Vaikean kehityksen vuosi 1953

Pääministeri Urho Kekkonen puhuu











Vuoden 1952 toimitetun henkikirjoituksen mukaan Kalajoella oli 7 035 asukasta ja Rautiossa 1 802 asukasta. Helsingissä oli 384 521 asukasta. Oulussa oli 39 893 asukasta. Vuosi 1953 oli vaikean kehityksen vuosi Suomessa ja muutosten vuosi maailmalla.

12.1.1953 perustettiin Oslossa Viron pakolaishallitus.
14.1.1953 Marsalkka Tito valittiin Jugoslavian ensimmäiseksi presidentiksi.
18.1.-20.1. 1953 Helsinki meni sekaisin tammikuussa vuonna 1953, kun amerikkalainen filmitähti Gregory Peck saapui visiitille. ”Poliisilla oli täysi työ ylläpitää järjestystä”, filmiraportti kertoo vierailusta. Gregory Peckin katse sai ”naisten sydämet kiivaaseen sykintään ja hymy heidän polvensa tutisemaan”. Tukholmassa hän oli saanut naispuoliset kansalaiset pyörtyilemään, meillä siltä sentään vältyttiin.
21.1.1953 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen puhemiehistön jäsen N.A. Mihailov lausui puheessaan, että Stalin oli antanut käskyn luokkataistelun tehostamisesta ja että ne ”petturit ja hullut”, jotka luulevat luokkataistelun olevan sammumassa, on ”nitistettävä kuin syöpäläiset”.
23.1.1953 Ilmavoimat saavat käyttöönsä ensimmäiset suihkukoneet, englantilaiset Vampiret.
24.1.1953 Unkarin sotakorvaussuoritukset päättyvät.
28.1.1953 Helsingissä pidettiin Kemijoki Oy:n perustava yhtiökokous ja hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Urho Kekkonen.

1.2.1953 Eduskunnan puhemieheksi valittiin uudelleen K.A.Fagerholm ja varapuhemiehiksi uudelleen Viljami Kalliokoski ja Toivo Kujala. Eduskunnan kevätistuntokaudelle 1953 antoivat oman leimansa kesän 1954 eduskuntavaalit sekä olettamukset eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien toimeenpanemisesta jo vuoden 1953 aikana. Siksi eduskunnan pidettyjen puheiden päätarkoituksena oli tulla valitsijoiden korviin. Yhdeksi eduskunnan suurimmista kiistakysymyksistä muodostui asuntotuotanto eli ns. aravalaki.
7.2.1953 Mao Tse-tung kehotti puheessaan tehostamaan vastarintaan Yhdysvaltoja vastaan.
10.2.1953 Tsekkoslovakilaiset hävittäjät ampuvat alas USA:n sotilaskoneen Saksan liittotasavallan ilmatilassa.
12.2.1953 DDR ampuu alas englantilaisen sotilaskoneen Berliinissä.
15.2.1953 Ensimmäinen kolmesta Aeron Yhdysvalloista tilaamasta Convair-340 matkustajakoneesta laskeutui suomalaisen miehistön lentämänä Helsingin uudelle lentokentälle.
18.2.1953 Salaputkijupakan käsittely alkoi perustuslakivaliokunnassa.
22.2.1953 Armi Kuusela lähti kuuluisalle matkalleen helmikuun 22. päivänä 1953. Tämä matka muutti Armin elämän täysin. Reitti kulki Saksan, Italian ja Intian kautta Filippiineille, jossa Armille järjestettiin mahtava vastaanotto. Filippiineiltä matkattiin Hongkongin kautta Japaniin. Filippiineillä Armi tapasi Virgilio Hilarion ja avioitui tämän kanssa Tokiossa. Japanista Armi matkusti sisarensa Irma Kyrömiehen ja managerinsa Kalervo Kerannon kanssa vielä Honoluluun, josta nuoripari lähti häämatkalle.
22.2.1953 Miss Suomeksi valittiin Maija-Riitta Tuomala, ihannetytöksi Raija Möttönen, elokuvatytöksi Airi Uitto ja kansikuvatytöksi Ingvar Sandvik.
27.2.1953 Pääministeri Kekkonen vastasi SKDL:n välikysymykseen, joka koski Suomen viimeaikaista talouspolitiikkaa. Kotimaan taloushuolia kevensivät Englannin myöntämät tuontihelpotukset. Korean korkeasuhdanteen aikana Suomessa koettu inflaatio oli nostanut teollisuuden kustannustasoa paljon nopeammin kuin kilpailijamailla.
Veikko Hakulinen ja Arvo Viitanen olivat lajinsa yksinvaltiaita Lahden hiihtokisoissa vuosina 1952-1954 - toinen 50 kilometrillä, toinen pikamatkalla. Veikko Hakulisen kolmivuotinen voittoputki alkoi Salpausselän viidelläkympillä vuonna 1952. Seuraavana vuonna hän sivakoi yhden parhaista hiihdoistaan ja voitti lähes yhdeksän minuutin erolla seuraavaan. Arvo Viitanen (1924-1999) teki pikamatkalla saman kuin Hakulinen 50 kilometrillä. Hän voitti Salpausselällä vuosina 1952-54 kaikki 18 kilometrin kilpailut.

1.3.1953 Heikki Hasu voitti Holmenkollenilla yhdistetyn kilpailun. Veikko Hakulinen voitti 18 km:n ja 50 km:n hiihdon samoissa kisoissa.
5.3.1953 Stalin kuoli. Neuvostoliiton diktaattori haudattiin lasiarkussa Moskovassa. Hautajaisissa Stalinin ajan vaikuttajat Malenkov, Berija ja Molotov ylistävät vainajaa aikamme suureksi ajattelijaksi, rauhan suureksi lipunkantajaksi ja vertaansa vailla olevaksi organisaattoriksi.
6.3.1953 Malenkov nimitettiin Stalinin seuraajaksi ministerineuvoston puheenjohtajana, Molotov ulkoministeriksi, Berija sisäministeriksi ja marsalkka Bulganin sotaministeriksi.
7.3.1953 Pääministeri Urho Kekkonen määrättiin edustamaan tasavallan presidenttiä sekä ministerit Törngren ja Oittinen Suomen hallitusta Stalinin hautajaisissa.
10.3.1953 Euroopan hiili- ja teräsyhtymän laajennettu yleiskokous hyväksyi suunnitelman Euroopan Liittovaltion perustuslaiksi (Ranska, Länsi-Saksa, Italia, Alankomaat, Luxemburg)
20.3.1953 Moskovasta ilmoitettiin, että Malenkov oli 14.3.1953 luopunut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerin tehtävästä: hänen tilalleen oli nimitetty Nikita Hrutshev. Hän on syntynyt 17.4.1894 Kalinovkassa Ukrainassa. Liittyi kommunistiseen puolueeseen 1918 ja osallistui kansalaissotaan. Hän opiskeli Moskovan teknillisessä korkeakoulussa. Hän toimi Moskovan piirin puolustuskomitean pääsihteerinä 1932-35, Moskovan kaupungin pääsihteerinä 1935-38.

7.4.1953 YK:n yleiskokous valitsi Dag Hammarskiöldin YK:n pääsihteeriksi.
20.4.1953 Vankien vaihto Koreassa alkaa.
7.5.1953 Valtioneuvosto oikeutti puolustusministeriön myymään sukellusveneet Iku-Torson, Vesihiiden, Vetehisen ja Saukon romutettavaksi.
8.5.1953 Puolustusvoimat aloittaa reserviläisten kertausharjoitukset.

2.6.1953 Kuningatar Elisabethin kruunajaiset Lontoossa. Elisabeth II oli 28. Englannin hallitsija, joka Westminster Abbeyssä ikivanhoin menoin vihittiin tehtäväänsä.
17.6.1953 Itä-Berliinin kansannousu.
29.6.1953 Loppusysäyksen hallituksen eronpyyntöön antoi taistelu taloudellisten olojen vakauttamisohjelmasta. Kekkosen neljänteen, 9.7.1953 muodostettuun hallitukseen tuli kuulumaan 8 maalaisliittolaista ja 3 ruotsalaista jäsentä sekä 3 puolueetonta taloudellista asiantuntijaa.

4.7.1953 Unkarin hallitus muodostettiin uudelleen. Uusi pääministeri Imre Nagy ilmoitti hallituksen pyrkivän kohottamaan työläisten elintasoa, sallivan pikkutalonpoikien jättää kollektiivitilat, lakkauttavan keskitysleirit sekä julistavan laajan armahduksen.
9.7.1953 nimitetty Kekkosen hallitus oli seuraava: pääministeri Urho Kekkonen, ulkoasiainministeri Ralf Törngren, oikeusministeri Sven Högström, sisäasiainministeri V. J. Sukselainen, puolustusministeri Kauno Kleemola, toinen valtiovarainministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Johannes Virolainen, maatalousministeri Martti Miettunen, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero Mäkinen, toinen kulkulaitosten ja yleisten toinen ministeri Kusti Eskola, kauppa- ja teollisuusministeri Teuvo Aura, sosiaaliministeri Lauri Hietanen ja toinen sosiaaliministeri Vieno Simonen.
22.7.1953 Pääministeri Urho Kekkonen piti eduskunnassa puheen, jossa hän totesi, että ”hallitus on täysin tietoinen siitä, miten syvällekäyviä ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi on pakko suorittaa. Se on kuitenkin joutunut toteamaan, että taloudellisesti ja poliittisesti valistuneissakin piireissä, saati kansalaisten keskuudessa yleensä, ei vielä olla riittävän selvillä kustannustaso-ongelmamme todellisesta luonteesta”.§
27.7.1953 Aseleposopimus allekirjoitetaan Koreassa Panmunjomissa.

16.8.1953 Persian saahi Muhammed Riza Pehlevi pakeni puolisonsa, kuningatar Sorayan kanssa lentokoneella. 22.8. Saahi palasi Teheraniin.
18.9.1953 Valtakunnan oikeus antoi päätöksensä Salaputkijutussa. Aaltonen ja Peltonen todettiin syyttömiksi. Raatikainen ja Lepistö tuomittiin virkavirheestä. Lisäksi Raatikainen tuomittiin 2,5 miljoonan markan vahingonkorvauksiin sekä Lepistö yhdessä Raatikaisen kanssa 500 000 markan vahingonkorvauksiin.
Marraskuun lopulla 1952 Kekkosen kolmas hallitus joutui Suomessa vielä silloin harvinaiseen ryöpytykseen. Eduskunnan oikeusasiamiehen suorittamat tutkimukset osoittivat, että Fagerholmin hallituksen ministerit Jussi Raatikainen, Matti Lepistö, Aleksi Aaltonen ja Onni Peltonen olivat 1949 myöntäneet lainvastaisesti valtionapua Salaputki Oy:lle. Tutkimuksen mukaan yritys oli konkurssikypsä valtionapupäätöstä tehtäessä. Jussi Raatikainen omisti Salaputki Oy:n osakkeita sen verran, että hän esiintyi asiassa ensin valtionavun anojana, sitten sen myöntäjänä ja lopuksi sen saajana. Käytännössä kysymys oli siitä, että yrityksen rahat olivat lopussa ja valtionavulla oli tarkoitus antaa tekohengitystä kuolevalle yritykselle. Fagerholmin hallituksessa asian käsittelyyn osallistuneet ministerit Lepistö ja Peltonen istuivat nyt Kekkosen hallituksessa. Ministerit erosivat. Oikeus totesi, että valtionapupäätös on tehty väärin perustein ja Raatikainen oli harhauttanut ministeritovereitaan antamalla heille väärää tietoa yrityksensä tilasta.
27.9.1953 Eduskunnalle esitettiin SDP:n välikysymys työllisyystilanteesta. Uusi hallitus jatkoi tiukan talouden linjaa ja törmäsi SDP:n jäykkään vastustukseen eduskunnassa. Hallituksen asemaa heikensi vielä se, että mukana oli kolme elinkeinoelämän edustajaa. Kekkosta voitiin syyttää vuorineuvosten juoksupojaksi. Hallitus selvisi välikysymyksestä, mutta kaatui marraskuussa kokoomuksen välikysymykseen, joka koski asuntomäärärahoja. Politiikan kenttä oli kauttaaltaan kyllästynyt Kekkosen rajuun tyyliin.
4.-5.10.1953 suoritettiin kunnallisvaalit. Maalaisliitossa vaaleihin valmistauduttiin entistä mittavammalla koulutuksella. Uudessa puoluetalossa Pursimiehenkadulla aloitettiin syksyllä 1952 pitäjäpäälliköiden koulutus. Se jatkui alkuvuodesta 1953. Kuusipäiväisen kurssin kävi kaikkiaan 505 miestä. Luennoitsijoina olivat puolueen huippujohto ja puoluetoimiston työntekijät. Vaalitulos oli maalaisliitolle hyvä. Puolueen propaganda keskittyi ennen muuta nukkuvien herättelyyn.
17.10.1953 Vihannin suurkaivoksen harjannostajaiset. Vihannin toinen kaivostorni (87 m) oli maailman toiseksi korkein.
25.10.1953 Kyllikki Saaren hautajaiset Ilmajoella. Tilaisuuteen oli saapunut noin 25 000 henkeä. Etelä-Pohjanmaalla Isojoella sattui keväällä 1953 surma, joka on jäänyt lähtemättömästi suomalaisten mieliin. Nuori Kyllikki Saari surmattiin kotimatkallaan, eikä tekijää ole saatu vieläkään kiinni. Saaren ruumis löytyi vasta saman vuoden syksyllä, ja löytöpaikkaa kävi katsomassa tuhansia suomalaisia.
17.11.1953 Paasikivi nimittää Sakari Tuomiojan asiantuntijahallituksen.

















25.11.1953 Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasopimus tavaravaihdosta allekirjoitettiin Moskovassa.
27.11.1953 Urheilutoimittajat valitsivat Suomen parhaaksi urheilijaksi vuonna 1953 Veikko Hakulisen.

8.12.1953 Paasikivi hajottaa eduskunnan.
16.12.1953 Neuvostoliitosta ilmoitetaan, että Berija ja hänen 6 rikostoveriaan olivat syyllistyneet maanpetokseen.
21.12.1953 Aleksei Kosygin nimitetään Neuvostoliiton varapääministeriksi.
23.12.1953 Neuvostoliitosta ilmoitettiin, että maanpetokseen syyllistyneet Berija ja kuusi hänen toveriaan oli teloitettu.
31.12.1953 Sotevan eli sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan toiminta päättyi.

Juhlapuku- ja kansallispukukierroksen jälkeen tuomaristo valitsi Suomen Neidoksi 20-vuotiaan tamperelaisen ylioppilaan Teija Sopasen. Suomen Neidon edustustehtäviin kuului, paitsi osallistua Miss Universum-kilpailuihin Yhdysvalloissa, myös esiintyä Sotainvalidien Veljesliiton tapahtumissa.

Vuonna 1953 ajettua 14. Eläintarhanajoa varjosti suomalaisen Carl-Olof Tötterströmin traaginen kuolema 500-kuutioisten moottoripyörien kilpailussa. Viimeistä edellisellä kierroksella kolmantena ollut porvoolaispyöräilijä kallisti ajokkiaan Moukaripörssin alamäessä liikaa, jolloin pakoputki ja jalkatappi osuivat asfalttiin. Tötterström paiskautui radalta aidan läpi ja kuoli sairaalassa.

Vuonna 1953 Jyväskylän Suurajoissa oli kolme lähtöpistettä, Helsinki, Jyväskylä ja Oulu. Vuoden 1955 ajoissa lähdöt keskitettiin Jyväskylään. Kolmannet Suurajot voitti pari Vilho Hietanen – Olof Hixen Allard Saloonillaan.

Katso Yle Arkisto http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&n=1953

Lähdeaineisto:
Suomen Kuvalehti: Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917-1966
Valitut Palat: Itsenäinen Suomi
Mitä-Missä-Milloin 1954
Mitä-Missä-Milloin 1955
Kari Hokkanen: Maalaisliitto-Keskustan historia 4