Tammikuu
9.1. Viethminhin suurhyökkäys alkoi Indokiinan Keski-Laosin vuoristoseudulla.
17.1. Miss Suomeksi valittiin Yvonne de Bruyn, ihannetytöksi Raili Kallioinen, elokuvatytöksi Leni Katajakoski ja kansikuvatytöksi Liisi Hokkanen.
21.1. USA:n ensimmäisen ydinsukellusveneen vesillelasku
30.1. Neuvostoliitosta ilmoitettiin, että uusi pakkasennätys -73,4 C on mitattu Olmenkonissa Siperaissa.
Helmikuu
1.2. Molotov hylkäsi Edenin tarjoaman Saksan yhdistämisehdotuksen.
5.2. Eduskunta hyväksyi äänin 91-63 sos.dem. eduskuntaryhmän ehdotuksen perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymisestä. Kekkosen hallitus sai näin epäluottamuslauseen.
6.2. Suomi ottaa 10 miljoonan dollarin lainan Neuvostoliitolta.
9.2. Neuvostoliitto palautti 62 luvattomasti rajan ylittänyttä Suomen kansalaista.
15.2. Eduskunnan puhemies antoi nuhteet ja varoituksen kansanedustaja Tuure Junnilalle (kok), Niilo Kosolalle (kok) sekä Lauri Soilalle (ml) siitä, että nämä olivat 11.2.-12.2.1954 välisen yön täysistunnossa kiilanneet tulitikulla äänestysnappulansa näyttämään jatkuvasti jaa- tai ei-ääntä.
21.2. Falunin MM-kisoissa 14.2. Matti Pietikäinen ja Veikko Heinonen saivat kaksoisvoiton erikoismäenlaskussa ja 20.2. Suomi voitti viestinhiihdon. Veikko Hakulinen voitti 15 km:n hiihdon ja oli toinen 30 km:n ja 50 km:n hiihdossa. Naisten 10 km:n hiihdossa Siiri Rantanen oli toinen ja Mirja Hietamies kolmas.
Maaliskuu
1.3. Kahvin säännöstely loppuu
7.3. Pekka Kuvaja voitti ensimmäisenä ulkomaalaisena kuulun Vaasa-hiihdon.
8.3. Ennenaikaiset eduskuntavaalit päättyvät. äänestysprosentti oli 79,2 %. SDP sai 54 paikkaa, maalaisliitto 53 paikkaa, SKDL 43 paikkaa, kokoomus 24 paikkaa, Suomen kansanpuolue 13 paikkaa, ruotsalainen kansanpuolue 13 paikkaa. Alueeltamme tuli valituksi Eeli Erkkilä, Kusti Eskola, Yrjö Hautala, Kauno Kleemola, Kerttu Saalasti
12.3. Suomen sotatila Saksan kanssa päättyi
13.3. Dien Bien Phun taistelu alkaa Vietnamin pohjoisosassa
Huhtikuu
1.4. Uuden eduskunnan ensimmäinen täysistunto, entiset puhemiehet Fagerholm, Kalliokoski ja Kujala valittiin uudelleen.
5.4. Norjassa kruununprinsessa Märtha kuoli.
6.4. Tohtori Kekkonen sai hallituksen muodostamistehtävän.
13.4. Tohtori Kekkonen epäonnistui hallituksen muodostamistehtävässä sosiaalidemokraattien kieltäytyessä tulemaan hänen hallitukseensa.
19.4. Veikko Karvonen voitti Bostonin maratonin.
20.4. Suomi-neidoksi valittiin 17-vuotias helsinkiläinen teinityttö Lenita Airisto.
22.4. Puhemies Fagerholm sai hallituksen muodostamistehtävän.
22.4. Suomi liittyy YK:n alaiseen Euroopan talouskomissioon (ECE)
28.4. Puhemies Fagerholm luopui hallituksen muodostamistehtävästä.
Toukokuu
5.5. Paasikivi nimittää Ralf Törngrenin hallituksen. Uudessa hallituksessa oli maalaisliitolla ja sosiaalidemokraateilla kummallakin kuusi ministeriä ja ruotsalaisilla yksi. Pääministeri Ralf Törngren, ulkoministeri Urho Kekkonen, oikeusministeri Y.W. Puhakka, sisäministeri Väinö Leskinen, puolustusministeri Emil Skog, opetusministeri Johannes Virolainen, maatalousministeri Viljami Kalliokoski, 2.maatalousministeri Hannes Tiainen, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Martti Miettunen, 2. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Aku Sumu, kauppa- ja teollisuusministeri Penna Tervo, sosiaaliministeri Tyyne Leivo-Larsson, 2. sosiaaliministeri Vieno Simonen.
6.5. Roger Bannister juoksi haamumailin Oxfordissa saaden tuloksekseen 3.59,4.
7.5. Dien Bien Phuta puolustaneet ranskalaiset antautuivat.
11.5. Eduskunta hyväksyi äänin 140-40 eduskunnan vaalikauden pidentämiseen neljään vuoteen.
Kesäkuu
30.6. Auringonpimennys.
Heinäkuu
6.7. Kansanedustaja Kustaa Eskola valittiin Suomen Pankin pankkivaltuusmiesten puheenjohtajaksi.
17.7. Moskovassa solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen vv 1956-1960 välinen kauppasopimus.
21.7. Indokiinan aselepo allekirjoitetaan. Ranska vetäytyy Pohjois-Vietnamista.
Elokuu
5.8. Suomen ja Neuvostoliiton diplomaattisuhteet korotetaan suurlähettilästasolle.
7.8. Kambodsassa sotatoimet lakkasivat.
25-29.8. Bernin EM-kisat. Voitto Hellsten oli 400 metrin juoksussa toinen ajalla 47,0. 400 m:n aidoissa Osvald Mildt oli kolmas ajalla 51,5. Maratonjuoksun voitti Veikko Karvonen ja Erkki Puolakka oli neljäs. 3000 metrin estejuoksussa Olavi Rinteenpää oli toinen ja Pentti Karvonen neljäs. Pituudessa Ville Porrassalmi oli viides tuloksella 736. Keihäänheitossa Soini Nikkinen oli kolmas tuloksella 73,38. 10-ottelussa Torbjörn Lassenius oli toinen tuloksella 6 424.
Syyskuu
18.9. Paasikivi suostuu vastaanottamaan Leninin kunniamerkin.
22.9. Ydinaseet ensimmäistä kertaa mukana NATO:n sotaharjoituksissa.
Lokakuu
1.10. Aero Oy ulotti lentoreittinsä Lontooseen.
1.10. Albert Edelfeltin 100-vuotisnäyttelyn avajaiset Ateneumissa.
12.10. Suomi-Ruotsi maaottelu päättyi Suomen voittoon numeroin 207-202.
14.10. Hallitus jätti eronpyynnön tasavallan presidentille.
20.10. Paasikivi nimittää Kekkosen V hallituksen. Pääministeri Urho Kekkonen, ulkoministeri Johannes Virolainen, oikeusministeri Weio Henriksson, sisäministeri Väinö Leskinen, puolustusministeri Emil Skog, valtiovarainministeri Penna Tervo, 2. valtionvarainministeri Veikko Vennamo, opetusministeri Kerttu Saalasti, maatalousministeri Viljami Kalliokoski, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Martti Miettunen, 2. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Hannes Tiainen, kauppa- ja teollisuusministeri Aarre Simonen, sosiaaliministeri Onni Peltonen ja 2. sosiaaliministeri Tyyne Leivo-Larsson.
23.10. NATO hyväksyy Saksan liittotasavallan jäsenekseen.
Marraskuu
1.11. Algerian sota alkaa.
13.11. Neuvostoliitto kutsuu Suomen Euroopan turvallisuuskokoukseen Moskovaan.
19.11. Suomi vastaa Neuvostoliiton kokouskutsuun.
29.11. Euroopan turvallisuuskokous alkaa Moskovassa
Joulukuu
9.12. Maalaisliitto valitsee Kekkosen presidenttiehdokkaakseen
19.12. Toini Havun arvostelu Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta käynnisti kirjasodan. Toisten mielestä teos loukkasi kansallisia tunteita, toiset ylistivät sen totuudenmukaisuutta. Romaani muuttui elokuvaksi nopeasti, sillä Edvin Laineen ohjaama Tunteman sotilas sai ensi-iltansa jo jouluna 1955. Elokuvan saama musertava suosio hiljensi kirjan herättämän vastustuksen. Linnan jermut siirtyivät suomalaisten henkilötyyppien galleriaan: purnaaja-Lehto, kommunisti-Lahtinen, perusupseeri-Koskela, sankari-Rokka, filuuri-Rahikainen, jokamies-Hietanen.
24.12. Moskovasta ilmoitettiin, että neljä Berijan apulaista oli teloitettu ja muuta tuomittu vankeuteen rikoksista valtiota vastaan.
Yle arkisto 1954
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=1954&k=&m=&z=1
Väinö Linna
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&n=V%E4in%F6+Linna
Väinö Linna – Tuntematon sotilas
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=187
Koskesta voimaa
http://www.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1954/1954c.htm
Rakennusvuosi 1954
http://www.korttelit.fi/vuosi.php/1954
SDP Vihanti
http://www.sdpvihanti.fi/10
Kenkä- nahkateollisuus
http://www.pyynikinlinna.fi/museo/nayttelyt/erikois/kenkajanahka2.php
Turvallisuuskonferenssi
Yya-sopimuksen alkulauseeseen kirjoitettu ajatus Suomen pyrkimyksestä pysytellä suurvaltaristiriitojen ulkopuolella joutui ensimmäisen kerran koetukselle marraskuussa 1954, Silloin Neuvostoliitto kutsui kaikki Euroopan valtiot ja USA:n Moskovassa 29.11.1954 alkavaan konferenssiin, jossa oli tarkoitus käsitellä Euroopan turvallisuusjärjestelmän kehittämistä. Aloite oli vastaveto NATO:n uuteen kehitysvaiheeseen, joka oli hyvää vauhtia johtamassa siihen, että Saksan liittotasavalta oli selvästi itsenäinen valtio, ja NATO valmistautui ottamaan sen jäsenekseen. Suomelle konferenssikutsun ongelmat olivat kokonaan toista laatua. Alun perin oli selvää, että Länsi-Euroopan maat ja USA eivät lähtisi Moskovan kokoukseen, joten Suomen osallistuminen olisi vahvistanut sellaista käsitystä, että Suomi kuului idän leiriin. Neuvostoliitto taas olisi voinut tulkita pois jäämisen epäystävälliseksi eleeksi ja merkiksi siitä, että Suomi hakeutui entistä lähemmäksi länttä. Nyt jouduttiin ensimmäistä kertaa tutkimaan, miten puolueettomuuspolitiikka pitäisi käytännössä rakentaa. Paasikiven kannaksi muotoutui ehdollinen vastaus. Suomi lähtee mukaan konferenssiin sillä ehdolla, että mukana on muitakin kuin vain Neuvostoliiton satelliittimaita. Näistä eväistä ulkoministeriö laati vastausluonnoksen. Tekstiä hiottiin sana sanalta, mutta sisältö pysyi entisellään. Presidentti vahvisti tekstin 18.11.1954, ja se jätettiin Neuvostoliiton apulaisulkoministeri Andrei Gromykolle.
Porkkala
Suurpolitiikan suojasää näkyi Neuvostoliiton aseistariisunta-aloitteissa. Moskova vaati, että vieraalla maaperällä olevat sotilastukikohdat tulisi poistaa. Geneven huippukokouksen kynnyksellä Neuvostoliitto sovelsi uutta oppia käytäntöön ja luovutti Kiinalle Port Arthurin. Parin viikon kuluttua Lebedevillä oli uudet ohjeet ja presidentti Voroshilovin kirje Paasikivelle. Lähettiläs järjesti audienssin poikkeuksellisen salaperäisesti Kekkosen – eikä ulkoministeriön virkakoneiston – kautta. Asiana oli kutsu Moskovaan, mutta sitä mielenkiintoisempi oli neuvostoliittolaisten ilmoitus neuvottelujen aiheesta: he aikoivat luovuttaa Porkkalan Suomelle ja halusivat selvittää yya-sopimuksen jatkamista. Porkkalan luovutusta koskeva sopimus allekirjoitettiin Moskovassa 19.9.1955.
YYA-sopimuksen jatko
Yya-sopimuksen jatkon kytkeminen Porkkalan luovutukseen oli hyvin johdonmukaista paitsi Neuvostoliiton myös Suomen kannalta. Pohjimmaltaan vasta Porkkalan palautus poisti viimeisen sodasta aiheutuneen välittömän rasitteen, joka liittyi Suomen alueeseen sekä poliittiseen ja psykologiseen ilmapiiriin. Maan itsenäisyys oli muodollisesti täydellinen vasta sen jälkeen, kun koko valtion alue oli sen omassa hallinnassa.
Kilpalaulanta Karjalasta
Syksyllä 1954 Karjalan Liito toimitti ulkoministeriölle kirjelmän, jossa esitettiin itärajan tarkistamista, koska ”on osoittautunut, että luovutettu Karjala on Neuvostoliitolle tarpeeton alue”. Ulkoministeri Johannes Virolainen ja pääministeri Urho Kekkonen eivät kertoneet kirjelmästä presidentille, sillä he osasivat jo ulkoa sen saarnan, jonka he olisivat saaneet vastaukseksi.
Sosiaalidemokraattien ja pääministeri Kekkosen välille syntyi yllättävä kilpalaulantatilanne syyskuussa 1955, kun Paasikiven valtuuskunta valmistautui lähtemään Moskovaan Porkkalan palautussopimusta ja yya-sopimuksen jatkoa varten. Aktiivisimmin esiintyi sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Emil Skog, joka vaati valtioneuvoston pöytäkirjaan lausuman Karjalan palauttamisesta.
Karjalan kysymys Moskovassa
Porkkalan luovutus oli Moskovan neuvotteluiden tärkein asia. Kun se oli ratkaistu, Paasikivi antoi SDP:n ja maalaisliiton kilpaileville johtomiehille tehtäväksi tunnustella Karjalan kysymystä, mutta epävirallisesti. Skog otti asian esille pääministeri Nikolai Bulganinin ja puolustusministeri G.K. Zukovin kanssa. Keskustelu näyttää jääneen varsin lyhyeksi.
Myös Kekkonen puhui Bulganinin kanssa. Kekkonen oli sitkeämpi kuin Skog. Kekkonen ehdotti, että neuvotteluista laadittavaan julkilausumaan otettaisiin maininta, että Karjalasta on puhuttu. Kekkosen luonnoksen mukainen lausuma tulikin yhteiseen lausumaan, mutta se oli niin pyöreä, että ilman erillistä selitystä kukaan ei huomannut sen tarkoittavan Karjalaa: ”Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset neuvottelijat asettivat perusteellisen ja avomielisen käsittelyn alaiseksi kaikki suomalais-neuvostoliittolaisia suhteita koskevat kysymykset ja esitettiin tällöin moelmpien osapuolten näkökannat”.
Suomi ryhtyy toimiin liittyäkseen länsi-integraatioon
Yhdysvaltain ulkoministeriöstä todettiin vuoden 1954 alussa Suomen lähettiläälle, että jos Suomi olisi valmis liittymään Euroopan maksuliittoon, Yhdysvallat voisi tukea Suomea sen puitteissa. Samalla alleviivattiin sitä, että Suomella ei ollut ilman tiukasti säännellyn ulkomaankauppajärjestelmänsää muuttamista edellytyksiä liittyä siihen, niin kuin ei OEEC-järjestöönkään. Suomen olisi sopeutettava ulkomaankauppansa OEEC:ssa kehittyneiden perusteiden mukaisiksi.
Törngrenin hallitus ryhtyi valmistelemaan asiaa salaisesti. Kyseessä oli Paasikiven ja Kekkosen politiikka, jota Suomen vientiteollisuus tuki täysin rinnoin. Suomessa ei tiedetty miten Neuvostoliitto reagoisi Suomen pyrkimyksiin. Suunnitteluneuvostoon kutsuttiin puheenjohtajaksi Teuvo Aura ja varapuheenjohtajiksi Penna Tervo ja Johannes Virolainen. Vuoden 1954 aikana talousneuvosto kokoontui 23 kertaa.
Linnan Tuntematon
Linnan romaani nosti esiin kymmenen vuotta patoutuneen sodan tunnot, ja nyt murtautuivat esiin rivimiesten kokemukset ja sodan todellisuus. Pelko, nälkä ja väsymys olivat Linnan sodan tunnusmerkkejä, mutta hänen sodassaan rasituksiin liittyy miesten huumori, omapäiset otteet ja purnaavat kannanotot isojen ja pienempien herrojen toimiin.
Linnan kritiikki suuntautuu sodanaikaisen armeijan henkeen ja johtamistapaan. Armeijan muodollisen kurin ja tärkeilevän arvovallan tilalle tulevat vänrikki Koskelan sanat: ”Asialliset hommat suoritetaan, mutta muuten nollan kuin Ellun kanat.” Koskelan matalaprofiilista johtamistapaa ovat kirjailija itse monet muut alkaneet pitää suomalaisen demokratian tunnuslauseena. Taistelu Tuntemattoman sotilaan totuudenmukaisuudesta jatkui raivokkaana vuoden 1955 puolella. Kenraali Väinö Vainio laski romaanin 224 kirosanaa. Kriitikkojen äänet hukkuivat yleisönosastojen mielipiteiden vyöryyn. Kaiken kaikkiaan Tuntematon sotilas selvisi kirkkaasti kirjasodasta, jonka se oli sytyttänyt.
Lähdeaineisto:
Valitut Palat Itsenäinen Suomi
Mitä-Missä-Milloin 1955
Mitä-Missä-Milloin 1956
Suomi 75 vuotta – Itsenäisen Suomen historia, osa 3
Tasavallan vuodet 1917-1987
Jukka Seppinen Urho Kekkonen – Suomen johtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti