Osaran aukeat
https://www.youtube.com/watch?v=VNVhqz3-sNU
Osaran aukeat -dokumentti tarjoaa historiallisen ja nykypäivään ulottuvan katsauksen Länsi-Euroopan suurimpaan yhtenäiseen avohakkuualueeseen, joka sijaitsee Pudasjärven ja Posion kuntien alueella (0:08). Video yhdistää arvokasta paikallishistoriaa, entisten savottalaisten muistoja sekä Metsähallituksen nykyistä näkökulmaa metsien hoitoon ja monikäyttöön.
Tässä on kattava analyysi videon keskeisistä teemoista ja sisällöstä:
1. Historiallinen tausta ja hakkuiden laajuus
Suunnaton mittakaava: Alue käsittää yli 20 000 hehtaaria avohakkuita, joista noin kaksi kolmasosaa sijoittuu Pudasjärven ja yksi kolmasosa Posion puolelle (0:08). Hakkuut alkoivat vuonna 1947 ja päättyivät 1963 Ahvenvaaran lohkoon, jossa otettiin käyttöön alueen ensimmäinen traktori (0:22). Puuta korjattiin kaikkiaan 1,2 miljoonaa kuutiometriä (6:41).
Nimen tausta: Alue sai nimensä Metsähallituksen pääjohtajana vuonna 1952 aloittaneelta metsätieteen tohtori Nils Osaralta, vaikka hakkuut olivat alkaneet jo ennen hänen virkakauttaan (0:22).
"Jätemetsien" uudistaminen: Alueet olivat ennen suursavotoita harsintahakkuilla käsiteltyjä, huonokuntoisia paksusammalkuusikoita (niin sanottuja "itsemurhakuusikoita"), joiden luontainen uudistaminen koettiin mahdottomaksi (0:45).
2. Sosiaalinen ja taloudellinen merkitys sotien jälkeen
Pula-ajan pelastus ja työllistäminen: Sodasta palanneilla miehillä oli valtava pula työstä, asunnoista ja elannosta (1:28). Suursavotat perustettiin vastaamaan tähän huutavaan yhteiskunnalliseen hätään (2:18).
Paikallistalouden kulta-aika: Hakkuut toivat elinkeinoja vuosikausiksi kyläkaupoille, takseille, linja-autoille ja majoitusta tarjoaville pirtteihin (19:45). Alueella liikkui myös paljon savotalta toiselle kulkevia "lentojätkiä" (21:07).
Raskas työ ja huolto: Videolla muistellaan vaativia uittourakka-aikoja Livojoella, kämppien rakentamista sekä raskaita muonituskuljetuksia, joita tehtiin hevosilla ja reillä kesät talvet tiettömien taipaleiden taakse (4:18).
3. Alueen metsittäminen ja luonnon kiertokulku
Skeptisyys ja kritiikki: Aikanaan järeitä avohakkuita ja niitä seuranneita kulotuksia arvosteltiin kovasti (2:46). Paikalliset ja lehdistö puhuivat "tuhopoltoista" ja ennustivat, ettei alue enää metsity, vaan muuttuu tundraksi (3:35).
Metsänhoidon menetelmät: Vaara kerrallaan edenneissä töissä käytettiin avohakkuun jälkeen kulotusta, kylvöä ja istutusta (1:06). 1950-luvun puolivälissä mukaan tulivat Caterpillar-traktorit etulaikkureineen (6:23). Vain alle 10 % alasta vaati myöhemmin täydennysviljelyä (15:23).
Uudet elinkeinot: Hakkuiden ja kulotusten jälkeen alueille nousi valtavat puolukka- ja hillamaat, joista tuli paikallisille erittäin merkittävä käteistulon lähde marjaostajien kautta (23:51). Myös riistakannat (riekot, teeret ja hirvet) runsastuivat huomattavasti (23:22).
4. Nykytila ja tulevaisuuden näkymät
Nelinkertainen kasvu: Ennustetun tundran sijaan alueella kasvaa nyt tuottava talousmetsä (3:35). Puuston määrä on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä, ja sen kasvu on nelinkertaistunut lähtötilanteeseen verrattuna (16:18). Harvennushakkuista on jo saatu uutta puutavaraa 0,8 miljoonaa kuutiometriä (15:43).
Monimuotoisuus ja suojelu: Nykypäivän metsätaloudessa painotetaan ekologisuutta ja monikäyttöä (17:42). Alueelta on löydetty ja kokonaan suojeltu noin 600 hehtaaria arvokkaita luontokohteita (16:41).
Yhteistyö: Metsäasiantuntijat tekevät maastossa päivittäin pieniä monimuotoisuutta lisääviä päätöksiä (kuten säästöpuuryhmät ja vesiensuojelukaistaleet) (18:34). Lisäksi Pohjois-Suomen erityispiirteenä jokaisesta leimikosta ja maanmuokkauksesta neuvotellaan aina porotalouden kanssa (18:18).
Yhteenveto
Dokumentti kuvaa onnistuneesti historian ja nykypäivän välistä kontrastia. Se osoittaa, miten sodanjälkeisen ajan äärimmäinen taloudellinen ja yhteiskunnallinen pakko sanelevat kovat ratkaisut, jotka nykyisen tietämyksen valossa vaikuttavat rajuilta (1:06). Videon lopputulema ja haastateltavien veteraanien viesti on kuitenkin myönteinen: pelättyä ympäristökatastrofia ei tullut, vaan alueesta kasvoi elinvoimainen ja monikäyttöinen metsä, joka loi pohjan alueen silloiselle hyvinvoinnille (2:53).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti