Hrustsev ja Bulganin Suomessa vuonna 1957

Vierailun ohjelma
6.6.
Vieraat saapuivat rautateitse Helsinkiin. Käynti pääministerin ja tasavallan presidentin luona.
7.6.
Neuvotteluja. Tutustuminen Helsingin Lastensairaalaan ja Tapiolan asuntoalueeseen.
8.6.
Käynti Hietaniemen telakalla. Risteily Helsingin saaristolla S/S Ariadnella
9.6.
Neuvostovieraat SAK:n 50-vuotisjuhlassa Stadionilla.
10.6.
Automatka Lahteen. Siellä kiertokäynti Askon tehtaissa ja Nastolan maitopulveritehtaassa.
11.6.
Laivamatka Päijänteellä alkoi Vääksyn kanavalta. Käynti Kaipolan paperitehtaassa.
12.6.
Tampereella käynti Lokomo Oy:ssä ja Lenin-museossa. Neuvotteluja.
13.6.
Vierailu päättyi

Vuoden muut tapahtumat

Tammikuu
1. tammikuuta – Ranskan hallinnassa toisen maailmansodan jälkeen ollut Saarin alue liitettiin Saksaan.
1. tammikuuta – Kemijärvi ja Kuusankoski muuttuivat kauppaloiksi.
1. tammikuuta - kansaneläkelaki astui voimaan
2.tammikuuta – Antti Hyvärinen valittiin vuoden 1956 parhaaksi urheilijaksi Suomessa.
3. tammikuuta – Wienistä ilmoitettiin, että Unkarin pakolaisia on Itävaltaan saapunut yhteensä 157 765.
4. tammikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda kehotti Itä-Euroopan maiden johtavia poliitikkoja valppauteen, jotta Unkarin syksyn 1956 kaltaiset tapahtumat eivät uusiutuisi näissä maissa.
6. tammikuuta – Unkarin puoluejohtaja János Kádár sanoi, että "proletariaatin diktatuuri on palautettu maahan suojelemaan sosialismia".
9. tammikuuta Anthony Eden eroaa.
10. tammikuuta – Harold Macmillanista tuli Britannian pääministeri.
11. tammikuuta – Unkarilaiset poliisit tulittivat työläismielenosoittajia Budabestissa.
20. tammikuuta – Puolassa parlamenttivaalit. Kaikki ehdokkaat olivat kommunistien hyväksymiä.
22. tammikuuta – Israel vetäytyi Siinailta, Suezin kriisi päättyi.
22. tammikuuta – New York Cityn pommittaja George P. Metesky pidätettiin yli 30 pommin asettamisesta.
30. tammikuuta – Pääministeri Fagerholm saapui seurueineen Moskovaan. Pääministeri Bulganin tarjosi hänen kunniakseen lounaan.

Helmikuu
2. helmikuuta Neuvostoliitto tunnustaa Suomen harjoittavan ”rauhanomaista ja puolueetonta ulkopolitiikkaa”
2. helmikuuta – kaksi Unkarin kansannousun osanottajaa teloitettiin hirttämällä
4. helmikuuta – Ranska esti YK:n väliintulon Algeriassa.
7. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg oli kuollut sydänkohtaukseen vankilassa 17. heinäkuuta 1947. Ruotsi piti selitystä riittämättömänä. Neuvostojoukot olivat vanginneet Wallenbergin Budapestissa tammikuussa 1945, minkä jälkeen hän oli kadonnut tietymättömiin.
9. helmikuuta – Tel-Avivissa Israelissa 100 000 ihmisen mielenosoitus Dag Hammarskjöldiä vastaan
15. helmikuuta - Andrei Gromyko Neuvostoliiton ulkoministeriksi
17. helmikuuta - Kadar kiitti Neuvostoliittoa ”Unkarin kansannousun kukistamisesta”

Maaliskuu
4. maaliskuuta – Hyvinkäällä paljastettiin rautateiden rakentajien muistomerkki.
6. maaliskuuta – Britannian Kultarannikko ja Togomaa itsenäistyvät Ghanana.
6. maaliskuuta – Neuvostoliitto sanoi paljastaneensa alueellaan toimineen ruotsalaisen vakoiluorganisaation. Ruotsin ulkoministeriö piti väitettä "täysin mielettömänä".
8. maaliskuuta – Suezin kanava avattiin jälleen.
14. maaliskuuta – Presidentti Sukarno julisti sotatilan Indonesiaan.
15. maaliskuuta – Kuurilan junaturmassa Kalvolassa sai surmansa 26 ihmistä ja 48 loukkaantui.
18. maaliskuuta – YK:n joukot sijoitettiin Israelin ja Gazan alueen rajalle.
20. maaliskuuta – Sanomalehti L'Express paljasti Ranskan armeijan kidutukset Algeriassa.
25. maaliskuuta – Rooman sopimus: Euroopan talousyhteisö (EEC) syntyi.
30. maaliskuuta – Suomen partioliikkeen 50-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tilaisuuteen osallistuivat presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen.
31.3. Nasser ilmoitti, ettei Egypti salli yhdenkään israelilaisen aluksen kulkea Suezin kanavan tai Akaban lahden läpi.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Ensimmäiset asevelvolliset astuivat palvelukseen Bundeswehriin.
6. huhtikuuta – Neuvostoliitto varoitti Tanskaa ja Norjaa sallimasta alueillaan vieraiden valtioiden ydinasetukikohtia.
6. huhtikuuta i ilmoitettiin, että Ford-yhtymä oli lahjoittanut 46 miljoonaa markkaa suomalais-amerikkalaiseen stipendiaattivaihtoon.
12. huhtikuuta – Britannia ilmoitti Singaporen saavan itsehallinnon 1. tammikuuta 1958.
15. huhtikuuta – Tampereella pidettiin Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen 50-vuotisjuhla. Tampereen työväentalon seinään kiinnitettiin muistolaatta.
15. huhtikuuta – pääministeri Gerdhardsen vastasi Bulganinille, ettei Norja aio erota Atlantinliitosta, jonka ainoa tarkoitus on turvata jäsenensä ulkopuolisilta hyökkäyksiltä.
19. huhtikuuta - Hrustsev varoitti Länttä lietsomasta kapinaa Itä-Saksassa.
24. huhtikuuta – Väinö Tanner valittiin niukalla ääntenenemmistöllä SDP:n puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin yksimielisesti Kaarlo Pitsinki. Puolueen vähemmistösiipi, ns. skogilaiset, vetäytyi puolueen johtovastuusta, mikä merkitsi SDP:n kahtiajakautumista.
28. huhtikuuta – Yrjönpäivän paraatiin Helsingissä osallistui 10 900 partiolaista.

Toukokuu
12. toukokuuta – Yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija Helen Keller saapui vierailulle Suomeen. 16. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm peruutti hallituksensa eronpyynnön. Kansanpuolue veti ministerinsä pois hallituksesta.
23. toukokuuta – Suomessa vietettiin yksikamarisen eduskunnan 50-vuotisjuhlia.
25. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm esitti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle SDP:n sisäisen hajaannuksen vuoksi.
27. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen V. J. Sukselaisen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi 31. toukokuuta.

Kesäkuu
6. kesäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov ja pääministeri Nikolai Bulganin saapuivat viikon pituiselle valtiovierailulle Suomeen. Hruštšov ja Bulganin osallistuivat myös SAK:n 50-vuotisjuhliin 9.-10. kesäkuuta.
18. kesäkuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru saapui vierailulle Suomeen.
28. kesäkuuta – Suomen Kirjailijaliitto piti 60-vuotisjuhlansa Savonlinnassa. Juhlaan osallistui kaksi elossa olevaa perustajajäsentä, Hilja Haahti ja Ilmari Kianto.
29. kesäkuuta – Puhemies K.-A. Fagerholm poisti SKDL:n kansanedustaja Leo Suonpään eduskunnan puhujapöntöstä, koska tämä oli poikennut asiasta lapsilisälakiehdotusta koskeneessa keskustelussa.

Heinäkuu
1. heinäkuuta – Alkoi kansainvälinen geofysiikan vuosi, joka päättyi 31. joulukuuta 1958.
2. heinäkuuta – RKP:n ministerit Bertel Lindh, Nils Meinander ja Torsten Nordström erosivat Sukselaisen hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin Maalaisliiton Ahti Karjalainen ja Kustaa Tiitu sekä Kansanpuolueen Pekka Malinen.
4. heinäkuuta – Pitkän linjan kommunistipoliitikot Vjatšeslav Molotov, Georgi Malenkov ja Lazar Kaganovitš erotettiin hallitustehtävistään.
11. heinäkuuta – Olavi Salsola voittaa 1500 metrin juoksun Turussa ajalla 3.40,2 mikä oli uusi maailmanennätys. Olavi Salonen oli toinen samalla ajalla. Olavi Vuorisalo oli kolmas ajalla 3.40,3.
15. heinäkuuta – Marsalkka Georgi Žukov nimitti puheessaan Molotovia ja muita erotettuja poliitikkoja "puolueen puhemiehistössä olleiksi hirviöiksi".
25. heinäkuuta – Tunisiasta tuli tasavalta.
27. heinäkuuta – Rajuilma aiheutti suurta tuhoa Imatralla. Myös muualla maan itäosassa esiintyi voimakkaita ukonilmoja.
29. heinäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö perustettiin edistämään ydinaseriisuntaa ja ydinvoiman rauhanomaista käyttöä.

Elokuu
4. elokuuta – opetusministeri Kallai ilmoitti Budapestissa, että lisää pudistuksia tullaan suorittamaan kirjailijoiden ja taitelijoiden piirissä.
8. elokuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi, että Neuvostoliitto vetää joukkonsa pois Euroopasta, jos Yhdysvallat tekee samoin.
10. elokuuta – Algeriasta ilmoitettiin, että Algerian sodassa on kaatunut 35 000 kapinallista ja vangiksi on joutunut 20 000.
13. elokuuta – Suomessa Mainostelevisio aloitti toimintansa.
26. elokuuta – Neuvostoliiton mannertenvälinen ohjuskoe
30. elokuuta – Entinen ulkoministeri Vjatšeslav Molotov nimitettiin Neuvostoliiton suurlähettilääksi Mongoliaan.

Syyskuu
8. syyskuuta – Reserviupseerikoulun pihalla Haminassa paljastettiin Kalervo Kallion veistämä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden upseerien muistopatsas.
14. syyskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi 37 maan päätöslauselman, jossa sanottiin Neuvostoliiton syyllistyneen sotilaalliseen ja poliittiseen väliintuloon, joka on riistänyt Unkarilta riippumattomuuden. Suomi pidättyi äänestyksestä 8 muun valtion kanssa.
15. syyskuuta – Suomen markka devalvoitiin 39 %:lla.
20. syyskuuta – Jean Sibelius kuoli.
26. syyskuuta – West Side Story -musikaalin ensiesitys Broadwayllä.
26. syyskuuta – Dag Hammarskijöld valittiin uudeksi 5-vuotiskaudeksi YK:n pääsihteeriksi.
27. syyskuuta – Kansallinen Kokoomus teki hallitukselle välikysymyksen Maalaisliiton väitteistä, että Kokoomuksen "siipien suojassa" oltaisiin perustamassa IKL:n tyyppistä kansanliikettä.
27. syyskuuta – STK piti 50-vuotisjuhlansa Helsingissä.
29. syyskuuta – perustettiin Rintamamiesten asutusliitto, joka vuonna 1964 muutti nimensä Suomen sotaveteraaniliitoksi.
29. syyskuuta – Majak-jälleenkäsittelylaitoksessa lähellä Kyštymia Tšeljabinskin alueella Neuvostoliitossa tapahtui voimakas räjähdys, joka saastutti radioaktiivisella aineella. Onnettomuudesta vaiettiin, mutta noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon.
30. syyskuuta – Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen hautajaisia vietettiin Helsingissä. Sibelius haudattiin Ainolaan.

Lokakuu
4. lokakuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 1:n, ensimmäisen keinotekoisen satelliitin Maata kiertäneelle radalle.
14. lokakuuta – Jugoslavia tunnusti Saksan demokraattisen tasavallan. Saksan liittotasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Jugoslaviaan 19. lokakuuta.
14. lokakuuta – Marita Lindahl valittiin Lontoossa Miss Maailmaksi.
16. lokakuuta – Sisäministeri Teuvo Aura vastasi Kokoomuksen välikysymykseen, ettei Suomessa ollut ilmennyt mitään kumouksellisen kansanliikkeen perustamiseen viittaavaa.
18. lokakuuta – Sukselaisen hallitus sai eduskunnassa SDP:n ja SKDL:n esittämän epäluottamuslauseen äänin 75-74.
23. lokakuuta – Marokko hyökkäsi Espanjan Länsi-Saharaan.
27. lokakuuta – Sibelius-Akatemia vietti 75-vuotisjuhliaan.
31. lokakuuta – ministeri Aarre Simoselle myönnettiin ero valtioneuvoston jäsenyydestä.

Marraskuu
3. marraskuuta – Laika-koira lensi ensimmäisenä elollisena olentona kiertoradalla Sputnik 2:ssa. 19. marraskuuta – Hrustsev kumosi jyrkästi Ruotsin lehtien tiedot siitä, että Tallinnan edustalle rakennettaisiin ohjustukikohtia.
22. marraskuuta – Ensimmäiset Suezin kanavan alueelta kotiutetut suomalaiset rauhanturvaajat palasivat kotimaahan.
29. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Sukselaisen hallitukselle ja nimitti pankinjohtaja Rainer von Fieandtin muodostaman virkamieshallituksen.
30. marraskuuta – Kranaatti-isku Indonesian presidentti Sukarnoa vastaan koulussa Jakartassa. Kuusi oppilasta kuoli, mutta Sukarno selviytyi.

Joulukuu
5. joulukuuta – Kaikki alankomaalaiset karkotettiin Indonesiasta.
5. joulukuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen pinta-alus, ydinjäänmurtaja Lenin, laskettiin vesille.
6. joulukuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain satelliittilaukaisuyritys päättyi raketin räjähdykseen lähtöalustalla.
20. joulukuuta – Tohtori Klaus Waris nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi Rainer von Fieandtin tilalle.

Vuosi 1957
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=1957&k=&m=

Kuvahaulla 1957
http://images.google.com/images?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&um=1&sa=1&q=1957&btnG=Kuvahaku&aq=f&oq=&start=0

Videohaulla 1957
http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1955&um=1&ie=UTF-8&ei=mBPSSpymBc3J-QbKyZz7Ag&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=11&ved=0CDEQqwQwCg#q=1957&hl=fi&emb=0
Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1958
Mitä, missä, milloin 1959
Valitut Palat Itsenäinen Suomi
Suomen Kuvalehti Itsenäisyytemme vuosikymmenet