutnantiksi ja palkittiin kahdesti Punaisen lipun kunniamerkillä. Hän kuoli 1936 ja hänet haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Aleksanteri Nevskin luostariin.
Nuorimpia veljiään vähemmän politiikkaan osallistunut Jaakko Rahja kuoli syöpään 1926 ja hänet on haudattu Petroskoihin. Eino ja Jukka on haudattu Pietariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti