Vuosi 2023
https://fi.wikipedia.org/wiki/2023
Mitä tapahtui vuonna 2023?
Vuosi 2023 oli merkittävä monien historiallisten käänteiden, kuten Suomen Nato-jäsenyyden ja Lähi-idän kiristyneen tilanteen vuoksi. Maailmaa leimasivat myös tekoälyn läpimurto ja useat luonnonmullistukset.
Suomen merkittävät tapahtumat
Nato-jäsenyys: Suomesta tuli puolustusliitto Naton 31. jäsenmaa 4. huhtikuuta 2023.
Suomesta tuli puolustusliitto Naton 31. jäsenmaa 4. huhtikuuta 2023. Jäsenyys päätti Suomen vuosikymmeniä kestäneen sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakauden.
Jäsenyyden keskeiset vaikutukset
Turvatakuut: Suomi tuli Naton yhteisen puolustuksen ja 5. artiklan piiriin, mikä tarkoittaa, että hyökkäys Suomeen on hyökkäys kaikkia jäsenmaita kohtaan.
Sotilaallinen integraatio: Suomen ja Naton komentorakenteiden ja puolustussuunnittelun yhdistäminen saatettiin loppuun kesäkuussa 2023.
Rajavastuu: Suomen liittyminen yli kaksinkertaisti Naton ja Venäjän välisen rajan pituuden.
Päätöksenteko: Suomella on nyt täysimääräinen äänioikeus ja edustus kaikissa Naton komiteoissa ja työryhmissä.
Kustannukset: Jäsenyyden hallinnollisten kustannusten on arvioitu olevan noin 70–100 miljoonaa euroa vuodessa.
Prosessi lyhyesti
Suomi jätti jäsenhakemuksensa toukokuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Jäsenyys vahvistui, kun kaikki silloiset 30 jäsenmaata olivat ratifioineet Suomen liittymisen ja ratifiointiasiakirjat talletettiin Yhdysvaltojen ulkoministeriöön. Naapurimaa Ruotsi seurasi perässä ja tuli Naton 32. jäseneksi maaliskuussa 2024.
Eduskuntavaalit: Huhtikuussa järjestetyissä vaaleissa valta vaihtui, ja Petteri Orpon johtama hallitus aloitti toimintansa kesäkuussa.
Eduskuntavaalit
https://vaalit.yle.fi/ev2023/tulospalvelu/fi/
Oulun vaalipiiri
https://vaalit.yle.fi/ev2023/tulospalvelu/fi/electoral-districts/12/
Kalajoen tulokset
https://vaalit.yle.fi/ev2023/tulospalvelu/fi/municipalities/208/
Vuoden 2023 hallitusneuvottelut johtivat Petteri Orpon hallituksen muodostamiseen. Neuvottelut käytiin Säätytalossa Helsingissä 2.5.–16.6.2023.
Keskeiset tiedot
Osallistujat: Neuvotteluihin osallistuivat Kokoomus, Perussuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ja Kristillisdemokraatit.
Kesto: Neuvottelut kestivät yhteensä 45 päivää, mikä teki niistä yhdet Suomen historian pisimmistä.
Tulos: Hallitusohjelma nimeltään "Vahva ja välittävä Suomi" julkaistiin 16. kesäkuuta.
Aloitus: Uusi hallitus nimitettiin ja se aloitti toimintansa 20. kesäkuuta 2023.
Neuvottelujen teemat ja aineistot
Ministeriöt valmistelivat neuvottelijoille laajoja tausta-aineistoja eri hallinnonaloilta:
Talous ja työ: Valtiovarainministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö ¨toimittivat laskelmia ja esityksiä talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi.
Hyvinvointi: Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Opetushallitus tuottivat aineistoa sote-palveluista ja koulutuksesta.
Turvallisuus ja ympäristö: Sisäministeriö painotti turvallisuutta ja Ympäristöministeriö luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteita.
Voit seurata hallituksen työtä ja ajankohtaisia uutisia Ylen hallitusneuvottelusivulta tai Valtioneuvoston virallisilta sivuilta.
Petteri Orpon hallitus
https://valtioneuvosto.fi/hallitukset
Hallitusohjelma
https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/
Infrastruktuuri: Balticconnector-kaasuputki vaurioitui lokakuussa Suomenlahdella, mikä herätti laajaa huolta huoltovarmuudesta.
Balticconnector on Suomen ja Viron välinen merenalainen maakaasuputki, joka yhdistää maiden kaasuverkot ja mahdollistaa kaasun siirron molempiin suuntiin. Se on kriittinen osa alueellista energiaturvallisuutta, sillä se kytkee Suomen Baltian kaasuverkkoon ja edelleen Keski-Eurooppaan.
Perustiedot
Reitti: Kulkee Suomenlahden poikki Inkoosta (Suomi) Paldiskiin (Viro).
Pituus: Merenalaisen osan pituus on noin 77 km, ja koko putkijärjestelmä on noin 152 km pitkä.
Kapasiteetti: Noin 7,2 miljoonaa kuutiometriä (80 GWh) kaasua päivässä.
Kustannukset: Noin 250 miljoonaa euroa, josta EU rahoitti 75 %.
Käyttöönotto: Kaupallinen käyttö alkoi 1. tammikuuta 2020.
Vaurio ja korjaus (2023–2024)
Vaurioituminen: Putki vaurioitui 8. lokakuuta 2023, mikä johti välittömään käytöstä poistamiseen.
Syy: Tutkinnassa selvisi, että vaurion aiheutti todennäköisesti kiinalaisen Newnew Polar Bea -aluksen laahannut ankkuri. On edelleen epäselvää, oliko teko tahallinen vai vahinko.
Korjaus: Putki saatiin korjattua ja testattua kevään 2024 aikana. Se palautettiin kaupalliseen käyttöön 22. huhtikuuta 2024.
Merkitys Suomelle
Putki mahdollistaa kaasun hankinnan useista lähteistä, kuten Latvian Inčukalnsin maakaasuvarastosta ja Liettuan Klaipedan LNG-terminaalista. Katkon aikana Suomen kaasunsaanti varmistettiin Inkoon kelluvalla LNG-terminaalilla.
Balticconnector: Suomen ja Viron välinen kaasuputki, joka vaurioitui lokakuussa 2023 kiinalaisalus Newnew Polar Bearin laahaavan ankkurin seurauksena. Putki palasi käyttöön huhtikuussa 2024.
Kulttuuri ja urheilu: Käärijä sijoittui toiseksi Euroviisuissa kappaleellaan "Cha Cha Cha", mikä aiheutti Suomessa valtavan ilmiön.
Vaikka "Cha Cha Cha" ja Balticconnector nousivat molemmat suuriksi puheenaiheiksi Suomessa vuonna 2023, niillä ei ole suoraa asiallista yhteyttä toisiinsa.
Tässä on tiivistelmä molemmista:
"Cha Cha Cha": Artisti Käärijän (Jere Pöyhönen) esittämä kappale, joka voitti vuoden 2023Uuden Mu siikin Kilpailun (UMK) ja sijoittui toiseksi Eurovision laulukilpailussa Liverpoolissa. Se teki historiaa olemalla kaikkien aikojen parhaiten menestynyt suomenkielinen kappale viisuissa.
Ainoa epäsuora yhteys on ajankohta: Käärijän "viisuhuuma" hallitsi kevättä 2023, kun taas Balticconnectorin vaurioituminen ja sen aiheuttama turvallisuuspoliittinen keskustelu puhuttivat syksyllä 2023.
Kalajoen kaupunki lähettää tsemppaukset Käärijälle - Cha Cha Cha
https://www.youtube.com/watch?v=TrQ3ONm9C7A
Kansainväliset uutiset
Gazan sota: Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta, mikä johti laajaan sotaan Gazan alueella.
Gazan sota on Israelin ja palestiinalaisen terroristijärjestö Hamasin välinen aseellinen konflikti, joka alkoi 7. lokakuuta 2023. Sota on osa laajempaa Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia.
Sodan tausta ja vaiheet
Alku: Sota alkoi Hamasin tekemästä laajasta terrori-iskusta Israeliin, jossa kuoli yli 1 000 ihmistä ja satoja otettiin panttivangeiksi.
Israelin vastaus: Israel aloitti vastatoimena massiiviset ilmapommitukset ja maahyökkäyksen Gazan kaistalle tavoitteenaan tuhota Hamas.
Tilanne 2025-2026: Sota on jatkunut pitkään ja laajentunut täysimittaiseksi maahyökkäykseksi muun muassa Gazan kaupunkiin. Alueen hallinto on käytännössä romahtanut.
Humanitaarinen tilanne
Gazan alueen tilanne on kuvattu äärimmäisen vakavaksi:
Uhrimäärä: Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, joista suuri osa on siviilejä ja lapsia.
Olosuhteet: Gazan asukkaita uhkaa nälänhätä, ja terveydenhuolto sekä peruspalvelut ovat pahoin vaurioituneet.
Pakolaisuus: Valtaosa Gazan asukkaista on joutunut jättämään kotinsa.
Sodalla on merkittäviä vaikutuksia koko Lähi-idän turvallisuustilanteeseen ja se on voimakkaasti jakanut mielipiteitä kansainvälisesti.
Ukrainan sota: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkui koko vuoden ajan.
Ukrainan sodan vuosi 2023 oli käänteentekevä vaihe, jota leimasivat raskaat kulutustaistelut ja Ukrainan suuri vastahyökkäys. Sota muuttui vuoden aikana yhä selkeämmin pitkäkestoiseksi asemasodaksi.
Vuoden 2023 keskeiset tapahtumat
Bakhmutin taistelu (alkuvuosi 2023): Yksi sodan verisimmistä ja pisimmistä taisteluista huipentui toukokuussa, kun Venäjä ja palkkasotilasarmeija Wagner ilmoittivat vallanneensa kaupungin raunioituneena.
Ukrainan vastahyökkäys (kesäkuu–syksy 2023):Ukraina aloitti kesäkuussa kauan odotetun vastahyökkäyksen erityisesti Etelä-Ukrainassa. Hyökkäys eteni kuitenkin odotettua hitaammin Venäjän vahvojen puolustuslinjojen ja miinakenttien vuoksi, eikä suurta läpimurtoa saavutettu.
Kahovkan padon tuho (kesäkuu 2023):Dnepr-joella sijaitseva suuri pato räjäytettiin kesäkuussa, mikä aiheutti valtavia tulvia ja humanitaarisen sekä ekologisen katastrofin Etelä-Ukrainassa.
Wagner-kapina (kesäkuu 2023): Jevgeni Prigožinin johtama Wagner-ryhmä nousi lyhyeen aseelliseen kapinaan Venäjän sotilasjohtoa vastaan, mikä aiheutti hetkellistä epävakautta Venäjän sisällä.
Mustanmeren viljasopimuksen päättyminen (heinäkuu 2023): Venäjä vetäytyi sopimuksesta, joka oli mahdollistanut Ukrainan viljanviennin meritse, mikä vaikeutti globaalia ruokaturvaa.
Sodan luonne ja tappiot vuonna 2023
Kulutussota: Rintamalinjat pysyivät vuoden loppua kohden melko staattisina, ja sota muuttui tykistöpainotteiseksi kulutussodaksi.
Tappiot:Helmikuu 2023 oli tilastojen mukaan Venäjän verisin kuukausi, jolloin se menetti päivittäin keskimäärin lähes 800 sotilasta. Vuoden loppuun mennessä venäläisjoukkojen kokonaistappioiden (kaatuneet ja haavoittuneet) arvioitiin nousseen jo satoihin tuhansiin.
Ilmaiskut: Venäjä jatkoi koko vuoden ajan laajamittaisia ohjus- ja lennokki-iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja kaupunkeihin.
Vuoden 2023 lopussa sota oli tilanteessa, jossa kumpikaan osapuoli ei kyennyt ratkaisevaan voittoon, ja painopiste siirtyi yhä enemmän länsimaiden pitkäaikaisen tuen varmistamiseen.
Kruunajaiset: Britanniassa vietettiin kuningas Charles III:n kruunajaisia toukokuussa.
Teknologia: Generatiivinen tekoäly (kuten ChatGPT) nousi valtavirtaan ja muutti käsityksiä työnteosta ja luovuudesta.
Generatiivinen tekoäly on tekoälyn osa-alue, joka kykenee luomaan uutta sisältöä – kuten tekstiä, kuvia, koodia tai musiikkia – sen sijaan, että se vain analysoisi olemassa olevaa dataa. ChatGPT:n kaltaiset sovellukset perustuvat suuriin kielimalleihin (LLM), jotka on koulutettu valtavilla tietomäärillä ennustamaan seuraavia sanoja ja lauseita.
Miten se toimii?
Oppiminen: Malli "lukee" valtavasti tekstiä ja oppii kielen rakenteita, tyylejä ja asiayhteyksiä.
Promptaaminen: Käyttäjä antaa ohjeen (kehotteen), ja tekoäly generoi vastauksen todennäköisyyksien perusteella.
Vuorovaikutus: Se osaa jatkaa keskustelua, muistaa aiemmat viestit ja mukauttaa sävyään.
Mitä sillä voi tehdä?
Tekstintuotanto: Sähköpostit, esseet, raportit ja luova kirjoittaminen.
Koodaus: Ohjelmointivirheiden etsiminen ja uusien koodinpätkien kirjoittaminen.
Tiivistäminen: Pitkien tekstien muuttaminen lyhyiksi ydinviesteiksi.
Ideointi: Markkinointi-ideat, reseptit tai vaikkapa matkasuunnitelmat.
Huomioitavia asioita
Hallusinointi: Tekoäly voi keksiä faktoja omasta päästään, jos se ei tiedä vastausta. Se on "tilastollinen papukaija", ei hakukone.
Tietosuoja: Syötettyä tietoa voidaan käyttää mallin jatkokouluttamiseen (ellei asetuksia muuta).
Etiikka: Tekijänoikeudet ja generoidun sisällön luotettavuus ovat jatkuvan keskustelun aiheita.
Luonto ja ilmasto: Vuosi oli mittaushistorian lämpimin, ja maapalloa koettelivat muun muassa Turkin ja Syyrian suuri maanjäristys helmikuussa sekä rajut maastopalot Kanadassa ja Kreikassa.
Vuosi 2023 oli ilmastollisesti ja luonnonmullistusten osalta poikkeuksellisen raju. Tässä on tarkempi katsaus mainitsemiisi tapahtumiin:
1. Mittaushistorian lämpimin vuosi
Vuosi 2023 vahvistettiin virallisesti maapallon mittaushistorian lämpimimmäksi vuodeksi.
Keskilämpötila: Maapallon keskilämpötila oli 14,98 °C, mikä ylitti edellisen ennätysvuoden (2016) noin 0,17 asteella.
1,5 asteen raja: Vuosi oli 1,48 °C lämpimämpi kuin esiteollinen aika (1850–1900). Lähes puolet vuoden päivistä ylitti kriittisenä pidetyn 1,5 asteen lämpenemisrajan.
Syyt: Ennätyslämpöön vaikuttivat jatkuva kasvihuonekaasupäästöjen nousu sekä loppuvuodesta voimistunut El Niño -ilmiö.
2. Turkin ja Syyrian suuri maanjäristys (helmikuu)
Helmikuun 6. päivänä Etelä-Turkkiin ja Pohjois-Syyriaan iski kaksi peräkkäistä voimakasta maanjäristystä (magnitudi 7,8 ja 7,5).
Inhimilliset tuhot: Katastrofissa kuoli yli 56 000 ihmistä ja noin 130 000 loukkaantui.
Aineelliset vahingot: Pelkästään Turkissa tuhoutui tai vaurioitui pahoin noin 680 000 kotia. Alueella asui yli 13 miljoonaa ihmistä, joista miljoonat menettivät kotinsa.
Haasteet: Syyrian puolella pelastustöitä vaikeutti alueen poliittinen pirstaloituminen ja pitkään jatkunut sisällissota.
3. Rajut maastopalot (Kanada ja Kreikka)
Vuosi oli poikkeuksellinen metsäpalojen laajuuden ja voimakkuuden vuoksi.
Kanada: Maa koki historiansa pahimman maastopalokauden.
Paloalueen laajuus oli noin 18,5 miljoonaa hehtaaria, mikä on seitsenkertainen määrä kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna.
Savupatsaat heikensivät ilmanlaatua laajalti Pohjois-Amerikassa, peittäen muun muassa New Yorkin oranssiin usvaan.
Kreikka: Elokuussa Koillis-Kreikan Évrosin alueella raivosi EU-historian suurin yksittäinen maastopalo.
Vuoden aikana menehtyneitä
Vuonna 2023 joukostamme poistuivat muun muassa MTV Uutisten mukaan:
Martti Ahtisaari: Suomen entinen presidentti ja nobelisti.
Aira Samulin: Tanssin ja elämänilon lähettiläs.
Matthew Perry: Frendit-sarjan tähti.
Miki Liukkonen: Kirjailija.
Tina Turner: "Rockin kuningatar".
Orpon hallituksen politiikka
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus aloitti toimintansa kesäkuussa 2023. Hallituksen politiikka on keskittynyt erityisesti julkisen talouden tasapainottamiseen, työmarkkinoiden uudistamiseen ja sosiaaliturvan leikkauksiin.
Huhtikuussa 2026 hallituksen politiikan keskiössä ovat seuraavat osa-alueet:
Talouspolitiikka ja julkinen talous
Hallituksen päätavoitteena on vahvistaa julkista taloutta yhteensä yhdeksän miljardin euron sopeutustoimilla.
Kehysriihi 2026: Huhtikuussa 2026 pidetyssä kehysriihessä hallitus on etsinyt uusia 400 miljoonan euron säästöjä, sillä talouskasvu on ollut ennakoitua heikompaa.
Verotus: Hallitus on nostanut yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin, mutta keventänyt samalla työn verotusta pieni- ja keskituloisilta ostovoiman tukemiseksi.
Velkaantuminen: Hallitus pyrkii katkaisemaan velkaantumisen, mutta puolustus-, sote- ja korkomenojen kasvu on vaikeuttanut tavoitteen saavuttamista.
Työmarkkina- ja työllisyysuudistukset
Hallitus toteuttaa laajoja rakenteellisia uudistuksia, joilla tavoitellaan 100 000 lisätyöllistä.
Työelämän muutokset: Lakko-oikeutta on rajoitettu, paikallista sopimista laajennettu ja vientivetoista palkkamallia vahvistettu.
Työsuhdeturva: Irtisanomissuojaa on heikennetty ja yt-menettelyjä kevennetty.
Sosiaaliturvan leikkaukset
Säästötoimet kohdistuvat merkittävästi perusturvaan ja asumiseen, mikä on herättänyt laajaa kritiikkiä.
Työttömyysturva: Työttömyysturvan porrastaminen on vähentänyt etuuksia kahden kuukauden jälkeen viidenneksellä.
Asumistuki: Yleiseen asumistukeen on tehty merkittäviä leikkauksia.
Vaikutukset: THL:n arvion mukaan leikkaukset ovat lisänneet toimeentulotuen saajien ja pienituloisten lapsiperheiden määrää
Vuonna 2023 Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikka keskittyi erityisesti hallitusohjelman laatimiseen, joka toi mukanaan merkittävän suunnanmuutoksen kohti tiukempaa linjaa.
Hallituksen keskeiset tavoitteet ja vuoden 2023 aikana aloitetut toimet:
Turvapaikkapolitiikan kiristäminen
Pakolaiskiintiön puolittaminen: Hallitus päätti laskea Suomen pakolaiskiintiön 1 050 henkilöstä 500 henkilöönvuodessa.
Kansainvälisen suojelun kesto: Suunnitelmat suojeluaseman muuttamisesta väliaikaiseksi ja sen keston lyhentämiseksi EU:n minimitasolle aloitettiin.
Rajaturvallisuus: Loppuvuodesta 2023 hallitus joutui reagoimaan itärajalla alkaneeseen välineellistettyyn maahantuloon, mikä johti rajanylityspaikkojen asteittaiseen sulkemiseen.
Työperäinen maahanmuutto ja "3 kuukauden sääntö"
Oleskeluluvan sitominen työhön: Hallitus linjasi niin sanotun kolmen kuukauden säännön, jonka mukaan työperusteisella luvalla maassa olevan on poistuttava Suomesta, jos hän ei löydä uutta työtä kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta (erityisosaajilla kuusi kuukautta).
Tulorajat: Työntekijän oleskeluluvan vähimmäispalkkarajaa nostettiin vuoden 2023 linjausten perusteella 1 600 euroon.
Talent Boost: Hallitus jatkoi Talent Boost -ohjelmaa kohdistaen rekrytointia erityisesti Intiaan, Brasiliaan, Vietnamiin ja Filippiineille.
Pysyvä oleskelulupa ja kansalaisuus
Asumisajan pidennys:Hallitusohjelmassa sovittiin asumisajan pidentämisestä kuuteen vuoteen pysyvää oleskelulupaa varten ja kahdeksaan vuoteen kansalaisuutta varten.
Lisävaatimukset: Suunnitelmat kielitaito- ja nuhteettomuusvaatimusten tiukentamisesta sekä kansalaisuuskokeen käyttöönotosta käynnistettiin vuoden 2023 aikana.
Kotoutuminen ja velvoitteet
Henkilökohtainen vastuu: Politiikan painopiste siirtyi oikeuksista velvollisuuksiin. Hallitus linjasi, että maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisesta ja kielen oppimisesta kasvaa.
Sosiaaliturva: Suunnitelmat maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttämisestä ja etuuksien ehdollistamisesta osallistumiseen esiteltiin osana laajempaa säästöpakettia.
Vuosi 2023 oli siis perusta useille lakimuutoksille, jotka tulivat voimaan myöhemmin vuosina 2024–2026
Valtion talous vuonna 2023
Vuonna 2023 Suomen valtiontaloutta leimasi talouden painuminen taantumaan, korkea inflaatio ja julkisen velan merkittävä kasvu. Vuosi oli myös käänteentekevä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen myötä.
Keskeiset tunnusluvut 2023
Bruttokansantuote (BKT): Talous supistui Tilastokeskuksen mukaan 1,2 %. Erityisesti asuinrakentamisen romahdus ja heikko yksityinen kulutus painoivat kasvua.
Valtionvelka: Budjettitalouden velka nousi vuoden loppuun mennessä 156 miljardiin euroon (vrt. 143 mrd. € vuoden alussa).
Alijäämä: Valtiontuotto- ja kululaskelman mukainen kulujäämä oli 7,4 miljardia euroa. Koko julkisen talouden alijäämä oli 8,2 miljardia euroa eli 3,0 % suhteessa BKT:hen.
Nettolainanotto: Valtio otti vuonna 2023 uutta velkaa 14,2–14,4 miljardia euroa.
Talouteen vaikuttaneet tekijät
Sote-uudistus: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus siirtyi kunnilta valtiolle, mikä kasvatti valtion budjetin kokoa ja muutti rahoitusrakennetta merkittävästi.
Korkomenot: Yleisen korkotason nousu kasvatti valtionvelan korkomenoja noin miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna.
Inflaatio: Vaikka inflaatio hidastui keskimäärin 3,2 prosenttiin, se heikensi edelleen kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta.
Verotulot: Verohallinto keräsi veroja yhteensä 81,6 miljardia euroa, mikä oli lähes saman verran kuin edellisvuonna (+0,1 %).
Menojen rakenne
Valtion menot painottuivat vahvasti siirtotalouden kuluihin (n. 80 % menoista), kuten valtionosuuksiin hyvinvointialueille ja kunnille sekä sosiaaliturvan rahoittamiseen.
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2023?
Matkailu ja investoinnit
Matkailun ennätyskesä: Matkailu kasvoi voimakkaasti: tammi–elokuussa 2023 Kalajoella vieraili yli 130 000 matkailijaa, ja yöpymisten määrä kasvoi yli 5 % edellisvuodesta. Erityisesti kansainvälinen matkailu Saksasta ja muista Pohjoismaista oli nousussa.
Suurhankkeet:
Kalajoen Marinan aluerakentaminen käynnistyi kesäkuussa 2023. Hanke on osa merellisen matkailun kansainvälistämistä.
Muita merkittäviä investointeja olivat uusi varhaiskasvatuskeskus ja kuntatekniikan parannukset Valtatie 8:n varrella.
Kalajoen Marinan ja sen vierasvenesataman rahoitus perustuu julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistelmään. Hankkeen kokonaiskustannukset ja investoinnit jakautuvat seuraavasti:
Julkinen rahoitus ja infran rakentaminen
Satama-alueen perusinfrastruktuurin, kuten aallonmurtajien ja vierasvenesataman, rakentamisesta vastaa Kalajoen kaupunki yhteistyössä valtion kanssa.
Kokonaiskustannukset: Infrasouuden ostopalvelukustannukset ovat yhteensä noin 12 miljoonaa euroa.
Valtionavustus: Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta 5,94 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto esitti loppuvuodesta 2022 Marinan toiselle vaiheelle 6 miljoonan euron rahoitusta.
Kaupungin omarahoitus: Kalajoen kaupungin osuus investoinnista on noin 6,06 miljoonaa euroa. Kaupunki on varautunut tähän investointiohjelmassaan.
Erillishankkeet: Esimerkiksi "Energiaomavarainen Kalajoen Marina" -hanke sai REACT-EU-rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta vuoden 2023 aikana.
Viralliset kannattavuus- ja vaikutusarvioinnit
Julkisessa päätöksenteossa investointien pohjana on aina virkamiesten valmistelemat laskelmat. Marinan osalta on käytetty seuraavia menetelmiä:
Aluetaloudelliset vaikutusarvioinnit: On laskettu, kuinka paljon uusi satama ja matkailualue tuovat kaupunkiin uusia asukkaita, verotuloja ja työpaikkoja. Arvioiden mukaan hanke voi poikia satojen miljoonien eurojen yksityiset investoinnit.
Ulkopuoliset asiantuntijaselvitykset: Kalajoki on käyttänyt konsultteja (esim. Ramboll tai vastaavat) arvioimaan rakentamiskustannuksia ja teknistä toteutettavuutta.
Kansainvälinen vertailu: Kalajoki on hakenut oppia vastaavista kohteista Ruotsista ja Keski-Euroopasta varmistaakseen, että konsepti vastaa modernin matkailun vaatimuksia.
Strateginen riskinotto vs. "Minusta tuntuu"
Vaikka laskelmat ovat pöydällä, päätöksenteossa on aina mukana poliittista näkemystä. Kriitikot kutsuvat tätä joskus "uskoksi hankkeeseen", kun taas kannattajat puhuvat "visionäärisestä johtamisesta":
Kysyntäriski: Kukaan ei voi laskea 100 % varmuudella, täyttyvätkö venepaikat ja tontit juuri ennustetussa aikataulussa. Tämä on se kohta, jossa "tunne" alueen vetovoimasta kohtaa kovat luvut.
Kustannusten nousu: Esimerkiksi vuoden 2023 aikana rakennuskustannukset nousivat yleisesti, mikä koettelee alkuperäisten laskelmien kestävyyttä.
Valtion ja EU:n valvonta
Koska hanke on saanut merkittävästi (n. 6 miljoonaa euroa) ulkopuolista rahoitusta (esim. Pohjois-Pohjanmaan liitolta), rahoittajat vaativat erittäin tarkat liiketoimintasuunnitelmat. Valtio ei myönnä miljoonien eurojen avustuksia pelkän "hyvän fiiliksen" perusteella, vaan rahoitusehdot edellyttävät näyttöä hankkeen elinvoimaisuudesta ja kestävyydestä.
Tonttimyynti reaalimittarina
Laskelmien paikkansapitävyyttä testataan parhaillaan käytännössä:
Jos yksityiset rakennusliikkeet (kuten Marina Resortin rakentajat) sijoittavat alueelle omia miljooniaan, se on merkki siitä, että myös markkinat uskovat laskelmiin. Yksityinen raha harvoin liikkuu pelkän tunteen perusteella.
Yhteenvetona: Perusta on tiukoissa laskelmissa ja valtion rahoitusehdoissa, mutta lopullinen päätös on aina kaupungin päättäjien arvovalinta siitä, mihin suuntaan kaupunkia halutaan kehittää.
Kalajoen Marinan ja sen venesataman suunnitteluprosessissa maankohoaminen ja ympäristövaikutukset on otettu huomioon lakisääteisenä osana asemakaavoitusta ja vesioikeudellisia lupaprosesseja. Perämeren rannikolla maankohoaminen on tunnettu tosiasia, ja se on huomioitu hankkeessa seuraavasti:
Kulkusyvyys ja ruoppaukset
3 metrin syväys: Vierasvenesataman tavoitesyvyydeksi on asetettu vähintään 3 metriä, jotta se palvelee suuria purjeveneitä myös vuosikymmenten päästä.
Ruoppaukset: Hankkeeseen on kuulunut laajat ruoppaukset, joilla satama-allas ja väylät on syvennetty vastaamaan pitkän aikavälin tarpeita. Maankohoaminen on hidas ilmiö (n. 8 mm/vuosi), ja satamien elinkaari suunnitellaan kestämään tämä laskemalla pohjakorkeus riittävän alas jo rakennusvaiheessa.
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
Kaavoitusprosessi:Marinan asemakaavoituksen yhteydessä on tehty lakisääteinen vaikutusten arviointi, jossa selvitetään hankkeen vaikutukset vesiluontoon, kaloihin ja rannikon muotoihin.
Vesilupa: Sataman rakentaminen ja aallonmurtajien pystyttäminen ovat vaatineet vesilain mukaisen luvan (AVI), jonka ehtona on, ettei hanke aiheuta haittaa ympäristölle tai vesiliikenteelle. Lupaprosessissa on arvioitu virtaamia ja sedimenttien liikkumista.
Rakenteellinen varautuminen
eltä ja merenkäynniltä, mikä vähentää tarvetta jatkuville ylläpitoruoppauksille.
Ponttoonilaiturit: Satamaan asennetaan kelluvat ponttoonilaiturit, jotka mukautuvat automaattisesti merenpinnan vaihteluihin (niin vuorovesi-ilmiön kaltaisiin heilahteluihin kuin pitkän aikavälin maankohoamiseen).
Aallonmurtajat: 600 metriä aallonmurtajia suojaa satama-allasta liettymis
4. Kannattavuus ja ylläpito
Maankohoamisalueilla satamien ylläpito vaatii säännöllistä huoltoruoppausta 20–50 vuoden välein. Kalajoen kaupunki on kuitenkin arvioinut, että matkailun tuomatverotulot ja yksityiset investoinnit (kuten hotellit ja loma-asunnot) kattavat sataman ylläpidosta koituvat kulut.
Yksityiset investoinnit
Vaikka kaupunki vastaa satamasta ja infrasta, alueen majoitus- ja liiketilarakentaminen tapahtuu yksityisellä rahalla.
Investointipotentiaali: Marinan arvioidaan vauhdittavan jopa 500 miljoonan euron kokonaisinvestointeja alueelle pitkällä aikavälillä.
Majoituskohteet: Alueelle on jo noussut yksityisrahoitteisia kohteita, kuten Marina Resort, joka tarjoaa luksusasumista ja loma-asuntoja.
Tonttimyynti: Kaupunki myy ja vuokraa Marinan Dyynikylän ja Portin tontteja yksityisille toimijoille, mikä palauttaa osan infran rakennuskustannuksista kaupungille.
Sataman on tarkoitus avautua täyteen käyttöön kesällä 2026.
Tunnustus: Kalajoen kaupungille myönnettiin Vuoden kehittäjä -tunnustu valtakunnallisessa hankintakilpailussa osoituksena kaupungin yritysystävällisyydestä.
Perinteiset tapahtumat
Vuoden aikana järjestettiin useita suosittuja tapahtumia, kuten Irish Hooley, Bimmerparty, Beachfutis sekä perinteiset Plassin markkinat lokakuussa.
Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2023?
Vuonna 2023 Kalajoen Raution kylässä juhlittiin kansainvälistä menestystä ja järjestettiin suuria maakunnallisia tapahtumia. Kylä oli vahvasti esillä esimerkillisestä yhteisöllisyydestään.
Keskeisiä tapahtumia Rautiossa vuonna 2023:
Kansainvälinen menestys: Rautio saavutti helmikuussa pronssia eurooppalaisessa European Village Renewal Award -kyläkilpailussa. Se oli ensimmäinen suomalainen ja pohjoismaalainen kylä, joka on koskaan osallistunut ja tullut palkituksi tässä kilpailussa.
Maakunnalliset kyläpäivät: Rautio toimi isäntänä Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisille kyläpäiville 23.–24. syyskuuta. Tapahtumaan kuului kylämarkkinat kauppa Pöönin pihalla ja maakunnallinen kyläjuhla uudella monitoimitalolla.
Piispantarkastus ja tilojen siunaaminen: Helmikuussa Kalajoen seurakunnan piispantarkastus alkoi Raution kirkosta, ja sen yhteydessä piispa siunasi käyttöön kylän uuden monitoimitalon ja koulun.
Rautio-viikko: Perinteistä kotiseutuviikkoa vietettiin heinäkuun alussa (1.–9.7.2023) monipuolisella ohjelmalla.
Luonnon elpyminen: Heinäkuussa 2023 tuli kuluneeksi kaksi vuotta Raution suuresta maastopalosta, ja alueen luonnon todettiin lähteneen elpymään vauhdilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti