Vuosi 2009
https://fi.wikipedia.org/wiki/2009
Mitä tapahtui vuonna 2009?
Vuosi 2009 oli merkittävä monien maailmanlaajuisten kriisien, historiallisten poliittisten muutosten ja teknologisten harppausten vuoksi.
Keskeisiä maailmanlaajuisia tapahtumia
Barack Obaman virkaanastujaiset: Yhdysvaltain ensimmäinen afroamerikkalainen presidentti vannoi virkavalansa 20. tammikuuta.
Sikainfluenssapandemia (H1N1): Maailman terveysjärjestö WHO julisti kesäkuussa sikainfluenssan pandemiaksi, joka levisi maailmanlaajuisesti.
Talouskriisi ja taantuma: Vuosi oli globaalin finanssikriisin syvintä aikaa, mikä johti työttömyyden kasvuun ja talouden supistumiseen useissa maissa, myös Suomessa.
Michael Jacksonin kuolema: Popin kuningas menehtyi 25. kesäkuuta, mikä aiheutti maailmanlaajuisen surun ja valtavan mediahuomion.
Lissabonin sopimus: Euroopan unionin toimintaa uudistanut sopimus astui voimaan 1. joulukuuta.
Tapahtumia Suomessa
Kuntaliitokset: Vuoden alussa toteutettiin suuri määrä kuntaliitoksia, jolloin kuntien määrä väheni 415:stä 348:aan.
Syntyvyyden huippu: Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, mikä oli korkein määrä sitten vuoden 1996.
Sello-kauppakeskuksen ammuskelu: Vuosi päättyi järkyttävään tragediaan Espoossa 31. joulukuuta.
Tekniikka ja kulttuuri
Bitcoinin synty: Bitcoin-verkko käynnistyi tammikuussa, kun Satoshi Nakamoto louhi ensimmäisen lohkon.
Windows 7: Microsoft julkaisi uuden käyttöjärjestelmänsä lokakuussa.
Elokuvat: Avatarsa si-iltansa ja nousi kaikkien aikojen tuottoisimmaksi elokuvaksi.
Sikainfluenssa on A(H1N1)-viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka tunnetaan erityisesti vuoden 2009 maailmanlaajuisesta pandemiasta. Nykyään se luokitellaan tavalliseksi kausi-influenssaksi, joka kiertää muiden influenssavirusten joukossa.
Keskeiset tiedot
Alkuperä: Virus on peräisin sioista, mutta se muuntui tarttumaan ihmisestä toiseen.
Oireet: Muistuttavat tavallista flunssaa: korkea kuume, yskä, kurkkukipu, lihassärky ja väsymys. Joissakin tapauksissa esiintyy myös oksentelua ja ripulia.
Tarttuminen: Leviää pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa tai kosketuksen kautta pinnoilta.
Hoito ja ehkäisy: Tehokkain tapa suojautua on vuosittainen influenssarokote, joka sisältää suojan nykyisin kiertäviä H1N1-kantoja vastaan. Vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää viruslääkkeitä.
Vuoden 2009 pandemia ja narkolepsia
Suomessa sikainfluenssa muistetaan erityisesti vuoden 2009 pandemiarokotuksista (Pandemrix). Rokotteen havaittiin myöhemmin lisänneen narkolepsian riskiä lapsilla ja nuilla, joilla oli perinnöllinen alttius sairaudelle. Nykyiset kausi-influenssarokotteet on valmistettu eri tavalla, eikä niillä ole todettu vastaavaa yhteyttä narkolepsiaan.
Michael Jackson
https://fi.wikipedia.org/wiki/Michael_Jackson
Michael Jacksonilla ja sikainfluenssalla on mielenkiintoinen historiallinen yhteys: popin kuningas kuoli kesäkuussa 2009, vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun sikainfluenssapandemia oli virallisesti alkanut.
Tässä muutama keskeinen poiminta aiheesta:
Lontoon konsertit: Jackson valmistautui kuollessaan This Is It-paluukiertueeseensa. Pandemian vuoksi spekuloitiin, joutuisiko hän esiintymään maski kasvoillaan tai siirtämään keikkoja yleisön tartuntariskin vuoksi.
Maskit: Jackson oli tunnettu kirurgisten maskien käytöstä julkisuudessa jo vuosia ennen pandemiaa. Kun sikainfluenssa alkoi levitä, monet vitsailivat hänen olleen "aikaansa edellä" suojautumisessa.
Kuolinsyy: Vaikka Jackson kuoli pandemian aikana, hänen kuolemallaan ei ollut mitään tekemistä viruksen kanssa. Kuolinsyy oli lääkeriippuvuuteen liittynyt akuutti propofolimyrkytys.
Sellon ampumavälikohtaus tapahtui uudenvuodenaattona 31. joulukuuta 2009 Espoon Leppävaarassa sijaitsevassa kauppakeskus Sellossa. Veriteossa kuoli yhteensä kuusi henkilöä, mukaan lukien ampuja itse.
Tapahtumien kulku
Aika ja paikka: Ammuskelu alkoi noin kello 10.08 kauppakeskuksen Prisma-myymälässä.
Uhrit kauppakeskuksessa: Ampuja surmasi Prismassa neljä työntekijää (kolme miestä ja yhden naisen).
Naisystävän surma: Ennen kauppakeskukseen menoa ampuja oli surmannut entisen naisystävänsä tämän asunnossa Espoon Leppävaarassa.
Ampujan kuolema: Poliisi löysi ampujan myöhemmin kuolleena tämän kotoaan Espoon Suvelasta. Hän oli tehnyt itsemurhan.
Tekijä ja motiivi
Tekijä: Ampuja oli 43-vuotias Ibrahim Shkupolli.
Motiivi: Teon pääasialliseksi motiiviksi todettiin sairaalloinen mustasukkaisuus ja ihmissuhdeongelmat. Shkupollilla oli entiseen naisystäväänsä kohdistuva lähestymiskielto, ja hän oli vainonnut tätä pitkään.
Ase: Tekijä käytti luvatonta 9 mm:n pistoolia.
Tapaus on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista joukkosurmista ja se johti keskusteluun muun muassa aselaista ja lähestymiskieltojen tehokkuudesta.
Vuosi 2009 oli Suomessa monien merkittävien poliittisten, taloudellisten ja traagisten tapahtumien vuosi. Alla on koottuna vuoden keskeisimmät hetket:
Politiikka ja yhteiskunta
Sello-kauppakeskuksen ammuskelu: Vuosi päättyi järkytykseen, kun 31. joulukuuta Espoon Leppävaarassa tapahtui ammuskelu, jossa viisi ihmistä sai surmansa ennen kuin tekijä teki itsemurhan.
Kuntaliitosten aalto: Vuoden alussa astui voimaan peräti 32 kuntaliitosta, minkä myötä Suomen kuntien määrä väheni 415:stä 348:aan. Merkittävimpiä uusia kokonaisuuksia olivat esimerkiksi Salo, Kouvola ja Lohja.
Lautakasajupakka: Pääministeri Matti Vanhanen oli otsikoissa vaalirahoitussotkun ja TV2:n MOT-ohjelman esittämien väitteiden vuoksi, jotka koskivat hänen taloonsa toimitettuja ilmaismerkintöjä eli "lautakasoja".
Sikainfluenssa (H1N1): Pandemia saavutti Suomen, ja loppuvuodesta käynnistettiin laajat rokotuskampanjat taudin leviämisen hillitsemiseksi.
Talous
Finanssikriisin vaikutukset: Vuosi 2009 oli taloudellisesti raskas. Suomen bruttokansantuote syöksyi yli 8 prosenttia viennin romahdettua maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena.
Irtisanomiset: Useat suuryritykset, kuten Nokia ja Metsä-Botnia, ilmoittivat laajoista YT-neuvotteluista ja tehdaslakkautuksista.
Kulttuuri ja urheilu
Euroviisut Moskovassa: Suomea edusti Waldo’s People kappaleella "Lose Control". Yhtye pääsi finaaliin, mutta sijoittui viimeiseksi.
Naisten jalkapallon EM-kisat: Suomi isännöi naisten EM-lopputurnausta elokuussa. Suomen maajoukkue eteni puolivälieriin asti.
Syntyvyyden nousu: Vuonna 2009 Suomessa syntyi 60 430 lasta, mikä oli korkein määrä sitten vuoden 1996.
Muita uutisaiheita
Turun Sanomien satavuotisjuhla: Yksi Suomen suurimmista päivälehdistä juhli pyöreitä vuosiaan.
Sääennätykset: Vuosi oli globaalisti yksi lämpimimmistä mitatuista vuosista siihen asti.
Vuosi 2009 oli Suomen politiikassa poikkeuksellisen vaiherikas, ja sitä hallitsivat erityisesti vaalirahoituskohu, suuret rakenteelliset uudistukset ja valmistautuminen vaaleihin.
Politiikka Suomi
https://areena.yle.fi/1-50396449
Kohu sähköposteista
https://areena.yle.fi/1-50490480
Matti Vanhanen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Vanhanen
Pääministerin morsian on Susan Ruususen (ent. Kuronen) kirjoittama muistelmateos, joka julkaistiin vuonna 2007. Kirja käsittelee Ruususen ja silloisen pääministerin Matti Vanhasen välistä seurustelusuhdetta, joka alkoi internetin deittipalvelun kautta.
Kirjaan liittyviä keskeisiä asioita:
Oikeudenkäynti:Kirja johti poikkeukselliseen oikeusprosessiin, jossa puitiin sananvapauden ja yksityiselämän suojan rajoja. Korkein oikeus tuomitsi vuonna 2010 Ruususen ja kustantaja Kari Ojalan sakkoihin Vanhasen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, erityisesti suhdetta ja lapsia koskevien intiimien yksityiskohtien osalta.
Sisältö:Teos kuvaa tavallisen yksinhuoltajan ja valtionpäämiehen rakastumista, salassa pidettyjä tapaamisia ja suhteen päätymistä julkisuuden valokeilaan.
Vaikutus:Kirja ja sitä seurannut "tekstiviestikohun" esivaihe olivat suuria mediasensaatioita Suomessa 2000-luvun puolivälissä.
Eduskunta: Vanhanen vain nauroi (2009)
https://www.youtube.com/watch?v=s59zrj111GE
Matti Vanhanen ja KRPn vaalirahoitustutkinta
https://www.youtube.com/watch?v=sGuBiaNhd_w
vanhanen ei muista
https://www.youtube.com/watch?v=7-uRIQQp8mg
Vanhanen ja vaalirahakohu.
https://www.youtube.com/watch?v=bRJxbz8Vp0A
Vanhanen & Katainen. Vaalirahakohu. Luotettavat kansanmiehet kertovat totuuden
https://www.youtube.com/watch?v=rSQbf2MkM98
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_vaalirahoituskohu
Suomen vaalirahoituskohu tai Suomen vaalirahakohu oli keväällä 2008 noussut kohu vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ehdokkaille annetusta vaalituesta. Useissa ehdokkaiden vaalirahailmoituksissa oli puutteita. Ilmoituksia korjattiin ja lahjoituksia palautettiin vielä vuoden 2008 keväällä.
Kohu jatkui vuosia ja uudet paljastukset johtivat vaatimuksiin pääministeri Matti Vanhasen erosta ja uusien eduskuntavaalien järjestämisestä. Keskusrikospoliisi ja oikeuskansleri harkitsevat rikostutkinnan aloittamista Vanhasen asemasta vaalirahoituksen järjestäjänä ja vastaanottajana
Vaalirahoitukseen liittyvistä rikoksista epäiltiin useita kansanedustajia
Näin vaalirahakohu eteni, nämä ihmiset olivat mukana
Keskeisimmät poliittiset tapahtumat
Vaalirahoituskriisi syvenee: Edellisvuonna alkanut kohu puolueiden ja ehdokkaiden rahoituksesta jatkui voimakkaana. Erityisesti Keskusta ja pääministeri Matti Vanhanen olivat paineessa Kehittyvien Maakuntien Suomi (KMS) -yhdistyksen jakamien tukien vuoksi. Tämä johti lopulta vaalirahoituslain tiukentamiseen.
Europarlamenttivaalit (kesäkuu): Vaaleissa nähtiin historiallinen käänne, kun Perussuomalaiset saivat ensimmäisen meppinsä (Timo Soini) jättipotilla (9,8 % äänistä). Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena, kun taas Keskusta ja SDP menettivät kannatustaan.
Kuntarakenteen suuri muutos: Vuoden alussa toteutui Suomen historian suurin kuntaliitosaalto, kun 32 uutta kuntaa aloitti toimintansa. Tämä oli osa laajempaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta (PARAS-hanke).
Yliopistolain uudistus: Eduskunta hyväksyi kesäkuussa uuden yliopistolain, joka muutti yliopistot joko julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai säätiöiksi. Uudistus herätti laajaa vastustusta ja opiskelijamielenosoituksia, sillä sen pelättiin vaarantavan yliopistojen autonomian.
Pääministerin terveys ja eroilmoitus: Joulukuussa Matti Vanhanen ilmoitti yllättäen jättävänsä Keskustan puheenjohtajuuden seuraavan kesän puoluekokouksessa. Syyksi ilmoitettiin jalkaleikkaus ja pitkä toipumisaika, mutta taustalla vaikutti myös raskas poliittinen vuosi lautakasajupakoineen.
Hallituksen kokoonpano
Valtiona toimi Vanhasen II hallitus, joka oli porvarihallitus (Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja RKP). Hallituksen sisällä nähtiin jännitteitä erityisesti talouden elvytystoimista ja ympäristökysymyksistä.
Lautakasajupakka
oli yksi Suomen poliittisen historian seuratuimpia mediajupakoita,
joka alkoi syyskuussa 2009. Se henkilöityi silloiseen pääministeriin
Matti
Vanhasen.
Mistä oli kyse?
Kaikki alkoi Ylen Silminnäkijä-ohjelman väitteestä, jonka mukaan Vanhanen olisi saanut ilmaisia rakennustarvikkeita – eli "lautakasan" – omakotitalonsa rakentamiseen Nurmijärvellä. Väitteen mukaan laudat olisi toimittanut Nuorisosäätiön kanssa yhteistyössä toiminut rakennusliike vastineeksi poliittisista palveluksista.
Jupakan keskeiset vaiheet
Väite korruptiosta: Ylen ohjelma vihjasi Vanhasen syyllistyneen korruptioon. Ohjelman mukaan kyseessä oli arvokasta "tuppeen sahattua" erikoistavaraa.
Vanhasen vastaisku: Vanhanen kiisti väitteet jyrkästi ja kutsui niitä "täydeksi puuksi ja heinäksi". Hän avasi talonsa ja rakennusasiakirjansa tarkastettaviksi osoittaakseen syyttömyytensä.
JSN:n päätös: Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi asiasta lokakuussa 2009 vapauttavan päätöksen Ylelle. JSN katsoi, että vaikka väitteiden todenperäisyyttä ei voitu aukottomasti näyttää toteen, Ylellä oli journalistiset perusteet käsitellä asiaa.
Ei oikeustoimia: Vaikka Vanhanen piti väitteitä perättöminä ja ne olivat hänelle uran raskain paikka, hän päätti lopulta olla viemättä asiaa oikeuteen.
Jälkipuinti
Jupakka jätti särön Vanhasen ja Yleisradion väleihin ja vaikutti merkittävästi poliittiseen ilmapiiriin. Vuosia myöhemmin, vuonna 2023, uutisoinnissa nousi esiin väite, että kyseinen "lautakasa" olisi löytynyt Vanhasen kesähuvilalta Hangosta.
Termistä "lautakasa" on sittemmin tullut suomalaisessa politiikassa yleinen vertauskuva poliittisille ajojahteille ja kohuille, joissa todisteet jäävät epäselviksi.
Vuoden 2009 vaalirahakohusta käynnistyneet oikeudenkäynnit kestivät useita vuosia ja keskittyivät kolmeen päähaaraan: Nova Groupiin, Nuorisosäätiöön ja Kehittyvien Maakuntien Suomi (KMS) -yhdistykseen. Tuomiot jakautuivat pääosin rahoittajien saamiin vankeusrangaistuksiin ja poliitikkojen saamiin lievempiin seurauksiin.
Keskeisimmät oikeudenkäynnit ja tuomiot
1. Nova Group ja lahjusrikokset
Tämä oli laajin haara, jossa selvitettiin liikemiesten antamaa tukea poliitikoille.
Tapani Yli-Saunamäki (toimitusjohtaja): Tuomittiin vuonna 2012 Helsingin käräjäoikeudessa 1 vuoden ja 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä lahjomisesta ja kirjanpitorikoksesta.
Arto Merisalo (liikemies): Sai 6 vuoden ehdottoman vankeustuomion törkeistä velallisen rikoksista ja muista talousrikoksista, mutta hovioikeus alensi tuomion myöhemmin 4,5 vuoteen.
Ilkka Kanerva (kansanedustaja): Sai käräjäoikeudessa ehdollisen vankeustuomion lahjuksen ottamisesta, mutta hovioikeus hylkäsi kaikki syytteet vuonna 2013 katsoen, ettei kyseessä ollut rangaistava lahjominen.
2. Nuorisosäätiö
Säätiön varojen käyttöä vaalityöhön pidettiin luottamusaseman väärinkäyttönä, koska se oli säätiön sääntöjen vastaista.
Antti Kaikkonen (kansanedustaja): Tuomittiin vuonna 2013 5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä. Hän oli säätiön hallituksen puheenjohtajana hyväksynyt vaalituen antamisen.
Jorma Heikkinen (asiamies): Sai 2 vuoden ja 1 kuukauden ehdottoman vankeustuomion muun muassa törkeästä luottamusaseman väärinkäytöstä.
3. Kehittyvien Maakuntien Suomi (KMS)
KMS-yhdistyksen osalta syytteet koskivat pääasiassa rekisterimerkintä- ja kirjanpitorikoksia.
Hovioikeuden ratkaisu (2013): Hovioikeus kumosi syytteet rekisterimerkintärikoksesta. Oikeus katsoi, ettei yhdistyksellä ollut "nukkehallitusta", vaan rekisteriin oli ilmoitettu todelliset vastuuhenkilöt.
Yhteenveto seurauksista
Vaikka monet poliitikot joutuivat palauttamaan saamiaan tukia Nova Groupin konkurssipesälle ja heidän maineensa kärsi, varsinaiset rikosoikeudelliset tuomiot jäivät poliitikkojen osalta vähäisiksi rahaa jakaneisiin liikemiehiin verrattuna. Tapaukset johtivat kuitenkin merkittävään vaalirahoituslain tiukentamiseen Suomessa
Keskustan puoluesihteerinä (2006–2010) toimineen Jarmo Korhosen rooli vaalirahakohussa oli keskeinen, mutta hän selvisi prosessista ilman rikossyytteitä tai tuomioita.
Korhosen rooli ja toiminta kohun aikana voidaan jakaa seuraaviin kohtiin:
Rahoituksen järjestelijä: Korhonen toimi puolueen operatiivisena johtajana ja vastasi varainhankinnasta. Hän oli tiiviissä yhteydessä vaalirahoittajiin, kuten Nova Groupin liikemiehiin ja Kuntien eläkevakuutukseen (Keva).
"Yhteisen linjan noudattaja": Korhonen puolustautui kohun keskellä toteamalla, ettei hän ollut toiminut yksin, vaan noudattanut puolueen yhteistä linjaa vaalirahoituksen hankinnassa.
Poliittinen ukkosenjohdatin: Hän joutui kovan kritiikin kohteeksi sekä julkisuudessa että puolueen sisällä. Monet keskustavaikuttajat ja eduskuntaryhmän jäsenet kokivat hänen toimintatapansa rasitteeksi puolueelle.
Ei syytteitä: Vaikka monia hänen yhteistyökumppaneitaan (kuten Nova Groupin johtoa) ja puoluetovereitaan (kuten Antti Kaikkonen) tuomittiin, Korhosta itseään ei koskaan syytetty rikoksesta vaalirahoitukseen liittyen.
Väistyvä vaikuttaja: Kohun ja heikentyneen luottamuksen seurauksena Korhonen hävisi puoluesihteerivaalin kesäkuun 2010 puoluekokouksessa Timo Laaniselle, mikä päätti hänen kautensa puolueen johdossa.
Pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhasen rooli vaalirahasotkussa oli keskeinen, ja se leimasi hänen kautensa loppuvaihetta merkittävästi. Vaikka häntä vastaan ei nostettu syytteitä, poliittinen ja moraalinen vastuu oli suuri.
Vanhasen rooli voidaan jakaa kolmeen pääkohtaan:
1. Poliittinen vastuu ja tietoisuus rahoituksesta
Vanhanen oli hallituksen ja puolueen kasvot kohun aikana. Häntä kritisoitiin erityisesti siitä, ettei hän (omien sanojensa mukaan) tiennyt, mistä keskustan ja hänen oman kampanjansa rahat tulivat.
Kehittyvien Maakuntien Suomi (KMS): Vanhanen sai vaalitukea liikemiesverkostolta, jonka kytkökset kaavoituspäätöksiin herättivät epäilyksiä esteellisyydestä.
Nuorisosäätiö: Vanhanen oli aiemmin toiminut säätiön hallituksen puheenjohtajana (1998–2003), ja säätiön jakamaa laitonta vaalitukea pidettiin osana "maan tapaa", jota Vanhasen katsottiin edustavan.
2. Jääviysepäilyt ja valtakunnanoikeus
Kaikkein vakavin vaihe oli esitutkinta, jossa selvitettiin, oliko Vanhanen esteellinen päättäessään valtionavuista Nuorisosäätiölle, joka samaan aikaan tuki hänen vaalikampanjoitaan.
Perustuslakivaliokunnan ratkaisu (2010):Valiokunta totesi, että Vanhanen oli toiminut huolimattomasti ja ollut esteellinen, mutta teko ei täyttänyt ministerivastuulain edellyttämää "törkeää huolimattomuutta".
Tämän seurauksena syytettä valtakunnanoikeudessa ei nostettu, mikä oli Vanhaselle oikeudellinen helpotus mutta poliittinen isku "Lautakasajupakka" ja uupuminen
Vaalirahakohun kylkeen syntynyt lautakasajupakka (väitteet ilmaisista rakennustarvikkeista) vei Vanhasen uskottavuutta entisestään. Vaikka väitteet jäivät näyttämättä toteen, jatkuva mediapaine ja selittely söivät hänen auktoriteettiaan.
Lopputulos:
Paine
kasvoi niin suureksi, että Vanhanen ilmoitti joulukuussa 2009
jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden kesällä 2010.
Viralliseksi syyksi ilmoitettiin jalkaleikkaus, mutta yleisesti
uskottiin vaalirahaskandaalin ja siihen liittyvän uupumuksen olleen
ratkaiseva tekijä hänen vetäytymiselleen.
Kysymys perustuslakivaliokunnan (PeV) kokoonpanon vaikutuksesta on monitahoinen. Vaikka hallituspuolueilla oli valiokunnassa enemmistö, päätös olla syyttämättä Matti Vanhasta valtakunnanoikeudessa oli yksimielinen. Tämä tarkoittaa, että myös oppositio (SDP, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset) yhtyi näkemykseen.
Ratkaisun taustalla olivat seuraavat keskeiset seikat:
Juridinen kynnys: Perustuslakivaliokunta nojasi päätöksessään asiantuntijoiden arvioihin ja ministerivastuulakiin. Sen mukaan syytteen nostaminen vaatii, että ministeri on toiminut tahallaan tai törkeän huolimattomasti.
Huolimattomuus vs. törkeä huolimattomuus: Valiokunta katsoi Vanhasen olleen esteellinen ja rikkoneen virkavelvollisuuttaan tuottamuksellisesti (huolimattomuudesta), mutta katsoi, ettei näyttö riittänyt "törkeään" huolimattomuuteen.
Poliittinen riippumattomuus: Vaikka valiokunnan jäsenet ovat poliitikkoja, PeV:n vakiintunut tapa on pyrkiä oikeudelliseen, ei poliittiseen arvioon. Valiokunta kuuli lukuisia valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ennen päätöksentekoa.
Opposition rooli: Koska päätös oli yksimielinen, hallituksen enemmistöasema ei muodostunut ratkaisevaksi tekijäksi äänestyksessä. Oppositiopuolueet eivät jättäneet päätökseen vastalausetta, mikä viittaa siihen, että ne hyväksyivät oikeudelliset perustelut.
Julkisessa keskustelussa esitettiin silti kritiikkiä siitä, että Suomen järjestelmässä poliitikot arvioivat toisiaan ("poliitikkojen tuomioistuin"). Tämä on herättänyt keskustelua riippumattoman perustuslakituomioistuimen tarpeesta, vaikka nykyistä mallia on puolustettu asiantuntijavetoisuuden ja yksimielisyyden tavoittelun vuoksi.
Jarmo Korhonen on kirjoittanut useita kirjoja, joissa hän perkaa suomalaista poliittista kulttuuria ja vaalirahoituksen salaisuuksia omasta näkökulmastaan. Keskeisin näistä on nimenomaan vaalirahasotkun jälkipuintiin keskittyvä teos.
Jarmo Korhosen keskeiset kirjat aiheesta:
Maan tapa (2015): Tämä on Korhosen kenties tunnetuin teos, joka on saanut nimensä vaalirahaskandaalin yhteydessä lanseeratusta käsitteestä. Kirja on laaja (yli 700-sivuinen) selvitys suomalaisesta "hienostuneesta korruptiosta", hyvä veli -verkostoista ja vaalirahoituksen pimeistä kulmista. Siinä hän ruotii erityisesti vuoden 2006 presidentinvaalien ja 2007 eduskuntavaalien kampanjarahoitusta.
Väyrysen valtakunta (2014): Kirja käsittelee Paavo Väyrysen poliittista uraa ja samalla paljastaa keskustan sisäistä päätöksentekoa, salaisia sopimuksia ja pimeää vaalirahoitusta vuosikymmenten varrelta.
Valtataistelu (2015): Käsittelee 1970- ja 1980-lukujen poliittisia vääntöjä, joissa mukana olivat muun muassa Mauno Koivisto ja Paavo Väyrynen. Myös tässä teoksessa pimeällä vaalirahoituksella on suuri rooli.
Vallantavoittelijat (2017): Kirja jatkaa poliittisen vallankäytön ja sen varjopuolien, kuten pimeän ulkomaisen rahan ja kabinettipelien, läpivalaisua.
Korhosen näkökulma kirjoissaan:
Korhonen on korostanut, ettei hänellä ole "hampaan kolossa" ketään kohtaan, vaan hän halusi tuoda julki keskustan salaisista arkistoista ja omista kokemuksistaan keräämänsä tiedot siitä, miten valtaa Suomessa todellisuudessa käytetään. Hän on muun muassa väittänyt, että elinkeinoelämän tuki puolueille oli takavuosikymmeninä moninkertaista verrattuna 2000-luvun vaalirahakohuun
Vaalirahasotkuista tuomiot liikemiehille, poliitikot pääsivät vähällä
Korhonen: Niinistön kampanjan lahjoituksista pimitettiin yli puoli miljoonaa euroa
Zyskowicz vaalirahakohusta: "Törkeää laittaa suuhuni sitaatti, jota en ole ikinä kirjoittanut"
Presidentti Niinistö: En hyväksy tällaista varojenkeräystapaa – video
Kommentti: Näin toimii nykyään maan tapa – iso potti vaalirahaa jää täysin pimentoon
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006058837.html
Suomen Kuvalehti
https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/vaalirahakohu/
Vaalirahakohu näyttää kuilun kansan ja poliitikkojen välillä
https://www.kaleva.fi/vaalirahakohu-nayttaa-kuilun-kansan-ja-poliitikkoj/2417783
Korhonen: Vaalirahakohu nakkikioskitoimintaa
https://www.mtv.fi/lyhyet/dac8d232b17248103e04/video-korhonen-vaalirahakohu-nakkikioskitoimintaa
Näin vaalirahakohu järkytti keskustaa
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000378646.html
Vaalirahakohu – muistamattomuutta vai valehtelua?
Keskustan ex-puoluesihteeri Korhonen Ylellä: Minua ei koskaan syytetty mistään vaalirahoituksesta – "Kivittäjät saisivat lopulta kertoa, mikä jäi kertomatta"
Nykyinenkin sote-malli päätyy perustuslain vastaisena kiviseinään, sote-asiantuntijana työskentelevä Jarmo Korhonen sanoo
Vaalirahakohu ja valtionyhtiöt: Kuka tuki ketä
https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/vaalirahakohu-ja-valtionyhtiot-kuka-tuki-keta/
20-8-14-Torkkolan-vaaliraharaportti.pdf
https://www.hssaatio.fi/wp-content/uploads/2014/08/20-8-14-Torkkolan-vaaliraharaportti.pdf
Vanhanen: En tiedä mitään vaalirahoista
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001573455.html
Vain kolme miestä pyöritti vaalirahoja
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001573428.html
Valtionyhtiöiden vaalirahakohu laajenee
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001643088.html
Etujärjestöt: Vaalirahakohu ei vaikuta suhdetoimintaan
https://www.kaleva.fi/etujarjestot-vaalirahakohu-ei-vaikuta-suhdetoimint/2425820
Vaalirahakohu: Säätiöiden perusta horjuu
https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/vaalirahakohu-saatioiden-perusta-horjuu/
Vuosi 2009 oli Suomen valtiontaloudessa dramaattinen käännekohta, jolloin pitkään jatkunut ylijäämä vaihtui historiallisen suureen romahdukseen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena.
Talouden keskeiset luvut 2009
BKT:n romahdus: Bruttokansantuote supistui ennätykselliset 8,2 % (aiempi arvio 7,8 %). Tämä oli itsenäisyyden ajan jyrkin laskuvuosi.
Viennin syöksy: Talouden peruspilari, vienti, romahti peräti 24,3 %. Toukokuussa vienti oli jopa 41 % pienempi kuin vuotta aiemmin.
Alijäämä: Julkinen talous kääntyi alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Alijäämä oli 2,2 % suhteessa BKT:hen, kun edellisenä vuonna se oli ollut 4,2 % ylijäämäinen.
Valtionvelka: Valtion velkaantuminen kiihtyi nopeasti. Vuoden 2009 lopussa valtionvelan määrä oli noin 62,6 miljardia euroa (n. 34 % suhteessa BKT:hen).
Merkittävät vaikutukset ja toimet
Verotulojen väheneminen: Valtion verotulot laskivat keskimäärin 8 % kulutuksen ja yritystoiminnan hiipuessa.
Elvytys: Valtio pyrki tukemaan taloutta muun muassa alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa lokakuussa 2009, mikä vähensi verotuloja noin 40 miljoonaa euroa kyseisenä vuonna.
Budjettitalous: Alkuperäinen vuoden 2009 talousarvio oli vielä 153 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta lisätalousarvioiden myötä se päätyi lopulta 5,6 miljardia euroa alijäämäiseksi.
Vuosi 2009 oli Suomessa vilkas kulttuurivuosi, jota värittivät erityisesti suuret musiikkitapahtumat, elokuvafestivaalit ja kansainvälinen näkyvyys.
Tässä ovat vuoden 2009 merkittävimmät kulttuuripoiminnat Suomessa:
Musiikki ja suurtapahtumat
Euroviisut: Suomea edusti Moskovassa Waldo's People kappaleella "Lose Control". Yhtye voitti Suomen karsinnat tammikuussa 2009.
Myydyimmät albumit: Vuoden suosituimpia levyjä olivat saksalaisen The Baseballsin Strike!, Lauri Tähkän & Elonkerjuun Tänään ei huomista murehdita! Se käAnna Puun esikoisalbumi.
Kesäfestivaalit: Perinteiset suurtapahtumat, kuten Helsingin juhlaviikot, Pori Jazz ja Kotkan Meripäivät, vetivät satojatuhansia kävijöitä.
Elokuva ja festivaalit
Helsingin elokuvafestivaalit keräsivät runsaasti yleisöä vuonna 2009:
Rakkautta ja anarkiaa oli suurin elokuvatapahtuma yli 51 000 kävijällä.
DocPoint(dokumenttielokuvafestivaali) keräsi noin 28 000 katsojaa.
Espoo Ciné veti puoleensa yli 27 000 elokuvien ystävää.
Merkittäviä ilmiöitä
Musiikkivuosi 2009: Vuosi muistetaan myös useista merkittävistä julkaisuista ja uutisista suomalaisella musiikkikentällä.
Kulttuurin kuluttaminen: Vuoden aikana keskusteltiin muun muassa varttuneen väestön osallistumisesta kulttuuritapahtumiin, mikä näkyi esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tehdyissä tutkimuksissa.
Vuosi 2009 oli suomalaisessa urheilussa historiallinen erityisesti jalkapallon ja talvilajien osalta. Suomi isännöi merkittäviä kansainvälisiä arvokisoja ja saavutti menestystä niin joukkue- kuin yksilölajeissa.
Tässä ovat vuoden 2009 merkittävimmät urheiluhetket Suomessa:
Historialliset arvokisat Suomessa
Taitoluistelun EM-kilpailut: Helsinki toimi tammikuussa EM-kisaisäntänä. Laura Lepistö voitti historiallisen Euroopan mestaruuden ja Susanna Pöykiö otti pronssia, mikä teki kisoista suomalaisittain jättimenestyksen.
Jalkapallon naisten EM-kotikisat: Suomi isännöi naisten EM-lopputurnausta elokuussa 2009. Suomen "Helmarit" etenivät puolivälieriin saakka, mikä nosti naisjalkapallon suosiota merkittävästi
Joukkueurheilun kohokohdat
Pikkuhuuhkajien EM-debyytti: Suomen alle 21-vuotiaiden miesten maajoukkue pelasi ensimmäistä kertaa EM-lopputurnauksessa Ruotsissa Markku Kanervan johdolla
Jääkiekon SM-liiga: JYP voitti seurahistoriansa ensimmäisen Suomen mestaruuden kaadettuaan finaaleissa Kärpät
Veikkausliiga: HJK palasi mestaruuskantaan kuuden vuoden tauon jälkeen varmistaen seuran 22. mestaruuden
Yksilöurheilun menestys
Aino-Kaisa Saarinen: Hiihdon MM-kisoissa Liberecissä Saarinen oli kisojen kuningatar voittaen kolme kultamitalia (10 km, parisprintti ja viesti) sekä pronssia. Hänet valittiin myöhemmin Vuoden urheilijaksi 2009
Yleisurheilun MM-Berliini:Suomen ainoan mitalin toi Matti Mononen, joka sijoittui seiväshypyssä neljänneksi (myöhemmin mitalisijat elivät doping-hylkäysten myötä, mutta Berliini muistetaan haastavana kisoina suomalaisille).
Moottoriurheilu: Mikko Hirvonen taisteli rallin maailmanmestaruudesta loppuun asti, häviten Sébastien Loebille vain yhdellä pisteellä.
Suomessa järjestetyt maailmancupit
Maaliskuun superviikonloppu: Lahdessa järjestettiin perinteiset Salpausselän kisat (hiihto, mäkihyppy, yhdistetty) ja Kuopiossa jatkettiin mäkiviikkoa
Levi World Cup: Alppihiihdon pujottelun maailmancup avattiin marraskuussa Kittilän Levillä.
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2009?
Vuonna 2009 Kalajoella valmistauduttiin historialliseen muutokseen, kun kaupunki valmisteli ja hyväksyi kuntaliitoksen Himangan kanssa. Vuosi huipentui maakuntarajojen siirtymiseen ja uusien kylttien vaihtamiseen vuoden viimeisinä päivinä.
Tässä ovat vuoden 2009 keskeisimmät tapahtumat Kalajoella:
Historiallinen kuntaliitos
Liitoksen hyväksyminen: Kalajoen kaupunginvaltuusto ja Himangan kunnanvaltuusto hyväksyivät maaliskuussa 2009 kuntien yhdistymisen
Maakuntarajojen siirto: Kyseessä oli Suomen ensimmäinen lääninrajat ylittävä liitos. Vuoden 2009 lopussa Himanka siirtyi Keski-Pohjanmaalta osaksi Pohjois-Pohjanmaata, ja rajojen muuttumisesta kertovat kyltit vaihdettiin 30. joulukuuta
Uusi Kalajoki: Liitoksen myötä tammikuun 1. päivänä 2010 syntyi uusi, noin 12 500 asukkaan Kalajoki.
Tapahtumat ja matkailu
Kalajoen Juhannus: Kesän 2009 suurtapahtuma keräsi jälleen tuhansia juhlijoita Hiekkasärkille. Päälavan kansainvälisenä tähtenä nähtiin saksalainen teknoyhtye Scooter
Kadunmiehen testipäivät: Kesäkuussa järjestettiin suosittu moottoriurheilutapahtuma, jossa yleisö pääsi testaamaan ajoneuvoja ja seuraamaan esityksiä
Hallinto ja kehitys
Kaupungin johto: Kalajoen kaupunginjohtajana jatkoi vuonna 2000 tehtävässään aloittanut Jukka Puoskari
Matkailun kasvu: Hiekkasärkkien alueen kehittäminen jatkui aktiivisena; 2000-luvun alun jälkeen alueen vuodepaikkakapasiteetti oli tasaisessa kasvussa kohti nykyistä laajuuttaan
Kalajoella urheiluvuosi 2009 painottui erityisesti suuriin kansallisiin kilpailuihin ja paikallisten seurojen aktiivisuuteen. Hiekkasärkät tarjosivat puitteet monille kesätapahtumille.
Tässä ovat vuoden 2009 merkittävimmät urheilutapahtumat ja saavutukset Kalajoella:
Arvokisat ja suurtapahtumat
SM-hirvenjuoksut: Kalajoen Junkkarit järjesti hirvenjuoksun SM-kilpailut elokuussa 2009. Tapahtuma kokosi paikkakunnalle runsaasti kilpailijoita eri puolilta Suomea.
Hiekkasärkkien rannikkotapahtumat: Perinteiset rantalajit, kuten beach volley ja hiekalla pelattava jalkapallo, täyttivät dyynejä kesäkuukausina.
Paikallinen seuramenestys
Junkkarit HT (Jääkiekko): Kalajoen ylpeys Junkkarit HT pelasi kaudella 2008–2009 Suomi-sarjassa, joka on Suomen kolmanneksi korkein sarjataso. Joukkue on perinteisesti ollut yksi sarjan kärkipään ryhmistä.
Kalajoen Junkkarit (Yleisurheilu ja hiihto):Seura jatkoi vahvaa juniorityötään. Esimerkiksi vuonna 2009 syntyneet ikäluokat ovat myöhemmin nousseet esiin kansallisissa tilastoissa.
Moottoriurheilu
Kadunmiehen testipäivät:Kesäkuun alussa Kalajoen lentokentällä järjestetty tapahtuma veti puoleensa kiihdytysajon ja moottoriurheilun ystäviä ympäri maakuntaa
Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2009?
Vuonna 2009 Raution kylässä Kalajoella elettiin merkittävää murrosvaihetta, jota hallitsivat paikallinen aktiivisuus ja valmistautuminen suuriin hallinnollisiin muutoksiin.
Tässä ovat vuoden 2009 keskeisimmät asiat Rautiossa:
Kuntaliitoksen vaikutukset
Kalajoki–Himanka-liitos: Vaikka Rautio oli liittynyt Kalajokeen jo vuonna 1973, vuoden 2009 aikana tehty päätös Himangan liittymisestä Kalajokeen vaikutti myös rautiolaisiin. Kylän asema osana laajentuvaa "Suur-Kalajokea" vahvistui, ja palveluverkoston tulevaisuus oli keskusteluissa esillä
Kylätoiminta ja yhteisö
Aktiivinen kyläyhdistys: Raution kyläyhdistys jatkoi vuonna 2009 vahvaa työtään kylän elinvoimaisuuden eteen. Rautio on tunnettu "vuoden kylä" -perinteistään (valittu valtakunnalliseksi vuoden kyläksi 2001), ja 2000-luvun lopulla toiminta keskittyi erityisesti peruspalveluiden, kuten koulun ja kaupan, säilyttämiseen.
Tapahtumat: Kylällä järjestettiin perinteisiä tapahtumia, kuten markkinoita ja talkoita, jotka keräsivät yhteen niin vakituiset asukkaat kuin vapaa-ajan asukkaatkin.
Urheilu ja vapaa-aika
Raution Kisailijat (RK): Kylän oma urheiluseura oli aktiivinen erityisesti hiihdon ja yleisurheilun saralla. Vuonna 2009 seuran junioritoiminta oli vilkasta, ja paikalliset ladut sekä urheilukenttä olivat kovassa käytössä Raution Kisailijat.
Luonto ja retkeily: Vääräjoen alueen virkistyskäyttö ja kalastusmahdollisuudet olivat rautiolaisille tärkeitä, ja joen kunnostushankkeet sekä luontomatkailun kehittäminen olivat esillä osana laajempaa Kalajoen alueen kehitystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti