Neuvostoliiton pääsihteeri Mihail Gorbatsov saapui viralliselle valtiovierailulle Suomeen lokakuun 25:pnä. Gorbatsov piti Finlandia-talossa puheen, jossa hän sanoi Neuvostoliiton varauksetta tunnustavan Suomen puolueettomuuden. Hän antoi myös tunnustusta Suomen roolille kansainvälisessä politiikassa, jossa Suomi vaikuttaa aktiivisena rauhan asian ajajana. Gorbatsov puuttui myös ydinaseiden rajoittamisen tarpeellisuuteen. Hän vahvisti, että Neuvostoliitto poistaisi 1990 kaikki ydinasein varustetut skellusveneet Itämeren alueelta. Linnassa pitämässään virallisessa päivällispuheessa Mihail Gorbatsov sanoi: ”Haluan terrvehtiä puolueetonta Suomea”. Hän ohitti Paasikiven-Kekkosen linjan ja jakoi suoraan tunnustusta valtiojohdolle. Suomen puolueettomuus asi tunnustusta jatkossakin. Valtion päämiesten yhteisessä julistuksessa Suomi määriteltiin puolueettomaksi pohjoismaaksi. Lehdistöhaastattelussa vieras sanoi, ettei puolueettomuuden tunnustaminen muuta Neuvostoliiton suhtautumista Suomeen. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsovin ja Suomen presidentin Mauno Koiviston väliset keskustelut koskivat suurimmaksi osaksi maiden välistä välttämätöntä yhteistyötä kaupan, teollisuuden ja ympäristökysymysten aloilla. Vierailun aikana allekirjoitettiin myös useita yhteistyösopimuksia. Keskusteluissa kävi ilmi, että Neuvostoliitto piti Itä-Euroopassa tapahtuvia muutoksia maiden sisäisinä ratkaisuina.
Tammikuu
1. tammikuuta – Nuijamaan kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin. Pietarsaaren maalaiskunnan viralliseksi nimeksi tuli kunnan ruotsinkielinen nimi Pedersöre.
5. tammikuuta – Neuvostoliitto myönsi virallisesti, että vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen tärkeimpiin johtajiin kuulunut Lev Trotski murhattiin vuonna 1940 Josif Stalinin nimenomaisesta käskystä.
7. tammikuuta – Akihitosta tuli Japanin keisari Hirohiton kuoltua.
9. tammikuuta − Nokia ilmoitti lopettavansa TV-vastaanottimien tuotannon Salossa ja siirtävänsä sen Länsi-Saksaan. Entiseen Saloran tehtaaseen yhdistettiin Mobiran tehdas ja siellä aloitettiin matkapuhelimien tuotanto.
10. tammikuuta – Kuuban joukot alkoivat vetäytyä Angolasta.
16. tammikuuta – Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat saapui kaksipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen ja tapasi maan koko poliittisen johdon sekä arkkipiispa John Vikströmin. Vierailua sävyttivät erittäin tiukat turvatoimet.
17. tammikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea esitti uuden arvion maan johtoon 1930- ja 1940-luvuilla kuuluneesta Andrei Ždanovista. Häntä luonnehdittiin "Stalinin oikeaksi kädeksi" ja yhdeksi Stalinin ajan terrorin keskeisistä järjestäjistä.
20. tammikuuta – George H. W. Bush seurasi Ronald Reagania Yhdysvaltain presidenttinä.
23. tammikuuta − Poliisi ryhtyi maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä tutkimaan rovaniemeläisessä Poro ja Riista Oy:ssä paljastuneita väärinkäytöksiä. Yhtiön todettiin toimittaneen markkinoille suuria määriä pilaantunutta poronlihaa. Maaliskuussa paljastui lisäksi, että yhtiö oli syyllistynyt veropetokseen nostamalla valtion vientitukea eli liikevaihtoveron palautusta väärin perustein.
24. tammikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy teloitettiin sähkötuolissa.
30. tammikuuta – Yhdysvaltain lähetystö evakuoitiin Kabulissa.
Helmikuu
1. helmikuuta – Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.
2. helmikuuta – Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi.
3. helmikuuta – Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.
3. helmikuuta – Paraguayta 35 vuotta yksinvaltaisesti hallinnut kenraali Alfredo Stroessner syöstiin vallasta.
3. helmikuuta – Presidentti Risto Rytin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
10. helmikuuta – Kansanedustaja Urpo Leppänen erosi SMP:stä ja perusti oman Vapaat demokraatit -eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin hän liittyi Liberaaliseen Kansanpuolueeseen, jonka ainoa kansanedustaja hänestä tuli.
14. helmikuuta – Iranin johtaja Ajatolla Khomeini kehotti muslimeja tappamaan Saatanalliset säkeet -romaanin kirjoittajan Salman Rushdien.
15. helmikuuta – Viimeiset neuvostojoukot poistuivat Afganistanin alueelta. Tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta maassa raivonneeseen sisällissotaan.
17.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
24. helmikuuta – Ajatolla Khomeini lupasi kolme miljoonaa dollaria Salman Rushdien surmaajalle.
25. helmikuuta – Kouluammuskelutapaus Raumanmeren yläasteella
Maaliskuu
2. maaliskuuta – 12 Euroopan yhteisön maata kielsi kloorifluorihiilivetyjen (freonit) valmistuksen vuosisadan loppuun mennessä.
3. maaliskuuta – Veikko "Jammu" Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.
8. maaliskuuta – Puolan hallitus syytti Neuvostoliittoa Katynissa toisen maailmansodan aikana tehdystä noin 4500 puolalaisen upseerin joukkomurhasta. Neuvostoliitto oli toistuvasti väittänyt murhaa saksalaisten tekemäksi.
14. maaliskuuta – Presidentti George Bush kielsi rynnäkkökiväärien tuonnin Yhdysvaltoihin.
16. maaliskuuta – Tieto-Finlandia -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. Sen sai professori Erik Tawaststjerna viisiosaisesta Jean Sibeliuksen elämäkerrasta.
17. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen Mikkelin läänin maaherraksi kesäkuun alussa eläkkeelle siirtyvän Uki Voutilaisen tilalle. Kortesalmen tilalle eduskuntaan tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut Pentti Kettunen.
23. maaliskuuta – Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittivat havainneensa kylmäfuusion Utahin yliopistossa.
24. maaliskuuta – Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä Prinssi Williamin salmessa Alaskassa.
27. maaliskuuta – Neuvostoliitossa järjestettiin ensimmäiset uuden kansanedustajain kongressin vaalit, joissa ehdokkaina oli muitakin kuin kommunistisen puolueen jäseniä.
31. maaliskuuta – Pariisin tunnetuin matkailunähtävyys, Eiffel-torni, täytti 100 vuotta.
Huhtikuu
7. huhtikuuta – Neuvostoliiton sukellusvene Komsomolets upposi Barentsinmerellä.
15. huhtikuuta – Hillsboroughin jalkapallokentällä Englannissa tuomari keskeytti Liverpoolin ja Nottingham Forestin pelin kuuden minuutin jälkeen. Raivostuneet fanit ryntäsivät kentälle ja 96 ihmistä sai väentungoksessa surmansa.
17. huhtikuuta – Solidaarisuudesta tuli tuomioistuimen päätöksellä laillinen riippumaton ammattiliitto. Yhdysvallat ilmoitti heti tämän jälkeen ryhtyvänsä antamaan Puolalle taloudellista apua.
18. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan neuvoston jäseneksi.
20. huhtikuuta – Adolf Hitlerin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
21. huhtikuuta − Rovaniemeläinen Poro ja Riista Oy teki konkurssin. Yhtiön poronliha- ja veropetosjutut olivat herättäneet huomiota vuoden alkupuolella.
27. huhtikuuta – Noin 150 000 opiskelijaa kokoontui Pekingin Tiananmenin aukiolle viranomaisten nimenomaisesta kiellosta huolimatta. Mielenosoitus oli suurin 40 vuoteen.
28. huhtikuuta – Tiedekeskus Heureka avattiin Vantaan Tikkurilassa.
Toukokuu
2. toukokuuta – Unkari ryhtyi purkamaan Itävallan vastaisella rajalla sijainnutta, 1960-luvulla rakennettua hälytyslaittein varustettua aitaa, koska se oli "teknisesti ja poliittisesti vanhentunut".
5. toukokuuta – Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen.
6. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Lausannessa Sveitsissä.
9. toukokuuta – Unkarin 77-vuotias puoluejohtaja Janos Kadar siirrettiin eläkkeelle. Kadar kuoli heinäkuun alussa.
16. toukokuuta – Eräät armeijan ryhmittymät yrittivät syöstä vallasta Etiopian diktaattorin Mengistu Haile Mariamin tämän ollessa vierailulla Itä-Saksassa.
18. toukokuuta – Viron korkein neuvosto tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan, jonka nojalla Viro liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940.
21. toukokuuta – Koijärvi-liike vietti 10-vuotisjuhlaansa Forssan Koijärvellä.
22. toukokuuta – Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi. Egypti oli erotettu järjestöstä vuonna 1979 sen solmittua rauhansopimuksen Israelin kanssa.
26. toukokuuta – Raili ja Reima Pietilän suunnittelema rakennuskokonaisuus valmistui Tampereen Hervannassa. Nyt tulivat valmiiksi terveyskeskus, elokuvateatteri ja kirjasto. Kirkko, vapaa-aikakeskus ja ostoskeskus oli otettu käyttöön jo kymmenen vuotta aiemmin.
28. toukokuuta – Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.
30. toukokuuta – Tiananmenin aukiolla opiskelijamielenosoittajat pystyttivät kymmenmetrisen "Demokratian jumalatar" -patsaan.
30. toukokuuta – Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea tunnusti, että entinen pääministeri Imre Nagy oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu vuonna 1958 tekaistujen syiden nojalla. Nagy haudattiin uudelleen valtiollisin kunnianosoituksin 16. kesäkuuta.
Kesäkuu
2. kesäkuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi Johannes Virolaiselle valtioneuvoksen arvonimen. Virolainen oli kuudes arvonimen saaja Suomen itsenäisyyden aikana.
2. kesäkuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti eduskunnan oikeusasiamiehen Olavi Heinosen Korkeimman oikeuden presidentiksi. KKO:n edellinen presidentti Curt Olsson jäi eläkkeelle.
3. kesäkuuta – Ajatolla Khomeini kuoli.
4. kesäkuuta – Neuvostoliitossa Baskiriassa lähellä Ulu-Teliakia tapahtui räjähdys kahden junan sytyttäessä kaasuputkesta vuotaneen kaasun. Räjähdyksessä sai surmansa 575 ja 623 sai vammoja.
4. kesäkuuta – Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä. Tapaus herätti länsimaissa tyrmistyksen ja suuttumuksen aallon.
6. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.
6. kesäkuuta − Oopperalaulaja Martti Talvela nimitettiin Suomen Kansallisoopperan johtajaksi vuoden 1991 alusta lukien ja pääjohtajaksi elokuun 1992 alusta lukien. Talvela menehtyi kuitenkin äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Juvalla heinäkuun lopulla.
7. kesäkuuta – Rancho Secon ydinvoimala suljettiin kansanäänestyksellä Yhdysvalloissa.
8. kesäkuuta − Enonkosken, Heinäveden ja Savonrannan kuntien alueille perustettiin Koloveden kansallispuisto.
11. kesäkuuta – Kiinan johtaja Deng Xiaoping ja pääministeri Li Peng kiittivät Kiinan kansanarmeijan sotilaita "erinomaisesta suorituksesta" näiden tukahdutettua "vastavallankumouksellisen" opiskelijamielenosoituksen.
11. kesäkuuta – Työväen Urheiluliitto (TUL) vietti 70-vuotisjuhlaansa Helsingissä.
13. kesäkuuta − Suomeen perustettiin uusi vasemmistopuolue, joka otti nimekseen Rauhan ja Sosialismin puolesta − Kommunistinen Työväenpuolue. Puolueen johtajaksi valittiin entinen kansanedustaja Markus Kainulainen.
20. kesäkuuta − Valtionyhtiö Valvilla päätti lopettaa villankehruun Hyvinkäällä ja supistaa tuotantoa Turussa tuotteiden heikentyneen menekin vuoksi.
24. kesäkuuta – Kiinan puoluejohtaja Zhao Ziyang erotettiin tehtävistään syytettynä opiskelijamielenosoituksen tukemisesta. Uudeksi puoluejohtajaksi nimitettiin kovan linjan Jiang Zemin.
30. kesäkuuta – Prikaatikenraali Omar Hasan Ahmad al-Bashir johtama vallankaappaus syöksi pääministeri Sadiq al-Mahdin vallasta Sudanissa.
Heinäkuu
2. heinäkuuta – Andreas Papandreu erosi Kreikan pääministerin tehtävistä. Uuden hallituksen muodosti Tzanis Tzannetakis.
3. heinäkuuta − Espanjan kuningas Juan Carlos I ja kuningatar Sofia saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
6. heinäkuuta – Unkarin hallitus julisti entiselle pääministerille Imre Nagylle ja muille vuoden 1956 kansannousun johtajille langetetut kuolemantuomiot mitättömiksi ja poliittisista syistä annetuiksi.
8. heinäkuuta – Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan. Tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle "erilaisista teistä sosialismiin".
9. heinäkuuta − Yhdysvaltain presidentti George Bush ja rouva Barbara Bush saapuivat Puolaan viralliselle vierailulle, jonka aikana he tapasivat Solidaarisuus-liikkeen johtajan Lech Walesan tämän kotona Gdańskissa. George Bush lupasi Yhdysvalloilta talousapua Puolalle 100 miljardin dollarin arvosta.
14. heinäkuuta – Ranskassa vietettiin vallankumouksen 200-vuotispäivää.
17. heinäkuuta – Itävalta jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisölle, mutta asetti jäsenyytensä ehdoksi puolueettomuutensa säilymisen.
19. heinäkuuta − Nicaraguassa juhlittiin vallankumouksen ja diktaattori Anastasio Somoza Debaylen syrjäyttämisen 10-vuotispäivää.
21. heinäkuuta − Burman sotilashallitus kiristi sotatilalakia ja muutti maan nimen Myanmarin liitoksi.
27. heinäkuuta – Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.
28. heinäkuuta – Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 75 vuotta. Sota oli alkanut Itävalta-Unkarin julistettua sodan Serbialle.
29. heinäkuuta − Iranin parlamentin puhemies Ali Akbar Hashemi Rafsanjani valittiin maan uudeksi presidentiksi. Samalla lakkautettiin pääministerin virka ja lisättiin presidentin valtaoikeuksia.
31. heinäkuuta – Helsingin metron Kontulan ja Mellunmäen välinen osuus valmistui. Se avattiin liikenteelle syyskuun alussa.
Elokuu
5. elokuuta − Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi valittiin Suomen Kristillisen Liiton uudeksi puheenjohtajaksi Esko Almgrenin tilalle.
6. elokuuta – Kansanedustaja Heikki Riihijärvi valittiin Suomen maaseudun puolueen uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Pekka Vennamon tilalle Porissa pidetyssä puoluekokouksessa.
9. elokuuta − Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.
14. elokuuta − Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.
17. elokuuta – Puolan parlamentti tuomitsi Puolan osallistumisen Tšekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968.
20. elokuuta − 51 ihmistä hukkui Thames-joella Lontoossa hiekkaproomun törmättyä huvialukseen, joka upposi.
22. elokuuta – Puolan kommunistipuolue tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan.
23. elokuuta – Baltian ketju: kaksi miljoonaa ihmistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa seisoi Vilnan–Tallinnan tiellä pitäen toisiaan käsistä. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen solmimisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta.
26. elokuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Neptunuksen.
27. elokuuta – Viisi räjähtäviä kemikaaleja sisältänyttä neuvostoliittolaista, Keski-Eurooppaan matkalla ollutta säiliövaunua syttyi palamaan Haminan ratapihalla. Lähiympäristöstä evakuoitiin liki 200 asukasta. Henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka sammutustöitä haittasi veden puute. Onnettomuus herätti keskustelun vaarallisten aineiden kauttakuljetuksista Suomen rautateillä.
30. elokuuta – Riihimäen junaturma: pikajuna ja tavarajuna törmäsivät Riihimäen eteläpuolella.
Syyskuu
1. syyskuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteensa Panamaan ja asetti ehdoksi suhteiden palauttamiselle Panaman johtajan Manuel Noriegan kukistamisen.
1. syyskuuta – Toisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
8. syyskuuta − 55 ihmistä kuoli norjalaisen Convair Metropolitan -potkuriturbiinikoneen syöksyessä mereen Tanskan pohjoisrannikolla.
8. syyskuuta − Etiopian hallitus ja sitä vastaan taistelleiden Eritrean sissien johtajat aloittivat rauhanneuvottelut Yhdysvaltain entisen presidentin Jimmy Carterin välityksellä.
9. syyskuuta – Mielenosoittajat vaativat demokraattisia uudistuksia Saksan demokraattisen tasavallan Leipzigissa.
9. syyskuuta − SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.
10. syyskuuta – Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.
11. syyskuuta − Nepalin kuningas Birendra aloitti valtiovierailun Suomessa.
12. syyskuuta − Svean hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Olof Palmen murhasta syytettyä Christer Petterssonia vastaan.
14. syyskuuta − Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta.
19. syyskuuta – Kansanedustajat Kimmo Sasi (Kok.), Heikki Rinne (SDP), Urpo Leppänen (Vade), Eero Paloheimo (Vihr.) ja Päivi Varpasuo (Kok.) pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa selvittämään Keskustan puheenjohtajan Paavo Väyrysen toiminnan lainmukaisuuden hänen ollessaan ulkoministerinä syksyllä 1981. Selvityspyynnön aiheutti tuoreessa Ahti Karjalaisen muistelmateoksessa Presidentin ministeri ja jo hieman aiemmin Suomen Kuvalehdessä julkistettu tieto, jonka mukaan Väyrynen neuvotteli ministerineuvos Viktor Vladimirovin kanssa Neuvostoliiton tuesta Karjalaisen presidenttiehdokkuudelle vuoden 1982 vaaleissa.
21. syyskuuta − Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.
22. syyskuuta − SKDL:n kansanedustajat pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa tutkimaan kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomisen ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaisen toiminnan lainmukaisuuden heidän esitettyään valtion sitoumuksia Wärtsilä Meriteollisuuden veloille.
25. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sopivat tuhoavansa 98 % kemiallisista aseistaan.
Lokakuu
1. lokakuuta − Kiinan kansantasavalta vietti 40-vuotisjuhliaan.
3. lokakuuta − Panaman johtajaa Manuel Noriegaa vastaan tehtiin epäonnistunut vallankaappausyritys.
5. lokakuuta – Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle Dalai Lamalle.
5. lokakuuta − Teknillisen Korkeakoulun kylmälaboratorion tutkijaryhmä ilmoitti saavuttaneensa uuden kylmyyden maailmanennätyksen päästyään kahden miljardisosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä.
11. lokakuuta – Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa. Syyttäjä ei valittanut päätöksestä. Pettersson vaati kahden miljoonan kruunun korvauksia kymmenen kuukautta kestäneestä vapaudenriistosta; Ruotsin valtio maksoi hänelle 300 000 kruunua toukokuussa 1990.
14. lokakuuta – SKP (yhtenäisyys) -puolueen puheenjohtaja vaihtui. Eronneen Jouko Kajanojan tilalle valittiin Esko-Juhani Tennilä.
17. lokakuuta – 7,1 richterin maanjäristys San Franciscossa ja Oaklandissa Kaliforniassa; 63 ihmistä sai surmansa.
18. lokakuuta – NASAn Galileo-luotain laukaistiin kohti Jupiteria avaruussukkula Atlantiksesta.
18. lokakuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin eläkkeelle. Uudeksi puoluejohtajaksi valittiin Egon Krenz.
18. lokakuuta − Egypti ja Libya solmivat uudelleen vuonna 1973 katkenneet diplomaattisuhteensa.
23. lokakuuta – Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.
25.–27. lokakuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ja hänen puolisonsa Raisa Gorbatšova tekivät valtiovierailun Suomeen. Vierailun aikana Gorbatšov tunnusti Suomen virallisesti puolueettomaksi.
28. lokakuuta − Kansanedustaja Marja-Liisa Löyttyjärvi valittiin Demokraattisen vaihtoehdon (Deva) puheenjohtajaksi tehtävästä eronneen Kristiina Halkolan tilalle.
31. lokakuuta − Turkin parlamentti valitsi maan uudeksi presidentiksi pääministeri Turgut Özalin. Hänen edeltäjänsä kenraali Kenan Evren oli tullut valtaan vallankaappauksella syyskuussa 1980.
Marraskuu
1. marraskuuta – Liikenneministeri Pekka Vennamo siirtyi Posti- ja telelaitoksen pääjohtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi liikenneministeriksi tuli kansanedustaja Raimo Vistbacka ja Vennamon tilalle eduskuntaan nousi kihlakunnantuomari Gunnar Joutsensaari. Edellinen Posti- ja telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanne siirtyi YK:n alaisen Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) pääsihteeriksi Geneveen.
7. marraskuuta – Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Meriteollisuuden Helsingin telakan johtaja, diplomi-insinööri Martin Saarikangas.
9. marraskuuta – kommunistinen Saksan demokraattinen tasavalta avasi rajansa ja salli kansalaistensa matkustaa vapaasti länteen. Seuraavana päivänä saksalaiset alkavat repiä Berliinin muuria alas.
10. marraskuuta – Bulgarian kommunistisen puoleen johtaja Todor Živkov erosi. Häntä seurannut pääministeri Petre Mladenov muutti puolueen Bulgarian sosialistiseksi puolueeksi.
11. marraskuuta – Latvian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1940. Viron korkein neuvosto teki vastaavan päätöksen seuraavana päivänä.
15. marraskuuta − Kemira ilmoitti luopuvansa Soklin fosforikaivoshankkeesta, koska sen kustannukset olivat nousseet 25 prosenttia kahdessa vuodessa eikä kaivosta pidetty riittävän kannattavana. Kaivos olisi sijoittunut Lappiin Savukosken kunnan koillisosaan.
16. marraskuuta − Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle.
17. marraskuuta – Samettivallankumous alkoi Tšekkoslovakiassa: poliisi tukahdutti rauhanomaisen opiskelijamielenosoituksen Prahassa.
20. marraskuuta – Prahan mielenosoittajien määrä nousi puoleen miljoonaan.
20. marraskuuta – YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin tasan 30 vuotta samaa asiaa koskeneen julistuksen jälkeen.
22. marraskuuta – Beirutissa pommi surmasi presidentti Rene Moawadin.
24. marraskuuta – Tšekkoslovakian puoluejohtaja Milos Jakeš erosi.
28. marraskuuta – Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.
28. marraskuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei Paavo Väyrynen ollut rikkonut ministerivastuulakia neuvotellessaan neuvostodiplomaatti Viktor Vladimirovin kanssa Ahti Karjalaisen presidenttiehdokkuuden tukemisesta syksyllä 1981. Valiokunnan enemmistön mielestä Väyrynen oli toiminut kuitenkin varomattomasti ja ulkoministerin roolille sopimattomalla tavalla. Eduskunta hylkäsi viiden kansanedustajan tekemän muistutuksen Väyrystä vastaan.
30. marraskuuta – Deutsche Bankin Alfred Herrhausen kuoli Punaisen armeijakunnan pommi-iskussa.
30. marraskuuta – Talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
Joulukuu
1. joulukuuta – Saksan demokraattisen tasavallan parlamentti peruutti kommunistisen puoleen johtavan aseman ja pyysi Tšekkoslovakialta anteeksi DDR:n osallistumista vuoden 1968 miehitykseen. Kaksi päivää myöhemmin puolueen johtaja Egon Krenz, politbyroo ja keskuskomitea erosivat.
1. joulukuuta – Sotilaiden vallankaappausyritys Filippiineillä kukistettiin yhdysvaltalaisjoukkojen avulla. Kaappausyrityksessä kuoli yli 50 ihmistä.
1.joulukuuta – Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.
3. joulukuuta – Kylmä sota: tavatessaan Maltalla George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov antoivat julistukset, jossa he totesivat että kylmä sota on mahdollisesti päättymässä.
4. joulukuuta – Varsovan liiton maat Neuvostoliiton johdolla tuomitsivat vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksen.
6. joulukuuta – Marc Lépine, anti-feministi, ampui 14 naista École Polytechnique de Montréal -yliopistossa.
7. joulukuuta – Liettua lakkautti kommunistisen puolueen johtoaseman ensimmäisenä neuvostotasavaltana.
8. joulukuuta – Euroopan yhteisö asettui tukemaan Saksojen yhdistymistä, mutta korosti, että yhdistymisen tuli tapahtua ETYK-prosessin mukaisesti.
10. joulukuuta – Tšekkoslovakian presidentti ja puoluejohtaja Gustáv Husák erosi.
14. joulukuuta – Chilessa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen.
15. joulukuuta – Ruotsalainen autovalmistaja Saab-Scania myi puolet henkilöautotuotannostaan yhdysvaltalaiselle General Motorsille. Kauppaan liittyi GM:n autojen kokoonpanon aloittaminen Uudenkaupungin autotehtaalla.
16. joulukuuta – Liechtenstein jätti jäsenhakemuksen YK:lle.
17. joulukuuta – Brasiliassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 29 vuoteen. Fernando Collor de Mello voitti vaalit.
19. joulukuuta – EY ja EFTA päättivät aloittaa Euroopan talousaluetta (ETA) koskeneet neuvottelut.
20. joulukuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan.
22. joulukuuta – Viikon väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen Ion Iliescusta tuli Romanian presidentti ja Nicolae Ceauşescun valta päättyi.
24. joulukuuta – Neuvostoliiton parlamentti tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen ja siihen liittyneen salaisen lisäpöytäkirjan sekä neuvostojoukkojen marssin Afganistaniin vuonna 1979.
25. joulukuuta – Nicolae Ceauşescu ja hänen vaimonsa Elena teloitettiin.
27. joulukuuta – Egypti ja Syyria solmivat uudelleen vuodesta 1979 poikki olleet diplomaattisuhteensa.
29. joulukuuta – Václav Havel valittiin vapailla vaaleilla Tšekkoslovakian presidentiksi.
29. joulukuuta – Romanian uusi johto ilmoitti maan siirtyneen monipuoluejärjestelmään. Maan nimeksi tuli Romanian tasavalta. Turvallisuuspoliisi Securitate lakkautettiin.
Elävä arkisto 1989
http://yle.fi/haku/default_fi.jsp?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1981&sa=L%C3%B6yd%C3%A4&g1_1.qry=El%C3%A4v%C3%A4+arkisto+1989
Mitä, missä, milloin 1990
Mitä. Missä, milloin 1991
Vuosikirja 1989
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti