Vuosi 1956

Hämeenkadun leveydeltä marssivat Tampereen lakkolaiset

Tapahtumia

Tammikuu
1. tammikuuta – Suomessa lakkautettiin viimeiset taajaväkiset yhdyskunnat Haapajärvi, Kemijärvi, Kiuruvesi, Leppävaara, Oulainen ja Tikkurila.
6. tammikuuta – Länsi-Saksa ilmoitti, että noin 250 000 itäsaksalaista oli paennut Länsi-Saksaan vuoden 1955 aikana.
13. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmmoitti antavansa Jugoslavialle lainan sekä teknillistä että taloudellista apua.
16. tammikuuta – Egyptin presidentti Gamal Abdal Nasser vannoi vapauttavansa Palestiinan.
16. tammikuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi nimitti hallintoneuvos Olavi Hongan uudeksi oikeuskansleriksi.
16. tammikuuta – Valitsijamiesvaalit alkavat
24. tammikuuta – Pääministeri Urho Kekkosen johtama suomalainen valtuuskunta kävi tutustumassa Porkkalan vuokra-alueen tilaan.
24. tammikuuta – Venäjän Neuvostotasavallan pääministeri A.M. Puzanov erosi ”vahvistaakseen maan johtoa”
26. tammikuuta – Neuvostoliitto luovutti Porkkalan vuokra-alueen takaisin Suomelle.
26. tammikuuta – sosiaalidemokraattinen hallitusryhmä esitti eronpyyntönsä pääministeri Urho Kekkoselle.
26. tammikuuta – Britannia kielsi heroiinin.
27. tammikuuta – Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen, joka pidettiin Kööpenhaminassa.
Cortinan talviolympialaisissa 26.1-5.2. 1956 30 km:n hiihdon voitti Veikko Hakulinen ja hän oli 50 km:n hiihdossa toinen. 4x 10 km:n hiihdossa Suomi oli toinen. Mäenlaskun voitti Antti Hyvärinen. Naisten 3x 5 km:n viestin voitti Suomi.

Helmikuu
1. helmikuuta – Moskovan radio ilmoitti, että sisäministeri Kruglov on vapautettu tehtävistään. 4. helmikuuta – Porkkalasta aikanaan lähtemään joutuneet pääsivät ensimmäistä kertaa yli 11 vuoteen käymään kotiseudullaan.
8. helmikuuta – Tasavallan presidentti avasi 1956 valtiopäivät.
12. helmikuuta – Miss Suomeksi valittiin Sirpa Koivu.
15. helmikuuta – Urho Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi.
16- helmikuuta – SAK antaa yleislakkovaroituksen.
17. helmikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnan puhemiehelle K.-A. Fagerholmille tehtäväksi muodostaa uuden hallituksen.
18. helmikuuta – Professori Veli Merikosken johtama komitea sai valmiiksi lain, jonka nojalla Porkkalaan miehitysaikana tehdyt rakenteet kuuluivat valtiolle ja muu kiinteä omaisuus sen entisille omistajille.
18. helmikuuta – Helsingin ja Moskovan välinen matkustajalentoliikenne alkoi.
24. helmikuuta – SAK julkaisi 1.3. alkavan yleislakon lakko-ohjeet.
25. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov käynnisti "salaisella" puheellaan NKP:n 20. edustajakokouksessa destalinisaatiokampanjan. Hrustsov paljasti Stalinin väärinkäytökset.
26. helmikuuta – Valtionvarainministeri Penna Tervo kuoli liikenneonnettomuudessa Tuusulassa.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – Yleislakko alkoi ja Urho Kekkonen aloitti presidenttikautensa.
2. maaliskuuta – Marokko julistautui itsenäiseksi Ranskan alaisuudesta.
3. maaliskuuta – Fagerholmin hallituksen jäsenet nimitettiin virkoihinsa.
3. maaliskuuta – Maataloustuotteiden luovutuslakko päättyy klo 24.00.
5. maaliskuuta – Neuvostoliitto palautti Lev Trotskille häneltä Stalinin kaudella riistetyn kunnian yhtenä kommunismin perustajana.
9. maaliskuuta – Britit karkottivat arkkipiispa Makarios III:n Kyprokselta terrorismista syytettynä.
9. maaliskuuta – Eduskunnan puhemieheksi valittiin V.J. Sukselainen.
16. maaliskuuta – koko maassa suoritettiin työväen mielenosoitusmarsseja.
20. maaliskuuta – Tunisia sai itsenäisyyden Ranskasta.
20. maaliskuuta – Yleislakko päättyi.
23. maaliskuuta – Pakistanista tuli ensimmäinen islamilainen tasavalta.
29. maaliskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda aloitti voimakkaan arvostelukampanjan Josef Stalinia vastaan syyttäen häntä valtuuksiensa "suunnattomasta" yliarvioinnista.

Huhtikuu
2. huhtikuuta – Hrustsov antaa myönteisen lausunnon Ruotsin puolueettomuuspolitiikasta.
7. huhtikuuta – Espanja luopui protektoraatistaan Marokossa.
3. huhtikuuta – Tarvontien eli nykyisen Turunväylän rakennustyöt alkoivat.
18. huhtikuuta – Neuvostoliitto lakkautti Kominformin.
18. huhtikuuta – Hrustsov ja Bulganin aloittivat vierailun Englannissa.
19. huhtikuuta – Monacon ruhtinaan Rainier III:n ja Grace Kellyn häät.
19. huhtikuuta – Antti Viskari voitti Bostonin maratonin uudella ennätysajalla 2.14,14.

Toukokuu
11. toukokuuta – Euroopan hiili- ja teräsunioni päättää yhteismarkkinoiden ja ydinenergiajärjestön muodostamisesta.
21. toukokuuta – Ensimmäinen vetypommin räjäytys ilmakehässä lähes tuhosi Bikiniatollin.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – Vjatseslav Molotov erotetaan Neuvostoliiton ulkoministerin tehtävästä.
4. kesäkuuta – Tampereella Vehmaisten kalliolla paljastettiin Evert Porilan veistämä marsalkka Mannerheimin patsas.
12. kesäkuuta – Helsingin kaupunginjohtajaksi valittiin Lauri Aho.
14. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower allekirjoitti lain, joka lisäsi sanat "under God" ("Jumalan alaisuudessa") Yhdysvaltain valaan.
16. kesäkuuta – Nivalassa pidetyssä maalaisliiton 45. puoluekokouksessa puolueen puheenjohtajaksi valittiin eduskunnan puhemies V.J. Sukselainen. Hän sai 680 ääntä ja ylijohtaja Veikko Vennamo sai 101 ääntä.
18. kesäkuuta – Viimeiset ulkomaiset joukot lähtivät Egyptistä.
24. kesäkuuta – Gamal Abdel Nasserista tuli Egyptin ensimmäinen presidentti.
28. kesäkuuta – Sydney Silvermanin esitys kuolemantuomion lopettamiseksi läpäisi parlamentin alahuoneen Britanniassa.
28. kesäkuuta – Mellakat Poznanissa Puolassa murskataan kovin ottein. 53 ihmistä kuolee.
28. kesäkuuta – 1. heinäkuuta pidettiin Suomen toiset Suurkisat. Kisoihin osallistui noin 26 000 urheilijaa.
29. kesäkuuta – Marilyn Monroe ja kirjailija Arthur Miller menivät naimisiin.


Heinäkuu
1. heinäkuuta – Porkkalan hallintokomitea lakkautettiin ja alue siirtyi Uudenmaan lääninhallituksen alaisuuteen.
2. heinäkuuta – Väinö Tanner sanoi norjalaiselle Arbeiderbladetille myöntämässään haastattelussa odottavansa, että Nikita Hruštšov tuomitsisi Stalinin harjoittaman, talvisotaan johtaneen politiikan.
10. heinäkuuta – Britannian ylähuone hylkäsi kuolemantuomion lopettamisen
13. heinäkuuta – Izvestija kirjoittaa, että keskustelu Karjalan palauttamisesta loukkaa Neuvostoliiton arvovaltaa.
25. heinäkuuta – Italialainen matkustaja-alus SS Andrea Doria upposi Nantucketin rannikolla törmättyään sumussa SS Stockholmiin.
26. heinäkuuta – Nasser kansallisti Suezin kanavan, mikä käynnisti kansainvälisen vastalauseiden aallon.
27. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti maakuntamatkan Ahvenanmaalle. Kekkonen oli vasta toinen maakunnassa vieraillut presidentti.
28. heinäkuuta – 15 ihmistä sai surmansa Kivisalmen lossilla Konneveden ja Rautalammin rajalla. Lossirantaan saapuneen linja-auton jarrut pettivät, minkä seurauksena auto syöksyi veteen. Autossa oli 33 matkustajaa ja kuljettaja. Kyseessä oli Suomen siihen saakka tuhoisin liikenneonnettomuus.
30. heinäkuuta – Presidentti Eisenhower allekirjoitti laiksi Yhdysvaltain kongressin esityksen lauseen "In God We Trust" ("Jumalaan me luotamme") ottamisesta Yhdysvaltain viralliseksi motoksi.

Elokuu
20. elokuuta – Intia ilmoitti, että sen alueelle oli tunkeutunut Kiinan sotajoukkoja.
21. elokuuta – Kekkonen viittaa ensimmäistä kertaa Hrustsovin käyttämään sanontaan Suomen puolueettomuudesta.
31. elokuuta – Yhteiskunnallisen korkeakoulun valtuuskunta päätti, että korkeakoulu siirtyy Helsingistä Tampereelle.

Syyskuu
9. syyskuuta – Lapuan hiippakunnan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen vihittiin virkaansa Lapuan tuomiokirkossa.

Lokakuu
1. lokakuuta – Saksalainen suuramiraali Karl Dönitz vapautettiin Berliinissä sijainneesta Spandaun vankilasta hänen kärsittyään loppuun 10 vuoden vankeusrangaistuksensa.
10. lokakuuta – Suomi liittyi UNESCOn jäseneksi.
17. lokakuuta – Englannin kuningatar kytki sähköverkkoon maailman ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Calder Hallissa. Maailman ensimmäinen ydinvoimala oli jo käytössä Obninskissa Neuvostoliitossa.
20. lokakuuta – Neuvostovastaiset mielenosoitukset Puolassa nostavat Wladislaw Gomulkan puoluesihteeriksi.
23. lokakuuta – Unkarin kansannousu kommunistihallitusta vastaan, väkijoukot täyttivät Budapestin kadut. Turvallisuuspoliisi AVO avasi tulen ja Varsovan liiton joukot vyöryivät Unkariin.
24. lokakuuta – Imre Nagy Unkarin pääministeriksi.
25. lokakuuta – Risto Ryti kuolee.
29. lokakuuta – Suezin kriisi: Israel hyökkäsi Siinain niemimaalle ja työnsi egyptiläisjoukot Suezille asti.
29. lokakuuta – Tangerin kansainvälinen kaupunki liitettiin jälleen Marokkoon.
31. lokakuuta – Suezin kriisi: Britannia ja Ranska aloittivat Egyptiin pommitukset.

Marraskuu
1. marraskuuta – Unkari ilmoittaa eroavansa Varsovan liitosta ja pyytää YK:lta apua neuvostojoukkoja vastaan.
1.marraskuuta – Nasser julistaa koko Egyptin poikkeustilaan sekä ilmoitti, että Egypti katsoo olevansa sotatilassa Englannin ja Ranskan kanssa.
4. marraskuuta – Neuvostoliiton lisäjoukkoja saapui Unkariin. Tulitaukoon 10. marraskuuta mennessä 7 000 sotilasta ja 25 000–50 000 kapinoijaa sai surmansa.
4. marraskuuta – Suomi pidättäytyy äänestyksestä YK:n yleiskokouksen käsitellessä Unkaria koskevaa päätöslauselmaa.
5. marraskuuta – Englannin ja Ranskan joukot nousevat maihin Port Saidissa.
6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower valittiin uudelle kaudelle hänen voitettuaan vaaleissa demokraattihaastaja Adlai E. Stevensonin.
7. marraskuuta – Suezin kriisi: YK:n yleiskokous vaati Britanniaa, Ranskaa ja Israelia vetäytymään heti Egyptistä.
14. marraskuuta – Taistelut päättyivät Unkarissa.
21. marraskuuta – Edwin Linkomies Helsingin yliopiston rehtoriksi.
23. marraskuuta – Suezin kriisi aiheutti bensiinin säännöstelyn Britanniassa.
22. marraskuuta – 8. joulukuuta Melbournen olympialaiset. Vapaakivääriammunnassa Vilho Ylönen sijoittui kolmanneksi. Vapaapistoolin kultamitalin voitti Pentti Linnosvuo ja hän oli olympia-ammunnassa neljäs. Thorvald Strömberg oli kajakkiyksiköiden 10 000 metrillä neljäs. Höyhensarjan nyrkkeilyssä Pentti Hämäläinen oli kolmas. Höyhensarjan vapaapainissa Erkki Penttilä oli kolmas. Raskaassa sarjassa Taisto Kangasniemi oli kolmas. Kreikkalais-roomalaisessa painissa höyhensarjan voitti Rauno Mäkinen ja kevyensarjan Kyösti Lehtonen. 400 metrin juoksussa Voitto Hellsten oli kolmas. Maratonjuoksussa Veikko Karvonen oli kolmas. Pituushypyssä Jorma Valkama oli kolmas.

Joulukuu
2. joulukuuta – Fidel Castron kapinallisryhmä nousi maihin Kuubassa. Vain 12 selvisi hengissä maihinnoususta, he pakenivat vuorille ja aloittivat sissisodan hallitusta vastaan.
9. joulukuuta – Unkarissa alkaa yleislakko ja hallitus julistaa sotatilan.
10. joulukuuta – Suomen rauhanturvakomppania lähtee Suezille.
12. joulukuuta – Japani hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
14. joulukuuta – J.K. Paasikivi kuolee.


Yle arkisto 1956
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=1956&k=&m=

Videohaulla 1956
http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1955&um=1&ie=UTF-8&ei=mBPSSpymBc3J-QbKyZz7Ag&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=11&ved=0CDEQqwQwCg#q=1956&hl=fi&emb=0

Kuvahaulla 1956
http://images.google.com/images?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1956&um=1&ie=UTF-8&resnum=11&sa=N&tab=vi

Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1957
Mitä, missä, milloin 1958
Valitut Palat Itsenäinen Suomi