perjantai 18. helmikuuta 2011

Vuosi 1982 – Koivisto perii valtakunnan


















Koivisto oli kansansuosikki ja todennäköinen voittaja. Oli tärkeätä olla tekemättä virheitä ja hänellä oli varaa olemalla tekemättä juuri mitään. Vaalitaistelussa ei syntynyt muuta kiistaa kuin se, kuka osasi ylevimmin sanakääntein vannoa ulkopoliittista oikeaoppisuuttaan ja parlamentaarista mielenlaatuaan. Ehdokkaiden kesken oli niin vähän poliittisia eroja, että vaali käytiin poliittisen karisman varassa. Koivisto oli ylivoimainen siinä lajissa, mutta myös Virolainen menestyi hyvin. Peräti kolmannes SKDL:n kannattajista siirtyi jo valitsijamiesvaalissa Koiviston tueksi, samoin lähes puolet SMP:sta. Kivistö kehotti jo ennen vaalitoimitusta valitsijamiehiään äänestämään Koivisto jo ensimmäisellä kierroksella. Koiviston viileä eleganssi suorastaan villiinnytti lehdistön. Ja juuri valitun presidentin kaulaan kapsahtava tytär oli ennen kokematon näky, joka lämmitti oudosti. Syntyi vaikutelma, että oli tapahtunut poliittisesti ja henkisesti suurempikin muutos kuin tapahtuikaan.

Tammikuu
4. tammikuuta – Euroopan yhteisön maiden ulkoministerit varoittivat kokouksessaan Brysselissä Varsovan liittoa miehittämästä Puolaa, mutta päättivät pidättyä Neuvostoliiton vastaisista talouspakotteista.
10. tammikuuta – Paavi Johannes Paavali II arvosteli Vatikaanissa pitämässään puheessa kovin sanoin Puolan johtoa siitä, että kansalaisia pakotettiin antamaan omantuntonsa ja vakaumuksensa vastaisia julistuksia työpaikan menettämisen uhalla.
13. tammikuuta – Air Floridan Boeing 737 törmäsi siltaan Washington (DC):ssa ja putosi Potomac-jokeen surmaten 78 ihmistä.
13. tammikuuta – Hallitus teki periaatepäätöksen Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänien perustamisesta. Uusien läänien oli määrä aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 1985 alussa.
17.−18. tammikuuta – Suomessa järjestettiin presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
20. tammikuuta – Imatran kihlakunnanoikeus tuomitsi neljä Finnvalcon hallituksen jäsentä sakkoihin yhteistoimintalain rikkomisesta.
21. tammikuuta – Yhdysvallat esti Israelin tuomitsevan päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa. Päätöslauselma sisälsi pakotteita Israelia vastaan sen liitettyä Golanin kukkulat alueisiinsa joulukuussa 1981.
27. tammikuuta – Mauno Koivisto valittiin Suomen presidentiksi.
28. tammikuuta – Italian terrorismin vastaiset joukot vapauttivat James L. Dozierin 42 päivän vankeudesta Punaisilta prikaateilta.
31. tammikuuta – Espanjassa ilmoitettiin yli 250 ihmisen kuolleen ja noin 16 000 saaneen eriasteisia myrkytysoireita toukokuun 1981 alusta lähtien heidän nautittuaan eräiden liikkeiden myymää myrkyllistä ruokaöljyä. Useita kymmeniä henkilöitä oli pidätetty asian vuoksi.

Helmikuu
1. helmikuuta – Senegal ja Gambia muodostivat löyhän valtioliiton.
2. helmikuuta – Haman verilöyly Syyriassa, 20 000 ihmistä surmattiin.
5. helmikuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtokunnan jäsenen, tohtori Ahti Karjalaisen pankin pääjohtajaksi maaliskuun alusta lukien. Karjalainen oli hoitanut pääjohtajan tehtäviä viransijaisena Koiviston ollessa pääministerinä. Uudeksi johtokunnan jäseneksi Koivisto nimitti johtokunnan varajäsenen Seppo Lindblomin.
12. helmikuuta − Harmaahylje eli halli rauhoitettiin Suomessa.
14. helmikuuta – Tyrvään kirkko Vammalassa vaurioitui pahoin tulipalossa.
15. helmikuuta – Öljynporauslautta Ocean Ranger upposi myrskyssä Newfoundlandin edustalla Kanadan rannikolla, 84 ihmistä menehtyi.
15. helmikuuta − Suomen ensimmäisen aikakauslehden, Om konsten att rätt behaga, ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Lehteä oli ilmestynyt Turussa 16 numeroa runsaan neljän kuukauden ajan.
19. helmikuuta – Arkkipiispa Mikko Juva ilmoitti yllättäen jäävänsä eläkkeelle syyskuun alussa.
19. helmikuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti uuden, Kalevi Sorsan johtaman hallituksen. Edellinen, viimeiset ajat Eino Uusitalon johtama hallitus ehti istua tasan tuhat vuorokautta ja oli noussut juuri ennen eroaan hallitusten ikätilaston kolmannelle sijalle.
23. helmikuuta – Espanjan hallitus kansallisti Rumasan.
24. helmikuuta – Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski syytti Puolan kommunistisen puolueen keskuskomitean kokouksessa pitämässään puheessa Yhdysvaltain hallitusta maailmanrauhan vaarantamisesta.

Maaliskuu
3. maaliskuuta – Ranskan presidentti Francois Mitterrand aloitti valtiovierailun Israelissa ensimmäisenä merkittävänä eurooppalaisena valtionpäämiehenä. Vierailu ei kuitenkaan juuri parantanut Ranskan ja Israelin suhteita, jotka olivat olleet kireät vuoden 1967 sodasta lähtien, varsinkaan kun Mitterrand vaati Israelia tunnustamaan palestiinalaisten oikeuden omaan valtioon. Varoen ärsyttämästä arabimaita liiaksi Mitterrand ei käynyt Itä-Jerusalemissa eikä Jordanjoen länsirannalla.
4. maaliskuuta – Kuopion kaupunki täytti 200 vuotta.
6. maaliskuuta − Kairossa tuomittiin kuolemaan kuusi Egyptin presidentin Anwar Sadatin murhaan osallistunutta sotilasta.
6. maaliskuuta − SDP:n kansanedustaja Tellervo M. Koivisto kuoli. Hänen tilalleen tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut ekonomi Riitta Järvisalo.
10. maaliskuuta – Yhdysvallat asetti Libyan öljyn kauppasaartoon syyttäen sitä terrorismin tukemisesta.
10. maaliskuuta – Astronomia: kaikki yhdeksän planeettaa olivat samanaikaisesti Auringon samalla puolella.
11. maaliskuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Risto Leskinen siirtyi eläkkeelle.
11. maaliskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi ohjeen, jonka mukaan valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin voidaan valita vain alle 70-vuotiaita. Tavoitteeksi asetettiin ikärajan alentaminen 67 vuoteen. Olavi Lindblom joutui jättämään Enso-Gutzeitin hallintoneuvoston ensimmäisenä tämän ohjeen nojalla.
17. maaliskuuta – Helsingin hovioikeus antoi varoituksen kahdelle merivartijalle Viikinki-huviveneen uppoamista koskeneessa oikeusjutussa. Merivartijoiden virhearvioinneilla ei todettu olleen välitöntä syy-yhteyttä kymmenen nuoren hukkumiseen Viikinki-veneen upottua Hangon vesillä syyskuussa 1978, mutta viranomaisten yhteydenpito tapauksen aikana katsottiin hyvin puutteelliseksi.
19. maaliskuuta – Falklandin sota: argentiinalaiset joukot nousivat maihin Etelä-Georgian saarella, mikä ennakoi sotaa.
20. maaliskuuta – Ajatollah Khomeini ilmoitti Iranin uudenvuoden kunniaksi, että 12–18-vuotiaat koulupojat saivat osallistua Basij-joukkoihin ja taistella maansa puolesta.
23. maaliskuuta – Efraín Ríos Montt tukijoineen kaappasi vallan Guatemalassa.
23. maaliskuuta – Helsingin Sanomat erotti toimittaja Aarno Laitisen ja antoi varoituksen viidelle muulle toimittajalle heidän osuudestaan kohutun Tamminiemen pesänjakajat -kirjan tekoon.
25. maaliskuuta – Olavi J. Mattila eroaa Valmetista.
26. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto erotti Uudenmaan läänin maaherran Kaarlo Pitsingin virastaan. Ero tuli voimaan heti.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan uusi tieliikennelaki, jossa mm. määrättiin suojakypärä pakolliseksi moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Myös ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina säästä riippumatta tuli pakolliseksi. Laki korvasi vuodelta 1957 olleen vanhan lain.
2. huhtikuuta – Falklandin sota: Argentiina miehitti Falklandinsaaret.
7. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto sanoi Ruotsin radiolle ja televisiolle antamassaan haastattelussa suhtautuvansa myönteisesti presidentin valtaoikeuksien vähentämiseen ja valtiosäännön uudistamiseen.
16. huhtikuuta – Olavi Lindblom erotetaan Enso-Gutzeitin hallintoneuvostosta.
17. huhtikuuta – Kanadan uusi perustuslaki määräsi täydellisen itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
24. huhtikuuta – Saksan liittotasavalta voitti Harrogatessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestetyt Euroviisut. Suomen edustaja Kojo kappaleella "Nuku pommiin" tuli viimeiseksi ja sai 0 pistettä.
25. huhtikuuta – Israel vetäytyi Siinailta rauhansopimuksen mukaan.
27. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Ruotsiin.
30. huhtikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi. Uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi nimitettiin kansanedustaja Vappu Taipale. Södermanin tilalle eduskuntaan nousi Pertti Paasio.
30. huhtikuuta – Työtuomioistuimen presidentti Antti Suviranta nimitettiin Korkeimman hallinto-oikeuden uudeksi presidentiksi.

Toukokuu
1. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Avro Vulcan nousi Ascensionin tukikohdasta ja pommitti Port Stanleyn lentotukikohtaa.
2. toukokuuta – Falklandin sota: ydinsukellusvene HMS Conqueror upotti argentiinalaisen risteilijän General Belgranon.
2. toukokuuta – Puolan hallitus lievensi poikkeustilamääräyksiä. Muun muassa öinen ulkonaliikkumiskielto kumottiin.
4. toukokuuta – Argentiinalaiset Tulimaan Río Grandesta lähteneet hävittäjät osuivat ohjuksin HMS Sheffield (D80) -ohjushävittäjään, joka vaurioiduttuaan upposi merenkäynnissä 10. toukokuuta.
7. toukokuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti esittää eduskunnalle ns. arkipyhien siirtämistä takaisin entisille paikoilleen.
8. toukokuuta – Kanadalainen Formula 1 -kuljettaja Gilles Villeneuve sai surmansa Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa sattuneessa onnettomuudessa.
10. toukokuuta – Välimiesoikeus totesi Aarno Laitisen irtisanomisen Helsingin Sanomien poliittisen toimittajan tehtävistä laittomaksi ja määräsi Sanoma Oy:n maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Laitinen siirtyi Hymy-lehden pakinoitsijaksi.
15. toukokuuta – Aarne Saarinen luopui Suomen Kommunistisen puolueen puheenjohtajuudesta ylimääräisessä edustajakokouksessa ja hänen seuraajakseen valittiin Jouko Kajanoja. Varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo menetti paikkansa puolueen enemmistösiipeen kuuluvalle Seppo Toiviaiselle. Saarinen arvosteli pitämässään puheessa kovin sanoin Neuvostoliiton kommunistista puoluetta sekaantumisesta SKP:n sisäisiin asioihin.
18. toukokuuta – Kalevi Sorsa ohitti Urho Kekkosen pääministerivuorokausien määrässä ja hänestä tuli Suomen pitkäaikaisin pääministeri.
21. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallinen merijalkaväki ja laskuvarjojoukot valtasivat San Carlosin lahden Falklandinsaarilla.
23. toukokuuta − Helsingin poliisilaitos muutti uusiin tiloihin Pasilaan Aleksanterinkadulta, jonka varrella se oli toiminut vuodesta 1826 saakka.
24. toukokuuta − Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin KGB:n päällikkö Juri Andropov nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeriksi. Jo ennestään puolueen politbyroohon kuulunutta Andropovia alettiin pitää puoluejohtaja Leonid Brežnevin todennäköisenä seuraajana.
25. toukokuuta − Suomen yksikamarinen eduskunta vietti 75-vuotisjuhliaan, joihin osallistui istuvien kansanedustajien ja ulkomaisten vieraiden lisäksi noin 250 entistä kansanedustajaa.
25. toukokuuta − Niin sanotun Koijärvi-jutun oikeuskäsittely alkoi Tammelan kihlakunnanoikeudessa. Istuntoon oli haastettu 112 luonnonsuojelijaa, joista osa oli alaikäisiä.
28. toukokuuta – "Rocky III:n" ensi-iltaesitys, pääosassa nähtiin Sylvester Stallone.
28. toukokuuta − Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori Jouko Turkka nimitettiin korkeakoulun rehtoriksi.
29. toukokuuta – Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojääkärit löivät suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmäisessä maataistelussa.
30. toukokuuta – Espanja liittyi NATO:on ensimmäisenä maana sitten Saksan liittotasavallan 1955.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – Helsingin metro aloitti säännöllisen liikennöinnin.
1. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto vastaanotti lähes 2,5 miljoonan henkilön allekirjoittaman yhteispohjoismaisen vetoomuksen ydinaseettoman Pohjolan puolesta.
4. kesäkuuta – Tapiolan kirkkoherra Samuel Lehtonen valittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi eläkkeelle jäävän Aimo T. Nikolaisen seuraajaksi.
6. kesäkuuta – Libanonin sota alkoi: Israelin joukot Ariel Sharonin johtamina valtasivat Etelä-Libanonin ja etenivät Beirutiin asti. Operaation peitenimenä oli "Rauha Galileaan".
6. kesäkuuta – Teuvan vanhainkoti tuhoutui tulipalossa. Kaikki laitoksessa hoidettavina olleet 63 vanhusta saatiin turvaan. Paloa epäiltiin murhapoltoksi.
8. kesäkuuta – Ruotsin pääministeri Thorbjörn Fälldin vaati YK:n aseidenriisuntakokouksessa ydinaseettoman Pohjolan perustamista.
12. kesäkuuta – 750 000 ihmistä osoitti mieltään ydinaseita vastaan New Yorkin Keskuspuistossa.
13. kesäkuuta – Saudi-Arabian kuningas Fahd nousi valtaistuimelle veljensä Khaledin kuoleman jälkeen.
13. kesäkuuta – Italialainen Formula 1 -kuljettaja Riccardo Paletti sai surmansa Kanadan GP:n lähdössä törmättyään paalupaikalle sammuneeseen Didier Pironin autoon.
14. kesäkuuta – Falklandin sota päättyi: britit etenivät Port Stanleyn laitamille edettyään saaren läpi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuivat ja muodollinen rauhansopimus solmittiin samana päivänä.
17. kesäkuuta – Argentiinan presidentti, kenraali Leopoldo Galtieri erosi virastaan Falklandin sodassa kärsityn tappion vuoksi.
19. kesäkuuta – Liberaalisen Kansanpuolueen puoluekokous hyväksyi puolueen liittymisen Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi. Keskustapuolue sitoutui maksamaan vakaviin talousvaikeuksiin joutuneen LKP:n velat. Liberaalien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anneli Kivitie valittiin Keskustan eduskuntaryhmän kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.
19. kesäkuuta − Kansanedustaja Esko Almgren valittiin Suomen Kristillisen Liiton uudeksi puheenjohtajaksi Raino Westerholmin tilalle.
19. kesäkuuta − Tasavallan presidentin tytär ekonomi Assi Koivisto ja ekonomi Jari Komulainen vihittiin avioliittoon Naantalin Kultarannassa.
22. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin murhayrityksestä syytetty John Hinckley todettiin syyntakeettomaksi hänen vakavan mielenvikaisuutensa vuoksi.
22. kesäkuuta – Tampereella avattiin Amurin työläismuseokortteli.
22. kesäkuuta – SKDL:n kansanedustaja Ilkka-Christian Björklund jätti eduskunnan siirtyessään Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeriksi. Hänen tilalleen tuli Markus Kainulainen.
24. kesäkuuta – Koivisto nimittää John Vikströmin arkkipiispaksi.
25. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan myönsi eron ulkoministeri Alexander Haigille ja nimitti hänen tilalleen George Shultzin. Ulkoministerin vaihdoksen ennustettiin merkitsevän suurvaltasuhteiden jyrkkenemistä entisestäänkin ja Lähi-idän politiikan uudelleenarviointia.
30. kesäkuuta − Korkein oikeus tuomitsi vuorineuvos Armas Puolimatkan kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen virkamiehen lahjomisesta. Turun hovioikeus oli aiemmin tuominnut Puolimatkan sakkoihin.

Heinäkuu
1. heinäkuuta – Yhdistymiskirkon johtaja Sun Myung Moon meni naimisiin 4 150 seuraajansa kanssa New Yorkin Madison Square Gardenissa.
1. heinäkuuta − Helsingin metron suurin asema avattiin Rautatientorilla. Metron matkustajamäärä kolminkertaistui jo avajaispäivänä.
2. heinäkuuta – Dragsfjärdin vesillä havaittiin useita ajelehtivia, teollisuusmyrkkyjä sisältäneitä tynnyreitä. Tynnyrit oli upottanut laivuri Jukka Ojaranta, joka pidätettiin 3. elokuuta.
9. heinäkuuta – Pan Amin Boeing 727 putosi Kennerissä Louisianassa surmaten 146 koneessa ja kahdeksan maassa.
16. heinäkuuta – Pastori Sun Myung Moon tuomittiin 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
20. heinäkuuta – IRA:n siipi räjäytti kaksi pommia Lontoossa surmaten kahdeksan sotilasta ja haavoittaen 47:ää.
23. heinäkuuta – Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päätti lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessä.
29. heinäkuuta – Keihäänheittäjä Tiina Lillak heitti uuden maailmanennätyksen 72,40 m.

Elokuu
2. elokuuta – Helsingin metro avattiin virallisesti.
4. elokuuta − Oikeuskansleri Kai Korte esitti Helsingin metrojohtajan Unto Valtasen pidättämistä virastaan Helsingin metrojutun tutkimusten ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Korte katsoi Valtasen syyllistyneen virkarikokseen, jota ei voitu pitää vähäisenä.
6. elokuuta – Rajavartiolaitos aloitti Ahvenanmaan merialueen tehostetun valvonnan. Suomen ja Ruotsin merivartiostot olivat kesän mittaan tehneet useita sukellusvenehavaintoja Ahvenanmerellä.
7. elokuuta – Suomen maaseudun puolueen puoluekokous valitsi puheenjohtaja Pekka Vennamon ja puoluesihteeri Urpo Leppäsen yksimielisesti uudelleen tehtäviinsä.
9. elokuuta − Helsingin kaupunginhallitus päätti pidättää metrojohtaja Unto Valtasen välittömästi tehtävistään. Ylipormestari Raimo Ilaskivi esitti metrotoimiston lakkauttamista vuoden 1982 lopussa.
20. elokuuta – Libanonin sisällissota: monikansallinen joukko saapui Beirutiin valvomaan PLO:n vetäytymistä Libanonista.
20. elokuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Jaakko Hallama vapautettiin virastaan ja siirrettiin ulkoministeriön erityistehtäviin.
21. elokuuta – Taisto Sinisalo saa virallisena aseman SKP:n johdossa.
22. elokuuta − Helsingin kaupungin tilintarkastaja Liisa Kulhia katsoi, että metron valvonta- ja kuulutuslaitteiden tilauslaskelmista löytyneet miljoonavirheet oli tehty tahallaan ja että niillä oli haluttu suosia Siemens Oy:tä.
26. elokuuta − Siemens Oy jätti Helsingin metrotoimistolle pyynnön saada peruuttaa videolaitetarjouksensa, koska se katsoi metrojupakan vahingoittaneen mainettaan. Seuraavana päivänä metrotoimikunta päätti tilata metron kuulutus- ja valvontalaitteet Aspo Oy:ltä.
29. elokuuta – F1-kuljettaja Keke Rosberg voitti Dijonissa ensimmäisenä suomalaisena Formula 1 -kilpailun.

Syyskuu
3. syyskuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti Ahvenanmaan maaherran Martin Isakssonin Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksi Reykjavikiin. Uudeksi maaherraksi tuli varatuomari Henrik Gustafsson.
3. syyskuuta – Toinen valtiovarainministeri Mauno Forsman siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja hänen seuraajakseen tuli kansanedustaja Jermu Laine.
5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti täytti 10 vuotta. Työikäisten suomalaisten miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden oli todettu projektin aikana laskeneen 17 prosenttia.
9. syyskuuta − Keskusrikospoliisi pidätti Helsingin metrojohtajan Unto Valtasen. Metrojutussa tehtiin syyskuun aikana useita muitakin pidätyksiä.
12. syyskuuta – Porvoon hiippakunnan piispa John Vikström vihittiin uudeksi arkkipiispaksi. Vihkimisen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola.
15. syyskuuta – Hallitus päätti, ettei Kemijokeen Pelkosenniemen kunnan alueelle suunniteltua Vuotoksen allasta rakenneta eikä asiasta järjestetä kansanäänestystä.
16. syyskuuta − Suomessa lunastettiin miljoonas väritelevisiolupa.
17. syyskuuta – Kristityt israelilaishyökkääjät toimeenpanivat verilöylyn Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Hyökkäyksen jäljiltä löydettiin sadoittain surmattuja palestiinalaispakolaisia, enimmäkseen naisia ja lapsia. Teko herätti suurta suuttumusta kautta maailman. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi teon yksimielisesti ja julisti sen kansanmurhaksi.
19. syyskuuta – Scott Fahlman ehdotti ensimmäisenä hymiöiden käyttöä sähköpostiviestissä.
20. syyskuuta − Jean Sibeliuksen perikunta lahjoitti hallussaan olleet Sibeliuksen nuottikäsikirjoitukset Helsingin yliopistolle säveltäjän kuoleman 25-vuotispäivänä.
22. syyskuuta – Mauri-myrsky kaatoi miljoonia kuutiometrejä metsää Pohjois-Suomessa.
25. syyskuuta – F1-kuljettaja Keijo "Keke" Rosbergistä tuli Las Vegasissa lajin ensimmäinen pohjoismaalainen maailmanmestari.

Lokakuu
1. lokakuuta – Saksan liittokansleri Helmut Schmidt sai epäluottamuslauseen, hänen seuraajakseen tuli Helmut Kohl.
1. lokakuuta − 60 ihmistä kuoli ja arviolta 700 loukkaantui pommiräjähdyksessä Iranin pääkaupungissa Teheranissa.
1. lokakuuta − Suomessa tulivat voimaan ilmansuojelulaki ja -asetus.
1. lokakuuta − Presidentti Mauno Koivisto kieltäytyi armahtamasta vuorineuvos Armas Puolimatkaa tälle langetetusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta.
3. lokakuuta – Teologian tohtori Samuel Lehtonen vihittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi.
5. lokakuuta − Oikeuskansleri Kai Korte määräsi nostettavaksi syytteet lahjonnasta yhtä sisäministeriön hallintoneuvosta, kahta kaupunginjohtajaa ja vuorineuvos Armas Puolimatkaa vastaan. Syytteet koskivat näiden kolmen virkamiehen ja Puolimatka-yhtymän välisiä omakotitalokauppoja.
5. lokakuuta − Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ilmoitti, ettei hän kutsu Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtajaa Jasser Arafatia Suomeen, kuten hän oli suunnitellut. Arafatin kutsumisesta Suomeen oli noussut kohu, koska Yhdysvalloissa vierailulla ollut ulkoministeri Pär Stenbäck katsoi tulleensa asiassa sivuutetuksi eikä Arafat edustanut kansainvälisesti tunnustettua valtiota.
6. lokakuuta- Suomi devalvoi 4 %.
8. lokakuuta – Puola kielsi Solidaarisuus-liikkeen.
10. lokakuuta – Suomi devalvoi 10 %.
11. lokakuuta – Suomen Pankin pääjohtajaa Ahti Karjalaista kehotettiin jäämään kuukauden sairauslomalle pitkään jatkuneen alkoholinkäytön vuoksi. Pääjohtajan tehtäviä hoiti tänä aikana Karjalaisen varamies Rolf Kullberg.
13. lokakuuta − Kansainvälinen olympiakomitea päätti palauttaa yhdysvaltalaiselle Jim Thorpelle hänen Tukholman olympiakisoissa vuonna 1912 viisi- ja kymmenottelusta voittamansa kultamitalit. Thorpen suoritukset oli tuolloin hylätty, koska hänet oli julistettu ammattilaiseksi. Thorpe oli kuollut vuonna 1953.
26. lokakuuta – Länsi-Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt kieltäytyi terveyssyihin vedoten ryhtymästä sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi kevään 1983 liittopäivävaaleissa.
28. lokakuuta – Oikeuskansleri Kai Korte sanoi eduskunnan virkamiesten menetelleen väärin maksaessaan kansanedustajan päivärahaa Keskustapuolueen puheenjohtajalle Paavo Väyryselle. Väyrysen kotipaikkana oli pidetty Keminmaata, jossa hänellä oli ollut vain jalasmökki.
29. lokakuuta − Elokuvaohjaaja Rauni Mollberg, arkkitehti Juhani Pallasmaa, tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen ja valokuvaaja Seppo Saves nimitettiin uusiksi taiteilijaprofessoreiksi vuoden 1983 alusta.

Marraskuu
5. marraskuuta – Länsi-Saksa pyysi Suomelta selvitystä maamme turkistarhojen oloista. Saksan televisiossa oli esitetty sveitsiläinen ohjelma, jonka mukaan Suomen turkistarhoissa rääkätään eläimiä. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, ettei ohjelmaa ollut kuvattu Suomessa.
8. marraskuuta – Israelin pääministeri Menachem Begin sanoi olleensa etukäteen tietämätön Shatilan ja Sabran pakolaisleireillä tapahtuneesta verilöylystä.
10. marraskuuta − Korkein oikeus tuomitsi vuorineuvos Armas Puolimatkan häntä vastaan nostettujen uusien syytteiden perusteella kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen jatketusta virkamiehen lahjomisesta. Syytteeseen oli asetettu myös viisi muuta Puolimatka-yhtymän johtohenkilöä.
12. marraskuuta – Juri Andropov valittiin Neuvostoliitossa edesmenneen Leonid Brežnevin seuraajaksi.
14. marraskuuta – Lech Wałęsa päästettiin 11 kuukauden arestista.
17. marraskuuta – Dragsfjärdin myrkkyjutun oikeuskäsittely päättyi. Laivuri Jukka Ojaranta tuomittiin jätehuoltorikoksesta kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.
18. marraskuuta – Niin sanottu Noppa-juttu tuli julkisuuteen, kun keskusrikospoliisi pidätti valtiovarainministeriön pyynnöstä rakennushallituksen pääjohtajan Kalevi Sassin ja neljä muuta virkamiestä.
18. marraskuuta − Kaupin urheilupuistossa Tampereella muurattiin UKK-instituutin peruskivi.
22. marraskuuta – Keskusrikospoliisi pidätti kaksi Keskustapuolueen entistä talouspäällikköä epäiltyinä pimeiden rahojen ohjailusta rakennusliikkeiltä puolueelle.
28. marraskuuta – 88 maan edustajat kokoontuivat Geneveen sopimaan kaupan vapauttamisesta.
28. marraskuuta – Opus Dei tuli personaaliprelatuuriksi
29. marraskuuta – YK:n yleiskokous teki päätöksen 37/37, jonka mukaan Neuvostoliiton on vetäydyttävä Afganistanista.
30. marraskuuta − Eduskunta hyväksyi yksimielisesti uuden ympäristöministeriön perustamisen. Ympäristöministeriö aloitti toimintansa lokakuun alussa 1983.

Joulukuu
1. joulukuuta – Michael Jacksonin menestysalbumi Thriller julkaistiin
2. joulukuuta – Ensimmäinen keinotekoinen sydän asennettiin Barney Clarkille. Hän eli laitteen kanssa 112 päivää.
4. joulukuuta – Kiina otti käyttöön uuden perustuslain.
6. joulukuuta – Joukko eri alojen vaikuttajia valtioneuvos K.-A. Fagerholmin johdolla esitti julkisen vetoomuksen eronneen presidentin Urho Kekkosen rauhoittamiseksi loukkaavalta julkiselta kirjoittelulta, koska tämä ei enää itse kyennyt puolustautumaan sitä vastaan. Eräät henkilöt ja sanomalehdet olivat esittäneet Fagerholmin mielestä asiatonta ja henkilöön käyvää kritiikkiä Kekkosta kohtaan.
6. joulukuuta – Kenraali Aksel Airo vastaanotti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin miekkojen kera. Kyseinen kunniamerkki myönnettiin nyt kolmannen kerran.
11. joulukuuta – Vanha kalkkikivilouhos sortui Förbyn kylässä Särkisalossa. Muutamia rakennuksia ja pätkä maantietä vajosi hehtaarin suuruiseksi kasvaneeseen rotkoon.
16. joulukuuta – Poliisi esti suuren joukkokokouksen pitämisen Puolassa Gdanskin Lenin-telakalla vuoden 1970 mellakoiden vuosipäivänä. Solidaarisuuden johtaja Lech Wałęsa, jonka oli ollut tarkoitus puhua kokouksessa, vietiin kotoaan jälleen vankilaan.
18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat kilpa-autoilija Keijo Rosbergin vuoden parhaaksi urheilijaksi. Rosberg oli ensimmäinen äänestyksen voittanut moottoriurheilija. 20. joulukuuta – Kymi Kymmene Oy ja Strömberg Oy päättivät yhdistyä. Uuden yhtiön nimeksi tuli Kymi-Strömberg Oy ja se nousi Suomen kymmenen suurimman yrityksen joukkoon.
22. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto, pääministeri Kalevi Sorsa ja valtiovarainministeri Ahti Pekkala matkustivat Neuvostoliiton 60-vuotisjuhlallisuuksiin Moskovaan.
26. joulukuuta – Time Magazinen vuoden mieheksi valittiin tietokone.
29. joulukuuta – Kalevi Sorsan hallitus joutui kriisiin eduskunnan budjettiäänestyksessä, kun SKDL:n eduskuntaryhmä äänesti puolustusmäärärahojen lisäämistä vastaan, vaikka Sorsa oli tehnyt asiasta luottamuskysymyksen.
30. joulukuuta – SKDL veti ministerinsä Sorsan hallituksesta ja heidän tilalleen nimitettiin uudet ministerit SDP:stä. Opetusministeri Kalevi Kivistön tilalle tuli Arvo Salo, liikenneministeri Jarmo Wahlströmin tilalle Reino Breilin ja työministeri Jouko Kajanojan tilalle Veikko Helle. Myös sitoutumaton ulkomaankauppaministeri Esko Rekola joutui jättämään paikkansa ja hänen tilalleen tuli liberaalien Arne Berner.

Yle Elävä arkisto 1982
http://yle.fi/haku/default_fi.jsp?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1981&sa=L%C3%B6yd%C3%A4&g1_1.qry=El%C3%A4v%C3%A4+arkisto+1982

Videohaku 1982
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1982&btnG=Haku&aq=f&aqi=g5&aql=&oq=

Kuvahaku 1982
http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&biw=1362&bih=594&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1982&btnG=Haku&aq=f&aqi=g1&aql=&oq=

Mitä, missä, milloin 1983
Mitä, missä, milloin 1984
Vuosi 1982
Valitut Palat Itsenäisyytemme vuodet

Ei kommentteja: