Vuosi 2007
https://fi.wikipedia.org/wiki/2007
Vuosi 2007 oli merkittävien teknologisten mullistusten, taloudellisten käännekohtien ja järkyttävien uutistapahtumien vuosi.
Keskeiset
tapahtumat maailmalla
Finanssikriisin alku: Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden subprime-kriisi alkoi horjuttaa maailman taloutta.
Teknologian vallankumous: Apple julkaisi ensimmäisen iPhonen, mikä muutti matkapuhelinmarkkinat pysyvästi.
Madeleine McCannin katoaminen: Kolmivuotias brittityttö katosi lomamatkalla Portugalissa, mikä käynnisti yhden historian tunnetuimmista etsintäoperaatioista.
Tärkeimmät tapahtumat Suomessa
Jokelan koulusurmat: Marraskuussa tapahtunut kouluampuminen Tuusulassa järkytti koko maata ja johti keskusteluun aselainsäädännöstä ja nuorten mielenterveydestä.
Nokian vesikriisi: Marraskuun lopussa Nokian kaupungin juomaveteen pääsi jätevettä, mikä sairastutti tuhansia ihmisiä.
Eduskuntavaalit: Maaliskuun vaalien jälkeen muodostettiin Vanhasen II hallitus, jossa Kokoomus palasi hallitukseen.
Eurovision laulukilpailu Helsingissä: Suomi isännöi Euroviisuja Lordi-voiton jälkeen.
Kulttuuri ja urheilu
Kimi Räikkönen voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden.
Britney Spearsin henkilökohtaiset vaikeudet ja pään ajelu olivat laajasti esillä mediassa.
Kirjallisuudessa julkaistiin viimeinen Harry Potter -kirja, Harry Potter ja kuoleman varjelukset.
Vuoden 2007 eduskuntavaalien suurin puolue oli Suomen Keskusta, mutta vaalien selvä voittaja oli Kokoomus, joka lisäsi kannatustaan ja paikkamääräänsä eniten.
Puolueiden tulokset
Vaalien tulokset vahvistettiin 22.3.2007 seuraavasti:
|
Puolue |
Kannatus (%) |
Paikat |
Muutos (paikat) |
|---|---|---|---|
|
Suomen Keskusta (KESK) |
23,1 % |
51 |
-4 |
|
Kansallinen Kokoomus (KOK) |
22,3 % |
50 |
+10 |
|
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) |
21,4 % |
45 |
-8 |
|
Vasemmistoliitto (VAS) |
8,8 % |
17 |
-2 |
|
Vihreä liitto (VIHR) |
8,5 % |
15 |
+1 |
|
Kristillisdemokraatit (KD) |
4,9 % |
7 |
0 |
|
Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) |
4,6 % |
9 |
+1 |
|
Perussuomalaiset (PS) |
4,1 % |
5 |
+2 |
Keskeiset huomiot
Kärki tiivistyi: Kolmen suuren puolueen (Keskusta, Kokoomus, SDP) kannatus oli hyvin tasaväkistä, mutta niiden keskinäinen järjestys muuttui.
Kokoomuksen nousu: Puolue teki suuren vaalivoiton ja nousi lähes Keskustan rinnalle, mikä johti sen paluuseen hallitukseen.
Hallituspohja: Vaalien jälkeen muodostettiin Vanhasen II hallitus, jonka rungon muodostivat Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja RKP.
Ääniharavat: Eniten henkilökohtaisia ääniä saivat Tilastokeskuksen mukaan muun muassa Sauli Niinistö (KOK), joka teki kaikkien aikojen ennätyksen 60 563 äänellä.
Vuosi 2007 oli taloudellisesti poikkeuksellinen: se oli Suomessa vahvan nousukauden huippuvuosi, mutta samalla maailmanlaajuisen finanssikriisin alkupiste.
Suomen talouden huippuvuosi
Vahva kasvu: Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 4,2 prosenttia.
Julkisen talouden ylijäämä: Valtion talous oli vahvasti ylijäämäinen, ja julkinen velka oli alimmillaan sitten 1990-luvun laman.
Yritystoiminta: Uusien yritysten määrä kasvoi merkittävästi, ja Nokian matkapuhelinliiketoiminta oli vielä voimissaan, vaikka kilpailun kiristyminen alkoi näkyä.
Työllisyys ja kulutus: Kotitalouksien tulot ja kulutus kasvoivat ripeästi, mikä piti kotimaisen kysynnän korkeana.
Kansainvälisen finanssikriisin alku
Subprime-kriisi: Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden asuntoluottokriisi puhkesi, kun riskialttiiden lainojen takaisinmaksuongelmat alkoivat paljastua.
Rahoitusmarkkinoiden häiriöt: Kriisi levisi globaalisti arvopaperistettujen lainojen kautta, mikä alkoi jäädyttää pankkien välistä luotonantoa loppuvuodesta 2007.
Ensimmäiset iskut: Briteissä Northern Rock -pankki joutui talletuspaon kohteeksi, mikä oli näkyvä merkki kriisin leviämisestä Eurooppaan.
Vaikutukset ja perintö
Viimeinen "lihavia vuosi": Vuosi 2007 jäi historiaan ajanjaksona, jolloin Suomen talous oli viimeksi poikkeuksellisen vahvassa kunnossa ennen pitkäaikaista taantumaa.
Vientiteollisuus: Vaikka kriisi alkoi 2007, Suomen vientilukuihin se iski rajusti vasta vuonna 2009, jolloin viennin arvo romahti liki kolmanneksella.
Vuosi 2007 oli kulttuurillisesti suurten murrosten ja massiivisten ilmiöiden aikaa. Suomessa vuotta hallitsi Euroviisujen isännöinti, kun taas maailmalla koettiin popkulttuurin dramaattisimpia hetkiä.
Musiikki ja viihdeilmiöt
Euroviisut Helsingissä: Lordin voiton myötä kisat järjestettiin Hartwall Arenalla. Voittajaksi selviytyi Serbian Marija Šerifović kappaleella "Molitva". Suomea edusti Hanna Pakarinen.
Britney Spearsin kriisi: Pop-tähden vaikeudet huipentuivat pään ajeluun kaljuksi, mikä jäi yhdeksi vuosikymmenen puhutuimmista mediatapahtumista.
Nightwishin uusi aikakausi: Yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa uuden laulajan Anette Olzonin kanssa.Dark Passion Play oli jättimenestys.
Rihanna ja "Umbrella": Kappale dominoi listoja ympäri maailmaa ja vakiinnutti Rihannan aseman supertähtenä.
Kirjallisuus ja elokuvat
Harry Potterin päätös: Sarjan viimeinen osa,Harry Potter ja kuoleman varjelukset, julkaistiin. Se rikkoi myyntiennätyksiä välittömästi.
Sofi Oksanen: Puhdistus-näytelmä sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa, mikä raivasi tietä myöhemmälle romaanille ja kansainväliselle menestykselle.
Valkokankaalla: Elokuvat kuten No Country for Old Men, There Will Be Blood ja Simpsoneiden oma elokuva The Simpsons Movie olivat vuoden tapauksia.
Digitaalinen kulttuuri
Sosiaaliset mediat: Facebook avautui laajemmin yleisölle, ja Suomessa IRC-Galleria eli vielä kultakauttaan, vaikka kilpailu alkoi kiristyä.
YouTube: Palvelu alkoi vakiinnuttaa paikkaansa osana arkipäivää ja loi pohjan uudelle videokulttuurille.
Vuosi 2007 muistetaan suomalaisessa urheilussa erityisesti Kimi Räikkösen historiallisesta maailmanmestaruudesta, mutta vuoteen mahtui paljon muutakin draamaa ja suuria saavutuksia.
Moottoriurheilu
Kimi Räikkönen F1-mestariksi: "Jäämies" voitti uransa ainoan maailmanmestaruuden Ferrarilla dramaattisessa kauden päätöksessä Brasiliassa, noustuaan takaa ohi Lewis Hamiltonin ja Fernando Alonson.
Rallin MM-sarja: Marcus Grönholm taisteli mestaruudesta loppuun asti Sébastien Loebia vastaan, mutta jäi lopulta hopealle vain neljän pisteen erolla.
Palloilulajit
Jääkiekon MM-kisat: Suomen miesten maajoukkue saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Kanadalle lukemin 4–2.
Jalkapallon EM-karsinnat: "Huuhkajat" olivat lähellä historiallista arvokisapaikkaa Roy Hodgsonin alaisuudessa, mutta ratkaiseva tasapeli Portugalia vastaan jätti Suomen rannalle.
Lentopallon EM-kisat: Suomen miehet tekivät jättiyllätyksen sijoittumalla neljänneksi, mikä nosti lajin suosiota valtavasti.
Yleisurheilu ja muut lajit
Tero Pitkämäki: Voitti keihäänheiton maailmanmestaruuden Osakassa huikealla tuloksella. Samana vuonna hän oli osallisena säikäyttävässä onnettomuudessa Roomassa, kun hänen keihäänsä osui pituushyppääjä Salim Sdiriin.
Tero Pitkämäen 6. heitto Osakassa 2007.
https://www.youtube.com/watch?v=VFSKQ5-ON24
Virpi Kuitunen: Hallitsi maastohiihtoa suvereenisti voittamalla kolme kultaa Sapporon MM-kisoissa ja viemällä maailmancupin kokonaiskilpailun.
Naisten 30km (p) - Sapporo 2007
Kansainväliset tähdet
Roger Federer ja Justine Henin hallitsivat tenniskenttiä.
AC Milan voitti jalkapallon Mestarien liigan kaatamalla Liverpoolin finaalissa.
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2007?
Vuonna 2007 Kalajoella tapahtui useita merkittäviä yleisötapahtumia ja paikallisia uutisaiheita, joista monet liittyivät Hiekkasärkkien matkailualueeseen.
Tapahtumat ja viihde
Kalajoen Juhannus 2007: Perinteinen suuri juhannusfestivaali järjestettiin 21.–23. kesäkuuta. Lavalla nähtiin kotimaisia huippunimiä, kuten Mokoma ja Viikate.
Matkailun kehitys: Alueen palveluita ja infraa kehitettiin aktiivisesti vastaamaan kasvavia matkailijamääriä.
Paikallisia uutisaiheita
Kuntahallinto: Kalajoen kaupunginjohtajana toimi vuonna 2007 Jukka Puoskari, joka on hoitanut virkaa vuodesta 2000 lähtien.
Ympäristö ja luonto: Merenrannan dyyneihin ja vesistön tilaan liittyvät kysymykset olivat säännöllisesti esillä paikallisessa keskustelussa
Vuonna 2007 Kalajoen kulttuurielämää hallitsivat suuret musiikkitapahtumat ja Hiekkasärkkien alueen aktiivinen viihdetarjonta.
Keskeiset tapahtumat
Hiekkasärkkä Areena: Areenalla järjestettiin monipuolisia yleisötapahtumia, kuten suosittu Piha- ja puutarhamessut.
Kalajoen Juhannus: Yksi Suomen suurimmista juhannusfestivaaleista järjestettiin 21.–23. kesäkuuta. Esiintyjinä nähtiin muun muassa:
Mokoma, jonka keikka on jäänyt bändin historiikkiin yhtenä vuoden muistettavista esiintymisistä.
Viikate, joka esiintyi lauantaina 23.6.2007.
Festivaali keräsi tuhansia kävijöitä, ja kolmen päivän lippu maksoi tuolloin ennakkoon 75 euroa.
Viihdekeskus Merisärkkä: Alueen keskeinen viihdeareena tarjosi ympäri vuoden konsertteja ja tansseja, ollen Hiekkasärkkien yöelämän ja elävän musiikin keskus.
Paikallinen kulttuuri ja perinne
Seurakunta: Kalajoen ja Raution seurakuntien elämä oli vilkasta, ja kirkkomusiikki- sekä kuorotoiminta olivat keskeisessä roolissa paikallisessa kulttuurissa.
Kirjasto ja taide: Kaupunginkirjasto toimi kulttuurin solmukohhtana tarjoten näyttelyitä ja lukutilaisuuksia paikallisille.
Vuonna
2007 Kalajoen urheiluelämä keskittyi erityisesti moottoriurheiluun,
rantalajeihin ja vahvaan paikalliseen seura-aktiivisuuteen.
Moottoriurheilu ja vauhtilajit
Kalajoen lentokenttä ja sen ympäristö olivat valtakunnallisesti merkittäviä vauhtilajien keskuksia:
Marrasralli: Marraskuun alussa ajettu perinteinen ralli keräsi runsaasti osallistujia ja yleisöä.
Kiihdytysajot: Kalajoen lentokentällä järjestettiin useita Drag Race-tapahtumia kesäkauden aikana, jotka houkuttelivat harrastajia ympäri Suomea.
Jokamiehenluokka: Kalajoen UA oli aktiivinen toimija, ja paikalliset kuljettajat menestyivät hyvin alueellisissa kisoissa.
Palloilu ja paikallisseurat
Jääkiekko (JHT): Kalajoen Junkkarit (JHT) pelasi Suomi-sarjassa. Vuosi 2007 oli osa seuran vakiintunutta vaihetta sarjan kärkipään tuntumassa.
Lentopallo: Junkkareiden lentopallojaosto oli aktiivinen, ja lajilla on kaupungissa pitkät perinteet.
Jalkapallo: Kalajoen Pallo (Kajo) liikutti suuria määriä junioripelaajia ja ylläpiti paikallista sarjatoimintaa.
Ranta- ja harrastelajit
Hiekkasärkät tarjosivat puitteet lajeille, jotka muualla Suomessa olivat harvinaisempia:
Kustaa Aadolfin kirkko (1779, Iisalmen vanha kirkko)
Maakallan kirkko (1780, tunnetaan myös nimellä Kallankarin kirkko)
Merijärven kirkko (1781)
Pihtiputaan kirkko (1783)
Haapaveden kirkko (1784, tuhoutunut tulipalossa toukokuussa 1981)
Vihannin kirkko (1784)
Rantsilan kirkko (1785)
Alavieskan kirkko (1795, tuhoutunut tulipalossa 1916)
Raution kirkko (1800)
Marja-Liisa Kakko 73 ääntä
Juhani Yli-Parkas 48
Ulla Mäntymäki 47
Pentti Haapakoski 42
Juha Siermala 42
Reino Hihnala 40
Tuula Liias 34
Anna-Maija Lapinoja 32
Esa Rahja 31
Torsti Kalliokoski 31
Sirkka Piippo 69
Rauno Kotiaho 65
Anita Pentti 56
Pekka Prittinen 50
Elina Tuura 50
Jukka Stolp 48
Götha Peltola 45
Heikki Nikula 43
Eino Suomala 36
Leena Verronen 35
Sari Liias 34
Juha Heikkilä 34
Jukka Isokääntä 33
Beach Volley: Särkillä pelattiin kesällä 2007 useita turnauksia, ja alue on yksi Suomen epävirallisista rantalentopallopääkaupungeista.
Purjelautailu ja kitesurfing: Kalajoen matalat rannat ja hyvät tuuliolosuhteet tekivät siitä jo tuolloin purjelautailijoiden suosikkikohteen.
Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2007?
Vuonna 2007 Rautiossa (nykyisin osa Kalajoen kaupunkia) tapahtui merkittävä paikallinen hallinnollinen muutos, kun Raution seurakunta lakkautettiin ja se yhdistyi Kalajoen seurakuntaan.
Yhdistyminen toteutui vuoden 2007 alusta, ja siitä lähtien Rautio on toiminut Kalajoen seurakunnan alaisena kappeliseurakuntana. Tämä oli jatkumoa vuoden 1973 kuntaliitokselle, jolloin Raution kunta liitettiin silloiseen Kalajoen kuntaan.
Raution kirkon ja seurakunnan historiaa
Taiteilija Olga Markova Orell on maalannut Raution kirkosta kaksi maalausta, mitkä ovat taidenäyttelyssäni.
.jpg)
Raution
kirkko ja kirkkoherrat
Laajaan
Suur-Kalajoen emäseurakuntaan kuuluneilla rautiolaisilla oli pitkät
kirkkomatkat Kalajoelle ja sen kappeliseurakuntiin Alavieskaan ja
Sieviin. Rautioon alettiin puuhata omaa seurakuntaa 1790-luvulla.
Ruotsin kuningas hyväksyi 20. lokakuuta 1796 kolmenkymmenenneljän
rautiolaisen tekemän anomuksen omasta seurakunnasta ja
hautausmaasta.
Oma kirkko ja hautausmaa saatiin vuonna 1800. Puinen ristikirkko ja ylöspäin kolmijaksoinen tapuli ovat kuuluisan kalajokisen kirkonrakentajan Simon Matinpoika Jylkän eli Silvénin viimeinen kirkkorakennus. Simon Silvén (aik. Jylkkä, 11. elokuuta 1747 Kalajoki – 29. huhtikuuta 1798 Kalajoki) oli suomalainen rakennusmestari, maanviljelijä ja kirkonrakentaja. Kirkonrakentaja Matti Jylkkä on hänen isänsä.Silvénin ensimmäinen itsenäinen työ on Nurmeksen kirkon tapuli vuodelta 1773. Pohjalaistyylinen kolmikerroksinen tapuli on edelleen pystyssä. Ensimmäinen Silvénin rakentama kirkko on Sievin kirkko, joka valmistui 1775, mutta purettiin 1860-luvulla. Vuonna 1771 valmistunutta Piippolan kirkkoa sanotaan myös Silvénin rakentamaksi, mutta asiasta ei olla yksimielisiä.
Piippolan kirkko (1771)
Kalajoen
Iso-Jylkän talon isäntä, kirkonrakentaja Simon
Silven on
ollut merkittävimpiä keskipohjalaisia 1700-luvun
rakennusmestareita. Hänen pääasiallinen toiminta-alueensa oli
Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Silvenin rakennustuotanto ja
säilyneet piirustukset osoittavat, että hän on hallinnut laajasti
perinteisen kirkon- ja tapulinrakennustaiteen ja samanaikaisesti
kyennyt omaksumaan monia kirkkotehtuurin senaikaiksia
uutuuksia.
Simon
Silven syntyi
11.8.1747 ja kuoli 29.4.1798 Simon
Silven syntyi
kahdeksanlapsiseen perheeseen kuudentena lapsena. Sukunimi juontuu
hänen kotikylänsä Kalajoen Metsäkylän nimestä. Tärkeimmän
rakennusmestarioppinsa hän lienee saanut isältään kirkon- ja
tapulinrakennustyömailla, Sen lisäksi on mahdollista, että hän on
nuoremman veljensä, maanmittari Stefan Silvenin tavoin istunut
jonkin aikaa koulunpenkillä.
Kirkonrakentaja Simon
Silvenin vanhin
itsenäinen työ lienee Nurmeksen tapulin rakentaminen vuonna 1773.
Tuolloin mestari oli 25-vuotias. Sitä ennen hän oli osallistunut
isänsä johtajamaan Kärsämäen kirkon rakentamiseen 1765. Omien
suunnitelmien mukaan Simon Silven rakensi ainakin Sievin kirkon 1775.
Kirkko on purettu 1860-luvulla. Silven rakensi myös Kallan karien
kirkon 1780 ja Ullavan kirkon 1783. Ruotsin yli-intendentinviraston
vahvistamien rakennuspiirustusten mukaan Simon Silven on rakentanut
Iisalmen kirkon 1997, Merijärven kirkon 1781, Loviisan kirkon 1782.
Loviisan kirkko paloi 1855. Silven on rakentanut myös Vihannin
kirkon 1784, Rantsilan kirkon 1785 ja Kalajoen kirkon 1780-81.
Kalajoen kirkko paloi 1808. Alavieskan kirkon Silven rakensi 1795.
Tämä kirkko paloi 1916. Pielaveden kirkon hän rakensi 1797.
Pielaveden kirkko on purettu 1882. Raution kirkko rakennettiin Simon
Silvenin piirustusten mukaan ja se valmistui 1800.
Nurmeksen
tapuli on tyypillinen pohjalainen kolmikerroksinen
renesanssitapuli.Simon
Silvenin suunnittelema
Saloisten tapuli on lähinnä pohjalaisen ja lounaissuomalaisen
tapulityylin siro sulautuma. Kallan karien ja Ullavan kirkot ovat
myös tavanomaisuudesta poikkeavia, pitkänomaisia kahdeksankulmion
muotoisia. Ullavan kirkko on lisäksi rakenteeltaan ns.
tukipalkkikirkko, jonka pitkiä sivuseiniä tukevat lyhyistä
hirsistä salvotut ontot tukipilarit. Pohjakaavansa
erikoislaatuisuudesta huolimatta edellä mainitut kirkkorakennukset
nivoutuvat kokonaisuudessaan tyyliltään kiinteästi muuhun
1700-luvun loppupuolen kansanomaiseen rakennustaiteeseen.
Kirkonrakentaja Simo Silvenin tärkeimpiä töitä olivat kutenkin
muutamat ristikirkot, joiden piirustuksia on muokattu Tukholmassa
Silvenin alkuperäissuunnitelmien pohjalta.
Raution kirkkoa korjattiin 1880-luvulla, jolloin sitä korotettiin lähes metrillä ja siihen tehtiin torni. Rautioon saatiin ensimmäinen pappi, pitäjänapulainen Henric Widel, joka tuli Rautioon vuonna 1803 ja aloitti kirkonkirjojen pidon. Pappi asui Tassilassa. Vuonna 1804 Rautio tuli seurahuonekunnaksi ja saarnaajina toimivat Simon Björklöf 1806-1815 ja Niilo Simelius 1817-1820.
Raution
puinen ristikirkko on kuulun kalajokisen kirkonrakentajan Simon
Matinpoika Jylkän piirustusten mukaan rakennettu. Se valmistui
vuonna 1800. Kirkkoa ja tapulia on korjattu vuosina 1881-1884 jolloin
kirkkoa korotettiin vajaalla metrillä ja siihen rakennettiin torni.
Kirkon viimeisin remontti on tehty 1999-2000. Kirkkoon saatiin
jalkaharmoni vuonna 1938 ja vuoden 1968 sisäkorjauksen yhteydessä
sen sijalle sijoitettiin Kemiön seurakunnalta lahjaksi saadut vanhat
kunnostetut urut. Raution kirkossa on 370 istumapaikkaa.
Alttaritauluja on kolme, joista vanhin on vuodelta 1804 Johannes
Kempin ”Ristiinnaulittu”. Alttariseinällä on Oskar Lindbergin
”Ehtoollinen” ja keskellä on Aino Håkanssonin ”Hyvä Paimen”
vuodelta 1939. Seurakuntakoti vihittiin käyttöön 13.8.1978.
Laajennus- ja korjaustöitä tehtiin vuonna 1998.
Vuodelta
1939 on kookkain, ”Hyvä Paimen”, jonka Aina Håkansson maalasi
amerikkalaisen esikuvan mukaan. Siinä Paimen kurottautuu rotkon
reunalla henkensä uhallakin pelastamaan pelokasta lammastaan.
Vuodesta 1988 kaikki kolme taulua ovat olleet alttariseinällä.
Alttariseinämän kaikki taulut kertovat Jeesuksesta ja puhuttelevat
siten kristinuskon keskeisellä sanomalla.
Kirkko edustaa
rautiolaisille jotakin pysyvää. Muuttumattomaksi ymmärretään sen
lohduttava ja rohkaiseva sana. Kirkon peruskorjaus ja maalaus tehtiin
vastikään vuonna 2000. Hans Heinrichin 1975 rakentamat urut ovat
kahdeksanäänikertaiset. Raution kirkko on kodikas, rauhaisa ja
viihtyisä. Raution kirkossa on 370 istumapaikkaa.
Tapulin
kello kutsuu Raamatun sanoin kansaa kirkkoon: ”Veisatkat Herralle,
soittakat Herralle, puhukat kaikista hänen ihmeellisistä töistänsä”
(I Aik 16:9). Teksti on kellon kyljessä. Kylästä pitäjäksi
muotouduttuaan Rautio sai kappeliseurakunnan oikeudet vuonna 1826.
Seurakunta itsenäistyi Kalajoen emäseurakunnasta 1921. Vuonna 1973
Rautio liitettiin Kalajoen kuntaan, minkä jälkeen seurakunnat
muodostivat täydellisessä yhteistaloudessa toimivan
seurakuntayhtymän.
Viimeisin
peruskorjaus ja maalaus on tehty vuonna 2000. Kirkon pääportaat
uusittiin vuonna 2006. Kirkko, tapuli, ruumishuone ja ulkovarasto
maalattiin ulkopuolelta kesällä 2010.
Myös
Raution kirkko on ollut vähällä palaa. Korjausten yhteydessä
vuonna 1968 kattilahuoneesta sammui tuli ja runsaasti öljyä valui
kattilaan, joka syttyi palamaan. Seurakunnan vanha hallintomies Valo
Niska sai hälytyksen ja sammutti tulen lumella, jota toiset
kantoivat ämpäreillä. Savu pääsi kuitenkin nokeamaan kirkon
pahoin.
Urkulehteri
rakennettiin vuonna 1938, jolloin kirkkoon saatiin jalkioharmoni. Se
korvattiin Kemiön seurakunnan lahjoittamilla vanhoilla uruilla
kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Nykyiset urut ovat vuodelta 1975.
Ne on rakentanut Hans Heinrich alunperin 8-äänikertaisina.
Peruskorjauksessa 2008 äänikertoja lisättiin 13-äänikertaisiksi.
Kirkon
messinkinen keskikruunu on kauppias Kl. Helanderin lahjoittama.
Vihkiraanu, jonka malli on 200 vuotta vanha, on maatalousnaisten
lahja kirkolle. Pääeteisen seinälampetit ovat vanhaa peltityötä.
Kellotapuliin saatiin Tukholmassa valettu kello vuonna 1807. Siinä on teksti:
”Veisatkaat
Herralle, soittakat Herralle,
puhukat kaikista hänen
ihmeellisistä töistänsä.”
Vaikka kellossa on halkeama,
kantaa sen ääni silti noin kuuden kilometrin päähän. Tapulin
seinällä tien puolella seisoo vaivaisukko.
Kirkkoherrat
Vuodesta 1921 Raution kirkkoherroina ovat toimineet
Mauri
Kokko 1921-26
Aarne Alikoski 1927-28
Vilho Vihma 1936-46
Jaakko
Kurkela 1946-1951
Antero Juntumaa 1952-55
Martti Peltonen
1955-71
Paavo Paananen 1972-75
Veli Taanila 1975-79
Kaarlo
Hirvilammi 1980-84
Jorma Manninen 1985-2000
Jari Savinainen
2001-2002
Minut
on kastanut kirkkoherra Jaakko Kurkela. Minulla on muistikuva myös
kirkkoherra Antero Juntumaasta polvihousuissa. Muistaakseni hän oli
partiotoiminnassa aktiivisesti mukana. Myöhemmin rovasti Antero
Juntumaa (vuoteen 1940 saakka Juntunen) valittiin Kristillisen
puolueen kansanedustajaksi vuonna 1972. Hän toimi kansanedustajana
vuoteen 1982. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuonna 1978.
Kirkkoherra Martti Peltonen oli minulle tuttu henkilö, sillä
Raution pappila oli kotini naapurissa. Juhani oli Martin ja Hannan
poika. Hänen kanssaan urheilimme paljon yhdessä pappilan
viereisellä urheilukentällä. Juhani oli hyvä seiväshyppääjä.
Martti Peltonen opetti minua rippikoulussa ja Kalajoen
yhteiskoulussa. Hän pyrki myös eduskuntaan, mutta jäi niukasti
rannalle.
Vuonna
1826 Rautio sai kappeliseurakunnan oikeudet ja
oikeuden
valita kappalaiset:
Karl
Abraham Keckman 1829-1839,
Esaias Castren 1839-1848,
Johan
Gabriel Lagus 1851-1858,
Johan Henrik Ervast 1858-1863,
Karl
Emil Aeimelaeus 1867-1872,
Adolf Castern 1874-1880,
Oskari
Vilhelm Snelman 1886-1893,
Niiloa Iisakki Simelius
1894-1900,
Jaakka Kajanen 1900-1917.
Vuonna 1921 Rautiosta tuli
kirkkoherrakunta.
Saarnaaja
Simon Björklöf s. 11.11.1772 Sievi, k. 1.3.1815 Rautio.
Simon Björklöf oli ensimmäinen saarnaaja Rautiossa, jonne hän
saapi vuonna 1806 ja toimi samalla Kalaoen kirkkoherrakunnan
sijaiskirkkkoherrana vuosina 1806-1810 viran ollessa voimena.
Apupappi
armonvuoden saarnaaja Johan Erik Bergstedt s.19.12.1791 Oulu,
k. 10.9.1854 Lumijoki. Saapui vuonna 1814 Raution kappalaisen
apulaiseksi ja oli seuraavana vuonna Rautiossa virka- ja armonvuoden
saarnajana. Tarkempaa tietoa ei ole milloin hän lopetti tehtävänsä
Rautiossa.
Saarnaaja
Nils Simelius s. 18.11.1789, kuoli 1856 Simo. Nils Simelis
nimitettiin Rauton saarnaaksi 3.4.1816 ja tehtävien hoidon hän
aloitti siellä 15.4.1817 ja sai Rautiossa ollessaan 10.3.1819
määräyksen Simon kappalaiseksi.
Saarnaaja
Fredrik Meurling s. 24.12.1879 Kalajoki, k. 1826 Rautio.
Raution saarnaajaksi Fredrik Meurling nimitettiin 1819 ja tehtävän
hoidon hän aloitti seuraavana vuonna. Meurlingin kuoleman jälkeen
Raution kolmannen luokan saarnahuonekunnan saarnaajan virka
lakkautettiin.
Kappalainen
Karl Abraham Keckman s. 13.1.1804 Kemi,, k. 12.10 1882
Lohtaja. Raution kappalaiseksi Karl Abraham Keckman määrättiin
8.10.1829. Hän oli myös innoska maanviljelijä. Raution vanhaan
pappilaan hänen tiedetään raivanneen uutta peltoa ilmeisesti
useiden hehtaarien verran.
Kappalainen
Esaias Castren s. 12.6.1809 Rovaniemi, k. 18.5.1848 Rautio. Ei
ole tietoja minä vuosina hän suoritti virkaansa Raution
kappalaisena.
Kappalaisen
sijainen Berndt Enoch Ingman s. 12.9.1814 Alajärvi, k. 1879
Kalajoki. Saapui kappalaiseksi Rautioon 1840 ja oli tehtävässä
ainakin seuraavaan vuoteen.
Armonvuoden
saarnaaja Karl Filip Tillman s. 5.11.1820 Lapua, k. 1892
Rovaniemi. Tillman toimi Rautiossa armonvuoden saarnaajana kesän
ajan 1848 ja siirtyi sitten toiselle paikkakunnalle hoitamaan
saarnaajan tehtäviä.
Virka-
ja armonvuoden saarnaaja Gustaf August Montin s. 18.1.1821
Kuusamo, k. Ei tietoja. Määryksen virka- ja armonvuoden
saarnaajaksi Rautioon Montin sai 16.8.1848 ja oli tehtävässä
vuoden 1851 maaliskuulle saakka.
Kappalaien
Johan Gabriel Lagus 22.3.1816, k. 1870 Lumijoki. Lagus
nimitettiin Raution kappalaiseksi 9.5.1849 ja viranhoidon hän
aloitti toukokuun alussa vuonna 1951. Hän siirtyi Rautiosta
Lumijoelle toukokuun alusta 1858.
Kappalainen
Johan Henrik Ervast s. 16.6.1816 Puolanka, k. 19.5.1863
Rautio. Raution kappalaisena Ervast oli aloittanut viranhoidon
1.5.1858 toimien tehtävässä kuolemaansa saakka eli hieman yli
viiden vuoden ajan.
Kappalainen Karl Emil Aeimelaeus s. 23.12.1834 Paltamo, k. 16.5.1897 Karttula. Raution kappalaiseksi Aejmelaeus saapui 1.5.1867 ja hoiti tehtäviään vuoteen 1872 jolloi siirtyi Karttulaan.
Vt.
kappalainen Johannes Holmström s. Ei tietoja, k. 1901.
Holmström hoiti Rautionn vt. kappalaisen tehtäviä vuosina
1872-1874.
Kappalainen
Adolf Castren s. 30.12.184 Kemi, k. 16.9.1905 Tyrnävä.
Castren aloitti Raution kappalaisena toukokuun alussa 1874, kuinka
kauan hän tehtävä suoritti niin siitä ei ole tarkempaa tietoa.
Vt.
kappalainen Viktor Alfred Virkkula s. 25.4.1854 Ii, k.
19.2.1932 Haukipudas. Raution vt. kappalaiseksi Virkkula saapui 1880
ja ehti toimia seurakunnassa vian vajaan vuoden ajan, kunnes hänet
siirrettiin toiseen paikkaan.
Vt.
kappalainen Niilo Karlsberg/Karilas s. 11.12.1852 Saloinen, k.
Ei tietoja. Karlsberg aloitti Rautiossa työsnä 19.8.1881 ja sitä
kesti vajaan vuoden verran. Muutaman kuukauden kuluttua
paikkakunnalle saapumisensa jälkeen hän oli mukana puuhaamassa
kuntaan kansakoulua.
Vt.
kappalainen Niilo Iisakki Simelius 2. 26.8.1864 Rantsila, k.
Ei tietoja. Simelius saapui Raution kappalaiseksi 19.4.1893 ja hänet
nimitettiin vakinaiseksi kappalaiseksi 14.3.1894. Kappalaisena hän
todennäköisesti toimi aina vuoden 1899 loppuun saakka.
Kappalainen
Jaakko Kajanen 2.8.11.1847 Vähäkyrö, k. 5.5.1917 Rautio.
Kajanen saapui Raution kappalaseksi 21.5.1900 ja toimi tässä
virassa aina kuolemaansa saakka.
Väliajan
saarnaaja Lauri Antero Hakalahti s.27.7.1891 Oulu, k. 7.5.1920
Rautioa. Hakalahti saapui Rautioon hoitamaan tehtäviään vuonna
1920 ja hoiti niitä siihen asti kunnes siirtyi 16.4.1921 toiselle
paikkakunnalle.
Väliajan
saarnaaja Juhani (Eero Johannes) Ahola s. 25.1.1891 Kangasala,
k. Ei tietoja. Ahola saapui Rautioon hoitamaan tehtäviään vuonna
1920 ja hoiti niitä siihen asti kunnes siirtyi 16.4.1921 toiselle
paikkakunnalle.
Vt.
kirkkoherra Väinö Oskari Torvela s. 2.1.1893 Haukipudas, k.
Ei tietoja. Torvela aloitti tehtävänsä Rautiossa 20.6.1921 ja
lopetti kirkkoherran tehtävät jo saman vuoden lopulla 29.11.1921.
Kirkkoherra
Mauri Juhana Kokko s. 8.1.1892 Ii, k. Ei tietoja. Raution
kirkkoherrana Kokko aloitti työnsä vuonna 1921 ja jatkoi sitä aina
1..5.1926 saakka.
Vuosina
1926-1927 Raution seurakuntaa palvelivat Kalajoen papit.
Kirkkoherra
Aarne Aukusti Alikoski s. 17.5.1896 Oulu, k. 1953 Laitila.
Rautiosssa Alikoksi aloitti virkansa toukokuun alussa 1927. Hän
toimi kuitenkin seurakunnan paimenena ainoastaan vain vuoden verran.
Kirkkoherra Alikoski on omistanut Raution ensimmäisen radion.
Vt.
kirkkoherra Einar Borg s. 8.3.1878 Liminka, k. 17.7.1957 Oulu.
Borg aloitti tyänsä Rautiossa 1.5.1928 ja lopetti kirkkoherrana
toimisen jo 31.8.1928.
Vt.
kirkkoherra Väinö Havas s. 15.8.1898 Lempäälä, k. Ei
tietoja. Havas palveli rautiolaisia vuosina 1928-1930 toimiessaan
Merijärven kirkkoherrana.
Väinö
Havas
http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Havas
Vt.
kirkkoherra Väinö Akseli Näyhä s. 21.10.1888 Oulu, k.
Tietoja. Näyhä palveli Raution seurakuntaa vuonna 1930 ollessaan
Ylvieskan kirkkoherran apulaisena.
Vt. kirkkoherra Vilho Heikki Kivioja 2. 21.1.1896 , k. 2.11.1977 Kalajoki. Rautiolaisia Kivioja palveli vuosina 1930-1932 ja muutoinkin useaan otteeseen toimiessaan Kalajoen kappalaisena vuosina 1929-1940.
Vt.
kirkkoherra Juho Arvi Metsovaara s. 17.6.1883 Sääksmäki, k.
18.5.1959 Helsinki. Metsovaara palveli Raution seurakuntaa vuonna
1930 ja muutoinkin ollessaan Kalajoen kirkkoherrana vuosina
1929-1940.
Vt.
kirkkoherra Einari Hohti s. 29.7.1903 iitti, k. 6.1.1961 Eno.
Hohti saapui raution kirkkoherraksi vuonna 1930 ja siirtyi maaliskuun
alussa vuonna 1932 toiselle paikkakunnalle.
Vt.
kirkkoherra Lauri Antti Salo 2.29.8.1904 Pori, k. 23.6.1960
Naantali. Salo toimi Raution kirkkoherrana vuosian 1932-34.
Vt.
kirkkoherra Urho Veli Väinämö Pyy s. 27.7.1909 Kauniainen,
k. Ei tietoja. Pyy saapui Rautioon vuonna 1934 ja siirtyi seuraaviin
tehtäviin kesäkuun alussa 1936.
Kirkkoherra
Vilho Kalevi Vihma s. 27.7.1909 Kauniainen, k. Ei tietoja.
Vihma oli sitten jo pidempään Raution kirkkoherrana. Vuosina
1936-1946. Tänä aikana Granholman navetta tuhoutui tulipalossa.
Vt. kirkkoherra Jaakko Sulo Kurkela s. 14.2.1918 Raahe. k. Ei tietoja. Kurkela saapui Raution vt. kirkkoherraksi vuonna 1946 ja valittiin seuraavana vuonna vakinaiseksi kirkkoherraksi. Rautiossa Kurkela toimi aina syksyyn 1951 ja oli vielä 1952 kinkereillä.
Vt.
kirkkoherra Pentti Antero Raunio s. 12.9.1921 Kemin msrk, k.
Ei tietoja. Rautioon Raunio saapui 1.9.1951 ja siirtyi seuraavan
vuoden kesäkuun alussa seuraaviin tehtäviin.
Kirkkoherra Armo Eino Antero Juntumaa s. 28.7.1921 Oulu, k. Ei tietoja, Juntumaa aloitti Raution kirkkoherran virassa 1.6.1952 ja siirtyi noin kolmen vuoden työkauden jälkeen kansanedustajaksi.
Kansanedustaja Antero Juntumaa
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/hetekatmp/ed910046e-su.htm
Kirkkoherra
Martti Jaakko Peltonen s. 25.7. 1926, k. Ruokolahdella.
Kirkkoherrana 1.9.1956 – 30.4.1971. Hän toimi Kalajoen
yhteiskoulussa uskonnonopettajan. Hän oli Raution kunnanhallituksen
puheenjohtajana 1963-1966 ja varapuheenjohtajan 1969-1971. Raution
Säästöpankin isännistön jäsen 1959-65 sekä Keskipohjan
Säästöpankin isännistön puheenjohtaja 1966-1971. Kalajokilaakson
talousalueen liiton puheenjohtajana hän toimi 1963-71 ja Oulun
läänin kuntauudistustoimikunnan jäsenenä 1967-69. Presidentin
valitsijamiehenä Peltonen oli 1968.
Lähdeaineisto Aarre
Aunola Rautio, Raution Kyläyhdistys ry, Suur-Kalajoen historia 2,
Kalajoen ja Raution historia 1865-1975 kirjoittanut Matti Kyllönen,
Kari-Pekka Sämpin kirjoitukset
Martti Peltonen
Kirkkoherroina
ovat
toimineet:
Mauri
Jaakko Kokko 1921-1926,
Aarne
Aukusti Alikoski 1927-1928,
Vilho Kalevi Vihma 1936-1946,
Jaakko
Sulo Kurkela 1946-1951,
Armo Eino Antero Juntumaa
1952-1955,
Martti Jaakko Peltonen 1956-1971,
Paavo Veikko
Paananen 1972-1975,
Veli Otto Taanila 1975-1979,
Kaarlo
Kustaa Villiam Hirvilammi 1980-1984,
Jorma Johannes Manninen
1985-2000,
Jari Jaakko Savinainen 2000-2002.
Minut
on kastanut kirkkoherra Jaakko Kurkela. Minulla on muistikuva myös
kirkkoherra Antero Juntumaasta polvihousuissa. Muistaakseni hän oli
partiotoiminnassa aktiivisesti mukana. Myöhemmin rovasti Antero
Juntumaa (vuoteen 1940 saakka Juntunen) valittiin Kristillisen
puolueen kansanedustajaksi vuonna 1972. Hän toimi kansanedustajana
vuoteen 1982. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuonna 1978.
Kirkkoherra Martti Peltonen oli minulle tuttu henkilö, sillä
Raution pappila oli kotini naapurissa. Juhani oli Martin ja Hannan
poika. Hänen kanssaan urheilimme paljon yhdessä pappilan
viereisellä urheilukentällä. Juhani oli hyvä seiväshyppääjä.
Martti Peltonen opetti minua rippikoulussa ja Kalajoen
yhteiskoulussa. Hän pyrki myös eduskuntaan, mutta jäi niukasti
rannalle.
Rautiolaiset
halusivat pysyä itsenäisenä seurakuntana
”Raution
seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen
seurakunnalle.”
"Rautiolaiset halusivat pysyä itsenäisenä
seurakuntana"
"Rautiossa kerättiin adressi yhdistämistä
vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400 henkilöä.
Käytännössä
kaikki rautiolaiset. "
"Rautiolaiset vetosivat myös
piispan antamaan lupaukseen pari vuotta aikaisemmin, ettei
seurakuntia yhdistetä."
"Raution kirkkoherran ja
kanttorin virat lakkautettiin"
Oulun
tuomiokapituli teki syyskuussa 2002 esityksen Kalajoen ja Raution
seurakuntien yhdistämisestä. Tuomikapituli kysyi asiassa
selvitysmieheksi kirkkoherra Markku Korpelaa. Asiaa hoiti
tuomikapitulin lakimiesasessori Osmo Rahja. Rautiossa kerättiin
adressi yhdistämistä vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400
henkilöä. Käytännössä
kaikki rautiolaiset.
Rautiolaiset
vetosivat myös piispan
antamaan
lupaukseen pari
vuotta aikaisemmin, että seurakuntia ei
yhdistetä.
Yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänestyspäätöksellä 15-4
esittää kirkkohallitukselle selvitysmies Markku Korpelan
yhdistyssuunnitelman hyväksymistä. Kirkkovaltuustossa vastaan
äänestivät rautiolaiset Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi, Sari
Hihnala ja Marja-Liisa Kaakko. Selvitysmiehen selvityksen mukaan
hallinto kevenee, päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa,
työvoiman käyttö selkiintyy. Samalla voidaan varautua talouden
heikkenemiseen. Rautiolaiset vastustivat Korpelan selvitystyötä,
koska katsoivat sen perustuvan tilaajamalliin. Alpo Murtoniemi oli
mukana selvitysmiehen avuksi asetetussa selvitystyöryhmässä, joka
ei saanut ottaa kantaa itse yhdistymiseen. Lisäksi hän oli
pienemmässä toimikunnassa, joka esitti Korpelalle, miten nykyistä
toimintamallia voisi kehittää. Selvitysmiehen raporttiin näitä ei
liitetty.
Kirkkohallitus
yhdisti
Kirkkohallitus
teki yksimielisen päätöksen Oulun tuomiokapitulin aloitteen mukaan
yhdistää Kalajoen ja Raution seurakunnat. Rautiolaiset
eivät
tyytyneet tähän päätökseen vaan valittivat
päätöksestä
Helsingin hallinto-oikeuteen. He esittivät päätökselle
toimenpidekieltoa ja kumoamista. Kuitenkin yhdistymispäätöksen
seurauksena Raution kirkkoherran ja kanttorin virat lakkautettiin ja
Kalajoen seurakuntaan perustettiinn kanttorin virka, johon Raution
kanttori siirtyy. Raution seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy
Kalajoen seurakunnalle. Valitukset eivät auttaneet.
Ylimääräiset
seurakuntavaalit
Ylimääräiset
seurakuntavaalit järjestettiin 22-23.1.2006 seurakuntien
yhdistämisen vuoksi. Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi ja Sari
Hihnala eivät asettuneet enää ehdokkaaksi yhteisissä
seurakuntavaaleissa.
Vaalien tulokset olivat seuraavat:
Uusina valtuutettuina valittiin:
Aila
Siirilää ei enää valittu uudelleen. Rautiolainen Marja-Liisa
Kaakko voitti nämä vaalit selvällä erolla. Rauno Kotiaho ja
Sirkka Piippo ovat myös Rautiosta. Torsti Kalliokoski valittiin
uudelleen, mutta ei kovin suurella luottamuksella. Ääniä annettiin
yhteensä 1288. Äänioikeutettuja oli 6344.
Raution
viihtyisä kirkollinen ympäristö
Noin
tuhannen hengen Raution seurakunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla
Kalajokeen laskevan Vääräjoen varressa. Seurakunnan ylpeys,
223-vuotias kirkko, on keskellä kylää. Sen viihtyisissä hoivissa
kasvaa uusia seurakuntalaisia turvallisessa luterilaisen kotikirkon
hengessä. Samassa pihapiirissä kirkon kanssa ovat seurakuntakoti ja
hautausmaa uusine lisäalueineen. Vähän matkan päässä kirkosta
sijaitsee lähetyskahvila Juttutupa ja siitä edelleen kivenheiton
päässä kirkkoherranvirasto takkahuoneineen. Kaunis Pappilanpuisto
kutsuu ihailemaan Pappilankosken kuohuja kirkkoherranviraston
läheisyydessä keväästä syksyyn.
Raution
suuri metsäpalo paljasti totuuden
Oikeus:
Kalajoen suuri metsäpalo sai alkunsa savukkeesta – miehelle
sakkoja yleisvaaran tuottamuksesta
Oulun käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona miehen sakkoihin viime kesänä Kalajoella riehuneesta laajasta metsäpalosta.
Oikeus katsoi näytetyksi, että palo sai alkunsa miehen maastoon jättämästä palavasta savukkeesta. Oikeuden mukaan kyse ei ollut tahallisesta toiminnasta vaan huolimattomuudesta.
Oikeus tuomitsi miehelle 30 päiväsakkoa, joista kertyy hänen tuloillaan maksettavaa 1 020 euroa.
Oikeus piti muita syttymissyitä epätodennäköisinä
Metsäpalo alkoi Kalajoen Rautiossa sijaitsevalta Mutkalammin tuulipuiston työmaalta heinäkuussa 2021. Paloa oli edeltänyt pitkä helle- ja kuivuuskausi.
Tuomittu mies työskenteli työmaalla. Hän kiisti syytteen ja sanoi, että ei ollut polttanut savuketta maastossa kulkiessaan. Myös miehen työnantaja katsoi, että metsäpalo ei johtunut työntekijän huolimattomuudesta.
Koska tapahtuneella ei ollut silminnäkijöitä, oikeuden piti riittävällä varmuudella sulkea pois muut mahdolliset syttymissyyt.
Puolustus nosti yhdeksi mahdolliseksi tapahtumankuluksi sen, että metsäpalo olisi saanut alkunsa turvemaassa jo jonkin aikaa kyteneestä palosta. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei se ollut kovin todennäköistä.
Oikeudessa kuultu asiantuntija kertoi, että maastopalo voi otollisissa olosuhteissa syttyä esimerkiksi maastossa olevasta lasinpalasta joka taittaa valoa niin, että kuiva maasto syttyy palamaan. Käräjäoikeuden mukaan lasinpalasen oleminen syttymispaikassa oli kuitenkin siinä määrin epätodennäköistä, ettei sitäkään voitu pitää varteenotettavana vaihtoehtona.
Kolmanneksi oikeus arvioi sitä vaihtoehtoa, että palon olisi aiheuttanut joku muu ihminen. Myös tämä oli oikeuden mukaan epätodennäköistä.
Syyte yleisen hengen tai terveyden vaaran aiheuttamisesta hylättiin
Oikeuden mukaan miehen syyllisyyden puolesta puhui ennen kaikkea palon syttymisen ajallinen ja paikallinen yhteys miehen maastossa kulkemiseen.
Oikeuden mukaan näytön perusteella mies oli ollut vain joitakin minuutteja ennen savun nousemista niillä paikkeilla, mistä savua sitten alkoi nousta. Lisäksi miehellä oli todistettavasti maastossa mukanaan savukkeita ja tulentekovälineet, oikeus sanoi.
– Näytössä esille tulleita seikkoja yksittäin ja kokonaisuutena punnitessaan käräjäoikeus toteaa, että kun aihetodistelun vahvuutta verrataan vaihtoehtoisten syttymissyiden (kytöpalon metsäpaloksi kehittyminen, lasinpalasesta syttyminen tai sivullisen varomattomuus) epätodennäköisyyteen, (miehen) syyllisyydestä ei sittenkään jää varteen otettavaa epäilyä, oikeus lausui tuomiossaan.
Käräjäoikeuden mukaan mies aiheutti huolimattomuudellaan yleisen ja erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaran. Koska metsäpaloalueella tai sen läheisyydessä oli vain vähän ihmisiä tai asutusta, oikeus hylkäsi syytteen siltä osin, kun se koski yleistä hengen tai terveyden vaaran aiheuttamista.
Päiväsakkojen lisäksi mies ja hänen työnantajansa velvoitettiin korvaamaan kolmelle asianomistajalle palon aiheuttamista vahingoista yhteensä vajaat 16 000 euroa niin, että miehen vastuu korvauksista rajoittuu kymmeneen prosenttiin.
Kalajoen
suuresta metsäpaloalueesta suojellaan lähes puolet –metsän
omistava seurakunta päätöksestään: "Tämä on meille
imagokysymys"
Seurakunta suojelee suuren metsäpaloalueen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla 20 vuodeksi. Alue on yksi suurimpia vapaaehtoisesti suojeltuja metsiä Kalajokilaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa.
Kalajoen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti äänestyksen jälkeen suojella 106 hehtaaria metsää heinä-elokuussa riehuneelta Raution maastopaloalueelta. Aluksi seurakunta kaavaili jopa 140 hehtaarin suojelua.
Kaikkiaan tuli tuhosi 230 hehtaaria metsää Kalajoella viime kesänä ja alueesta valtaosan omistaa Kalajoen seurakunta. Palo on lähihistorian toiseksi suurin.
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus esitti seurakunnalle kahta eri vaihtoehtoa suojeluun: 106 ja 126 hehtaarin alueita. Äänestyksessä kirkkoherran esitys 126 hehtaarin suojelualueesta hävisi 106 hehtaarin vastaesitykselle äänin 7–3.
"Meidän on syytä kantaa vastuumme luonnosta"
Kalajoen kirkkoherra Kari Lauri perusteli suurempaa suojelualuetta sillä, että siitä olisi saatu merkittävästi isompi korvaus eli 90 000 euroa. Laajempi alue olisi rajautunut Laurin mukaan myös selkeämmin tiestöön.
–Lisäksi seurakunnalla on metsänhoidollisia alueita jo runsaasti eli vajaat 2 000 hehtaaria, huomauttaa Lauri.
Kirkkoherran mielestä suojelu on seurakunnalle myös imagokysymys.
– Meidän on syytä kantaa vastuumme luonnosta, sanoo Lauri.
Palanut ja nokeentunut puu tarjoaa useille eliölajeille ja kasveille hyvät elinolosuhteet. Kun seurakunta suojelee Metso-ohjelmalla 106 hehtaaria metsää, jää loppu paloalueesta metsätalouskäyttöön.
Seurakunta saa ely-keskukselta korvaukseksi alueesta 62 000 euroa.
Näin luonto paljasti Kalajoen seurakunnan suorittaman ryöstön. Raution seurakunnan maat oli siirretty Kalajoen seurakunnalle Kalajoen seurakunnan, tuomiokapitulin, kirkkohallituksen ja Helsingin hallinto-oikeuden toimesta vastoin Raution seurakuntalaisten tahtoa.
Piispa Jukka Keskitalo antoi sekä kehuja että moitteita Kalajoen seurakunnan taloustilanteesta: "Rahaa ei saa hautoa määräänsä enempää sukan varteen" – Lue tästä, mikä oli piispantarkastuksen lopputulos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti