tiistai 19. heinäkuuta 2011

Vaihtotaseen alijäämä repeää – karu tulevaisuus


















Syyskesällä oli hallituksen talouspolitiikan epäonnistuminen yhä selvemmin nähtävillä, Paavo Väyrynen kirjoittaa. Tampereella elokuun lopulla pitämässäni puheessa varoitin vakavasti vaihtotaseen alijäämän rajusta kasvusta. Esitin arvion, jonka mukaan kansantalouden ulkomainen velka saattaisi nousta parissa vuodessa noin 30 miljardilla markalla. Ihmettelin sitä, että hallitus oli näissä oloissa tehnyt elvyttävän budjettiesityksen seuraavalle vuodelle. Arvioiin, että budjetin paisuttamisen vuoksi vakautusratkaisun kokonaisuus saattaa itse asiassa pahentaa kansataloutemme tasapainottomuutta. Nämä arviot esitin myös television ajankohtaisohjelmassa, jossa sain tilaisuuden keskustella talouspolitiikasta Ilkka Suomisen kanssa.

Suominen puolusti hallituksen arviota, jonka mukaan vuoden 1988 vaihtotaseen alijäämä tulisi olemaan 8-9 miljardia markkaa ja seuraavan vuoden vaje vain hieman tätä suurempi. Hän katsoi, että tilanne on hallinnassa eikä mitään erityisiä toimenpiteitä tarvita. Suomen Pankin valtuusmiehenä saamiini tietoihin nojautuesn ennustin sille vuodelle 15 miljardin vajetta ja seuraavalle huomattavast tätä suurempaa. Vaadin toimenpiteitä, joilla nopeasti paheneva velkaantumiskierre katkaistaisiin heti alkuunsa.

Jatkoin talouspoliittisia kannanottojani kolumnissani Turun Sanomissa: ”Vakausyrityksen heikoin lenkki on ensi vuoden budjettiesitys. Hallituksen tavoitteena oli, etteivät valtion menot kasvaisi ensi vuonna reaalisesti enempää kuin yhden prosentin. Tämän vuoden varsinaiseen budjettiin verrattuna budjettiesityksen menot kasvavat kuitenkin reaalisesti lähes kuudella prosentilla, kun luvut muutetaan vertailukelpoisiksi. Inflaatipaineiden ja aivan erityisesti vaihtotasekehityksen vuoksi tämä on suorastaan holtiton linja.”
”Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana vaihtotaseen vaje on on ollut jo runsaat 8 miljardia markkaa. Kun vaje on ollut kasvamaan päin, arvioidaan sen kipuavan vuoden loppuun mennessä lähes 15 miljardiin markkaan. Ensi vuodelle ennustetaan vielä suurempaa vajetta kuin tälle vuodelle. Olen pelkästään tyytyväinen, jos toteutuvat luvut ovat näitä pienempiä.
Mitä nämä vaihtotaseen vajetta kuvaavat luvut tarkoittavat? Ne merkitsevät sitä, että elämme tuolla määrällä yli varojemme. Suomessa vientiteollisuus pyörii nyt hyvin ja hinnatkin ovat korkealla. Tästä syntyvän tulonlisän päälle me kansantaloutena otamme tänä vuonna pitkälti yli 10 miljardia velkaa. Investoinnit eivät ole nyt poikkeuksellisen korkealla tasolla, joten otamme velkaa kulutukseen. Yksityinen ja julkinen kulutus yhdessä ylittävät kanstaloutemme tuotantokyvyn. Jossakin on kulutusjuhlat.

Kun Suomen kansantalous nyt huippusuhdanteen oloissa nopesti velkaantuu, olemme kasaamassa tuleville vuosille melkoisia vaikeuksia. Aivan lähivuosina vaihtotase on saatava tasapainoon ja velkaantuminen loppumaan. Tuolloin ulkoiset olosuhteet ovat todennäköisesti nykyisiä huonommat. Ja tuolloin meillä on hoidettavina myös lisävelan aiheuttamat kasvaneet korkomenot. Kun vaihtotaseongelmat ovat lisäksi rakenteellisesti pahenemassa, olemme joutumassa melkoiseen ahdinkoon.

Nykyinen tilanne muistuttaa kaikessa oleellisessa sitä, jossa elimme 1970-luvun puolivälissä. Inflaativauhti oli silloin toki korkeampi kuin nyt, mutta vaihtotaseen vaje on jo ylittämässä 1970-luvun ennätykset. Edessämme on samankaltainen hevoskuuri, jolla tasapainottomuudet hoidettiin viime vuosikymmenellä. Jos hallitus olisi ollut viisas, se olisi tarttunut kansantalouden tasapaino-ongelmiin heti keväällä 1987. Nyt hallituksen toimenpiteet aluksi jopa lisäsivät taloutemme tasapainottumuutta. Eikä vakauttamisyritys vielä korjaa tilannetta, vaan se hidastaa huonoa kehitystä.

Hallituksen paljon puhuttu verouudistussuunnitelma on sekä sisällön että ajoituksen puolesta suorastaan vahingollinen. Nyt on jo päätetty talletusten verotuksen kiristämisestä tavalla, joka väistämättä heikentää säästämishalukkuutta. Lisää on luvassa. Ministeri Liikanen sanoi talletusten verottamisen koskevan esitystä annettaessa, että esitys on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Myöhemmin ruuvia on siis tarkoitus kiristää. Kokonaisverouudistukseen sisältyy myös osinkojen tulojen verotuksen lisääminen. Kokonaisverotuudistus lisää tuntuvasti yritysten verotaakkaa, julkaistujenkin suunnitelmien mukaan useammalla miljardilla markalla. Myös metsätalouden ja maatalouden verotusta kiristetään.

Yrityssektorista ja säästämisestä kertyvät valtion lisääntyneet verotulot on tarkoitus siirtää marginaaliverouudistuksen kautta lähinnä suurituloisten ihmisten tuloverotuksen keventämiseen eli niin sanottujen kulutusjuhlien rahoittamiseen. Tämä veropolitiikka on täydellisessä ristiriidassa taloudellisen tilanteen asettamien vaatimusten kanssa, Yleensäkään ei ole viisasta lisätä yritystoiminnan ja säästämisen verotusta. Lähivuosien tilanteessa se on mieletöntä. Hallitus markkinoi verouudistustaan nimenomaan palkansaajille edullisena verotuksen rakenteen muutoksena. Tässä suhteessa hallitus pettää kansaa – ehkä itseäänkin, Paavo Väyrynen kirjoittaa.

Lähdeaineistoa: Paavo Väyrynen On totuuden aika 2 ISBN 951-0-18840-9

1 kommentti:

Anderson Morris kirjoitti...

Oletko ajatellut saada lainaa? Vakavasti tarvitset kiireellistä lainan aloittaa oman yrityksen? Oletko velkaa? Tämä on tilaisuutesi saavuttaa toiveesi tarjoamme henkilökohtaisia lainoja, yritysten lainoja ja yritysluottojen ja kaikenlaiset lainojen korko 2% lisätietoja ota yhteyttä sähköpostitse (andmoris38@gmail.com)