Vuosi 2003

 

Vuosi 2003

https://fi.wikipedia.org/wiki/2003

Vuosi 2003 oli Suomessa poliittisesti vaiherikas ja kulttuurisesti merkittävä. Vuotta leimasivat erityisesti historialliset eduskuntavaalit, lyhytikäinen hallitus sekä uudenlaiset viihdeilmiöt.

Politiikka ja hallinto

Eduskuntavaalit: Maaliskuussa pidetyissä vaaleissa Suomen Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi.

Jäätteenmäen hallitus: Huhtikuussa aloitti Suomen ensimmäinen naispääministerin, Anneli Jäätteenmäen, johtama hallitus.

Irak-gate ja hallituksen ero: Hallitus kaatui jo kesäkuussa niin sanotun Irak-vuodon seurauksena. Jäätteenmäki erosi, ja hänen tilalleen pääministeriksi nousi Matti Vanhanen.

Lainsäädäntö: Eduskunnassa käsiteltiin useita merkittäviä lakiesityksiä, muun muassa uutta ulkomaalaislakia sekä yksityisyyden suojaa työelämässä koskevaa lainsäädäntöä. 

Viihde ja kulttuuri

Idols-huuma: Suomessa esitettiin syksyllä ensimmäinen Idols-kausi. Kilpailun voitti Hanna Pakarinen, josta tuli maan ensimmäinen Idols-voittaja.

Televisio: Suomalainen televisiotarjonta kasvoi erityisesti viihteen ja ulkomaisen fiktion osalta. Nuortenohjelma Summeri vietti viidettä kesäänsä.

Urheilu

Jääkiekon MM-kotikisat: Suomi isännöi jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja. Turnaus muistetaan erityisesti puolivälierän karvaasta tappiosta Ruotsille, jossa Ruotsi nousi 5–1-tappioasemasta 6–5-voittoon Mats Sundinin johdolla.

Muita tapahtumia

Talous: Suomi eli 2000-luvun alun nousukautta, jota vauhditti erityisesti Nokian vahva menestys

Liikenneturvallisuus: Liikennekuolemien määrä oli laskusuunnassa verrattuna edellisiin vuosikymmeniin

Vuoden 2003 eduskuntavaalit olivat historialliset, sillä ne johtivat Suomen ensimmäisen naispääministerin valintaan. Vaalit käytiin 16. maaliskuuta 2003.

Vaalien tulokset ja paikkajako

Vaalit olivat erittäin tasaiset kahden suurimman puolueen välillä. Suomen Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi ohi SDP:n.

Puolue	Kannatus (%)	Paikat	Muutos (paikkaa)
Suomen Keskusta	24,7 %	55	+7
SDP	24,5 %	53	+2
Kokoomus	18,6 %	40	-6
Vasemmistoliitto	9,9 %	19	-1
Vihreä liitto	8,0 %	14	+3
Kristillisdemokraatit	5,3 %	7	-3
RKP	4,6 %	8	-3
Perussuomalaiset	1,6 %	3	+2

Äänestysaktiivisuus nousi edellisistä vaaleista ja oli 69,7 %.

Keskeiset ilmiöt ja henkilöt

Anneli Jäätteenmäki (Keskusta): Nousi vaalivoiton myötä Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi. Hänen vaalikampanjansa keskittyi vahvasti istuvan pääministerin Paavo Lipposen (SDP) haastamiseen.

Tony Halme (PS):Vaalien suurin yllättäjä ja ääniharava Helsingissä 16 390 äänellä, mikä nosti Perussuomalaisten paikkamäärää merkittävästi.

Pääministeritaisto: Vaaleja väritti vahva vastakkainasettelu Jäätteenmäen ja Lipposen välillä, mikä nosti vaalien kiinnostavuutta.

Vaalien seuraukset

Vaalivoittaja Keskusta muodosti hallituksen yhdessä SDP:n ja RKP:n kanssa. Jäätteenmäen hallitus ehti kuitenkin toimia vain 69 päivää, ennen kuin se kaatui niin sanottuun Irak-gateen eli Jäätteenmäen salaisiksi luokiteltujen Irak-muistioiden käyttöön vaalikampanjassa. Tilalle nimitettiin Matti Vanhasen I hallitus.

Vuonna 2003 Suomen talous kasvoi maltillisesti, ja kehitystä väritti siirtyminen euroaikaan (eurosetelit ja -kolikot olivat tulleet käyttöön vuotta aiemmin). Kasvun veturina toimi erityisesti vahva kotimainen kulutus.

Keskeiset talousluvut

Bruttokansantuote (BKT): Kasvoi runsaat 2 prosenttia.

• Kasvu oli pitkälti yksityisen kulutuksen varassa, joka lisääntyi 4,4 prosenttia.

Työttömyys: Työttömyysaste oli keskimäärin 9,0 prosenttia (vuoden lopussa lokakuussa 8,3 %).

Työllisyysaste laski hieman edellisvuodesta ja oli 67,3 prosenttia.

Valtionvelka: Vuoden lopussa velkaa oli noin 63 miljardia euroa, mikä vastasi 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Nokian rooli ja teknologia

Nokia-vetoisuus: Nokia oli talouden kiistaton kuningas, vastaten arviolta 3–3,5 prosentista Suomen koko BKT:sta.

Innovaatiot: Suomi käytti tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) yli 3 % BKT:sta, mikä oli yksi maailman korkeimmista luvuista – tästä suuri osa oli Nokian ansiota.

Markkinaosuus: Nokian maailmanlaajuinen markkinaosuus matkapuhelimissa oli vuoden 2003 toisella neljänneksellä huipussaan, noin 35,6 prosenttia.

Julkinen talous ja kulutus

Valtiontalous:Tasapaino heikkeni hieman edellisvuodesta hitaan kansainvälisen talouskehityksen vuoksi.

Kauppa:Autokauppa kävi kuumana (rekisteröinnit kasvoivat 18 %), ja myös vähittäiskauppa kasvoi selvästi.

Vuonna 2003 Suomen talouspolitiikassa ja kotitalouksien arjessa tapahtui kaksi merkittävää muutosta: asuntolainojen korkojen lasku ja suuri tuloveroalennus.

Asuntomarkkinat ja korkotaso

Vuosi 2003 muistetaan ajanjaksona, jolloin asuntolainojen korot laskivat historiallisen alas, mikä käynnisti kovan kysynnän asuntomarkkinoilla.

Matala korkotaso: Euribor-korot laskivat kesällä 2003 jopa alle 2 prosentin. Tämä teki velanotosta erittäin houkuttelevaa.

Hintojen nousu: Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 7 %. Pääkaupunkiseudulla nousu oli vieläkin nopeampaa.

Lainakannan kasvu: Kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi vuoden aikana peräti 14 %, mikä kertoi suomalaisten vahvasta luottamuksesta tulevaisuuteen.

Verotuksen keveneminen

Matti Vanhasen hallitus toteutti syksyllä 2003 merkittävän verokevennyksen elvyttääkseen taloutta ja parantaakseen työllisyyttä.

Tuloveroalennus: Kaikkien tuloluokkien marginaaliveroasteita laskettiin 0,5 prosenttiyksikköä.

Ostovoima:Veroalennusten ja matalan inflaation ansiosta palkansaajien käytettävissä olevat tulot kasvoivat, mikä piti kotimaisen kulutuksen korkeana huolimatta maailmantalouden epävarmuudesta.

Autoverouudistus

Vuoden 2003 alussa astui voimaan uusi autoverolaki, joka laski käytettynä maahantuotujen autojen verotusta.

Tämä johti valtavaan käytettyjen autojen tuontibumiin erityisesti Saksasta. Suomeen rekisteröitiin vuonna 2003 ennätysmäärä autoja, mikä näkyi suoraan katukuvassa

Vuosi 2003 oli Suomessa viihteen murrosvuosi, jolloin reality-tv ja uudenlaiset pop-tähdet nousivat ilmiöiksi. Kulttuurikentällä nähtiin myös suuria kotimaisia elokuvamenestyksiä.

Idols-ilmiö ja musiikki

Syksyllä 2003 Suomessa alkoi ensimmäinen Idols-kausi, joka mullisti kotimaisen musiikkiteollisuuden.

Hanna Pakarinen: Kilpailun voittajasta tuli maan ensimmäinen tv-formaatin kautta nousunsa tehnyt supertähti.

Finaalivastustaja Jani Wickholm ja kolmanneksi tullut Antti Tuisku nousivat myös välittömästi listahuipuille.

Suomirockin kulta-aika: Vaikka pop nousi, suomirock hallitsi yhä listoja. Pikku G teki historiaa Räjähdysvaara-albumillaan, jota myytiin yli 120 000 kappaletta. Myös Maija Vilkkumaan Ei-albumi oli vuoden suuria hittejä.

Elokuvat ja teatteri

Kotimainen elokuva eli vahvaa vuotta, ja teattereihin saapui useita yleisömenestyksiä:

Pahat pojat: Aleksi Mäkelän ohjaama elokuva Koistisen veljeksistä oli vuoden katsotuin elokuva, keräten yli 600 000 katsojaa.

Helmiä ja sikoja: Perttu Leppän ohjaama komedia nousi myös suureksi suosikiksi ja toi esiin nuoria tähtiä kuten Mikko Leppilammen.

Nousukausi: Johanna Vuoksenmaan esikoisohjaus kuvasi ironisesti ajan henkeä ja työttömyyttä.

Kirjallisuus

Kirjavuotta hallitsi historiallinen fiktio ja vahvat naiskirjailijat:

Finlandia-palkinto: Palkinnon voitti Kari Hotakainen romaanillaan Juoksuhaudantie (julkaisu 2002, palkinto 2003). Teos osui suoraan suomalaiseen omakotitalounelmaan ja nousi valtavaksi myyntimenestykseksi.

Laila Hirvisaari: Kirjailija jatkoi suosiotaan historiallisilla sarjoillaan, jotka olivat vuodesta toiseen myyntitilastojen kärjessä.

Televisio ja ilmiöt

Uutisvuoto: Ohjelma oli suosionsa huipulla ja tarjosi viikoittaisen satiirin poliittisesta kuohunnasta, kuten Jäätteenmäen hallituskriisistä.

Summeri: Nuorten kesäohjelma oli vakiinnuttanut paikkansa ja loi pohjaa 2000-luvun alun nuorisokulttuurille.

Vuosi 2003 muistetaan suomalaisessa urheilussa erityisesti kotikisoista, dramaattisista tappioista ja uusien tähtien noususta.

Jääkiekon MM-kotikisat ja "se" puolivälierä

Suomi isännöi jääkiekon MM-kisoja Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Turnaus päättyi suomalaisten kannalta yhteen historian katkerimmista hetkistä:

Puolivälierä Suomi–Ruotsi: Suomi johti ottelua jo 5–1, mutta Ruotsi nousi rinnalle ja ohi voittaen 6–5. Mats Sundinin ja muiden ruotsalaistähtien nousu jätti syvän haavan suomalaiseen urheilukansaan.

Sijoitus: Suomi sijoittui lopulta viidenneksi, ja maailmanmestaruuden vei Kanada.

Yleisurheilu ja MM-Pariisi

Pariisin MM-kisoissa Suomen mitalitoivot olivat korkealla, mutta menestys jäi odotettua laihemmaksi:

Mitalit: Suomi jäi kisoissa kokonaan ilman mitaleja, mikä herätti laajaa keskustelua suomalaisen yleisurheilun tilasta.

Mikaela Ingberg: Oli keihäänheitossa neljäs, mikä oli kisojen paras suomalaissijoitus.

Moottoriurheilu

Kimi Räikkönen oli nousemassa Formula 1 -maailman huipulle:

Kimi Räikkönen (McLaren):Taisteli maailmanmestaruudesta loppuun asti Michael Schumacheria vastaan. Kimi voitti uransa ensimmäisen GP:n Malesiassa ja sijoittui MM-sarjassa toiseksi, vain kaksi pistettä Schumacherin takana.

Rallin MM-sarja: Marcus Grönholm sijoittui MM-sarjassa kuudenneksi, ja kautta hallitsi norjalainen Petter Solberg.

Talviurheilu

Hiihdon MM-Val di Fiemme: Kisoja varjosti yhä Lahden 2001 dopingskandaalin jälkimuisto, mutta uusi sukupolvi nosti päätään. Kaisa Varis saavutti pronssia vapaan hiihtotavan 15 kilometrillä (mitali kuitenkin hylättiin myöhemmin dopingrikkeen vuoksi).

Matti Hautamäki: Oli mäkihypyn huipulla ja saavutti suurmäen hopeaa sekä joukkuemäen kultaa.

Jalkapallo

Maajoukkue (Huuhkajat): Suomi pelasi EM-karsintoja Antti Muurisen johdolla. Vuosi muistetaan muun muassa tasaisista otteluista Italiaa vastaan, mutta paikka vuoden 2004 EM-kisoihin jäi haaveeksi.

Kalajoki vuonna 2003

Vuonna 2003 Kalajoella elettiin merkittävää murrosvaihetta, sillä paikkakunta oli juuri muuttunut kunnasta kaupungiksi (virallisesti 1.1.2002), ja vuosi 2003 oli sen toinen vuosi kaupunkina. 

Tässä keskeisimmät tapahtumat ja ilmiöt Kalajoelta vuodelta 2003:

Kalajoen juhannus – "Särkkien" huumaa

Kalajoen Hiekkasärkät olivat jo tuolloin yksi Suomen suosituimmista juhannuskohteista. Vuoden 2003 juhannus oli poikkeuksellisen vilkas:

Kävijämäärät: Hiekkasärkillä juhli kolmen päivän aikana kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Poliisitehtävät: Vilkkaus näkyi myös valvonnassa; poliisilla oli pelkästään juhannusaattona ja sitä seuraavana aamuna lähes 60 hälytystehtävää alueella.

Urheilutapahtumat

Kalajoki toimi näyttämönä useille urheilukilpailuille:

• SM-kisat: Alueella järjestettiin muun muassa kiihdytysajojen (Drag Racing) SM-osakilpailuja, jotka keräsivät moottoriurheilun ystäviä Hiekkasärkille.

  Hiekkasärkät-ilmiö: Matkailualueen vetovoima perustui jo tuolloin vahvasti kesätapahtumiin, kuten rantalentopalloon ja muihin harrastetapahtumiin.

Kaupunkikehitys ja talous

• Kaupunginjohto: Jukka Puoskari toimi Kalajoen kaupunginjohtajana (aloittanut vuonna 2000), ja hänen johdollaan kaupunki jatkoi strategista panostustaan matkailuun.

• Matkailun kasvu: Kalajoen brändiä "Suomen Rivierana" vahvistettiin, ja Hiekkasärkkien alueen infrastruktuuria kehitettiin vastaamaan kasvavia matkailijamääriä.

Vuosi 2003 oli Kalajoelle vakiintumisen aikaa uunituoreena kaupunkina, jolloin Hiekkasärkkien merkitys koko Pohjois-Pohjanmaan matkailun veturina korostui entisestään.

Kalajoen kaupunginvaltuuston toimintaa vuonna 2003 leimasivat nuoren kaupungin (kaupunkistatus saatu 2002) talouden tasapainottaminen ja palveluverkon tiukentaminen. Valtuusto käytti tuolloin ylintä päätösvaltaa 35 jäsenen voimin.

Keskeiset päätökset ja tapahtumat

Koulujen lakkautukset: Vuoden 2003 merkittävimpiin ja puhutuimpiin päätöksiin kuului kouluverkon supistaminen. Valtuusto päätti kokouksessaan 19.12.2003 lakkauttaa useita kouluja.

Talouden hallinta: Kaupungin taloustilanne oli vuonna 2003 tiukka, mutta valtuuston linjaamat toimet pitivät talouden pääosin talousarvion mukaisena. Valtuusto päätti marras-joulukuussa vuoden 2004 veroprosenteista ja talousarviosta, joilla tähdättiin kestävään kuntatalouteen.

Matkailun kehittäminen: Valtuusto ja kaupunginhallitus jatkoivat strategisia panostuksia Hiekkasärkkien matkailualueeseen, mikä oli keskeinen osa uuden kaupungin elinvoimastrategiaa.

Vuonna 2003 Kalajoen urheiluelämää leimasivat erityisesti Hiekkasärkkien tarjoamat puitteet ja perinteisten lajien vahva asema.

Jääkiekko: JHT (Junkkarit Hockey Team)

Kalajoen ylpeys, JHT, pelasi kaudella 2002–2003 Suomi-sarjassa.

Joukkue sijoittui pohjoislohkossa viidenneksi ja eteni pudotuspeleihin.

Pudotuspeleissä JHT kohtasi Diskosin, mutta tie tyssäsi otteluvoitoin 0–2.

Tuon ajan pelaajistoon kuului paikallisia ikoneita, ja kotiottelut Kalajoen jäähallissa keräsivät uskollisen yleisön.

Kalajoen Junkkarit (KJ)

Yleisseura Kalajoen Junkkarit oli aktiivinen useassa lajissa:

Hiihto: Seura eli vahvaa vaihetta, ja nuoria lupauksia nousi kansalliselle tasolle.

Yleisurheilu: Junkkarit järjesti paikallisia kisoja, ja seuran urheilijat menestyivät piirinmestaruustasoilla.

Suunnistus: Lajilla oli vankka harrastajapohja, ja Kalajoen maastot tarjosivat hyvät puitteet iltarasteille.

Moottoriurheilu ja Hiekkasärkät

Kalajoki oli jo vuonna 2003 tunnettu moottoriurheilun keskus:

Drag Racing:Kalajoen lentokentällä ajettiin kiihdytysajojen SM-osakilpailuja. Tapahtumat olivat suosittuja ja toivat paikkakunnalle tuhansia katsojia.

Ravisport: Kalajoen ravirata oli aktiivisessa käytössä, ja siellä järjestettiin kesäkaudella useita totoraveja.

Rantalajit ja harrasteurheilu

Kesäisin urheilu painottui Hiekkasärkille:

Beach Volley:Rantalentopallo oli suosittua sekä harraste- että kilpatasolla.

Golf: Kalajoki Golfin kenttä vakiinnutti asemaansa yhtenä rannikon hienoimmista kentistä, houkutellen pelaajia ympäri Suomen.

Vuonna 2003 Kalajoen kulttuurielämä rakentui vahvasti Hiekkasärkkien matkailun, perinteisten kesätapahtumien ja uuden kaupunkistatuksen ympärille.

Hiekkasärkät viihteen keskuksena

Hiekkasärkät olivat jo tuolloin Pohjois-Suomen merkittävin viihdekeskus, jossa esiintyivät lähes kaikki kotimaiset huiput.

Viihdekeskus Merisärkkä: Paikka oli suosionsa huipulla, ja siellä nähtiin viikonloppuisin suosittuja artisteja, kuten juuri debytoinut Pikku G tai kestosuosikki Yö.

Ravintola Dyyni:Vuonna 2003 Dyyni oli vakiinnuttanut paikkansa nuorekkaampana ja rennompana vaihtoehtona, tarjoten live-musiikkia ja DJ-iltoja.

Perinteiset tapahtumat

Kalajoen Juhannus: Vaikka tapahtuma oli painottunut nuorisoon ja juhlimiseen, se oli samalla massiivinen kulttuurinen ilmiö. Esiintyjäkaarti koostui tuolloin suosituimmista pop- ja rock-yhtyeistä.

Rautioviikko: Heinäkuussa järjestettävä perinteinen kotiseutuviikko korosti paikallista kulttuuriperintöä ja toi esiin erityisesti Raution kylän yhteisöllisyyttä.

• Markkinaperinteet:Kalajoen perinteiset markkinat keräsivät syksyllä väkeä ympäri maakuntaa, ylläpitäen vanhaa kauppaperinnettä.

Taide ja kirjasto

Kirjastopalvelut: Kaupungin pääkirjasto toimi kulttuurin sydämenä tarjoten näyttelytiloja paikallisille taiteilijoille. Vuonna 2003 panostettiin erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastukseen.

Taidenäyttelyt: Hiekkasärkkien alueella järjestettiin kesäisin vaihtuvia näyttelyitä, joissa korostuivat meri- ja luontoaiheet.

Paikallishistoria ja museot

Plassi: Vanha Kalajoki eli Plassin alue oli keskeinen osa kulttuurihistoriallista tarjontaa. Kalastusmuseo ja vanha rakennuskanta muistuttivat kaupungin menneisyydestä

Raution kylän tapahtumat 2003

Vuosi 2003 oli Rautiolle merkittävää aikaa, sillä se oli toinen vuosi osana uutta Kalajoen kaupunkia (kuntaliitos tapahtui 1973, mutta Kalajoesta tuli kaupunki 2002). Kylä eli aktiivista vaihetta, jossa yhdistyivät maatalousvaltaisuus ja vahva talkoohenki.

Tässä keskeisiä asioita Rautiosta vuonna 2003:

Kylätoiminta ja yhteisöllisyys

Rautioviikko: Heinäkuussa järjestetty perinteinen kotiseutuviikko oli kylän vuoden kohokohta. Ohjelmaan kuului markkinahumua, kirkkokahveja ja kotiseutuaiheisia tilaisuuksia, jotka keräsivät myös ulkopaikkakuntalaisia.

Kyläyhdistys: Rautio oli tunnettu aktiivisesta kylätoiminnastaan. Vuonna 2003 keskusteltiin paljon palveluiden säilyttämisestä ja kylän elinvoimasta osana suurempaa kaupunkia.

Palvelut ja koulu

Raution koulu: Tuolloin koululla oli vahva rooli kylän harrastuspaikkana, ja se oli tärkeä vetovoimatekijä nuorille lapsiperheille.

Paikalliset yritykset: Kylällä toimi vielä useita tärkeitä lähipalveluita, kuten kauppa ja pankki, jotka olivat tärkeitä kohtaamispaikkoja.

Maatalous

Rautio oli vuonna 2003 yksi Kalajoen merkittävimmistä maatalouskärjistä. Erityisesti maidontuotanto oli vahvaa, ja tilakoot olivat kasvussa. Maatalouden rakennemuutos näkyi kyläkuvassa investointeina uusiin pihattoihin.

Luonto ja liikunta

Vääräjoki: Joen merkitys virkistyskäytössä ja kalastuksessa oli suuri. Vuonna 2003 joen kunnostukseen ja sen tarjoamiin luontopalveluihin panostettiin.

Rautio-halli: Kylän oma liikuntahalli tarjosi puitteet muun muassa lentopallolle ja muille seuratoiminnoille.

Rautio onnistui vuonna 2003 säilyttämään oman identiteettinsä osana Kalajokea, ja kylä tunnettiin nimenomaan "eteläisen Kalajoen" aktiivisena keskuksena.