Kuinka Suomi mursi YYA:n ilman laukaustakaan?
https://www.youtube.com/watch?v=8VfBAiJu8RA
Suomi mursi YYA-sopimuksen hyödyntämällä Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttamaa poliittista tyhjiötä vuosina 1989–1992. Tämä "hiljainen vallankumous" toteutettiin asteittain kulissien takaisella diplomatialla ja yksipuolisilla ilmoituksilla, mikä avasi Suomelle tien länteen ilman sotilaallista konfliktia (1:04).
Videon keskeinen sisältö ja Suomen strategiset askeleet jakautuvat seuraaviin vaiheisiin:
1. Tausta ja suomettumisen vuodet (1948–1989)
YYA-sopimuksen synty: Vuonna 1948 solmittu ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus (YYA) kytki Suomen vuosikymmeniksi Neuvostoliiton etupiiriin (0:35). Sopimuksen sotilaalliset artiklat velvoittivat Suomen taistelemaan Neuvostoliiton puolella, jos Saksa tai sen liittolaiset hyökkäisivät Suomen kautta Itänaapuriin (2:52).
Poliittinen ote: Moskova käytti sopimusta aseena puuttuakseen Suomen sisäpolitiikkaan aina halutessaan, mikä synnytti maahan niin sanotun suomettumisen aikakauden (2:39).
2. Ensimmäiset murtumat ja "Operaatio Pax" (1989–1990)
Käänne idässä: Mihail Gorbatšovin perestroikka ja Berliinin muurin murtuminen syksyllä 1989 heikensivät Neuvostoliiton otetta (5:15). Julkinen keskustelu sopimuksen päivittämisestä alkoi Suomessa talvella 1989–1990 (6:19).
Pariisin rauhansopimuksen kumoaminen: Saksojen yhdistyessä syksyllä 1990 Suomi käytti tilaisuuden hyväkseen (7:09). Hallitus julisti 21. syyskuuta 1990 vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset rajoitteet (kuten pommikone- ja sukellusvenekiellot) vanhentuneiksi (0:15).
Sädekehän särkeminen: Samana päivänä presidentti Mauno Koivisto saneli valtioneuvoston pöytäkirjaan yksipuolisen lausuman, jossa YYA-sopimuksen viittaukset Saksaan todettiin vanhentuneiksi (8:00). Tämä murensi sopimuksen ympärillä olleen koskemattomuuden (8:21).
3. Kulissien takainen purkaminen ja Neuvostoliiton loppu (1991–1992)
Moskovan vallankaappausyritys: Elokuussa 1991 vanhoillisten epäonnistunut vallankaappaus Moskovassa kiihdytti Neuvostoliiton romahdusta (9:25). Baltian maat itsenäistyivät, ja Suomi ymmärsi YYA-sopimuksen olevan este Euroopan yhteisön (EY) jäsenyyden tiellä (9:44).
Salaiset neuvottelut: Syyskuussa 1991 Koivisto pyysi KGB:n Helsingin-residentti Felix Karasevia välittämään Gorbatšoville viestin halusta uudistaa sopimus (11:12). Syyskuun lopulla New Yorkissa sovittiin, että YYA-sopimus korvataan kokonaan uudella naapuruussopimuksella, josta sotilaalliset avunantovelvoitteet karsittiin pois (11:44).
Uusi aikakausi: Neuvostoliitto lakkasi olemasta joulukuussa 1991 (14:36). Lopulta 20. tammikuuta 1992 Suomi ja Venäjä allekirjoittivat uuden naapuruussopimuksen ja vahvistivat virallisesti YYA-sopimuksen rauenneeksi (15:10).
Lopputulos: YYA-ajan päättyminen ja Pariisin rauhansopimuksen rajoitteiden mitätöinti palauttivat Suomelle täyden suvereeniteetin (1:04). Tämä mahdollisti Suomen hakeutumisen osaksi läntistä yhteisöä ja liittymisen Euroopan unioniin vuonna 1995 (16:23).

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti