Vuosi 2004

 

Vuosi 2004

https://fi.wikipedia.org/wiki/2004

Vuoden 2004 tapahtumat Suomessa

Vuosi 2004 muistetaan Suomessa erityisesti suurista yhteiskunnallisista muutoksista, traagisista onnettomuuksista ja populaarikulttuurin ilmiöistä. Vuoden merkittävimmät tapahtumat olivat alkoholiveron raju alennus, Konginkankaan bussionnettomuus sekä vuoden lopulla tapahtunut Aasian tsunamikatastrofi, joka kosketti satoja suomalaisperheitä.

Keskeiset yhteiskunnalliset tapahtumat

• Alkoholiveron alennus (1.3.2004): Suomi alensi alkoholiveroa keskimäärin 33 % varautuessaan Viron EU-jäsenyyteen ja matkustajatuonnin vapautumiseen.

  Viro ja kymmenen muuta maata liittyivät EU:hun (1.5.2004): Tämä muutti merkittävästi Suomen lähialuepolitiikkaa ja kaupankäyntiä.

  Europarlamenttivaalit (13.6.2004): Suomessa valittiin 14 edustajaa Euroopan parlamenttiin.

  Kunnallisvaalit (24.10.2004): Suomen Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi.

Onnettomuudet ja tragediat

Konginkankaan bussionnettomuus (19.3.2004): Suomen historian vakavin tieliikenneonnettomuus tapahtui Äänekoskella, kun täysperävaunullinen rekka ja linja-auto törmäsivät. Onnettomuudessa kuoli 23 ihmistä.

Aasian tsunamikatastrofi (26.12.2004):Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami vei hengen 179 suomalaiselta matkailijalta Thaimaassa ja Sri Lankassa.

Kulttuuri ja viihde

Idols-huuma:Hanna Pakarinen voitti Suomen ensimmäisen Idols-kilpailun tammikuussa 2004.

Euroviisut: Jari Sillanpää edusti Suomea kappaleella "Takes 2 to Tango", mutta ei selviytynyt finaaliin.

Nightwishin maailmanvalloitus: Yhtye julkaisi menestysalbuminsa Once, joka nousi listojen kärkeen ympäri maailmaa.

Urheilu

Ateenan kesäolympialaiset: Suomi saavutti kaksi hopeamitalia (purjehtija Sari Multala ja ampujatyyppi Marko Kemppainen).

Jääkiekko: Oulun Kärpät voitti Suomen mestaruuden 23 vuoden tauon jälkeen.

Jalkapallo: Suomen naisten maajoukkue selviytyi historiallisesti vuoden 2005 EM-kisoihin voittamalla jatkokarsinnassa Venäjän lokakuussa 2004.

Vuonna 2004 Suomen politiikkaa hallitsivat kahdet vaalit, Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen vakiintuminen sekä Euroopan unionin laajentumiseen liittyvät muutokset.

Vaalivuosi 2004

Vuosi oli poliittisesti vilkas, sillä Suomessa järjestettiin sekä europarlamentti- että kunnallisvaalit.

Europarlamenttivaalit (13.6.2004):

Suomesta valittiin 14 edustajaa Euroopan parlamenttiin.

Kokoomus ja RKP juhlivat hyvää tulosta.

Suurimmat puolueet (Kokoomus, Keskusta ja SDP) saivat yhteensä 11 paikkaa ja yli kaksi kolmasosaa kaikista äänistä.

Kunnallisvaalit (24.10.2004):

SDP nousi äänimäärällä mitattuna suurimmaksi puolueeksi (24,1 %).

Keskusta säilytti asemansa suurimpana puolueena valtuutettujen määrässä ja hallitsi edelleen suurinta osaa Suomen kunnista.

Kokoomus kasvatti kannatustaan edellisistä vaaleista.

Äänestysaktiivisuus (58,6 %) kääntyi hienoiseen nousuun pitkän laskukauden jälkeen.

Hallitus ja sisäpolitiikka

Vanhasen I hallitus: Pääministeri Matti Vanhasen johtama keskustan, SDP:n ja RKP:n punamultahallitus jatkoi toimintaansa vakaasti.

• Alkoholiverouudistus: Hallitus toteutti merkittävän alkoholiveron alennuksen maaliskuun alussa, millä pyrittiin vastaamaan Viron EU-jäsenyyden tuomaan kilpailuun.

  Turvallisuuspolitiikka:Vuosi sisälsi vilkasta keskustelua Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta linjasta, mikä huipentui syksyllä annettuun valtioneuvoston selontekoon.

Suomi ja Euroopan unioni

EU:n laajentuminen: 1. toukokuuta 2004 tapahtunut kymmenen uuden maan (mukaan lukien Viro) liittyminen unioniin oli vuoden merkittävin ulkopoliittinen muutos.

EU-perustuslaki: Suomi oli aktiivisesti mukana neuvotteluissa Euroopan unionin perustuslaillisesta sopimuksesta, joka allekirjoitettiin Roomassa lokakuussa 2004.

Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa Suomesta valittiin 14 edustajaa (MEP). Vaalit olivat historialliset, sillä niissä valittiin edustajat ensimmäistä kertaa EU:n suuren laajentumisen jälkeen.

Valitut edustajat puolueittain:

Kansallinen Kokoomus (4 paikkaa):

Alexander Stubb (valittiin myöhemmin tasavallan presidentiksi)

Ville Itälä

Piia-Noora Kauppi

Eija-Riitta Korhola

Suomen Keskusta (4 paikkaa):

Anneli Jäätteenmäki

Paavo Väyrynen

Hannu Takkula

Kyösti Virrankoski

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (3 paikkaa):

Reino Paasilinna

Riitta Myller

Lasse Lehtinen

Vihreä liitto (1 paikka):

Satu Hassi

Vasemmistoliitto (1 paikka):

Esko Seppänen

Ruotsalainen kansanpuolue (1 paikka):

Henrik Lax

Muutoksia kauden aikana (2004–2009):

Kauden aikana tapahtui useita varaedustajien nousuja parlamenttiin:

Sirpa Pietikäinen (Kok.) nousi parlamenttiin vuonna 2008 Alexander Stubbin siirryttyä ulkoministeriksi.

Samuli Pohjamo (Kesk.) korvasi Paavo Väyrysen vuonna 2007 tämän siirryttyä ministeriksi.

Kyösti Virrankoski (Kesk.) ja Eija-Riitta Korhola (Kok.) olivat kokeneita parlamentaarikkoja, jotka uusiat paikkansa.

Vuonna 2004 Suomen talous kääntyi vahvempaan kasvuun usean vaimeamman vuoden jälkeen. Kasvun veturina toimi erityisesti kotimainen kulutus, jota tukivat matala inflaatio, korkojen lasku ja veroalet.

Keskeiset tunnusluvut 2004

BKT:n kasvu: Bruttokansantuote kasvoi reilut 3 %, mikä oli selvästi enemmän kuin euroalueella keskimäärin.

Työttömyysaste: Työttömyys pysyi edellisvuoden tasolla, ollen keskimäärin noin 8,8–9 %.

Veroaste: Suomen kokonaisveroaste laski 44,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

• Inflaatio: Kuluttajahinnat nousivat maltillisesti, ja inflaatio pysyi matalana.

Merkittävät taloustapahtumat

Alkoholiveron alennus: Veroja laskettiin keskimäärin 33 % maaliskuussa 2004 Viron EU-jäsenyyden kynnyksellä. Tämä lisäsi merkittävästi väkevien alkoholijuomien myyntiä (noin 40 %) ja siirsi kulutusta pois matkustajatuonnista.

Nokian hallitseva asema: Elektroniikkajätti Nokia oli Suomen ylivoimaisesti suurin yritys, ja sen liikevaihto oli kasvanut monikymmenkertaiseksi 1970-luvun puolivälistä.

Viennin rakennemuutos: Suomi erikoistui korkean teknologian vientiin, erityisesti elektroniikkaan ja tietoliikennevälineisiin.

Kuntien talous: Paikallishallinnon talous oli alijäämäinen, mutta työeläkerahastojen ansiosta koko julkinen talous pysyi ylijäämäisenä.

Vuosi 2004 oli suomalaisessa kulttuurissa suurten TV-ilmiöiden, kansainvälisen musiikkimenestyksen ja merkittävien kirjallisuuspalkintojen vuosi.

Televisio ja viihde

Idols-huuma: Suomen ensimmäinen Idols-kausi huipentui tammikuussa Hanna Pakarisen voittoon. Kilpailu oli valtava mediatapahtuma, ja finaalia seurasi yli 1,6 miljoonaa katsojaa.

Uutisvuoto: Ohjelma oli suosionsa huipulla, ja siinä nähtiin usein ajan kärkipoliitikkoja, kuten presidentti Tarja Halonen.

Suosittuja sarjoja: Kotimaiset draamat kuten Käenpesä ja sketsisarja Ranuan kummit olivat vuoden puhutuimpia tv-tuotantoja.

Musiikki

Nightwish ja "Once":Yhtye julkaisi kesäkuussa albumin Once, joka nousi listaykköseksi useissa maissa ja vahvisti yhtyeen asemaa yhtenä maailman suurimmista metallibändeistä.

Kotimaiset suosikit: Vuosi oli vahva naisartisteille. Hanna Pakarisen lisäksi Antti Tuisku, Pikku G ja Indica hallitsivat soittolistoja.

Euroviisut: Jari Sillanpää edusti Suomea Istanbulissa kappaleella "Takes 2 to Tango", mutta kappale jäi täpärästi finaalin ulkopuolelle.

Kirjallisuus ja taide

Finlandia-palkinto: Helena Sinervo voitti palkinnon teoksellaan Runoilijan talossa, joka kertoo runoilija Eeva-Liisa Mannerista.

Tieto-Finlandia: Palkinnon sai Elina Sana teoksestaan Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle.

Elokuva:Vuoden katsotuimpia kotimaisia elokuvia olivat Markku Pölösen Koirankynnen leikkaaja ja Aleksi Mäkelän Vares.

Ilmiöitä

Lordi: Maskihirviöt herättivät jo huomiota, vaikka suurin menestys odotti vielä muutaman vuoden päässä.

Design: Suomalainen muotoilu eli vahvaa vaihetta, ja nuoret suunnittelijat alkoivat saada yhä enemmän jalansijaa perinteisten merkkien rinnalla.

Vuosi 2004 oli suomalaisessa urheilussa kaksijakoinen: olympialaisista palattiin ilman kultamitaleita, mutta moottoriurheilussa ja jalkapallossa nähtiin historiallisia hetkiä.

Ateenan kesäolympialaiset

Suomi jäi ensimmäistä kertaa kesäolympialaisten historiassa ilman kultamitalia, mikä herätti laajaa keskustelua huippu-urheilun tilasta.

Hopeamitalit: Purjehtija Sari Multala (E-jolla) ja ampuja Marko Kemppainen (skeet) toivat Suomen ainoat mitalit.

Pistesijat: Keihäänheitossa Tero Pitkämäki sijoittui kahdeksanneksi, mikä oli lähtölaukaus hänen kansainväliselle uralleen.

Jääkiekko

Suomen mestaruus: Oulun Kärpät voitti SM-kultaa 23 vuoden tauon jälkeen kaatamalla finaaleissa TPS:n. Tämä aloitti Kärppien 2000-luvun dynastian.

Maajoukkue: Suomi sijoittui maailmancupissa (World Cup of Hockey) upeasti hopealle hävittyään finaalissa Kanadalle maalein 3–2.

MM-kisat: Kevään MM-kisoissa Tšekissä Suomen tie katkesi puolivälierissä tappioon Kanadalle.

Jalkapallo

Naisten maajoukkue: "B遷et" tekivät historiaa selviytymällä ensimmäistä kertaa EM-kisoihin (2005) voittamalla lokakuussa jatkokarsinnassa Venäjän.

Veikkausliiga: Suomen mestaruuden voitti FC Haka.

Moottoriurheilu

Ralli: Marcus Grönholm ja Harri Rovanperä olivat MM-sarjan kärkikahinoissa, vaikka mestaruus meni Ranskan Sébastien Loebille. Grönholm voitti perinteisen Jyväskylän MM-rallin.

Formula 1: Kimi Räikkönen ajoi vaikean alkukauden jälkeen McLarenilla voittoon Belgian GP:ssä ja sijoittui MM-sarjassa seitsemänneksi.

Muita poimintoja

Kalle Palander sijoittui alppihiihdon maailmancupin kokonaispisteissä kuudenneksi ja voitti pujottelucupin kakkossijan.

Matti Nykänen oli otsikoissa muista kuin urheilullisista syistä, mikä hallitsi keltaisen lehdistön urheilusivuja.

Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2004

Vuonna 2004 Kalajoella elettiin voimakkaan matkailun kehittämisen ja perinteisten suurtapahtumien aikaa. Kaupunki vakiinnutti asemaansa yhtenä Suomen suosituimmista kesäkohteista.

Keskeisiä poimintoja vuodelta 2004:

Kalajoen Juhannus: Hiekkasärkkien juhannusjuhlat olivat tuolloin suosionsa huipulla vetäen kymmeniä tuhansia juhlijoita. Esiintyjäkaarti koostui kotimaisista kärkinimistä, ja tapahtuma hallitsi valtakunnallista uutisointia juhannuksen aikaan.

• Matkailun kasvu: Hiekkasärkkien alueella jatkettiin investointeja loma-asuntoihin ja palveluihin. Kalajoen hiekkasärkät oli 2000-luvun alussa voimakkaassa murroksessa, kun vuodepaikkojen määrä alkoi kasvaa kohti nykyistä tasoaan.

  Kunnallispolitiikka: Lokakuun 2004 kunnallisvaaleissa Kalajoella valittiin uusi valtuusto. Keskusta säilytti perinteisesti vahvan asemansa paikkakunnalla  Kaupunginjohtajana toimi tuolloinkin Jukka Puoskari, joka aloitti virassaan vuonna 2000.

  Paikalliset tapahtumat:Perinteiset Kalajoen markkinat järjestettiin syksyllä Plassin markkinapaikalla, ja hiekkakiihdytysajot sekä muut moottoriurheilutapahtumat vetivät harrastajia Särkkien lentokentän ympäristöön.

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa (24.10.2004) nähtiin valtakunnallisesti historiallinen käänne, kun pitkään jatkunut äänestysaktiivisuuden lasku pysähtyi. Kalajoella vaalit vahvistivat perinteisten valtapuolueiden asemaa.

Valtakunnalliset tulokset

Valtakunnallisesti SDP nousi äänimäärällä mitattuna suurimmaksi puolueeksi, kun taas Keskusta säilytti asemansa suurimpana valtuutettujen määrässä.

Puolue	Kannatus (%)	Muutos (v. 2000)	Valtuutetut
SDP	24,1 %	+1,1 %	2 585
Keskusta	22,8 %	-1,0 %	4 422
Kokoomus	21,8 %	+1,0 %	2 078
Vasemmistoliitto	9,6 %	-0,3 %	987
Vihreät	7,3 %	-0,4 %	314

Äänestysaktiivisuus: Koko maassa äänestämässä kävi 58,6 % äänioikeutetuista.

Muutokset: Sekä SDP että Kokoomus onnistuivat kasvattamaan kannatustaan edellisvaaleista.

Kalajoen tulokset

Kalajoella vaalien tulos noudatti paikallista linjaa, jossa Keskusta hallitsi valtuustoa.

Suurin puolue: Keskusta säilytti vankan asemansa Kalajoen suurimpana puolueena ja valtuustoryhmänä.Valtuusto: Kalajoen kaupunginvaltuustoon valittiin tuolloin 35 jäsentä (nykyisin 27).

Paikallinen äänestysaktiivisuus: Kalajoella äänestysprosentti oli perinteisesti hieman koko maan keskiarvoa korkeampi, heijastaen alueen vahvaa poliittista osallistumista.

Kunnallisvaalit 2004

1. Jorma Untinen Pro Kalajoki 307

2. Erkki Aho Pro Kalajoki 199

3. Kaarlo Isokääntä Keskusta 145

4. Raili Myllylä Keskusta 109

5. Veli Ainali Kristillisdemokraatit 108

6. Juhani Latukka Keskusta 102

Kalajoen urheiluvuotta 2004 leimasivat erityisesti paikallisen jääkiekon haasteet, menestys kestävyyslajeissa sekä osallistuminen kansallisiin suurtapahtumiin.

Jääkiekko (JHT Kalajoki)

Vuosi 2004 oli Kalajoen jääkiekolle murrosvaihetta, jota varjostivat taloudelliset vaikeudet.

Valmennus ja huomionosoitukset: Valmentaja Jan Jasko jatkoi työtään seuran peräsimessä rakkaudesta lajiin, vaikka seura kärsi rahallisista haasteista. Jaskon merkitystä korostettiin ripustamalla hänen pelipaitansa (numero 21) Kalajoen jäähallin kattoon.

Sarjasijoitukset: JHT pelasi kaudella 2003–2004 toiseksi korkeimmalla sarjatasolla (divarissa/Mestiksessä), sijoittuen runkosarjassa kymmenenneksi.

Kausi 2004–2005: Syksyllä 2004 JHT jatkoi pelejään Suomi-sarjassa, joka oli vakiintunut seuran uudeksi kilpailutasoksi.

Maastohiihto ja yleisurheilu

Kalajoen Junkkareiden urheilijat edustivat seuraa aktiivisesti kansallisella tasolla.

Kalajoen Junkkareiden todellisia hiihtovaikuttajia vuonna 2004 olivat muun muassa:

• Kusti Kittilä: Saavutti menestystä nuorten sarjoissa ja nousi myöhemmin kansalliselle huipulle.

  Tapani Kärjä: Tunnettu kestävyysjuoksija ja hiihtäjä, joka edusti Junkkareita SM-tasolla.

  Yleisurheilu: Tapani Kärjä (Kalajoen Junkkarit) kuului ikäluokkansa kansalliseen parhaimmistoon kestävyysjuoksussa (5 000 m).

Suunnistus

Kalajoen Junkkarit osallistui perinteiseen tapaan suunnistuksen suurtapahtumiin kesällä 2004.

Jämi-Jukola 2004: Seuralla oli edustus sekä Venlojen viestissä että Jukolan viestissä. Junkkareiden naisten ykkösjoukkue sijoittui Venlojen viestissä 559. sijalle lähes 800 joukkueen joukossa.

Muuta mainittavaa

Vuoden yritys: Urheilukauppa Kalajoen Urheilu ja Kone Oy (Elmo Sport) valittiin vuonna 2004 Kalajoen vuoden yritykseksi, mikä kertoo urheilukaupan vahvasta asemasta paikkakunnalla.

Raution tapahtumat 2004

Vuosi 2004 oli merkittävä vuosi Kalajoen Raution kylälle, erityisesti paikallisen yhteisöllisyyden ja kylätoiminnan saralla.

Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylä: Rautio valittiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi 2004. Palkinto myönnettiin kylän aktiivisesta toiminnasta ja yhteishengestä, ja se ojennettiin virallisesti marraskuussa 2004 Oulussa järjestetyillä kunnallispäivillä.

Kyläyhdistyksen toiminta: Palkitsemisen taustalla oli erityisesti Raution kyläyhdistyksen tekemä työ, joka keskittyi palveluiden säilyttämiseen, ympäristön hoitoon ja asukkaiden viihtyvyyden parantamiseen.

Urheilumenestys: Raution Kisailijat (RK) jatkoi menestyksekästä toimintaansa, erityisesti painonnostossa, jossa kylän nuoret urheilijat saavuttivat SM-tason menestystä.

Seurakunnallinen elämä: Kalajoen seurakunnan historiassa vuosi oli osa laajempaa muutosta, johon kuuluivat muun muassa keskustelut seurakuntien yhdistymisistä ja kiinteistöinvestoinneista.

Raution Kisailijat (RK) ja painonnosto

Vuosi 2004 oli vahvaa aikaa kylän perinteikkäälle urheiluseuralle.

Nuorten SM-menestys: Raution Kisailijoiden nostajat olivat vakiokasvoja kansallisissa kärkisijoissa. Esimerkiksi painonnoston opiskelijoiden SM-kilpailuissa ja kansallisissa kisoissa seuran urheilijat saavuttivat mitaleita ja tekivät omia ennätyksiään.

Kansalliset kilpailut: Seura järjesti omia piirikunnallisia ja kansallisia kilpailujaan, jotka keräsivät nostajia ympäri maakuntaa.

Perinteiden jatkuminen: Painonnosto on säilynyt Raution vahvana lajina vuosikymmeniä, ja 2004 oli osa tätä jatkumoa, joka on huipentunut jopa kansainvälisiin edustuksiin.

Kehittämishankkeet

2000-luvun alussa Rautio oli edelläkävijä kylähankkeissa:

Eihveli-torni: Raution "Eihveli" eli näköalatorni on yksi kylän tunnetuimmista talkootyön näytteistä, ja sen kaltaiset hankkeet loivat pohjaa vuoden 2004 palkinnolle.

Palveluiden turvaaminen: Kyläyhdistys keskittyi varmistamaan, että peruspalvelut, kuten koulu ja kauppa, säilyisivät kylällä asukasluvun ja houkuttelevuuden