Miksi Suomesta lähdettiin Amerikkaan?

 

Analysoi tämä video

Miksi Suomesta lähdettiin Amerikkaan?

https://www.youtube.com/watch?v=ZtzjDfddR6I

Miksi sadattuhannet suomalaiset jättivät kotinsa, perheensä ja kaiken tutun taakseen lähteäkseen Amerikkaan? Mikä sai tavalliset ihmiset matkustamaan tuhansien kilometrien päähän kohti tuntematonta tulevaisuutta? 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Suomesta lähti suuri joukko siirtolaisia etsimään parempaa elämää. Köyhyys, toimeentulon epävarmuus, maanpuute ja toive paremmista ansioista ajoivat ihmisiä Atlantin toiselle puolelle. Amerikka lupasi mahdollisuuksia, mutta todellisuus ei aina vastannut odotuksia. Tässä historiallisessa dokumentissa selvitämme, miksi suomalaiset lähtivät Amerikkaan, millainen heidän matkansa oli ja millaista elämää he rakensivat uudessa kotimaassaan. Tutustumme Michiganin kuparikaivoksiin, amerikansuomalaisiin yhteisöihin, siirtolaisuuden huippuvuosiin sekä niihin vaikeuksiin ja tragedioihin, joita suuren muuttoaallon historiaan kuului. Osa suomalaisista palasi kotimaahansa. Monet jäivät Amerikkaan pysyvästi. Heidän tarinansa elävät edelleen jälkeläisissä, kulttuurissa ja historiassa. Tämä on kertomus toivosta, rohkeudesta, koti-ikävästä ja päätöksistä, jotka muuttivat kokonaisia sukupolvia. Olisiko sinulla ollut rohkeutta jättää kaikki taaksesi ja lähteä Amerikkaan? Kerro ajatuksesi kommenteissa. Jos pidät Suomen historiasta ja historiallisista dokumenteista, tilaa kanava ja jätä videolle tykkäys. Huomautus: Dokumentissa käytetään historiallisia arkistokuvia sekä visuaalisia rekonstruktioita. Rekonstruktiot havainnollistavat aikakauden tapahtumia, eivätkä ole alkuperäistä historiallista kuvamateriaalia.

Suomesta lähdettiin Amerikkaan ensisijaisesti taloudellisten syiden, kuten köyhyyden, toimeentulon epävarmuuden, maaseudun väestönkasvun ja viljelysmaan puutteen vuoksi (0:42). 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa sadat tuhannet suomalaiset suuntasivat Atlantin yli etsimään parempia ansioita ja mahdollisuuksia, joita kotimaa ei pystynyt tarjoamaan (0:12).

Ohessa on tarkempi analyysi videon sisällöstä, siirtolaisuuden syistä, matkan kulusta ja elämästä uudessa maassa:

Siirtolaisuuden keskeiset syyt

• Taloudelliset tekijät ja väestönkasvu: Maaseudun väestö kasvoi nopeasti, mutta teollisuus ei työllistänyt kaikkia eikä viljelysmaata riittänyt kaikille lapsille (0:42). Perintöjärjestelyt ja toimeentulon yleinen epävarmuus pakottivat monet etsimään muita vaihtoehtoja (1:51).

• Nälkävuodet perintönä: Vuosien 1866–1868 suuret nälkävuodet osoittivat maatalousyhteiskunnan haavoittuvuuden ja saivat ihmiset arvioimaan tulevaisuuttaan uudelleen (0:42).

• Poliittinen paine: 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Venäjän keisarikunnan tiukentunut ote (kuten vuoden 1899 helmikuun manifesti) ja vuoden 1901 asevelvollisuuslaki lisäsivät pelkoja joutumisesta Venäjän armeijaan, mikä vauhditti joidenkin nuorten miesten lähtöä (15:49).

• Amerikan houkutukset: Tietoa rautateistä, metsätöistä ja kaivoksista liikkui lehdissä, markkinoilla ja etenkin Amerikan-kirjeissä (1:00). Kirjeiden mukana tullut matkaraha tai valmiiksi maksettu lippu synnytti usein niin sanottua ketjusiirtolaisuutta, jossa tulijat seurasivat tuttujansa samoille seuduille (1:27).

⛵ Matka tuntemattomaan

• Pohjanmaa keskuksena: Muuttoliikkeen pääalueeksi nousi erityisesti Pohjanmaa (Vaasan lääni), jossa yhdistyivät tilojen rajallisuus ja varhaiset yhteydet Amerikkaan (4:28).

• Matkareitit: Aluksi matka taitettiin usein Pohjanlahden satamien kautta Tukholmaan ja Göteborgiin, josta jatkettiin Englannin kautta kohti Liverpoolia (7:17). Vuodesta 1891 alkaen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö aloitti säännölliset kuljetukset Hangosta suoraan Englantiin (7:32).

• Olot laivalla: Valtameren ylitys kesti yleensä noin kaksi viikkoa (8:16). Arkea määrittivät ahtaus, matkan rasitukset, merisairaus ja vieraat kielet (8:01).

• Uuden elämän portti: Suuri osa siirtolaisista saapui New Yorkin Ellis Islandin kautta, jossa tehtiin terveystarkastuksia ja arvioitiin maahantuloedellytyksiä (8:58). Osa kulki myös Bostonin ja Kanadan satamien kautta (9:49).

⛏️ Elämä ja yhteisöt Amerikassa

• Raskas työ: Suomalaiset päätyivät usein kovaan ruumiilliseen työhön, kuten Michiganin kuparikaivoksiin, Minnesotan rautamalmikaivoksille ja Suurten järvien metsätyömaille (10:02). Nuoret naiset löysivät itsenäistä toimeentuloa erityisesti kotiapulaisina, pesuloissa ja tekstiiliteollisuudessa (11:36).

• Yhteisön rakentaminen: Vieraassa maassa suomalaiset loivat tuttua ympäristöä rakentamalla kirkkoja, työväentaloja, raittiusseuroja ja saunoja (10:41). Omilla sanomalehdillä ja osuuskaupoilla oli suuri merkitys yhteisöjen yhdistäjinä (10:41). Vuonna 1896 perustettiin myös Suomi College kieliperinnön ja koulutuksen tueksi (13:43).

• Tragediat ja kiistat: Työoloista syntyneet ristiriidat johtivat laajoihin lakkoihin, kuten vuoden 1913 Michiganin kuparialueen lakkoon (19:26). Tämän lakon aikana koettiin Italian Hallin tragedia Calumetissa jouluaatona 1913, jolloin valheellisen palohälytyksen aiheuttamassa tungoksessa kuoli 73 ihmistä, joista suurin osa oli lapsia (19:42).

? Muuttoliikkeen hiipuminen ja perintö

• Rajoitukset: Ensimmäinen maailmansota hiivutti muuttoaaltoa (21:00). 1920-luvulla Yhdysvallat otti käyttöön tiukat maakohtaiset kiintiöt, minkä vuoksi osa suomalaisista suuntasi matkansa Kanadaan (erityisesti Ontarioon) (21:44).

• Paluumuutto: Kaikki eivät jääneet Amerikkaan pysyvästi (22:31). Huomattava osa palasi Suomeen tuoden mukanaan säästöjä, työkaluja, uusia työtapoja sekä kulutustottumuksia (22:44).

• Vaikutus nykypäivään: Siirtolaisuus muutti Suomea, kun kylät menettivät nuoria aikuisia mutta saivat rahalähetyksiä ja uusia vaikutteita (25:01). Yhdysvalloissa suomalaisten jäljet näkyvät edelleen paikannimissä, sukuarkistoissa ja alueellisessa kulttuurissa erityisesti Michiganissa ja Minnesotassa (25:16).

Suomalaisten sijoittumisesta eri osavaltioihin

Yhdysvaltoihin muuttaneet suomalaiset siirtolaiset asettuivat pääasiassa maan pohjoisosiin eli Keskilänteen ja Luoteisrannikolle. Nämä alueet valikoituivat ennen kaikkea työmahdollisuuksien (kaivokset, metsätyöt ja vapaa viljelysmaa) perusteella, mutta myös siksi, että niiden ilmasto ja luonto muistuttavat paljon Suomea.

Suomalaisten sijoittuminen ja tärkeimmät keskukset jakautuvat osavaltioittain seuraavasti:

Michigan: Tässä osavaltiossa on historiallisesti asunut eniten suomalaisten jälkeläisiä. Erityisesti osavaltion pohjoisosa, Kuparisaari (Keweenaw Peninsula), veti puoleensa kymmeniä tuhansia suomalaisia Michiganin kuparikaivosten työntekijöiksi. Alueelle syntyi vahvoja suomalaiskaupunkeja, kuten Hancock, jonne perustettiin amerikansuomalaisten henkinen keskus Suomi College.

Minnesota: Toinen valtava suomalaiskeskus. Suomalaiset sijoittuivat aluksi rautakaivoksille (kuten Mesabi Rangen alueelle), mutta siirtyivät sieltä nopeasti raivaamaan omia maatilojaan (farmareiksi). Minnesotassa sijaitsee muun muassa maankuulu suomalaisalue Stanton Township.

Wisconsin: Kuuluu niin sanottuun Amerikan suomalaisvyöhykkeeseen (Finnish American Border) yhdessä Michiganin ja Minnesotan kanssa. Täällä suomalaiset toimivat pääasiassa maanviljelijöinä ja metsätyöläisinä.

Ohio: Erityisesti Ashtabulan satamakaupunki ja sen ympäristö kehittyivät merkittäviksi suomalaisyhteisöiksi, joissa miehet työskentelivät usein satamalaitureilla ja laivojen lastaajina.

Länsirannikko ja Luoteisosa

• Washington ja Oregon: Suomalaiset hakeutuivat Tyynenmeren rannikolle erityisesti kalastuksen, satamatöiden ja suurten metsätyömaiden perusteella. Washingtonissa tunnettuja suomalaiskeskuksia olivat muun muassa Aberdeen ja Seattle. Oregonissa suomalaisia asettui runsaasti Astorian kalastuskaupunkiin Columbia-joen suulle. [1]

Itärannikko ja teollisuuskaupungit

• New York: Suomalaisia asettui runsaasti New Yorkin kaupunkiin, erityisesti Brooklynin Sunset Parkin alueelle, jota kutsuttiin nimellä Finntown. Kaupungeissa suomalaiset miehet työskentelivät rakennuksilla (kuten pilvenpiirtäjien pystytyksessä) ja naiset kotiapulaisina sekä tekstiiliteollisuudessa.

• Massachusetts: Fitchburgin ja Worcesterin kaltaiset teollisuuskaupungit vetivät puoleensa suomalaisia tehtaiden ja louhosten työntekijöiksi. Fitchburg muodostui yhdeksi itärannikon aktiivisimmista amerikansuomalaisen kulttuuri- ja järjestöelämän keskuksista.

Muut merkittävät alueet

• Florida: Huomattavasti myöhemmin (pääasiassa 1940-luvulta alkaen) Floridaan, erityisesti

  Lake Worthin ja Lantanantilin alueelle, syntyi suuri suomalaisyhteisö. Alueelle muutti sekä Suomesta suoraan tulleita että eläkepäiviään viettäviä Pohjois-Amerikan muiden osavaltioiden suomalaisia (ns. talvilintuja).

• Pohjois- ja Etelä-Dakota: Varhaiset siirtolaiset hakeutuivat Dakotan preerioille Homestead Act -maanjakolain houkuttelemina perustamaan omia fArmejaan.

Nykyään Yhdysvalloissa asuu arviolta noin 680 000 – 700 000 suomalaistaustaista ihmistä, ja vaikka sulautuminen amerikkalaiseen yhteiskuntaan on ollut vahvaa, suomalaiset juuret, saunaperinteet ja paikannimet näkyvät edelleen selkeimmin juuri Michiganin ja Minnesotan kaltaisissa pohjoisissa osavaltioissa.

Minne rautiolaiset muuttivat 669 rautiolaista

669 rautiolaista siirtolaista muuttivat pääasiassa Pohjois-Amerikkaan (Yhdysvaltoihin ja Kanadaan) (22:02).

Kalajokeen nykyisin kuuluva Rautio oli tyypillistä keskipohjalaista siirtolaisaluetta. Sieltä lähdettiin sankoin joukoin Atlantin toiselle puolelle erityisesti vuosien 1870–1920 välisenä suurena muuttoaaltona. Raution hautausmaalla on myös oma vuonna 1980 pystytetty Siirtolaisuudessa kuolleiden rautiolaisten muistomerkki kunnioittamassa näiden matkaajien muistoa.

Rautiolaiset siirtolaiset sijoittuivat muiden keskipohjalaisten tavoin pääosin seuraaville alueille:

1. Keskilännen kaivos- ja metsäalueet (Yhdysvallat)

Suurin osa alueen lähtijöistä hakeutui tuttujen verkostojen perässä (ketjusiirtolaisuus) niin sanotulle Amerikan suomalaisvyöhykkeelle (5:45).

Michigan: Erityisesti osavaltion pohjoisosa eli Kuparisaari (mm. Hancock ja Calumet), jonka kuparikaivokset tarjosivat raskaasta työstä hyvää palkkaa (2:56).

Minnesota: Erityisesti rautamalmia tuottavat kaivosalueet (kuten Mesabi Range) sekä alueet, joilta siirtolaiset saivat hankittua edullisesti omaa viljelysmaata (esim. Cokato) (3:27).

2. Teollisuus- ja satamakaupungit

Osa rautiolaisista päätyi rannikoiden suuriin kasvukeskuksiin, joissa töitä oli tarjolla rakennuksilla, tehtaissa ja palvelusaloilla (11:36):

• Itärannikko: New York (mm. Brooklynin suomalaisalueet) (13:43) sekä Massachusettsin teollisuuskaupungit (11:36).

Kuinka moni rautiolainen palasi takaisin Suomeen?

Yleisen siirtolaisuustutkimuksen ja Pohjanmaan alueellisten tilastojen valossa noin 20–30 prosenttia rautiolaisista siirtolaisista palasi takaisin Suomeen (22:31).

Kun otetaan huomioon, että Rautiosta lähti suuren muuttoliikkeen aikana (vuodesta 1866 alkaen) maailmalle kaikkiaan 889 siirtolaista, tarkoittaa tämä prosenttiosuus arviolta noin 180–260 paluumuuttajaa.

Paluumuuttoon ja palanneiden määrään vaikuttivat seuraavat asiat:

• Määräaikainen tavoite: Monet rautiolaiset nuoret lähtivät Amerikkaan alun perinkin vain "ansaitsemaan Amerikan dollareita". Tarkoituksena oli tehdä muutama vuosi raskaasti töitä kaivoksilla tai metsätyömailla (1:00), säästää rahaa ja palata takaisin kotikylään ostamaan omaa maata, maksamaan velkoja tai perustamaan perhe (6:23).

• Keskipohjalainen ilmiö: Keskipohjalaisten ja laajemminkin suomenkielisten pohjalaisten siirtolaisten keskuudessa paluumuutto oli yleisempää kuin esimerkiksi ruotsinkielisillä siirtolaisilla, jotka usein ostivat maata ja jäivät valtameren taakse pysyvämmin perheineen.

• Kotiseudun kehittäminen: Palanneiden rautiolaisten mukana kylään virtasi paitsi rahaa, myös uutta osaamista, työkaluja, maailmankatsomusta ja kulttuurisia vaikutteita, jotka auttoivat kehittämään alueen maataloutta ja yhteisöelämää (22:44).

Loput noin 70–80 prosenttia rautiolaisista lähtijöistä jäi pysyvästi uudelle mantereelle – he perustivat perheitä, sulautuivat osaksi amerikkalaista tai kanadalaista yhteiskuntaa, ja heidän jälkeläisensä asuvat siellä edelleen (23:52).

Miten Amerikan dollarit vaikuttivat Raution seudun talouteen?

Amerikan dollarit toimivat elintärkeänä taloudellisena moottorina ja nykyaikaistajana Raution seudulla 1800-luvun lopulta aina 1930-luvulle saakka. Koska Keskipohjanmaa ja Kalajokilaakso olivat Suomen vilkkaimpia siirtolaisalueita, valtameren takaa lähetetyillä ja tuoduilla rahoilla oli välitön vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen ja perheiden arkeen.

Videon kuvaaman siirtolaisuushistorian sekä paikallishistoriallisten tutkimusten valossa Amerikan dollareilla oli alueen talouteen neljä keskeistä vaikutusta:

1. Tilojen lunastus ja maatalouden modernisointi

• Oman maan hankinta: Monelle rautiolaiselle nuorelle lähtö oli keino katkaista köyhyyskierre ja kerätä varoja oman tilan ostamiseen kotikylästä (6:23). Dollareilla lunastettiin perintötiloja muilta sisaruksilta, maksettiin velkoja ja ostettiin lisämaata.

• Uudet koneet ja rakennukset: Amerikassa ansaituilla rahoilla kunnostettiin Raution vanhoja maalaistaloja ja rakennettiin uusia (22:44). Lisäksi paluumuuttajat hankkivat rahoillaan uutta maatalousteknologiaa ja työkaluja (23:35), mikä tehosti perinteistä keskipohjalaista maanviljelystä.

2. Velkojen maksu ja "siirtolaispääoma"

• Matkalippujen kuittaaminen: Noin joka kolmas siirtolainen lähti matkaan velkarahalla. Ensimmäiset Amerikassa ansaitut dollarit menivätkin usein takaisin Suomeen kotikylän sukulaisille tai tuttaville, joilta matkalipun hinta oli lainattu.

• Pankkitalletukset: Ne siirtolaiset, jotka aikoivat palata, lähettivät säästöjään säännöllisesti suomalaisiin pankkeihin. Tämä kasvatti paikallisten pankkien talletuskantoja ja toi alueelle rahoituspääomaa, jota voitiin lainata eteenpäin paikallisille yrittäjille.

3. Kotiväen toimeentulon turvaaminen (Rahalähetykset)

• Arjen pelastusrengas: Valtameren takaa lähetettiin suuria määriä käteistä rahaa suoraan Suomeen jääneille perheenjäsenille ja iäkkäille vanhemmille (17:16). Nämä "Amerikan dollarit" auttoivat rautiolaisia perheitä selviämään katovuosista, maksamaan veroja ja kattamaan perustarpeita, kuten ruokaa ja vaatetusta.

4. Ketjusiirtolaisuuden rahoittaminen

• Uudet matkaliput: Merkittävä osa dollareista palasi takaisin kiertoon siten, että jo Amerikkaan asettuneet rautiolaiset ostivat niillä uusia laivalippuja tai lähettivät matkarahaa sisaruksilleen ja naapureilleen (1:15). Tämä ylläpiti tiivistä muuttoliikettä ja loi jatkuvan valuuttavirran Amerikan ja Raution välille (5:45).

Pähkinänkuoressa voidaan sanoa, että Amerikan dollarit pelastivat monta rautiolaista perhettä täydelliseltä köyhyydeltä ja loivat pohjan sille vaurastumiselle, joka mahdollisti seudun maatalouden siirtymisen uuteen aikakauteen tervatalouden kuihtumisen jälkeen.