Vuosi 2015

 

Taiteilija Markku Hakola on maalannut Juha Sipilän muotokuvan ja Juhan mummolan Rautiossa

Vuosi 2015

https://fi.wikipedia.org/wiki/2015

Mitä tapahtui vuonna 2015?

Vuosi 2015 oli merkittävien poliittisten muutosten, turvallisuushaasteiden ja kansainvälisten sopimusten vuosi. Sekä Suomessa että maailmalla tapahtui asioita, jotka vaikuttavat yhteiskuntiin vielä tänäkin päivänä.

Tässä on kooste vuoden tärkeimmistä tapahtumista:

Politiikka ja yhteiskunta Suomessa

Eduskuntavaalit: Suomessa pidettiin eduskuntavaalit, joiden seurauksena muodostettiin Juha Sipilän johtama keskusta-perussuomalaiset-kokoomus-hallitus.

Pakolaiskriisi: Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, noin 32 500 henkilöä, mikä oli merkittävä kasvu edellisvuosiin verrattuna.

Kansainväliset tapahtumat

Pariisin ilmastosopimus: Joulukuussa solmittiin historiallinen Pariisin ilmastosopimus, jonka tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen asteeseen.

Terrori-iskut: Vuosi oli synkkä Pariisille; tammikuussa tehtiin isku Charlie Hebdo -lehden toimitukseen ja marraskuussa tapahtuivat laajat Pariisin terrori-iskut, joissa kuoli 130 ihmistä.

Euroopan pakolaiskriisi: Yli miljoona siirtolaista ja pakolaista saapui Eurooppaan meriteitse, mikä aiheutti poliittisia jännitteitä EU-maiden välillä.

Kulttuuri ja urheilu

Euroviisut: Ruotsin Måns Zelmerlöw voitti kilpailun kappaleellaan ”Heroes”.

Jääkiekko: Kanada voitti miesten maailmanmestaruuden, ja Suomen nuoret sijoittuivat mitaleille eri ikäluokissa.

Viihde: Vuosi oli merkittävä elokuvavuosi, jolloin ensi-iltansa saivat muun muassa Star Wars: The Force Awakens ja Mad Max: Fury Road.

Muuta

Avaruus: NASA:n New Horizons -luotain lensi ensimmäistä kertaa Pluton ohi heinäkuussa, tarjoten tarkkoja kuvia kääpiöplaneetasta.

Kiinalainen kalenteri: Vuosi 2015 oli kiinalaisessa ajanlaskussa vuohen vuosi.

Vuonna 2015 Pariisi koki kaksi suurta ja järkyttävää terrori-iskujen sarjaa, jotka muuttivat pysyvästi Ranskan ja koko Euroopan turvallisuuspolitiikkaa.

1. Charlie Hebdon isku (tammikuu 2015)

Tapahtuma: 7. tammikuuta kaksi rynnäkkökivääreillä aseistautunutta miestä hyökkäsi satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa.

Syy: Iskun tekijät ilmoittivat syyksi lehden julkaisemat pilapiirrokset profeetta Muhammedista.

Uhrit: Hyökkäyksessä ja sitä seuranneissa välikohtauksissa (kuten iskussa juutalaiseen ruokakauppaan) kuoli yhteensä 17 ihmistä.

Seuraukset: Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa osoittivat mieltään sananvapauden puolesta tunnuslauseella "Je suis Charlie" (Minä olen Charlie).

2. Marraskuun terrori-iskut (13. marraskuuta 2015)

Tämä oli Ranskan historian verisin terroriteko, joka koostui useasta koordinoidusta iskusta eri puolilla kaupunkia.

Bataclan-konserttitalo: Verisin isku tapahtui Bataclanissa kesken rock-konsertin, jossa terroristit ottivat panttivankeja ja avasivat tulen yleisöön.

Stade de France: Itsemurhapommittajat räjäyttivät itsensä kansallisstadionin ulkopuolella kesken Ranska–Saksa-jalkapallo-ottelun.

Ravintolat ja kahvilat: Terroristit ampuivat ihmisiä useilla suosituilla terasseilla ja ravintoloissa Pariisin keskustassa.

Uhrit: Iskuissa kuoli 130 ihmistä ja yli 400 loukkaantui.

Tekijä: Isis (Islamilainen valtio) ilmoitti olevansa iskujen takana.

Vaikutukset ja perintö

Poikkeustila: Ranskaan julistettiin välittömästi poikkeustila, joka kesti lopulta lähes kaksi vuotta.

Turvallisuustoimet: Euroopan maissa, myös Suomessa, kiristettiin valvontaa ja terrorismin vastaista lainsäädäntöä merkittävästi.

Oikeudenkäynti: Iskujen pääoikeudenkäynti saatiin päätökseen vuonna 2022, jolloin ainoa eloonjäänyt päätekijä Salah Abdeslam tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ilman armahdusmahdollisuutta.

Euroopan pakolaiskriisi oli vuonna 2015 kärjistynyt humanitaarinen ja poliittinen tilanne, jolloin ennätysmäärä ihmisiä haki turvapaikkaa Euroopasta. Kriisin keskiössä olivat sodat ja levottomuudet muun muasta Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa.

Tässä on kooste kriisin merkittävimmistä piirteistä:

Kriisin laajuus ja reitit

Hakijoiden määrä: Vuonna 2015 Euroopan unioniin saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa, mikä oli valtava kasvu edellisvuosiin verrattuna.

Merireitit: Suurin osa saapui Välimeren yli. Itäinen reitti Turkista Kreikan saarille (kuten Lesbokselle) muodostui pääväyläksi.

Kuolonuhrit: Matka oli hengenvaarallinen; vuoden 2015 aikana yli 3 500 ihmistä menehtyi tai katosi Välimerellä.

Vaikutukset Suomeen

Ennätysmäärä: Suomeen saapui vuonna 2015 yhteensä32 476 turvapaikanhakijaa. Vertailun vuoksi aiemmin hakijoita oli ollut noin 3 000–4 000 vu essa.

Tornion järjestelykeskus: Suuri osa tulijoista saapui Ruotsin kautta Tornioon, jonne perustettiin järjestelykeskus syyskuussa 2015 tilanteen hallitsemiseksi.

Hakijaprofiili: Suomeen saapuneista selvä enemmistö oli kotoisin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.

Poliittiset ja yhteiskunnalliset seuraukset

EU:n sisäiset jännitteet: Kriisi jakoi EU-maita niiden välisessä vastuunjaossa. Jotkut maat sulkivat rajojaan ja pystyttivät aitoja, kun taas esimerkiksi Saksa otti vastaan satoja tuhansia pakolaisia.

Lainsäädännön tiukentuminen: Monet maat, mukaan lukien Suomi, kiristivät ulkomaalaislakejaan ja turvapaikkakriteereitään kriisin seurauksena.

Polarisaatio: Aihe aiheutti laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja lisäsi poliittista vastakkainasettelua monissa Euroopan maissa.

Eduskuntavaalit 2015

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_2015

Sipilän hallitus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipil%C3%A4n_hallitus

Juha Sipilä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sipil%C3%A4

Juha Sipilän hallitus (2015–2019) toteutti vahvasti talouspainotteista ja rakenneuudistuksiin tähtäävää politiikkaa. Sen keskeisenä tavoitteena oli Suomen talouden velkaantumisen taittaminen ja työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin.

Sipilän hallituksen politiikan keskeiset osa-alueet olivat:

Kilpailukyky ja työllisyys:

Kilpailukyky- eli kiky-sopimus: Hallitus ajoi läpi sopimuksen, jolla pidennettiin työaikaa palkatta, jäädytettiin palkkoja ja siirrettiin sosiaaliturvamaksuja työnantajilta työntekijöille yksikkötyökustannusten laskemiseksi.

Aktiivimalli: Työttömyysturvaan kytketty malli, jossa työttömän etuutta leikattiin, jos hän ei osoittanut riittävää aktiivisuutta (esim. lyhytkestoinen työ tai koulutus).

Talous ja leikkaukset:

Hallitus toteutti huomattavia säästöjä muun muassa koulutuksesta, sosiaalietuuksista ja kehitysyhteistyöstä valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Talous kasvoi ja työllisyystavoite saavutettiin kauden loppupuolella, mutta politiikkaa kritisoitiin sen vaikutuksista pienituloisiin ja koulutuksen laatuun.

Rakenneuudistukset:

Sote-uudistus: Hallituksen kärkihanke oli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus. Uudistus kuitenkin kaatui perustuslaillisiin ja poliittisiin ongelmiin aivan vaalikauden lopussa, mikä johti hallituksen eroon maaliskuussa 2019.

Kärkihankkeet ja normien purku:

Hallitus pyrki vähentämään sääntelyä ja byrokratiaa niin kutsutulla "normienpurkutalkoilla".

Digitalisaatiota ja biotaloutta edistettiin erillisten kärkihankkeiden kautta.

Sipilän hallitus muodostui alun perin keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen pohjalle. Kesällä 2017 hallituspohja muuttui perussuomalaisten hajottua, jolloin hallitus jatkoi uuden Sininen tulevaisuus -ryhmän kanssa. Hallitusta luonnehdittiin poikkeuksellisen vahvasti liikkeenjohdollisia metodeja käyttäväksi "tulos tai ulos" -hallitukseksi.

Perussuomalaisten kahtiajako ja niin kutsuttu "takakonttitapaus" liittyvät kesän 2017 dramaattiseen hallituskriisiin, joka muutti Suomen poliittista suuntaa ja hallituksen kokoonpanoa.

Perussuomalaisten kahtiajako

Kesäkuussa 2017 Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa.

Hallituskriisi: Pääministeri Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo ilmoittivat, ettei hallitusyhteistyölle Halla-ahon johtaman puolueen kanssa ole edellytyksiä arvopohjaerojen vuoksi.

Puolueen hajoaminen: Ennen kuin hallitus ehti kaatua, 20 perussuomalaista kansanedustajaa – mukaan lukien kaikki puolueen ministerit – irtaantui puolueesta ja perusti Uusi vaihtoehto -ryhmän (myöhemmin Sininen tulevaisuus).

Jatko: Sipilä perui hallituksen eroanomuksen, ja hallitus jatkoi toimintaansa alkuperäisellä ohjelmalla Sinisen tulevaisuuden kanssa.

Takakonttitapaus (Peräkontti-gate)

"Takakonttitapaus" on peräisin kriisin loppuvaiheesta 13. kesäkuuta 2017, ja siitä tuli yksi Suomen poliittisen historian erikoisimmista yksityiskohdista.

Tapahtumapaikka: Pääministerin virka-asunto Kesäranta.

Tapahtumien kulku:Timo Soinin valtiosihteeri Jari Korkki livahti ulos Kesärannasta auton t akakontissa piilossa toimittajilta.

Merkitys: Tapaus symboloi kriisin salaista ja sekavaa luonnetta. Sitä puitiin mediassa laajasti "peräkontti-gatena", ja se herätti kysymyksiä siitä, kuinka suunniteltua ja koordinoitua perussuomalaisten hajottaminen todellisuudessa oli. Pääministeri Sipilä kommentoi myöhemmin, että palaverista lähdettiin "omin jaloin", mutta takakonttipako vahvistettiin myöhemmin Korkin itsensä toimesta.

Valtion talous 2015?

Suomen valtiontalous kääntyi vuonna 2015 varovaiseen kasvuun kolmen taantumavuoden jälkeen, mutta julkinen talous pysyi edelleen huomattavan alijäämäisenä.

Vuoden 2015 keskeiset talousluvut olivat:

Talouskasvu (BKT): Bruttokansantuote kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 0,3–0,5 prosenttia. Kasvu oli hidasta ja painottui erityisesti vuoden toiselle neljännekselle.

Julkinen velka: Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen ylitti EU:n vakaussopimuksen 60 prosentin viitearvon vuonna 2015.

• Alijäämä: Julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä oli juuri EU:n asettaman 3 prosentin viitearvon alapuolella.

  Valtion tulot ja menot:

  Verot ja veronluonteiset tulot olivat noin 39,3 miljardia euroa.

  Suurimpia verotuloja olivat arvonlisävero (n. 16,9 mrd. €) sekä ansio- ja pääomatuloverot (n. 9,0 mrd. €).

  Ulkomaankauppa: Vaihtotase oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen. Vaikka tavarakauppa oli ylijäämäistä, palveluiden kaupan tase oli selvästi negatiivinen.

Voit tarkastella tarkempia lukuja Valtiokonttorin vuoden 2015 tilinpäätösehdotuksesta tai Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta.

Oliko Suomen, Ruotsin ja Saksan valtioilla salainen sopimus pakolaisten vastaanottamisesta vuonna 2015? Maksoiko Ruotsin valtion pakolaisten kuljetukset junalla Haaparantaan? Miksi Petteri Orpo ei esittänyt rajojen sulkemista pakolaisilta, koska kysymyksessä eivät olleet aidot pakolaiset vaan nuoret miehet, jotka lähtivät paremman elintason piiriin? Kutsuiko pääministeri Sipilä pakolaisia Suomeen?

Salainen sopimus valtioiden välillä

Ei ole olemassa todisteita siitä, että Suomen, Ruotsin ja Saksan välillä olisi ollut salaista sopimusta pakolaisten vastaanottamisesta. Saksa päätti syksyllä 2015 tilapäisesti olla noudattamatta Dublin-sopimusta syyrialaisten kohdalla, mikä mahdollisti heidän liikkumisensa eteenpäin Euroopassa. Suomi ja monet muut maat noudattivat tätä linjaa vastaavassa poikkeustilanteessa.

Ruotsin junakuljetukset

Ruotsin valtion omistama junayhtiö SJ salli syyskuussa 2015 turvapaikanhakijoiden matkustaa junilla pohjoiseen kohti Haaparantaa.

Aluksi lippuja ei tarkastettu tai matkat olivat ilmaisia, mikä herätti Suomessa kritiikkiä.

Silloinen sisäministeri Petteri Orpo piti toimintaa ongelmallisena ja epäili sen auttavan laitonta maahantuloa.

Myöhemmin SJ lisäsi kapasiteettia reiteille, joita turvapaikanhakijat käyttivät, mutta matkustaminen edellytti yleensä muiden tahojen tai vapaaehtoisverkostojen tukea.

Petteri Orpon kanta rajojen sulkemiseen

Sisäministeri Petteri Orpo ei sulkenut rajoja välittömästi, koska Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat ottamaan vastaan turvapaikkahakemuksen jokaiselta sitä hakevalta.

Orpo totesi myöhemmin, että rajavalvonnan palauttaminen ei olisi estänyt ihmisiä hakemasta turvapaikkaa rajalla.

Hän kuitenkin väläytti rajojen sulkemista syyskuussa 2015, mikäli eurooppalaista yhteistä ratkaisua ei löytyisi.

Poliittinen päätöksenteko painotti tuolloin EU:n sisärajojen avoimuutta (Schengen) ja pyrki hallitsemaan tilannetta perustamalla järjestelykeskuksen Tornioon.

Pääministeri Sipilän koti-ilmoitus

Pääministeri Juha Sipilä ei varsinaisesti "kutsunut" pakolaisia maahan yleisellä tasolla, mutta hän ilmoitti syyskuussa 2015 julkisesti antavansa Kempeleen-kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

Sipilä perusteli tekoaan halulla osoittaa solidaarisuutta ja auttamishalua.

Ilmoitus sai valtavasti kansainvälistä huomiota, ja sitä on myöhemmin kritisoitu siitä, että se saattoi antaa väärän viestin Suomen vastaanottokyvystä ja houkutella lisää tulijoita.

Kotiin ei lopulta sijoitettu turvapaikanhakijoita turvallisuusarvioiden vuoksi, ja Sipilä myi asunnon myöhemmin.

Suomeen saapui vuonna 2015 yhteensä yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa oli nuoria miehiä Irakista.

Mitä ongelmia irakilaiset pakolaiset aiheuttivat suomalaisille ja yhteiskunnalle?

Vuoden 2015 pakolaiskriisi, jonka aikana Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa (joista noin 20 500 oli irakilaisia), aiheutti merkittäviä haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Ongelmat liittyivät erityisesti viranomaisten resurssien riittävyyteen, taloudellisiin kustannuksiin, turvallisuustilanteeseen ja yhteiskunnan sisäiseen vakauteen.

Keskeiset ongelmat ja haasteet olivat:

Viranomaistoiminnan ja vastaanottojärjestelmän kuormitus:

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä yllätti viranomaiset, mikä johtikaaosmaiseen kriisitilanteeseen vastaanottojärjestelmässä.

Viranomaisten oli isesti löydettävä majoitustilat sadoille ihmisille päivittäin, mikä vaati mittavia resursseja ja uusia toimintatapoja, kuten Tornion järjestelykeskuksen perustamisen.

Turvapaikkahakemusten käsittelyajat venyivät, mikä kuormitti erityisesti Maahanmuuttovirastoa.

Taloudelliset kustannukset ja työllistymisen vaikeudet:

Vastaanottopalveluiden ylläpito, hakemusten käsittely ja kotouttamistoimet aiheuttivat huomattavia suoria kustannuksia valtiolle.

Irakilaisten turvapaikanhakijoiden työllistyminen on ollut hidasta, ja monet ovat jääneet työttömyyden tai pätkätöiden varaan, mikä on lisännyt sosiaalietuuksien tarvetta pitkällä aikavälillä.

Turvallisuus ja rikollisuus:

Tilanne vaikutti Suomen sisäiseen turvallisuuteen, kun vastaanottokeskuksia sijoitettiin ympäri maata.

Tilastoissa havaittiin tiettyjen rikostyyppien, kuten seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen, osalta turvapaikanhakijoiden yliedustusta suhteessa väestömäärään, mikä herätti laajaa huolta ja keskustelua turvallisuudesta.

Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden katoaminen (arviolta 30–40 %) loi riskin "varjoyhteiskunnan" syntymisestä ja lisäsi valvontatarvetta.

Yhteiskunnallinen polarisaatio:

Pakolaiskriisi jakoi suomalaisten mielipiteitä voimakkaasti, mikä johti yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymiseen ja polarisaatioon.

Maahanmuuttovastaisuus kasvoi, ja vastaanottokeskusten läheisyydessä esiintyi paikoin levottomuuksia ja vastustusta.

Kotoutumisen haasteet:

Irakilaiset turvapaikanhakijat olivat koulutustaustaltaan ja kielitaidoltaan moninainen joukko, mikä teki yhtenäisistä kotouttamistoimista haastavia.

Erityisesti kielitaito ja aiemman koulutuksen vastaavuus Suomen työmarkkinoilla olivat merkittäviä esteitä integroitumiselle.

Millaisiin rikoksiin irakilaiset pakolaiset Suomessa syyllistyivät?

Irakilaisten turvapaikanhakijoiden ja muiden ulkomaan kansalaisten tekemistä rikoksista Suomessa on saatavilla tarkkaa tilastotietoa erityisesti vuosilta 2015–2018, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä oli korkeimmillaan. Tilastoissa tarkastellaan usein rikosepäilyjä ja tuomioita suhteessa väestömäärään tai tiettyyn kansalaisuusryhmään.

Irakilaisten turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osalta rikostilastot painottuivat seuraaviin osa-alueisiin:

Seksuaalirikokset:Irakin kansalaiset olivat tilastoissa yliedustettuina suhteessa heidän väestöosuuteensa, erityisesti raiskausten ja seksuaalisen ahdistelun osalta. Esimerkiksi vuonna 2018 turvapaikanhakija oli epäiltynä yli sadassa seksuaalirikoksessa vuosittain. Yliedustusta on selitetty muun muassa nuorten miesten suurella osuudella ryhmässä.

Väkivaltarikokset: Pahoinpitelyt olivat yleisiä rikosepäilyjä, ja niitä tapahtui sekä vastaanottokeskusten sisällä että niiden ulkopuolella. Rikollisuusryppäitä esiintyi erityisesti suurissa kaupungeissa ja Tornion järjestelykeskuksen kaltaisissa keskittymissä kriisin alkuvaiheessa.

Omaisuusrikokset: Sisäministeriön mukaan omaisuusrikokset muodostavat suuren osan kaikesta rikollisuudesta Suomessa, ja tämä pätee myös ulkomaan kansalaisiin, sisältäen näpistyksiä ja varkauksia.

Muut rikokset: Myös huumausainerikokset ja liikennerikokset näkyvät tilastoissa, mutta niiden osalta yliedustus on ollut vähäisempää kuin seksuaali- ja väkivaltarikoksissa

Irakilaisten pakolaisten tekemät murhat, tapot ja raiskaukset

Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen irakilaisten ja muiden ulkomaan kansalaisten tekemät rikokset nousivat merkittäväksi yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Tilastokeskuksen ja viranomaisten tiedot osoittavat, että irakilaiset ovat olleet tietyissä rikostyypeissä yliedustettuina suhteessa heidän väestöosuuteensa.

Raiskaukset ja seksuaalirikokset

Seksuaalirikokset ovat olleet tilastollisesti näkyvin osa-alue, jossa irakilaisten turvapaikanhakijoiden yliedustus on ollut merkittävää.

• Yliedustus:Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kansalaisten, ja erityisesti irakilaisten, osuus seksuaalirikosepäilyissä on ollut moninkertainen suhteessa kantaväestöön. Esimerkiksi vuonna 2018 irakilaiset olivat epäiltynä huomattavassa osassa kaikista selvitetyistä raiskauksista.

• Vakiointi: Kun tilastot vakioidaan iän ja sukupuolen mukaan, ero kapenee mutta säilyy silti suurena. Usein epäillyt ovat olleet nuoria miehiä, jotka ovat muutenkin rikollisuuden riskiryhmässä.

• Uutisoidut tapaukset: Julkisuudessa on puitu useita vakavia tapauksia, kuten Oulun seksuaalirikosvyyhtiä (2018–2019), jossa useat epäillyt olivat ulkomaalaistaustaisia.

Murhat ja muut henkirikokset

Henkirikosten (murha, tappo, surma) osalta luvut ovat absoluuttisesti pienempiä, mutta yksittäiset tapaukset ovat saaneet suurta huomiota.

• Tilastollinen näkymä: Henkirikosten kokonaismäärä Suomessa on laskenut 2000-luvulla, ja valtaosa niistä on edelleen kantaväestön tekemiä. Ulkomaan kansalaisten tekemät henkirikokset painottuvat usein joko ryhmän sisäisiin välienselvittelyihin tai lähipiiriin.

• Vastaanottokeskukset: Kriisivuosina (2015–2016) raportoitiin joitakin vakavia väkivallantekoja ja henkirikoksen yrityksiä vastaanottokeskusten sisällä, joissa sekä tekijä että uhri olivat usein turvapaikanhakijoita.

Väkivaltarikollisuus ja pahoinpitelyt

• Pahoinpitelyt ovat olleet yleisin väkivaltarikostyyppi. Poliisin mukaan turvapaikanhakijoiden tulo ei välttämättä näkynyt välittömästi rikosaaltona kaikilla alueilla, mutta keskittymissä, kuten Torniossa, viranomaisresurssit olivat tiukoilla.

• Suuri osa väkivallasta on kohdistunut muihin turvapaikanhakijoihin, mutta myös kantaväestöön kohdistuneita pahoinpitelyjä on tilastoitu.

Tarkempia ja ajantasaisia tilastoja voi seurata suoraanT ilastokeskuksen Rikos- ja pakkokeinotilastoista tai Maahanmuuttoviraston tilastopalvelusta.

Paljonko irakilaisille pakoilaisille maksettiin yhteiskunnan tukeja? Paljonko pakolaiskriisi tuli maksamaan Suomen valtiolle vuonna 2015 ja sen jälkeen?

Vuoden 2015 pakolaiskriisi aiheutti Suomen valtiolle huomattavia välittömiä ja pitkäaikaisia kustannuksia, jotka liittyivät erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoon, hakemusten käsittelyyn ja myöhemmin kotouttamiseen.

Pakolaiskriisin kustannukset valtiolle

Kustannukset nousivat jyrkästi turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa (yli 32 000 hakijaa vuonna 2015).

• Vuosi 2015: Vastaanottotoiminnan menot olivat satoja miljoonia euroja. Pelkästään loppuvuodesta 2015 hallitus esitti lisäbudjeteissa merkittäviä summia kriisin hoitoon.

• Vuosi 2016: Kriisin huippuvuonna 2016 turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja kotouttamisen kustannusten arvioitiin nousevan lähes miljardiin euroon.

• Seuraavat vuodet: Kustannukset laskivat hakijamäärien tasaantuessa. Esimerkiksi vuonna 2017 vastaanottoon ja tukiin varattiin 268 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 noin138 miljoonaa euroa.

• Pitkäaikaisvaikutukset: Arviot maahanmuuton kokonaiskustannuksista vaihtelevat riippuen siitä, lasketaanko mukaan vain suorat viranomaismenot vai myös sosiaalietuudet ja palvelujen käyttö laajemmin. Jotkut arviot maahanmuuton vuotuisesta "hintalapusta" Suomessa liikkuvat useissa miljardeissa euroissa.

Irakilaisille maksetut tuet

Turvapaikanhakijat, mukaan lukien irakilaiset, eivät ole oikeutettuja yleisiin Kelan etuuksiin (kuten lapsilisään tai työttömyysturvaan) niin kauan kuin he ovat turvapaikanhakijoita.

• Vastaanottoraha: Hakijat saavat Maahanmuuttoviraston kautta vastaanottorahaa välttämättömiin tarpeisiin.

  • Määrä: Vastaanottorahan suuruus riippuu siitä, tarjoaako vastaanottokeskus ateriat. Jos aterioita ei tarjota, aikuisen perusosa on ollut noin 300–350 euroa kuukaudessa (määrä vaihtelee vuosittain ja perhetilanteen mukaan). Jos ateriat kuuluvat palveluun, raha on huomattavasti pienempi (käyttöraha).

• Oleskeluluvan jälkeen: Kun irakilainen tai muu turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen ja oleskeluluvan, hän siirtyy kunnan asukkaaksi ja on oikeutettu samoihin sosiaalietuuksiin ja palveluihin kuin muutkin Suomessa vakituisesti asuvat.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin kustannukset nousivat huomattavasti ennakoitua korkeammiksi, mikä vaati Sipilän hallitukselta useita lisätalousarvioita.

Pakolaiskriisin kokonaiskustannukset

Viranomaisten mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvu näkyi valtion budjetissa seuraavasti:

Vuoden 2015 lisäbudjetit: Hallitus joutui esittämään syksyllä 2015 useita lisäyksiä maahanmuutosta aiheutuviin menoihin. Erityisesti loppuvuodenneljännessä lisätalousarviossa suurimmat lisäykset kohdistuivat j uuri maahanmuuttoon.

Vuoden 2016 huippukustannukset: Vuonna 2016 turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset olivat kokonaisuudessaan 734 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2015.

Vastaanoton hinta: Pelkästään vastaanottotoiminnan kustannukset nousivat arviolta puoleen miljardiin euroon vuonna 2016, vaikka alkuperäinen tavoite oli selvästi pienempi.

Yleisarvio:Eräiden arvioiden mukaan maahanmuuton ja turvapai kkapolitiikan kokonaiskustannukset nousivat kriisin huippuvuosina lähes miljardiin euroon vuodessa.

Kotouttamiskoulutus ja sosiaalietuudet

Kun turvapaikanhakijat saivat oleskeluluvan, he siirtyivät vastaanottopalveluiden piiristä kunnan asukkaiksi ja kotouttamistoimien pariin:

Kotouttamiskoulutus: Koulutus on tarkoitettu tukemaan kielen oppimista sekä yhteiskunnan ja työelämän tuntemusta. Sen hinta on riippuvainen hankitun koulutuksen pituudesta ja sisällöstä, mutta kyseessä on merkittävä osa valtion kotouttamismäärärahoja.

Sosiaalietuuksien vertailu: Kelan tutkimusblogissa todetaan, että maahanmuuttajalle maksettiin keskimäärin noin 3 300 euroa vuodessa etuuksia (kuten työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea), kun Suomessa syntyneillä vastaava luku oli noin 900 euroa.

Vastaanottoraha: Turvapaikanhakijavaiheessa olevalle maksettava lakisääteinen vastaanotto- tai käyttöraha oli vuonna 2019 yhteensä noin 32 miljoonaa euroa koko hakijajoukolle.

Vuosi 2015 oli Suomen kulttuuri- ja sivistyskentällä murrosvaihetta, jota leimasivat suuret juhlavuodet, digitalisaation eteneminen ja Sipilän hallituksen aloittamat merkittävät säästötoimet.

Tässä keskeiset nostot vuodelta 2015:

1. Sibeliuksen ja Gallen-Kallelan juhlavuodet

Vuosi oli omistettu suomalaisuuden suurille nimille, sillä Jean Sibeliuksen ja Akseli Gallen-Kallelan syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta.

Sibelius-juhlavuosi näkyi konsertteina ympäri maailmaa ja huipentui kansainväliseen Jean Sibelius -viulukilpailuun, jonka voitti yhdysvaltalainen Christel Lee.

• Kulttuuriperinnön merkitys korostui, ja suomalainen identiteetti oli vahvasti esillä taiteen kautta.

2. Koulutusleikkaukset ja sivistyspolitiikka

Sipilän hallitusohjelma toi mukanaan historialliset säästöt koulutukseen ja tutkimukseen, mikä herätti laajaa vastustusta ("Koulutuslupaus"-keskustelu).

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut: Rahoitusta leikattiin sadoilla miljoonilla euroilla, mikä johti muun muassa Helsingin yliopiston laajoihin yt-neuvotteluihin.

Perusopetus: Ryhmäkokojen kasvu ja tukiopetuksen resurssit puhuttivat. Samaan aikaan valmisteltiin uutta opetussuunnitelmaa (OPS 2016), joka korosti ilmiöpohjaista oppimista ja digitaalisia taitoja.

3. Kirjallisuus ja elokuva

Finlandia-palkinto: Laura Lindstedtin teos Oneiron voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Teos sai kiitosta kielellisestä loistostaan ja kansainvälisestä otteestaan.

Elokuva: Kotimainen elokuva eli vahvaa vuotta. Klaus Härön Miekkailija oli ehdolla Golden Globe -palkinnon saajaksi ja eteni Oscar-shortlistalle.

4. Kulttuurikeskustelun uudet tuulet

Guggenheim-hanke: Keskustelu Helsinkiin suunnitellusta Guggenheim-museosta kävi kuumana. Hanke jakoi mielipiteitä valtionavustusten ja kansallisen kulttuuripolitiikan suunnasta.

Vastakulttuuri ja monikulttuurisuus: Loppuvuodesta 2015 pakolaiskriisi heijastui myös kulttuurikentälle. Taiteilijat ottivat kantaa ihmisoikeuksien puolesta, ja syntyi uusia yhteisöllisiä hankkeita turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi taiteen keinoin.

5. Media ja viihde

Yleisradio:Ylen asema ja rahoitus olivat poliittisen vääntämisen kohteena.

Suomiräp:Genre sementoi asemansa valtavirrassa; artistit kuten Cheek ja JVG hallitsivat listoja, ja Cheek teki historiaa myymällä Olympiastadionin loppuun (edellisvuoden perintönä vaikutus jatkui).

Vuosi 2015 oli Suomen urheilussa erityisesti keihäänheiton ja arvokisamenestyksen vuosi. Tässä keskeisimmät kohokohdat:

Yksilöurheilun menestyjät

Vuoden urheilija Keihäänheittäjä Tero Pitkämäkivalittiin Vuoden urheilijaksi kolmannen kerran. Hän saavutti MM-p ronssia Pekingissä ja voitti Timanttiliigan lajikohtaisen kokonaiskilpailun ensimmäisenä suomalaisena.

Petra Olli: Painija saavutti MM-hopeaa 58-kiloisten sarjassa Las Vegasissa.

Petra Olli Las Vegasin painin MM-kilpailun tiiviste

https://www.youtube.com/watch?v=Mwa-tS6Jr2k

Roope Tonteri:Lumilautailija voitti MM-kultaa slopestylessa ja MM-hopeaa big airissa Kr eischbergin kisoissa.

Matti Heikkinen:Hiihtäjä taisteli loppuun asti Falunin MM-kisoissa 50 kilometrillä, jääden mitalista vain niukasti.

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2015

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiihdon_maailmanmestaruuskilpailut_2015

Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut 2015 järjestettiin Ruotsin Falunissa 18. helmikuuta – 1. maaliskuuta 2015. Kisat olivat Norjan ylivoimaista hallintaa, mutta Suomi saavutti kisoissa yhteensä yhden pronssimitalin.

Suomen mitalistit ja menestys

Suomen ainoa mitali tuli naisten viestistä:

Pronssia: Naisten 4 x 5 km viesti (joukkueella Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Riitta-Liisa Roponen ja Krista Pärmäkoski).

Miesten puolella parhaasta yksittäisestä sijoituksesta vastasi Matti Heikkinen, joka sijoittui 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 21:nneksi ja oli mukana kahdeksanneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa.

Kisojen mitalitaulukko (Top 3)

Norja teki kisoissa historiallista jälkeä vieden suurimman osan kultamitaleista.

Maa	Kultaa	Hopeaa	Pronssia	Yhteensä
1. Norja	11	4	5	20
2. Saksa	5	2	1	8
3. Ruotsi	2	4	3	9
...
Suomi	0	0	1	1

Huomioitavia saavutuksia

Petter Northug oli kisojen kuningas voittaen neljä kultamitalia, mukaan lukien kuninkuusmatkan 50 km perinteisellä tyylillä.

Therese Johaug oli naisten puolella vahvin voittaen kolme kultamitalia (15 km yhdistelmäkilpailu, 30 km perinteinen ja viesti).

Kisat muistetaan myös Ruotsin Charlotte Kallan upeasta kotikisamenestyksestä, johon kuului kultaa 10 km vapaalla hiihtotavalla.

Joukkuelajit ja sarjat

Jääkiekko:

Oulun Kärpät voitti Suomen mestaruuden kukistamalla Tapparan dramaattisessa finaalisarjassa.

Jääkiekon MM-kisoissa mestaruuden voitti Kanada, joka voitti turnauksen kaikki ottelunsa.

Jalkapallo: Veikkausliigassa koettiin yllätys, kun SJK nousi mestariksi ja syrjäytti vuosia valtaistuinta pitäneen HJK:n. 

Suurtapahtumat Suomessa

World Gymnaestrada: Helsinki isännöi valtavaa voimistelun maailmantapahtumaa, joka toi kaupunkiin yli 21 000 osallistujaa.

Nuorten MM-jääkiekko:Vuoden vaihteessa 2015–2016 järjestettiin nuorten MM-kisat Helsingissä, jotka päättyivät Suomen juhliin kotikisoissa.

Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2015?

Kalajoki vuonna 2015

Vuosi 2015 oli Kalajoella merkittävä erityisesti matkailun ja palveluiden kehittymisen kannalta:

Kalajoki Midsummer Sound 2015: Hiekkasärkillä järjestettiin uusi suuri juhannusfestivaali 18.–20. kesäkuuta 2015. Tapahtuma kokosi rannalle tuhansia juhlijoita ja kotimaisia huippuartisteja.

Kauppakeskus Loiston avaaminen: Hiekkasärkkien alueen palvelutarjonta laajeni merkittävästi, kun uusi kauppakeskus Loisto avasi ovensa matkailijoille ja paikallisille.

Kauppakeskus Raitin (tunnetaan myös nimellä Ostoskylä Raitti) taustalla ollut rakennusliike meni konkurssiin, ja kiinteistö vaihtoi myöhemmin omistajaa ja nimeä.

Konkurssi ja rakennusliike

Rakennusliike Somero Oy: Sieviläinen Rakennusliike Somero Oy, joka rakensi ja omisti Ostoskylä Raitin, asetettiin konkurssiin lokakuussa 2019.

Kiinteistö Oy Raitti: Myös itse kiinteistöyhtiö, Kiinteistö Oy Raitti, hakeutui konkurssiin lokakuussa 2020 koronapandemian vaikeutettua tilannetta entisestään.

Uusi omistaja ja nimenmuutos

Keisu Invest Oy: Konkurssipesän myyntiprosessin jälkeen kiinteistön osti paikallinen Keisu Invest Oy (yrittäjä Aki Keisu) keväällä 2021.

Kohtaamispaikka Loisto: Uusi omistaja uudisti konseptin ja muutti kauppakeskuksen nimeksi Kohtaamispaikka Loisto. Nykyään tiloissa toimii muun muassa Iittala Outlet, useita ravintoloita (kuten Kotipizza ja Subway) sekä tapahtuma-areena.

Hanna Saari ja Aulis Yppärilä toimivat edelleen keskeisinä yrittäjinä Kalajoen Hiekkasärkillä. He luotsaavat yhdessä Teemu Knuutilan kanssa Hiekkadyyni Oy:tä, joka on laajentanut toimintaansa merkittävästi juuri Kohtaamispaikka Loistoon.

Toiminta Kohtaamispaikka Loistossa

Hiekkadyyni Oy on ottanut Loistossa suuren roolin ja uudistanut rakennuksen palvelutarjontaa:

Hiekkadyyni Oy:n rooli: Yritys on "uudistanut Loiston" ja toimii siellä keskeisenä toimijana, tarjoten tiloja muun muassa tapahtumille ja ravintolapalveluille.

Tapahtumat ja ravintolat: Loistossa järjestetään nykyisin esimerkiksi lavatansseja ja muita tapahtumia, joilla on täytetty alueen viihdetarjonnan tyhjiötä.

PRO Gaala -tunnustus: Heidän yhtiökumppaninsa Teemu Knuutila voitti vastikään (tammikuussa 2026) arvostetun PRO Gaala -palkinnonyrittäjäsarjassa, mikä on tunnustus koko tiimin – Hannan, A uliksen ja Teemun – pitkäjänteisestä työstä Hiekkasärkkien matkailun eteen

Volkswagen-harrastajien kokoontuminen: Perinteiset VW-kesäkauden päättäjäiset täyttivät Hiekkasärkät harrasteautoilla elokuun lopussa 21.–23.8.2015.

Asuntomessujen jälkeinen kasvu: Vuoden 2014 asuntomessujen tuoma noste näkyi vuonna 2015 alueen vilkkaana rakentamisena ja matkailijamäärien kasvuna.

Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2015?

Vuonna 2015 Kalajoen Rautiossa ja sen lähialueilla tapahtui useita paikallisia ja seurakunnallisia asioita. Erityisen merkittäviä olivat useat perinteiset ja uudet tapahtumat sekä seurakuntaan liittyvät muutokset.

Tapahtumia Rautiossa 2015

Hiihtoviikot: Perinteinen Rautio-Kähtävä ystävyyshiihto oli merkitty kalenteriin maaliskuulle 14.3.2015, mutta se jouduttiin perumaan.

Pääsiäiskokko:Rautiossa järjestettiin koko perheen pääsiäiskokkoilta huhtikuun 4. päivänä entisen Alapään koulun pihassa.

Rautio-viikko: Kylässä vietettiin kesällä perinteistä Rautio-viikkoa, joka on kylän suurin vuosittainen tapahtumakokonaisuus.

Historiallinen kulkue 2015 Rautiossa.

https://www.facebook.com/reel/1160988753927236?locale=fi_FI

Liikunta ja urheilu: Paikallisissa uutisissa seurattiin myös urheilun tapahtumia, kuten kesäkuussa Kalajokilaaksossa raportoitua pesäpallo-ottelua, jossa olosuhteet olivat poikkeuksellisen kylmät