maanantai 7. maaliskuuta 2011
MTK vastusti ympäristöministeriön perustamista
Julkishallinnon uudistuksetkin olivat MTK:n valppaassa seurannassa. MTK ajoi asioitaan tiettyjen ministeriöiden ja viranomaisten kautta eikä sallinut niiden aseman heikentämistä. Paras esimerkki on ympäristöministeriön perustamishanke. Ajatus oli keskushallintokomitean, joka halusi 1970-luvun jälkipuoliskolla rationalisoida ministeriöiden työtä. Vastaava ministeriö oli Norjassa, mutta ei Ruotsissa.
MTK:n asiasta antama lausunto keskittyi ympäristöministeriön perustamiseen. Sen mielestä komitea ehdotti ministeriötä ilman asiaperusteita. Se halusi ainoastaan supistaa maa- ja metsätalousministeriötä, mikä ei ollut MTK:sta perusteltua, koska maamme maisemaa hallitsi maa- ja metsätalouteen perustuva kulttuurimaisema. Uudistuvista luonnonvaroista käytettiin myös suurin osa maa- ja metsätaloudessa.
Jos muutokset toteutettaisiin MTK laskeskeli, ministeriön henkilökunta supistuisi noin 5700:sta noin 3500:aan eli 61 prosenttia. MTK halusi 22-sivuisessa lausunnossaan vastavetona hankkeelle lisätä yksityisen ministeriön pidätysoikeutta oman alansa ratkaisujen suhteen. Sosiaalidemokraatit yrittivät heikentää maa- ja metsätalousministeriötä siirtämällä tehtäviä muualle. Valtioneuvoston kanslian työryhmä sai sitten tehtäväkseen selvittää vuoteen 1978 mennessä, onko uudistukseen tarvetta.
MTK vastusti ympäristöministeriötä keskustapuolueestakin vähät välittäen. Ajoihan eduskuntaryhmäkin suppeata ympäristöministeriötä. Huolestunut Heikki Haavisto toivoi huhtikuussa 1982 ryhmältä kompromissia. Puoluekentällä puri toisenlaiset keinot. Pekkarinen tiesi, että MTK halusi jopa pudottaa kyseistä ministeriötä kannattavat eduskunnasta.
”Viljelijäväestö, joka on vaalinut suomalaista luontoa esimerkillisellä tavalla, ei voi hyväksyä sitä, että luonnosta vieraantuneet byrokraatit tulevat valvomaan talonpoikien jokapäiväistä toimintaa ja säätämään heille yhä uusia ja uusia rasituksia ja velvoitteita”, Haavisto pelkisti. Hänen mielessään maaseudun ympäristökysymykset piti hoitaa samassa yhteydessä kuin muutkin maa- ja metsätaloutta koskeva hallinto. MTK epäili, että Suomessa haluttaisiin joka vuosi siirtää joitakin asioita muualta ympäristöministeriöön.
Kun ympäristöministeriöstä saatiin ensimmäiset käytännön kokemukset, Haavisto arveli sosiaalidemokraattisjohtoisen ministeriön haluavan paketoida maaseudun Ruotsin tapaan. MTK:ssa pelättiin myös, että maanomistajilta haluttiin pois oikeus laatia rantakaavoja, ja epäiltiin, etteivät maanomistajat saisi rakentaa omalle maalleen ilman viranomaisten lupaa eivätkä saisi täyttä korvausta menetyksistään.
Heti kun ministeriöstä saatiin luonnos uudeksi rakennuslaiksi tuli 1983 julki, se sai MTK:n ärhäkkäästi jalkeille. Tuottajien raju ilmoituskampanja julisti, että se vie valtion yliomistukseen, perusarvot ovat vaarassa, holhous lisääntyy ja perinteistä oikeusturvaa loukataan. Rakennus- ja kaavoituslain vaarat havainneella MTK:n johtokunnalla oli jo 18. huhtikuuta suunnitelma, miten piti puuttua valmisteluun. Järjestökäsittelyllä piti vaikuttaa kunta- ja maakuntatasoon. Politiikkoihin taas oli tarkoitus vaikuttaa suoraan ja välillisesti yleisen mielipiteen kautta tiedotuksellisin ja mainonnallisin keinoin.
MTK:n johtokunta halusi vaikuttaa ministerivaliokunnan jäseniin. PM:n mukaan porvarilliset ryhmät piti kutsua MTK:n vieraiksi ennen kesälomia. Valiokunnan porvarillisia jäseniä oli tarpeellista informoida pienimuotoisen tapaamisen puitteissa. Tuottajajärjestö odottikin porvarillisilta puolueilta selkeitä kannanottoja. Keskustapuolueen puoluekokouskin voisi puuttua asiaan. Aihe haluttiin nostaa kunnallisvaalien ja lehdistöpäivien teemaksi.
Johtokunta harkitsi pitäisikö maaseudulla jatkaa ilmoittelua jättitauluin aiempaan tapaan. Jäsenien puolestaan piti jakaa tietoa lomavieraille. MTK laati vastaehdotuksenkin, jonka professori Veikko O. Hyvänen kirjoitti lakiesityksen muotoon. MTK päätyi niin ikään ilmoitus- ja lehtikampanjaan. Kahdeksansivuisen tabloidin painos nousi peräti 600 000 kappaleeseen. Silloin tuottajat näkivät sosialismin kouran konkreettisesti MT:n etusivulla. Kovaääninen viesti menikin hyvin perille.
Haavisto selosti johtokunnalle myös ministeri Matti Ahteen MTK:hon kohdistamaa kritiikkiä. Mutta seuraavana kesänä tämä saattoi jakaa ministerivaliokunnalle uuden ehdotuksen rakennuslaiksi. MTK:n havaintojen mukaan ehdotus sisälsi alkuperäisen keskeiset osat. Siksi sitä käsiteltiin järjestön piirimieskokouksissa sekä siitä neuvoteltiin kunnallisten keskusjärjestöjen kanssa. Kansliapäällikkö Tarastikin oli jossain määrin valmis ottamaan huomioon MTK:n esityksiä.
MTK oli lähtenyt sotapolulle ympäristöministeriötä vastaan. Satojatuhansia maksanut ilmoituskampanja teki myös tiettäväksi, että maaseutu autioituu, byrokratia sekä eriarvoisuus lisääntyvät, asumiskustannukset nousevat sekä eriarvoisuus lisääntyvät, asumiskustannukset nousevat, kansalaisten valitusoikeus kaventuu, kuntien päätösvalta vähenee ja oikeus valita asuinpaikka vaikeutuu. Ja lisäksi Maaseudun Tulevaisuuden laaja liite informoi jäsenkuntaa ja kehotti sitä aktiivisesti informoimaan kesämökkiläisiä. MTK halusi keskustelulla vielä vaikuttaa lakiesityksen sisältöön.
Lähdeaineisto: Keijo K. Kulha Mahtitalonpoika ISBN 951-37-2534-0
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti