Kela maksoi vuonna 2025 etuuksia koko väestölle yhteensä noin 17,4 miljardia euroa. Onko meillä jatkossa tähän varaa?
Tammikuu 2026 oli sääilmiöiden ja taloudellisten muutosten sävyttämä kuukausi. Keskeisimpiä tapahtumia olivat:
Sää ja energia: Tammikuussa koettiin arktinen kylmäaalto ja rajuja lumimyrskyjä, jotka levittäytyivät laajalle Eurooppaan. Tämä johti historiallisen korkeisiin sähkön hintoihin Pohjoismaissa suuren lämmitystarpeen ja heikon tuulivoiman tuotannon vuoksi.
Politiikka ja yhteiskunta: Yhdysvalloissa nähtiin Donald Trumpin presidenttikauden alkupuolella suuria mielenosoituksia, muun muassa New Yorkissa. Suomessa astui voimaan useita lainsäädännöllisiä muutoksia, kuten tupakan ja alkoholin hinnankorotukset sekä perintöverotuksen kevennykset.
Urheilu ja kulttuuri: Tammikuussa valittiin perinteiseen tapaan Vuoden urheilija. Kulttuurialalla keskusteltiin muun muassa luovuudesta ja kirjoittamisesta erilaisten seminaarien muodossa.
Tammikuussa 2026 Ukrainan sota kiihtyi Venäjän voimistaessa hyökkäyksiään useilla rintamilla ja kohdistaessa massiivisia iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin talvipakkasten keskellä.
Rintamatilanne ja maahyökkäykset
Venäjän eteneminen: Venäjä valtasi tammikuun aikana lähes kaksinkertaisen määrän maa-alueita edellisiin kuukausiin verrattuna. Erityisen voimakasta painetta kohdistui Donbassin alueelle, Kupjanskiin sekä Zaporizzjan suunnalla sijaitsevaan Huljaipoleen, jossa Venäjä eteni keskimäärin lähes 300 metriä päivässä.
Ukrainan vastatoimet: Ukraina onnistui etenemään paikallisesti Pokrovskin ja Harkovan suunnilla. Lisäksi Ukraina jatkoi drooni-iskuja Venäjän puolelle, iskien muun muassa Samaran alueen Novokuibyševskin öljynjalostamoon.
Ilmaiskut ja infrastruktuuri
Energiakriisi: Venäjä toteutti tammikuussa useita massiivisia ohjus- ja droonihyökkäyksiä, jotka vaurioittivat vakavasti Ukrainan sähköverkkoa.
Tammikuun loppuun mennessä Ukrainan sähköntuotantokapasiteetti oli pudonnut noin 14 gigawattiin (alkutilanne 33,7 GW), minkä vuoksi sähköpula kattoi noin 40 % maan tarpeesta.
Iskut aiheuttivat useiden päivien mittaisia sähkökatkoja muun muassa Kiovassa ja Odessassa.
Tšernobyl: Venäjän iskut sähköasemille aiheuttivat tammikuun 20. päivän tienoilla sähkökatkon myös Tšernobylin ydinvoimalan sähkönsyöttöön.
Diplomaattiset ja hallinnolliset tapahtumat
Rauhanneuvottelut ja turvatakuut: Tammikuussa käytiin useita kansainvälisiä neuvotteluja:
Abu Dhabissa ja Davosissa järjestettiin tapaamisia, joissa keskusteltiin mahdollisesta rauhanratkaisusta, vaikka Venäjä piti kiinni alkuperäisistä vaatimuksistaan.
Yhdysvaltain turvatakuita koskeva asiakirja valmistui tammikuun lopulla.
Iso-Britannia ja Ranska allekirjoittivat aiejulistuksen mahdollisesta joukkojen sijoittamisesta Ukrainaan rauhansopimuksen pelotteeksi.
Henkilöstövaihdokset: Ukrainan tiedustelupäällikkö Kyrylo Budanov nimitettiin presidentin kanslian johtajaksi Andriy Yermakin tilalle.
Sotariskiohjelma: Ukrainassa käynnistyi 1. tammikuuta ohjelma, jolla kompensoidaan yritysten sotariskejä rintama-alueilla.
Tappiot
Sotilas- ja siviilitappiot: Ukrainan arvion mukaan Venäjä kärsi tammikuussa yli 31 000 sotilaan tappiot. Siviiliuhreja raportoitiin kymmeniä eri puolilla maata tammikuun hyökkäysten seurauksena
Tammikuussa 2026 Gazan sota siirtyi uuteen, mutta ristiriitaiseen vaiheeseen. Vaikka alueella oli periaatteessa voimassa tulitauko, väkivaltaisuudet jatkuivat ja diplomaattiset ponnistelut rauhansuunnitelman toimepanemiseksi kiihtyivät.
Diplomaattiset käänteet ja rauhansuunnitelma
Rauhansuunnitelman toinen vaihe: Yhdysvallat ilmoitti tammikuun puolivälissä Gazan rauhansuunnitelman toisen vaiheen alkamisesta. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Israel vahvisti tammikuun lopulla saaneensa haltuunsa viimeisen lokakuun 7. päivän hyökkäyksessä otetun pantitvangin jäänteet.
Board of Peace: Presidentti Donald Trump ilmoitti Davosin talousfoorumissa perustavansa kansainvälisen "Board of Peace" -elimen, jonka on tarkoitus johtaa Gazan jälleenrakennusta ja hallintoa. Samalla asetettiin uhkavaatimus Hamasin aseistariisumisesta.
Gazan hallinto: Hamas ilmoitti olevansa valmis luovuttamaan vallan teknokraateista koostuvalle palestiinalaiselle komitealle.
Sotilaallinen tilanne ja uudet iskut
Jatkuvat taistelut: Huolimatta lokakuussa 2025 alkaneesta tulitauosta, Israel jatkoi iskujaan Gazaan vedoten turvallisuusuhkiin. Tammikuun 9. päivään mennessä Israelin laskettiin rikkoneen tulitaukoa lähes 1 200 kertaa.
Siviiliuhrit: Tammikuun aikana raportoitiin satoja uusia kuolemantapauksia. Esimerkiksi tammikuun puolivälissä kymmenen ihmistä sai surmansa iskuissa Deir el-Balahiin. Sodan kokonaisuhrien määrän Gazassa arvioitiin ylittäneen 71 000 ihmistä.
Humanitaarinen kriisi
Avustusjärjestöjen rajoitukset: Israel perui tammikuun alussa 37 avustusjärjestön, mukaan lukien Oxfamin ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön, toimintaluvat Gazassa vedoten uusiin turvallisuusstandardeihin.
Vesi- ja terveyskatastrofi: Gazan 2,1 miljoonan asukkaan vedensaanti oli kriittistä, ja puhtaan veden puute johti ihotautiepidemioihin, kuten syyhyn kolminkertaistumiseen tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana.
Rajanylityspaikat: Tammikuun lopulla ilmoitettiin, että Rafahin rajanylityspaikka avataan rajoitetusti jalankulkijoille.
Kiinan rooli maailman politiikassa tammikuussa
Tammikuussa 2026 Kiina vahvisti rooliaan maailmanpolitiikan "aikuisena" ja vakaana toimijana, kun taas länsimaiden, erityisesti Yhdysvaltojen, koettiin olevan sisäisen hajaannuksen ja Donald Trumpin uuden hallinnon arvaamattomuuden keskellä. Kiina hyödynsi tätä tilannetta syventämällä diplomaattisia ja taloudellisia suhteitaan useisiin länsimaihin.
Keskeisimmät diplomaattiset tapahtumat
Diplomaattinen "kulkue" Pekingiin: Tammikuu oli poikkeuksellisen vilkas diplomaattinen kuukausi, jolloin useat maailman johtajat vierailivat Kiinassa korjaamassa suhteita.
Suomi: Pääministeri Petteri Orpo vieraili Kiinassa tammikuun lopulla edistämässä suomalaisyritysten kauppaa.
Kanada: Pääministeri Mark Carney teki historiallisen vierailun, joka oli ensimmäinen korkean tason käynti sitten vuoden 2017. Maat sopivat sähköautojen tariffien merkittävästä laskemisesta, mikä herätti närkästystä Yhdysvalloissa.
Iso-Britannia: Pääministeri Keir Starmer vieraili Pekingissä ensimmäisenä brittipääministerinä kahdeksaan vuoteen, mikä merkitsi merkittävää suhteiden lähentymistä.
Etelä-Korea ja Irlanti: Myös näiden maiden johtajat vierailivat Pekingissä tammikuun aikana vahvistamassa taloudellista yhteistyötä.
Kiinan rooli sodissa ja kriiseissä
Gazan sota: Kiina suhtautui varauksellisesti presidentti Trumpin tammikuussa Davosissa julkistamaan "Board of Peace" -rauhankomissioon. Kiinalaisanalyytikot kyseenalaistivat, onko kyseessä pyrkimys korvata YK Yhdysvaltojen valtaelimmellä.
Ukrainan sota: Kiina toisti tammikuussa johdonmukaista kantaansa, jonka mukaan neuvottelut ovat ainoa tie rauhaan. Kiina kielsi jyrkästi väitteet, joiden mukaan se olisi toimittanut Venäjälle teknologiaa asetuotantoon.
Geopolitiikka ja talous
Vientirajoitukset: Kiina asetti tammikuussa tiukkoja vientirajoituksia kaksikäyttötuotteille ja kriittisille materiaaleille, jotka oli suunnattu erityisesti Japanin ja Yhdysvaltojen sotilasteollisuuden toimijoille. Tämä oli vastatoimi Japanin Taiwan-lausunnoille.
Taloussuunnitelmat: Kiinan kansankongressi hyväksyi suuntaviivat 15. viisivuotissuunnitelmalle (2026–2030), jossa painotetaan teknologista omavaraisuutta.
Pehmeä valta: Davosin talousfoorumissa tammikuussa Kiinan varapääministeri He Lifeng korosti Kiinan kehityksen olevan mahdollisuus, ei uhka, ja kutsui maita syvempään taloudelliseen integraatioon.
maailman talous tammikuussa
Maailmantalous osoitti tammikuussa 2026 yllättävää sitkeyttä huolimatta Yhdysvaltojen uusista kauppapoliittisista linjauksista ja geopoliittisista jännitteistä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti hienoisesti vuoden 2026 kasvuennustettaan 3,3 prosenttiin.
Globaali kasvu ja inflaatio
Maailman BKT:n ennustettiin kasvavan 3,3 %, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä aiempia arvioita enemmän.
Globaalin inflaation arvioitiin laskevan hitaasti 4,1 prosentista (2025) noin 3,8 prosenttiin.
Teknologiainvestoinnit, erityisesti tekoälyyn, toimivat merkittävänä talouskasvun moottorina.
Yhdysvaltojen kauppapolitiikka ja tulli-ilmoitukset
Presidentti Donald Trumpin hallinto kohdisti tammikuussa uusia tulliuhkauksia ja -toimia useille maille.
Tammikuun 17. päivänä Trump uhkasi useita Euroopan maita 10 prosentin yleistulleilla vastauksena Grönlannin ostoaikeiden vastustukseen. Uhkauksesta kuitenkin luovuttiin osittain 23. tammikuuta.
Yhdysvaltojen keskimääräinen todellinen tullitaso pysyi tammikuussa korkeana, mikä loi paineita globaaleille toimitusketjuille.
Alueelliset kehityssuunnat
Eurooppa: Euroopan unioni allekirjoitti tammikuussa historialliset kauppasopimukset Mercosurin (17.1.) ja Intian (27.1.) kanssa suojautuakseen Yhdysvaltojen tullipolitiikan vaikutuksilta.
Kiina: Vientivetoinen kasvu jatkui vahvana, mutta kotimarkkinoiden haasteet lisäsivät painetta uusiin elvytystoimiin.
Pohjoismaat: Erityisesti Ruotsin talouskehitys oli vahvaa, mikä paransi koko alueen näkymiä tammikuun alussa.
Markkinatunnelmat
Osakemarkkinat aloittivat vuoden vahvasti.
Kurssinousu laajeni teknologiasektorin ulkopuolelle myös teollisuuteen ja rahoitussektoriin.
Tässä syvennys molempiin aiheisiin: osakemarkkinoiden tammikuun ralliin sekä Yhdysvaltain tullipolitiikan vaikutuksiin suomalaisyrityksille.
1. Osakemarkkinoiden kehitys: "Tammikuu-ilmiö" voimistui
Tammikuu 2026 oli pörsseissä poikkeuksellisen vahva, ja monet indeksit saavuttivat uusia ennätyksiä.
Tekoälybuumin toinen aalto: Sijoittajat siirtyivät pelkästä siruvalmistajien (kuten Nvidia) hehkuttamisesta yrityksiin, jotka osoittivat tammikuun tuloskaudella tekevänsä tekoälyllä jo todellista rahaa. Tämä nosti erityisesti ohjelmisto- ja kyberturvallisuusyhtiöitä.
Korkoympäristö: Markkinat hinnoittelivat tammikuussa sisään keskuspankkien (EKP ja Fed) loppuvuoden koronlaskuja, mikä siirsi pääomaa korkosijoituksista osakkeisiin.
Sektorien laajentuminen: Vaikka teknologia veti, myös perinteinen teollisuus ja energiasektori nousivat. Jälkimmäistä vauhditti tammikuun kylmä aalto, joka nosti energian kysyntää ja hintoja.
2. Yhdysvaltain tullit ja suomalaisyritykset
Trumpin hallinnon tammikuussa väläyttämät tulli-ilmoitukset aiheuttivat huolta, mutta myös sopeutumistoimia suomalaisessa elinkeinoelämässä.
Vientiteollisuuden epävarmuus: Suomen vientivetoiset alat, kuten konepajat (esim. Konecranes, Wärtsilä) ja metsäteollisuus, joutuivat tammikuussa varautumaan mahdollisiin 10–20 prosentin yleistulleihin Yhdysvaltain markkinoilla.
"Paikallista tai kärsi": Monet suomalaisyritykset alkoivat tammikuussa vauhdittaa suunnitelmiaan siirtää loppukokoonpanoa Yhdysvaltojen maaperälle välttääkseen tuontitullit. Tämä on kuitenkin kallista ja hitaampaa pk-yrityksille.
Teräs ja alumiini: Tammikuun aikana Yhdysvallat tiukensi vaatimuksiaan tuotteiden alkuperästä. Suomalaiselle terästeollisuudelle (kuten Outokumpu) tämä tarkoitti entistä tarkempaa raportointia, jotta tuotteet eivät joutuisi "rankaisutullien" piiriin.
Vastatoimien pelko: EU:n tammikuussa solmimat sopimukset Mercosurin ja Intian kanssa nähtiin Suomessa tärkeinä varaventtiileinä, jos Yhdysvaltain markkina vaikeutuu merkittävästi.
Yhteenvetona: Suomalaisyritysten tammikuu oli kaksijakoinen – tilauskirjat näyttivät hyviltä ja pörssikurssit nousivat, mutta poliittinen riski Atlantin takana pakotti yritysjohdon päivittämään strategioitaan lennosta.
Tässä katsaus muutamaan keskeiseen suomalaiseen pörssiyhtiöön, jotka olivat tammikuun 2026 polttopisteessä tulosjulkistustensa tai merkittävien uutisten myötä:
1. Nokia – Verkkokauppa ja patentit
Nokia julkaisi tammikuun lopulla tilinpäätöksensä, joka ylitti markkinoiden odotukset.
Tulos: 5G-verkkojen kysyntä elpyi erityisesti Pohjois-Amerikassa, ja yhtiön säästöohjelma alkoi näkyä kannattavuuden parantumisena.
Patentit: Tammikuussa solmittu uusi monivuotinen patenttilisenssisopimus kiinalaisen älypuhelinvalmistajan kanssa toi merkittävän kertasuorituksen, mikä piristi osakekurssia.
2. Nordea – Osingot ja vakaus
Pohjoismaiden suurin pankki julkisti tuloksensa tammikuun loppupuolella.
Korkokate: Vaikka korkojen nousu oli taittunut, Nordean korkokate pysyi vahvana. Pankki ilmoitti muhkeasta osingosta ja uusista omien osakkeiden takaisinostoista.
Luottotappiot: Sijoittajia rauhoitti se, että pelättyjä suuria luottotappioita ei tammikuun raportissa näkynyt, vaikka taloustilanne oli epävarma.
3. Wärtsilä – Vihreä siirtymä vauhdittaa
Wärtsilä oli yksi tammikuun tähdistä teollisuussektorilla.
Tilauskanta: Yhtiö raportoi ennätyskorkeasta tilauskannasta erityisesti energian varastointiratkaisuissa ja moottoreissa, jotka toimivat uusiutuvilla polttoaineilla.
Näkymät: Wärtsilä nosti tammikuussa vuoden 2026 näkymiään, mikä sai osakkeen nousuun Helsingin pörssissä.
4. Stora Enso ja UPM – Metsäsektorin varovaisuus
Metsäyhtiöille tammikuu oli haastavampi.
Kysyntä: Kartongin ja sellun kysyntä oli tammikuussa vielä hieman pehmeää, mutta yhtiöt viestivät markkinan pohjakosketuksen olevan ohi.
Tulos: Tulokset olivat odotusten mukaisia, mutta ohjeistus loppuvuodelle oli varovainen Yhdysvaltain mahdollisten tullien ja Euroopan vaihtelevan kulutuskysynnän vuoksi.
Suomen valtiontalous tammikuussa 2026 oli merkittävien budjettimuutosten ja heikentyneen luottokelpoisuuden sävyttämä. Vaikka hallitus pyrki tukemaan orastavaa talouskasvua, valtion velkaantuminen ja alijäämä syvenivät.
Budjetti ja alijäämä
Vuoden 2026 talousarvio astui voimaan tammikuussa 90,3 miljardin euron menoilla.
Valtion budjettitalouden alijäämäksi arvioitiin tammikuussa noin 9,3 miljardia euroa.
Ilman kertaluonteisia tuloja (kuten Valtion asuntorahaston lakkauttamista) alijäämä olisi ollut jopa 11,6 miljardia euroa.
Luottoluokituksen lasku
Luottoluokittaja Scope Ratings laski Suomen pitkien lainojen luottoluokituksen tasolta AA+ tasolle AA tammikuun lopussa.
Laskun syinä olivat velan jyrkkä nousu, suuret alijäämät ja heikko talouskasvu.
Luokituksen näkymät muutettiin kuitenkin negatiivisista vakaiksi.
Velkaantuminen
Valtion nettolainanoton tarpeen vuonna 2026 arvioitiin tammikuussa olevan noin 10,8 miljardia euroa.
Velkarallin kiihtymiseen vaikuttivat muun muassa nousevat korkomenot ja puolustusmenojen kasvu.
Verotus ja ostovoima
Tammikuussa astuivat voimaan hallituksen päättämät veronkevennykset:
Pienituloisten verotusta kevennettiin työtulovähennyksen lapsikohtaisella korotuksella.
Tässä on tiivistelmä tammikuussa 2026 voimaan astuneista säästöistä ja veromuutoksista:
Hallituksen säästötoimet
Tammikuu merkitsi monien säästöpäätösten käytännön alkua, joilla pyrittiin taittamaan valtion velkaantumista:
Sosiaali- ja terveyspalvelut: Hyvinvointialueiden rahoitusta tiukennettiin entisestään, mikä johti tammikuussa useisiin ilmoituksiin palveluverkon supistuksista ja henkilöstösopeutuksista eri puolilla Suomea.
Indeksijäädytykset: Useiden etuuksien, kuten työttömyysturvan ja tiettyjen asumistukien, indeksitarkistukset pysyivät jäädytettyinä, mikä tarkoitti tukien reaaliarvon laskua inflaation myötä.
Järjestöavustukset: Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen (STEA) avustuksiin kohdistui merkittäviä leikkauksia, jotka astuivat voimaan vuoden alusta.
Keskeiset veromuutokset
Verotuksessa nähtiin tammikuussa useita muutoksia, jotka vaikuttivat suomalaisten arkeen eri tavoin:
Ansiotuloverotuksen kevennys: Työn verotusta kevennettiin maltillisesti painottaen erityisesti pieni- ja keskituloisia. Myös solidaarisuusveron alarajaa nostettiin, mikä kevensi korkeimpien tulojen verotusta.
Työtulovähennys: Lapsikohtainen korotus työtulovähennykseen tuli voimaan, mikä paransi lapsiperheiden käytettävissä olevia tuloja.
Kulutusverot:
Tupakka ja alkoholi: Valmisteveroja nostettiin tammikuun alusta, mikä nosti hintoja kaupoissa.
Makeisvero: Makeisten verotusta kiristettiin osana hallituksen terveysperusteisia veromuutoksia.
Perintövero: Perintöverotuksen kevennykset astuivat voimaan, mikä helpotti erityisesti sukupolvenvaihdoksia ja suurimpia perintöjä.
Tammikuussa 2026 Suomen maahanmuuttopolitiikassa painottuivat hallituksen tiukennukset turvapaikkajärjestelmään ja pyrkimykset houkutella osaavaa työvoimaa.
Tiukennukset turvapaikkapolitiikkaan
Kansalaisuuden edellytykset: Tammikuussa valmisteltiin ja toimeenpantiin tiukempia vaatimuksia Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Asumisaikaedellytystä pidennettiin ja kielitaitovaatimuksia korostettiin osana hallitusohjelman toteutusta.
Palautukset ja rajavalvonta: Itärajan tilanne pysyi poliittisena kestoteemana. Tammikuussa jatkettiin keskustelua rajan turvallisuudesta ja tehostetuista palautusmenettelyistä niille, joilla ei ole perustetta oleskeluun.
Turvapaikkaprosessin nopeuttaminen: Viranomaisten tavoitteena oli tammikuussa lyhentää käsittelyaikoja, jotta perusteettomat hakemukset saataisiin ratkaistua nopeammin.
Työperäinen maahanmuutto
Osaajien houkuttelu: Hallitus lanseerasi tammikuussa uusia kampanjoita erityisesti teknologia- ja hoiva-alan osaajien saamiseksi Suomeen. "D-viisumin" käyttöä laajennettiin asiantuntijoiden perheenjäseniin prosessien sujuvoittamiseksi.
Kolmen kuukauden sääntö: Tammikuussa keskustelua herätti edelleen sääntö, jonka mukaan työperäisellä oleskeluluvalla olevan on poistuttava maasta, jos hän ei löydä uutta työtä kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta.
Maahanmuuttoviraston uudistukset: Migri otti tammikuussa käyttöön uusia automatisoituja järjestelmiä työlupahakemusten käsittelyssä tavoitteenaan maailman nopeimmat luvitusprosessit asiantuntijoille.
Tammikuussa 2026 Suomen maahanmuutto- ja rajapolitiikassa astui voimaan useita merkittäviä lakimuutoksia, ja itärajan tilanne pysyi jännittyneenä mutta hallittuna.
Itärajan tilanne
Suomen itäraja pysyi suljettuna toistaiseksi tammikuussa 2026 valtioneuvoston aiempien päätösten mukaisesti.
Rajanylityspaikat: Kaikki maarajan ylityspaikat olivat kiinni, ja kansainvälisen suojelun haku oli keskitetty lento- ja vesiliikenteen asemille.
Esteaita: Tammikuussa hallitus haki lisärahoitusta 74 miljoonaa euroa, jotta 200 kilometrin pituinen esteaita saataisiin valmiiksi etuajassa vuoden 2026 loppuun mennessä.
Poikkeuslaki: Niin kutsuttu käännytyslaki (rajamenettelylaki) oli voimassa mahdollista välineellistetyn maahantulon torjuntaa varten, mutta sitä ei tammikuuhun mennessä ollut jouduttu soveltamaan.
Työperäisen maahanmuuton uudet käytännöt
Tammikuun alussa astui voimaan useita lakimuutoksia, jotka tiukensivat ehtoja mutta pyrkivät samalla selkeyttämään prosesseja:
Pysyvän oleskeluluvan tiukennukset (8.1.2026 alkaen):
Asumisaika: Pääsääntöinen asumisaikavaatimus piteni neljästä vuodesta kuuteen vuoteen.
Kielitaito ja työhistoria: Hakijalta edellytetään nyt suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä kahden vuoden työhistoriaa.
Nopeutettu väylä: Pysyvän luvan voi edelleen saada neljässä vuodessa, jos hakijalla on yli 40 000 euron vuositulot tai Suomessa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.
Tulorajat (1.1.2026 alkaen):
Yleinen raja: Työperäisen oleskeluluvan vähimmäispalkka nousi 1 600 euroon kuukaudessa.
Erityisasiantuntijat: Erityisasiantuntijoiden ja EU:n sinisen kortin palkkaraja nousi 3 937 euroon kuukaudessa.
Työttömyyden suoja-aika: Työntekijän on löydettävä uusi työ kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa (riippuen oleskeluluvasta) työttömyyden alkamisesta, tai oleskelulupa voidaan peruuttaa. Työnantajilla on nyt 14 vuorokauden velvollisuus ilmoittaa työsuhteen päättymisestä Maahanmuuttovirastolle.
Tammikuussa 2026 suomi otti käyttöön tiukemmat säännöt sekä kansalaisuuden saamiseksi että pakolaisten vastaanottamiseksi. nämä muutokset olivat osa hallituksen tavoitetta korostaa integraatiota ja hallittua maahanmuuttoa.
1. kansalaisuuslain tiukennukset
Tammikuun alussa voimaan tulleet ja valmisteilla olleet muutokset muuttivat merkittävästi polkua suomen kansalaiseksi:
asumisaika: vaadittu asumisaika piteni viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.
kielitaitovaatimus: kansalaisuutta hakevan on nyt läpäistävä entistä tarkemmin määritelty kielitesti (suomi tai ruotsi). pelkkä kurssille osallistuminen ei enää riitä, vaan osaaminen on todistettava.
nuhteettomuus ja toimeentulo: rikostaustaa tarkastellaan aiempaa tiukemmin, ja hakijalla on oltava todistettavissa oleva, vakaa toimeentulo ilman pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
kansalaisuuskoe: tammikuussa jatkettiin uuden "kansalaisuuskokeen" valmistelua, jonka tarkoituksena on varmistaa, että hakija tuntee suomalaisen yhteiskunnan säännöt ja arvot.
2. pakolaiskiintiö 2026
suomen pakolaiskiintiö on vuodelle 2026 asetettu historiallisesti matalalle tasolle:
kiintiön koko: hallitus päätti tammikuussa pitää kiintiöpakolaisten määrän 500 henkilössä. tämä on merkittävä pudotus aiemmista vuosista (esim. vuonna 2023 kiintiö oli 1 050).
kohdentaminen: tammikuun linjausten mukaan kiintiö suunnataan ensisijaisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville, kuten vainotuille naisille, lapsille ja vammaisille.
painopistealueet: valinnat kohdistetaan alueille, joista tulevien ihmisten katsotaan kotoutuvan parhaiten suomalaiseen yhteiskuntaan.
3. palautukset ja valvonta
tammikuussa korostui myös ns. "tehokkaiden palautusten" periaate:
kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistamista maasta nopeutettiin.
suomi tiivisti yhteistyötä muiden eu-maiden kanssa sellaisten maiden suuntaan, jotka eivät aiemmin ole suostuneet ottamaan kansalaisiaan takaisin.
Kuinka paljon maahanmuuttajat käyttävät Kelan palveluja euromääräisesti tammikuun aikana?
Täsmällistä euromääräistä tilastoa nimenomaan tammikuun 2026 osalta kaikkien maahanmuuttajien Kelan palveluiden käytöstä ei ole vielä julkaistu, mutta tuoreet tilastot ja arviot antavat kattavan kuvan mittaluokasta ja jakautumisesta:
Keskeiset euromääräiset tiedot
Toimeentulotuki: Kelan tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) kaikesta maksetusta perustoimeentulotuesta menee vieraskielisille. Vuositasolla tämä on yli 300 miljoonaa euroa.
Ukrainalaiset: Ukrainan sotaa paenneille on maksettu sosiaaliturvaa yhteensä lähes puoli miljardia euroa Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien. Vuonna 2025 pelkästään ukrainalaisille maksettiin noin 250 miljoonaa euroa etuuksia.
Eläkkeet: Ulkomailla syntyneille maksettujen eläkkeiden määrä on kasvanut, ja vuonna 2025 Kela maksoi heille eläkkeitä noin 207 miljoonan euron edestä.
Kokonaiskustannukset: Kela maksoi vuonna 2025 etuuksia koko väestölle yhteensä noin 17,4 miljardia euroa. Yksittäistä kuukautta (kuten tammikuuta) kohden maahanmuuttajien osuus noudattaa suurin piirtein heidän osuuttaan väestöstä, painottuen kuitenkin tietyissä etuuksissa.
Etuuksien jakautuminen
Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden saamat etuudet korostuvat tietyissä kategorioissa:
Painottuvat etuudet: Perustoimeentulotuki, työttömyysturva (kuten työmarkkinatuki) ja lapsiperhe-etuudet (kuten lapsilisät).
Vähemmän käytetyt etuudet: Sairausvakuutuskorvaukset ja lääkekorvaukset, joissa maahanmuuttajien suhteellinen osuus on pienempi verrattuna kantaväestöön.
Tammikuun 2026 muutokset
Tammikuun alusta voimaan tulleet Kansaneläkeindeksin korotukset (0,5 %) nostivat useiden maahanmuuttajienkin saamia tukia, kuten kansaneläkettä ja toimeentulotukea. Samaan aikaan hallitus valmisteli tiukennuksia, kuten laittomasti maassa olevien asumisperusteisten etuuksien päättymistä, mikä vaikuttaa tilastoihin myöhemmin keväällä.
Voit seurata ajantasaisia tilastoja Kelan Tietotarjottimelta, joka päivittää tietoja etuuksien saajamääristä kuukausittain.
Somalialaistaustaisten henkilöiden Kelan etuuksien käyttöä koskevat tiedot perustuvat pitkälti kieliryhmittäisiin tilastoihin, sillä Kela tilastoi saajia ensisijaisen kielen mukaan. Somalin kieli on suomen, ruotsin, venäjän ja viron jälkeen suurin kieliryhmä Kelan tilastoissa.
Euromääräinen mittaluokka (arvio tammikuu 2026)
Tarkkaa euromäärää juuri somaliryhmälle yhdeltä kuukaudelta ei julkaista reaaliajassa, mutta aiempien vuosien (2024–2025) perusteella voidaan laskea arvio:
Toimeentulotuki: Somalin kieltä puhuvat ovat yksi suurimmista vieraskielisistä saajaryhmistä. Koska vieraskielisille maksetaan yhteensä noin 25–30 miljoonaa euroa toimeentulotukea kuukaudessa, somaliryhmän osuuden arvioidaan olevan tästä merkittävä osa (useita miljoonia euroja kuukaudessa).
Työttömyysturva: Työmarkkinatuki on somalitaustaisilla yleinen etuus korkean työttömyysasteen vuoksi.
Lapsilisät ja asumistuki: Somalialaistaustaisissa perheissä on keskimäärin enemmän lapsia kuin kantaväestöllä, mikä nostaa maksettujen perhe-etuuksien ja asumistuen määrää per kotitalous.
Erityispiirteet somalitaustaisten etuuksien käytössä:
Pitkäaikaisuus: Somalitaustaiset kuuluvat ryhmään, jolla toimeentulotuen käyttö on keskimääräistä pitkäaikaisempaa. Tämä johtuu usein haasteista työllistyä kieli- ja koulutusvaatimusten vuoksi.
Etuuslajit: Käyttö painottuu perusturvaan (toimeentulotuki, työmarkkinatuki, asumistuki). Sen sijaan ansiosidonnaisia etuuksia tai suuria lääkekorvauksia maksetaan tässä ryhmässä suhteellisesti vähemmän.
Tammikuun 2026 muutos: Tammikuussa voimaan tulleet indeksikorotukset nostivat perusetuuksien tasoa 0,5 %, mikä kasvatti maksettuja summia myös tässä ryhmässä.
Sote-asiat valtion ja hyvinvointialueiden toimet
Tammikuussa 2026 sote-sektorilla vallitsi jännitteinen tilanne, jossa valtion tiukka talousohjaus kohtasi hyvinvointialueiden kasvavat alijäämät. Hallitus pyrki tammikuun aikana vakauttamaan rahoitusta samalla kun alueet toteuttivat mittavia sopeutusohjelmia.
Valtion toimet ja rahoitus
Valtio määritteli tammikuussa hyvinvointialueiden vuoden 2026 rahoituksen raamit ja lainsäädännölliset suuntaviivat:
Rahoituksen taso: Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus vuodelle 2026 vahvistettiin noin 27,1 miljardiin euroon. Rahoitus kasvoi edellisvuodesta noin 890–900 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin kustannustason noususta ja palvelutarpeen kasvusta.
Alijäämien kattamisen joustot: Hallitus antoi tammikuun tienoilla esityksen, jolla hyvinvointialueille mahdollistettiin lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Alkuperäinen takaraja vuoden 2026 lopussa koettiin monilla alueilla mahdottomaksi, ja uusi linjaus mahdollisti joustot jopa vuoteen 2029 saakka.
Lainsäädännön keventäminen: Tammikuun alussa astui voimaan muutoksia, joilla kevennettiin muun muassa yksityisten sote-palveluntuottajien alihankintaa koskevaa sääntelyä.
Hyvinvointialueiden toimet
Alueet aloittivat vuoden 2026 sopeuttamalla toimintaansa valtion asettamiin tiukkoihin raameihin:
Sopeutusohjelmat: Lähes kaikki hyvinvointialueet (pois lukien mahdollisesti Helsinki) kamppailivat kertyneiden alijäämien kanssa. Tammikuussa aluehallitukset käsittelivät säästötoimia, joihin kuului palveluverkon supistuksia, fyysisten toimipisteiden karsimista ja digitaalisten palveluiden painottamista.
Palkkaharmonisaatio: Sote-alan uudet valtakunnalliset tasopalkkajärjestelmät etenivät kohti käyttöönottoa, jotta palkkaerot eri alueiden ja yksiköiden välillä saataisiin tasattua.
Henkilöstöpula: Alueiden toimia ohjasi tammikuussa edelleen krooninen pula sote-ammattilaisista, mikä pakotti alueita kokeilemaan uusia rekrytointimalleja ja tehostamaan työnjakoa.
Tammikuun 2026 keskeiset luvut
Kokonaisrahoitus: n. 27,1 mrd. €.
Indeksikorotus: 3,25 %.
Palvelutarpeen kasvuennuste: Lisäsi rahoitusta n. 248 milj. €
Miten asiat etenevät jatkossa? Miten asiat etenevät Pohteen toimialueella?
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) asiat etenevät vuonna 2026 tiukan säästöohjelman ja palveluverkon uudistamisen ehdoilla. Pohde on yksi Suomen haastavimmassa tilanteessa olevista alueista suuren maantieteellisen koon ja ikääntyvän väestön vuoksi.
Tässä keskeisimmät etenemislinjat Pohteen alueella:
1. Palveluverkon supistaminen ja keskittäminen
Pohde toteuttaa parhaillaan laajaa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa, joka näkyy käytännössä näin:
Sote-keskusten karsiminen: Pieniä terveysasemia muutetaan sote-pisteiksi, joissa palveluita on saatavilla rajoitetusti tai vain tiettyinä päivinä. Palveluita keskitetään suurempiin yksiköihin Ouluun ja muihin kasvukeskuksiin.
Vuodepaikkojen vähentäminen: Laitoshoidon paikkoja vähennetään ja painopistettä siirretään kotiin annettaviin palveluihin ja tehostettuun palveluasumiseen.
2. Digitaalinen sote-keskus ja etäpalvelut
Koska etäisyydet ovat pitkiä, Pohde panostaa voimakkaasti digitaalisuuteen:
Digi-asema: Yhä useampi asiointi alkaa chatilla tai videovastaanotolla. Tavoitteena on, että vuonna 2026 merkittävä osa perustason lääkärikäynneistä hoituu etänä.
Liikkuvat palvelut: Syrjäseuduilla palveluita tuodaan kotiin tai kylille kiertävien "sote-autojen" avulla, jotka korvaavat kiinteitä toimipisteitä.
3. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) rooli
Uusi sairaala: OYS:n valtava uudistushanke etenee, ja tammikuun 2026 aikana uusia osia otetaan käyttöön. Tämä tehostaa erikoissairaanhoitoa, mutta vaatii samalla henkilöstöltä sopeutumista uusiin toimintatapoihin.
Yhteispäivystys: Päivystystoimintoja tiivistetään, mikä saattaa näkyä ruuhkina Oulun päässä, kun pienempien paikkakuntien päivystyspisteitä on karsittu.
4. Talouden tasapainotus (2026–2029)
Alijäämän kattaminen: Valtion antama lisäaika (vuoteen 2029 saakka) antaa Pohteelle hieman happea, mutta säästövaatimus pysyy kovana. Pohteen on löydettävä satojen miljoonien eurojen säästöt seuraavien vuosien aikana.
Henkilöstömenot: Pohde pyrkii vähentämään vuokratyövoiman käyttöä ja vakinaistamaan omaa henkilöstöä, mutta samalla tiukka budjetti asettaa rajoja palkkojen korotuksille ja uusille rekrytoinneille.
Miten asiat etenevät valtakunnallisesti?
Yleisesti sote-sektorilla seurataan nyt, riittävätkö alueiden tekemät leikkaukset taltuttamaan alijäämät. Jos säästöt eivät pure, valtio saattaa ottaa joitakin alueita tiukempaan arviointimenettelyyn, jossa ministeriö ohjaa toimintaa suoraan.
Kalajoen terveyspalvelut kokevat merkittäviä muutoksia osana Pohteen laajempaa palveluverkon uudistusta. Kalajoki kuuluu Pohteen suunnitelmissa niihin keskuksiin, joissa palvelut säilyvät suhteellisen vahvoina, mutta niiden luonne muuttuu.
Tässä keskeisimmät muutokset Kalajoen osalta:
1. Kalajoen sote-keskuksen rooli
Vahvistuva keskus: Kalajoki on määritelty yhdeksi alueellisista sote-keskuksista, mikä tarkoittaa, että täällä säilyy jatkossakin monipuolinen valikoima palveluita (lääkärit, hoitajat, neuvola, fysioterapia).
Himangan sote-piste: Himangan palvelut ovat siirtyneet kevyempään sote-piste-malliin. Tämä tarkoittaa, että osa palveluista on saatavilla vain tiettyinä päivinä tai ne edellyttävät asiointia Kalajoen keskustassa tai digitaalisten kanavien kautta.
2. Akuuttivastaanotto ja päivystys
Kiireellinen hoito: Kalajoella säilyy kiirevastaanotto arkisin ja lauantaisin, mutta varsinainen yöaikainen ja sunnuntain päivystys on keskitetty Oulun seudun yhteispäivystykseen tai yhteistyössä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Soite) kanssa Kokkolaan.
Yhteistyö Soiten kanssa: Kalajoki sijaitsee maantieteellisesti lähellä Kokkolaa, ja Pohde on neuvotellut tammikuussa 2026 tiiviimmästä yhteistyöstä, jotta kalajokiset voisivat asioida sujuvammin Kokkolan keskussairaalassa Oulun sijaan tietyissä erikoissairaanhoidon tarpeissa.
3. Digitaalinen asiointi ensisijaisena
Digi-asema: Kalajokisia kannustetaan käyttämään Pohteen digitaalista sote-keskusta. Tammikuun 2026 linjausten mukaan tavoitteena on, että esimerkiksi reseptien uusinnat ja hoidon tarpeen arvioinnit tehdään ensisijaisesti chatin tai videon kautta, jolloin fyysiset käynnit säästetään niille, jotka tarvitsevat tutkimuksia paikan päällä.
4. Osastohoidon muutokset
Arviointi- ja kuntoutusyksiköt: Perinteisiä terveyskeskussairaalan vuodepaikkoja on vähennetty. Tilalle on tullut lyhytaikaiseen kuntoutukseen ja kotitutumisen tukemiseen keskittyviä yksiköitä. Pitkäaikainen laitoshoito on lähes kokonaan korvattu kotiin vietävillä palveluilla ja tehostetulla palveluasumisella.
5. Sosiaalipalvelut ja vanhustyö
Kotihoito painottuu: Kalajoella lisätään kotihoitoon suunnattuja teknologisia ratkaisuja (kuten lääkeannostelurobotteja). Tavoitteena on, että yhä useampi ikäihminen asuu kotonaan pidempään, vaikka avun tarve kasvaisi.
Tiivistettynä: Kalajoen peruspalvelut pysyvät turvattuina, mutta asiointi siirtyy entistä enemmän sähköiseksi, ja vaativammissa tapauksissa matka Kokkolaan tai Ouluun saattaa pidentyä palveluiden keskittämisen myötä.
Kalajoella hammashoito ja neuvolapalvelut noudattavat Pohteen yleistä linjaa, jossa palveluita keskitetään suuriin yksiköihin, mutta lapsiperheiden lähipalveluista pyritään pitämään kiinni.
1. Hammashoito Kalajoella
Keskittäminen: Kalajoen sote-keskus toimii alueellisena keskittymänä, jonne on keskitetty myös Himangan ja mahdollisesti naapurikuntien (kuten Merijärven) hammaslääkäripalveluita.
Kiireellinen hoito: Arkipäivisin hammashoidon päivystys hoidetaan Kalajoella, mutta iltaisin ja viikonloppuisin päivystys on keskitetty Ouluun OYS:n hammas- ja suusairauksien päivystykseen.
Ostopalvelut: Pohde on tammikuussa 2026 joutunut turvautumaan Kalajoella yhä enemmän palveluseteleihin ja ostopalveluihin purkaakseen hammashoidon hoitojonoja, joita henkilöstöpula on kasvattanut.
2. Neuvolapalvelut ja perhekeskustoiminta
Lähipalvelu: Neuvolapalvelut on säilytetty Kalajoella lähipalveluna. Pohde priorisoi lakisääteiset neuvolakäynnit (raskauden seuranta ja lasten määräaikaistarkastukset), jotta ne ovat saavutettavissa omalla paikkakunnalla.
Perhekeskusmalli: Kalajoella neuvolapalvelut ovat osa laajempaa perhekeskusta, jossa saman katon alta tai tiiviissä yhteistyössä löytyvät myös lapsiperheiden sosiaalipalvelut, puheterapia ja perheneuvola.
Digitaaliset neuvontapalvelut: Tammikuussa 2026 on otettu käyttöön laajempi "Omaperhe"-digipalvelu, jossa vanhemmat voivat saada tukea chatin kautta tai videovastaanotolla matalan kynnyksen asioissa, kuten imetysohjauksessa tai uniasioissa.
3. Himangan tilanne
Himangan asukkaiden osalta suunta on selkeä: osa neuvolakäynneistä ja lähes kaikki hammashoidon käynnit vaativat matkustamista Kalajoen keskustaan. Himangalla säilytetään vain kaikkein välttämättömimmät, kiertävät palvelut tai ne toteutetaan etäyhteyksin.
Yhteenvetona: Kalajoki on Pohteen palveluverkossa vahva "selkäranka", mutta palveluiden saatavuus riippuu tammikuun 2026 tilanteessa paljon siitä, kuinka hyvin henkilöstöä saadaan rekrytoitua ja kuinka paljon asiointia saadaan siirrettyä digikanaviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti