torstai 6. tammikuuta 2011

Vuosi 1980 – uudet tuulet
















http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=16&t=893&a=8233

Rauhantahtoaan laveasti mainostanut Neuvostoliitto miehitti Afganistan juuri kun Tsekkoslovakian miehitys oli painumassa historian armeliaaseen hämärään. Moskova osoitti uudestaan, että veljellinen internationalismi muuttuu teräksen ja veren politiikaksi heti, jos supervalta arvioi strategisten turvallisuusetujensa joutuneen vaaraan.
Sosialistisen järjestelmän tehottomuus ja henkinen jähmeys korostui dramaattisesti Puolassa. Maailma seurasi henkeään pidättäen, miten kansan tyytymättömyys murtautui läpi keskusjohtoisen julkisivun. Sen tulkitsi nousi ensin katolinen kirkko, joka pystyi osoittamaan, että kristinuskon juuret syvemmällä kansakunnan sielussa kuin sosialismin.
Länsimaiseen mielipiteeseen vaikutti ehkä vielä syvemmin riippumattoman Solidaarisuusammattiyhdistyksen nousu hallituksen veroiseksi vaikuttajaksi. Sen johtaja Lech Walesa sai kansantribuunin jylhänromanttisen sädekehän.

Suomessa vesioikeus antoi vuonna 1975 paikallisille isännille luvan järven kuivattamiseen maanviljelysmaaksi. Päätöksen nostattama kiista ratkesi korkeimmassa oikeudessa 1978. Se totesi luvan lailliseksi ja maanomistajat päättivät ryhtyä kuivaustöihin. Kansalaismielipiteen ja viranomaispolitiikan ristiriita on aina ennenkin ratkennut näin: haetaan päätös ylimmästä vetoomusasteesta ja toimitaan sitten sen mukaan. Nyt elettiin kuitenkin toista aikaa. Koijärven lintujen puolustajat eivät suostuneet alistumaan arvojaan byrokratian rutiiniprosessiin. Luonnonsuojelijat päättivät estää suojärven rannalla sen, mikä tuomioistuimen pöydän ääressä oli päätetty sallia. He keräsivät huhtikuisena viikonloppuna 1979 muutaman kymmenen aktivistin joukon Koijärvelle. Se rakensi laskuojaan padon, joka esti veden pinnan alenemisen kuivatusta varten määrätylle tasolle. Vihreä liike ylitti uutiskynnyksen Koijärvellä. Sieltä alkoi sen tie kohti eduskuntaa.

Tammikuu
1. tammikuuta – Ruotsin uusi kruununperimysjärjestys nosti Ruotsin prinsessa Victorian veljensä edelle.
1. tammikuuta − TV 1:n johtaja, valtiotieteen kandidaatti Sakari Kiuru siirtyi Yleisradion pääjohtajaksi eläkkeelle jääneen Erkki Raatikaisen tilalle.
1. tammikuuta – YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim saapui Teheraniin keskustelemaan Iranin johtajien kanssa panttivankikiistasta.
2. tammikuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön Bror Wahlroosin 3 000 markan sakkoihin virkavirheestä ja lahjoman vastaanottamisesta osana ns. Salora-juttua.
5. tammikuuta – Hewlett-Packard julkisti ensimmäisen tietokoneensa.
5. tammikuuta – Presidentti Carter ilmoitti julistavansa Neuvostoliiton tilaaman 17 miljoonan tonnin viljaerän vientikieltoon.
5. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkisti mielipidetiedustelunsa, josta ilmeni että kansalaisten luottamus virkamiehiin oli romahtanut kahdessa vuodessa. Enää vain 15 prosenttia haastatelluista uskoi, ettei virkamiehiin voi vaikuttaa heitä lahjomalla. Kaksi vuotta aiemmin vastaava prosenttiluku oli ollut 28.
7. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vahvisti lain 1,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin lainasta Chrysler Corporationin pelastamiseksi.
8. tammikuuta – Neuvostoliitto esti veto-oikeudellaan Afganistanin miehityksen tuominneen päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa.
8. tammikuuta – Yhdysvallat karkotti Washingtonista 17 neuvostoliittolaista diplomaattia ja kutsui seitsemän omaa diplomaattiaan kotiin Moskovasta.
15. tammikuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi Neuvostoliiton toimintaa Afganistanissa arvostelleen päätöslauselman. Äänin 104–18 vaadittiin "vieraita joukkoja" heti poistumaan Afganistanista. Suomi pidättyi äänestyksestä 17 muun maan mukana.
18. tammikuuta – 230 metrin pituinen siltakaari putosi mereen Ruotsissa lähellä Göteborgia Star Clipper -rahtilaivan törmättyä sillan pilariin. Kahdeksan ihmistä kuoli.
22. tammikuuta – Andrei Saharov pidätettiin Moskovassa ja karkotettiin ulkomaalaisilta suljettuun Gorkin kaupunkiin. Hän menetti samalla kaikki Neuvostoliiton valtiolta saamansa kunnianosoitukset. Saharovin karkotusta paheksuttiin länsimaissa yleisesti.
26. tammikuuta – Israel ja Egypti solmivat diplomaattiset suhteet.
27. tammikuuta – Yhdysvaltain olympiakomitea asettui tukemaan presidentti Carterin ajatuksia Moskovan kisojen perumisesta, lykkäämisestä tai muualle siirtämisestä Afganistanin tilanteen vuoksi.

Helmikuu
1. helmikuuta – Eduskunta valitsi lähes yksimielisesti puhemieheksi Johannes Virolaisen ja ensimmäiseksi varapuhemieheksi Veikko Helteen. Toiseksi varapuhemieheksi valittiin Juuso Häikiö.
4. helmikuuta – Ajatolla Khomeini nimesi Abolhassan Bani-Sadrin Iranin presidentiksi.
5. helmikuuta – Kiina ilmoitti, että maan väkiluku oli ylittänyt miljardin rajan.
11. helmikuuta – Iranissa juhlittiin islamilaisen vallankumouksen ensimmäistä vuosipäivää. Teheranissa kuoli kolme ihmistä paraatiin osallistuneen panssarivaunun ajettua heidän päälleen.
15. helmikuuta – Suomen tulli takavarikoi liki 200 Neuvostoliitosta salakuljetettua ikonia, mikä oli mahdollisesti rahallisesti arvokkain Suomessa koskaan tehty takavarikko (noin 1,2 miljoonaa markkaa).Rikostutkijat pidättivät juttuun liittyen kahdeksan afrikkalaista.
17. helmikuuta Lake Placidin talviolympialaisissa hiihdettiin ennennäkemättömän tasaväkinen 15 km:n kilpa. Ruotsin Thomas Wassberg voitti ja Juha Mieto sijoittui toiseksi häviten yhdellä sadasosasekunnilla. Kolmas oli Norjan Ove Aunli.
18. helmikuuta – Olkiluodon toinen ydinreaktori käynnistyy.
20. helmikuuta – Ulkoministeri Cyrus Vance ilmoitti Yhdysvaltain jäävän pois Moskovan olympiakisoista, koska neuvostojoukot eivät olleet poistuneet Afganistanista.
23. helmikuuta – Khomeini määräsi Iranin parlamentin päättämään yhdysvaltalaispanttivankien kohtalosta.
29. helmikuuta – Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea puhdisti kulttuurivallankumouksessa vuonna 1966 syrjäytetyn ja sittemmin kuolleen presidentti Liu Shaoqin maineen. Keskuskomiteasta erotettiin neljä maan entisen johtajan Mao Zedongin läheistä työtoveria.
29. helmikuuta – Pääministeri Mauno Koivisto vaati MTK:ta tinkimään lähes puolet noin 12 prosentin tulonkorotusvaatimuksestaan. Koivisto antoi ymmärtää, että asiasta syntyy hallituskysymys, mikäli MTK pysyy vaatimuksessaan tai edes sen tuntumassa.

Maaliskuu
1. maaliskuuta − YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti uusien juutalaissiirtokuntien perustamisen Israelin miehittämälle Jordanjoen länsirannalle ja vaati alueelle jo rakennettujen siirtokuntien välitöntä purkamista.
4. maaliskuuta – Presidentti Jimmy Carter ja ulkoministeri Cyrus Vance peruivat Yhdysvaltain kielteisen kannan Israelin siirtokuntia koskeneessa YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä. Vance esitti Israelille pahoittelunsa ja sanoi ottavansa vastuun "erehdykseksi" luonnehtimastaan asiasta.
6. maaliskuuta – Svetogorskin kolmannen vaiheen suunnittelua koskevat sopimukset allekirjoitettiin Helsingissä.
7. maaliskuuta − Tulipalo vaurioitti pahoin Turun linnan sisätiloja. Linnassa oli tehty korjaus- ja entisöintitöitä nelisen vuotta.
10. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti viisi uutta akateemikkoa. Arvonimen saivat maantieteilijä Olavi Granö, filosofi Oiva Ketonen, kirjailija Väinö Linna, sosiologi Heikki Waris ja maataloustieteilijä Nils Westermarck.
13. maaliskuuta − Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 40 vuotta. Presidentti Urho Kekkonen osallistui Kaatuneitten omaisten liiton Helsingin tuomiokirkossa järjestämään muistotilaisuuteen.
17. maaliskuuta Rafael Paasio kuoli 76 vuoden ikäisenä.
18. maaliskuuta – Neuvostoliiton Vostok-raketti räjähti laukaisualustalla surmaten 50 ihmistä.
18. maaliskuuta – Helsingissä paljastui satojentuhansien voimakkaiden Dolorex-pillereiden välittäminen huumemarkkinoille. Juttuun oli sekaantunut useita lääkäreitä.
20. maaliskuuta – Kymmenen ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui Kostamuksessa sattuneessa liikenneonnettomuudessa. Suomalaisia rakennustyöläisiä kuljettanut linja-auto törmäsi neuvostoliittolaiseen, maantielle pysäköityyn soralastissa olleeseen kuorma-autoon.
21. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter julisti USA:n boikotoivan Moskovassa pidettäviä kesäolympialaisia.
23. maaliskuuta − Iranin entinen šaahi Muhammad Reza Pahlavi siirtyi lentoteitse Panamasta sairaalahoitoon Egyptiin.
24. maaliskuuta – Arkkipiispa Óscar Romero surmattiin San Salvadorissa.
25. maaliskuuta – Suomi revalvoi 2 %.
27. maaliskuuta – Norjalainen porauslautta Alexander Kielland kaatui Pohjanmerellä, 212-henkisestä miehistöstä kuoli 123. Surmansa saaneista kaksi oli suomalaisia.
30. maaliskuuta − Arkkipiispa Óscar Romeron hautajaisista muodostui verilöyly, kun sotilaat avasivat tulen katedraaliin kokoontuneeseen väkijoukkoon, joka ryntäsi kauhun vallassa pakoon. Kymmeniä ihmisiä kuoli ja satoja haavoittui.
31. maaliskuuta – Jesse Owens kuoli keuhkosyöpään Tucsonissa Arizonan osavaltiossa 66-vuotiaana.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Yhden pennin kolikot alkoivat poistua käytöstä Suomessa.
6. huhtikuuta – Kustaa Vilkuna kuoli 77-vuoden ikäisenä.
7. huhtikuuta – Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Iraniin ja määräsi talouspakotteita.
9. huhtikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati helsinkiläiselle eläkeläispariskunnalle rangaistusta 110 000 voimakkaan Dolorex-pillerin hallussapidosta ja välittämisestä huumemarkkinoille.
11. huhtikuuta – Imatran piirin nimismies päätti julkaista kaupungissa ilmestyneessä ilmaisjakelulehdessä neljän ilkivaltaan syyllistyneen nuoren nimet ja heidän pahat tekonsa. Menettelyä arvosteltiin laajalti.
12. huhtikuuta – Ylikersantti Samuel Doen johtamat sotilaat kaappasivat vallan Liberiassa. Maan syrjäytetyt johtomiehet teloitettiin.
18. huhtikuuta – Zimbabwe itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
19. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Haagissa Hollannissa.
24. huhtikuuta − Sisarukset Tove ja Lars Jansson saivat Suomen sarjakuvaseuran Pekka Puupää -hatut Muumi-sarjakuvistaan.
25. huhtikuuta – Yhdysvallat epäonnistui yrityksessään vapauttaa Iranissa olleet panttivangit. Yksi operaatioon osallistuneista Hercules-kuljetuskoneista törmäsi Sea Lion -helikopteriin salaisessa aavikkotukikohdassa lähellä Tabasia noin 400 kilometrin päässä Teheranista. Kahdeksan sotilasta kuoli ja useita loukkaantui. Presidentti Jimmy Carter oli tehnyt päätöksen välttämättömänä pitämästään operaatiosta yksin. Syntipukiksi tuli operaatiota vastustanut ulkoministeri Curys Vance, joka joutui eroamaan.
25. huhtikuuta − Brittiläinen Boeing 727 -matkustajakone syöksyi mereen lähellä Kanarian saaria. Kaikki koneessa olleet 146 henkilöä saivat surmansa.
29. huhtikuuta − Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter nimitti uudeksi ulkoministeriksi senaattori Edmund Muskien.
30. huhtikuuta – Alankomaiden prinsessa Beatrix nousi valtaistuimelle hänen äitinsä kuningatar Julianan luovuttua vallasta.

Toukokuu
4. toukokuuta – Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito kuoli Ljubljanassa sairaalassa.
6. toukokuuta – Kaksi suomalaisyritystä sai Irakista 320 miljoonan markan rakennusurakan. Suomalaiset rakentavat Bagdadin pohjoispuolelle Tigrisjoen saareen 70 hehtaarin virkistys- ja vapaa-ajanviettoalueen.
8. toukokuuta – WHO julisti isorokon hävitetyksi
9. toukokuuta – Floridassa liberialainen rahtialus Summit Venture törmäsi Tampa Bayn siltaan. Onnettomuudessa kuoli 35 ihmistä.
9. toukokuuta – Näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Lasse Pöysti suostui Tukholman Dramaten-teatterin johtajaksi.
11. toukokuuta – Kaavin vuonna 1807 rakennettu hirsinen kirkko paloi.
11. toukokuuta – Teollisuustoimihenkilöiden lähes kuusi viikkoa kestänyt lakko päättyi.
15. toukokuuta – Inflaation vuosivauhti kipusi 10,7 prosenttiin.
17. toukokuuta – Kenraali Chun Doo-hwan määräsi Etelä-Koreaan hätätilan ja hajotti parlamentin.
17. toukokuuta – Perustuslaillinen Kansanpuolue muutti puoluekokouksessaan nimensä Perustuslailliseksi Oikeistopuolueeksi. Puheenjohtajana jatkoi Georg C. Ehrnrooth. Puolueella ei ollut eduskunnassa yhtään kansanedustajaa.
18. toukokuuta – St. Helens -tulivuori purkautui Washingtonin osavaltiossa. Purkauksesta seurasi 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
22. toukokuuta – Namco esitteli Japanissa Pac-Man-videopelin.
24. toukokuuta – YK:n kansainvälinen tuomioistuin määräsi Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – CNN aloitti uutislähetykset.
1. kesäkuuta – Parikymmentä luonnonsuojelijaa rakensi padon Koijärven laskuojaan. Forssan poliisi räjäytti padon 10. kesäkuuta ja eristi järven.
2. kesäkuuta – 12 ihmistä sai surmansa junaonnettomuudessa lähellä Falunia Ruotsissa.
2. kesäkuuta – Ranskan presidentti Valéry Giscard d'Estaing saapui valtiovierailulle Suomeen. Vierailun ohjelmaan sisältyi pääministeri Mauno Koiviston isännöimä käynti Saimaan kanavalla.
5. kesäkuuta – Pohjoismaiden tunnetuimpiin viikkolehtiin kuulunut ruotsalainen Veckojournalen lakkasi ilmestymästä.
6. kesäkuuta – YK:n lastenapujärjestö Unicef varoitti ainakin 12 miljoonaa ihmistä uhkaavasta nälkäkuolemasta kuivuudesta ja sisällissodista kärsivissä Afrikan maissa.
9. kesäkuuta – Kansanedustaja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa loikkasi Kokoomuksesta Keskustapuolueeseen. Hän perusteli ratkaisuaan Suomen poliittisen ilmaston oikeistolaistumisella.
15. kesäkuuta − Kansanedustaja Paavo Väyrynen syrjäytti tiukassa äänestyksessä Keskustapuoluetta 16 vuotta johtaneen Johannes Virolaisen puheenjohtajan paikalta Turussa pidetyssä puoluekokouksessa.
17. kesäkuuta – Eduskunta poisti lopullisesti huviveron vuoden 1981 alusta lukien.
18. kesäkuuta – Niin sanottu Viikinki-oikeudenkäynti päättyi Hangon raastuvanoikeudessa. Syytteet merivartijaa vastaan hylättiin, mutta toisena syytettynä ollut pursimies sai varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Onnettomuudessa hukkuneiden nuorten omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
28. kesäkuuta – Valtakunnansovittelija Keijo Liinamaa kuoli Helsingissä.
29. kesäkuuta – Islannin uudeksi presidentiksi valittiin Vigdís Finnbogadóttir. Hänestä tuli maailman ensimmäinen vaaleilla valittu naispresidentti.

Heinäkuu
2. heinäkuuta – Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat 2,4 miljardin markan toimitussopimukset. Tilauksiin sisältyivät yhdeksän arktisiin olosuhteisiin suunniteltua rahtilaivaa ja Svetogorskin kolmannen vaiheen koneet ja laitteet.
5. heinäkuuta − Zimbabwe katkaisi diplomaattisuhteensa Etelä-Afrikkaan.
10. heinäkuuta – Iranissa paljastettiin armeijan eräiden ryhmittymien salaliitto, jonka päämääränä oli ollut syöstä Khomeini vallasta. Noin 500 sotilasta sekä useita poliitikkoja pidätettiin.
17. heinäkuuta – Saddam Husseinista tuli Irakin presidentti.
17. heinäkuuta – Kenraali Luis García Meza Tejada kaappasi vallan Boliviassa.
17. heinäkuuta − Sisäministeri Eino Uusitalo allekirjoitti Suomen puolesta naisten syrjinnän kieltävän YK:n yleissopimuksen Kööpenhaminassa. Samassa tilaisuudessa sopimuksen allekirjoittivat 50 muun maan edustajat. 14 maata oli allekirjoittanut sopimuksen jo aiemmin.
18. heinäkuuta – Iranin entinen pääministeri Shapur Bakhtiar yritettiin murhata Pariisissa.
19. heinäkuuta–3. elokuuta – XXII kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa.
21. heinäkuuta – Suomessa arvioitiin olevan noin sata sutta.
24. heinäkuuta – Hallitus päättää Koijärven veden korkeudesta.
27. heinäkuuta − Iranin entinen šaahi Muhammad Reza Pahlavi kuoli syöpään kairolaisessa sotilassairaalassa.
30. heinäkuuta – Vanuatu itsenäistyi.

Elokuu
2. elokuuta – Äärioikeistolaiset terroristit räjäyttivät voimakkaan pommin Bolognan kaupungin rautatieasemalla Italiassa. Räjähdyksessä sai surmansa 84 ja loukkaantui yli 200 henkilöä. Asemarakennus tuhoutui suureksi osaksi.
8. elokuuta – Iranin entinen pääministeri Shapur Bakhtiar perusti Pariisissa järjestön, jonka tavoitteeksi hän asetti Iranin uskonnollisten johtajien kukistamisen.
12. elokuuta – Puolan johtajat myönsivät, että maata koettelivat pahimmat työtaistelut toisen maailmansodan jälkeen.
13. elokuuta – Metsähallitus teki rikosilmoituksen vesakkoruiskutuksia Ilomantsin Hattuvaarassa vastustaneita mielenosoittajia vastaan. Vesakkomyrkkyä päälleen saaneet nuoret puolestaan tekivät rikosilmoituksen Metsähallitusta vastaan 21. elokuuta.
18. elokuuta – Suurpetotutkijat arvioivat, että Suomessa oli 350-600 karhua.
20. elokuuta – Yli 300 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Saudi-Arabian pääkaupungin Riadin lentokentällä. Matkustajakone syttyi palamaan nousukiidon aikana, eikä koneen ovia saatu auki.
25. elokuuta – Microsoft julkaisi UNIX-versionsa, Xenixin.
27. elokuuta – Kenraali Chun Doo-hwan valittiin Etelä-Korean presidentiksi vaalien ainoana ehdokkaana.

Syyskuu
1. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi neljä helmikuussa paljastuneeseen arvokkaiden ikonien salakuljetukseen osallistunutta henkilöä sakkoihin.
3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 80 vuotta. Kampinkatu Helsingin keskustassa nimettiin Urho Kekkosen kaduksi Helsingin kaupungin lahjana presidentille. Kekkonen oli asunut kadun varrella 1930-luvulta presidentiksi tuloonsa saakka.
5. syyskuuta – Maailman pisin (16,32 km) maantietunneli, St. Gothardin tunneli, avattiin Sveitsissä Goschenenin ja Airolon välille.
5. syyskuuta – Sairaalahoidossa ollut Puolan puoluejohtaja Edward Gierek siirrettiin syrjään. Hänen tilalleen valittiin puolalaisillekin entuudestaan miltei täysin tuntematon Puolan kommunistipuolueen politbyroon jäsen Stanislaw Kania.
7. syyskuuta – Ryöstöistä tuomittu Matti Markkanen ("Volvo-Markkanen") ja kahdesta taposta tuomittu Mikko Salminen karkasivat Helsingin keskusvankilasta Sörnäisistä.
11. syyskuuta – Irak ilmoitti ottaneensa haltuunsa 120 nelikilometriä kiisteltyjä maa-alueita Iranin vastaisen rajan takaa.
12. syyskuuta – Kenan Evrenin johtama sotilasvallankaappaus Turkissa.
13. syyskuuta – Tuhansia ihmisiä osallistui Helsingissä saarnaaja Niilo Yli-Vainion järjestämään mielenosoitukseen, joka sai nimen keskiolutmarssi. Mielenosoittajat vaativat keskioluen myynnin siirtämistä Alkoon.
13. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja Salme Myyryläinen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli oikeustieteen kandidaatti Jouko Skinnari.
14. syyskuuta – Turun linna täytti 700 vuotta.
17. syyskuuta – Solidaarisuus-ammattiliitto perustettiin Lenin-telakalla Gdanskissa.
17. syyskuuta – Salamurhaajat tappoivat maanpaossa eläneen Nicaraguan entisen presidentin Anastasio Somoza Debaylen panssarintorjuntaraketilla Paraguayn pääkaupungissa Asunciónissa. Myös Somozan autonkuljettaja sai surmansa iskussa.
17. syyskuuta – Eteläkorealainen oppositiojohtaja Kim Dae Jung tuomittiin kuolemaan hallituksen kaatamisyrityksestä.
22. syyskuuta – Irakin kansalliskokous määräsi armeijaa suorittamaan kuolettavan iskun Irania vastaan; Irakin-Iranin sota alkoi.
27. syyskuuta – 12 ihmistä kuoli ja 213 loukkaantui Münchenissä, kun Oktoberfestin pääsisäänkäynnin vieressä olleeseen roskalaatikkoon sijoitettu pommi räjähti. Teosta epäiltyinä otettiin kiinni kuusi uusnatsia mutta heidät vapautettiin, kun ilmeni, että surmansa saaneiden joukossa oli pommin asettanut opiskelija.
28. syyskuuta – Lotto uudistui. Siirryttiin kuudesta voittonumerosta seitsemään.
29. syyskuuta – Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi Imatran nimismiehelle huomautuksen nuorten pahantekijöiden nimien julkaisemisesta paikallisessa Uutis-Vuoksi-ilmaisjakelulehdessä. Listalle oli eksynyt syyttömienkin nuorten nimiä. Apulaisoikeusasiamies ei ryhtynyt muihin toimiin, koska nimismies oli jo luopunut nimilistojen julkistamisesta.

Lokakuu
1. lokakuuta – Iltalehden ensimmäinen numero ilmestyi Uuden Suomen iltapäiväpainoksena.
3. lokakuuta – Matti Markkasen kanssa vankilasta paennut Mikko Salminen saatiin kiinni Kajaanissa.
6. lokakuuta − Puolan kommunistisen puolueen johto ilmoitti, että puolueen keskuskomiteasta oli erotettu useita syyskuussa syrjäytetyn Edward Gierekin kannattajia.
7. lokakuuta – Norjan kuningas Olavi V saapui valtiovierailulle Suomeen. Hän oli vieraillut maassamme edellisen kerran vuonna 1961.
10. lokakuuta – Maanjäristys tuhosi lähes täysin El Asnamin kaupungin Algeriassa. Noin 20 000 ihmistä kuoli ja 250 000 jäi kodittomiksi. Asukkaat päättivät rakentaa tuhoutuneen kaupunkinsa uudelleen.
11. lokakuuta – Irak katkaisi diplomaattisuhteensa Libyaan, Syyriaan ja Pohjois-Koreaan, joita se syytti Iranin avustamisesta maiden välisessä sodassa.
17. lokakuuta – Ranskan presidentti Valéry Giscard d'Estaing vieraili Kiinassa. Vierailun päätteeksi ilmoitettiin Ranskan toimittavan Kiinalle kaksi ydinvoimalaa.
17. lokakuuta − Oikeustieteen tohtori Teuvo Kallio nimitettiin järjestyksessä kahdeksanneksi valtakunnansovittelijaksi.
19.−20. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit, joissa menestyivät Kokoomus ja SMP.
21. lokakuuta – Suomessa alkoi konepäällystön lakko, jonka vuoksi Hailuodon ja Turun saaristokuntien asukkaat jäivät lähes täysin eristyksiin muusta maailmasta lauttojen pysähdyttyä. Lakko päättyi 13. marraskuuta.
23. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin erosi tehtävistään ja hänen tilalleen tuli ensimmäinen varapääministeri Nikolai Tihonov. Vuodesta 1964 lähtien pääministerinä toiminut Kosygin oli ollut jo pitkään poissa julkisuudesta, virallisen ilmoituksen mukaan sydänvaivojen vuoksi.
28. lokakuuta − Turkki ilmoitti, että maassa oli pidätetty 11 500 ihmistä syyskuussa tehdyn vallankaappauksen jälkeen.
28. lokakuuta – Joukko virolaisia älymystön edustajia allekirjoitti ns. neljänkymmenen kirjeen, jossa vastustetaan Viron venäläistämistä.
29. lokakuuta – Valmet ilmoitti lopettavansa Valcon kuvaputkitehtaan Imatralla.
30. lokakuuta – El Salvador ja Honduras allekirjoittivat rauhansopimuksen vuoden 1969 Jalkapallosodan päättämiseksi.

Marraskuu
3. marraskuuta – Matti "Volvo" Markkanen pidätettiin Smoolannissa Ruotsissa. Vahvasti aseistautunut Markkanen ei tehnyt pidätettäessä vastarintaa.
4. marraskuuta – Republikaalipuolueen haastaja Ronald Reagan voitti demokraattipresidentin Jimmy Carterin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
5. marraskuuta – Valcon henkilökunta teki yhtiön johtoa vastaan rikosilmoituksen yhteistoimintalain rikkomisesta.
9. marraskuuta − Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) vietti 80-vuotisjuhlansa Helsingin Finlandia-talossa.
11. marraskuuta – Kokoomus teki Mauno Koiviston hallitukselle välikysymyksen Valco-jupakan vuoksi. Vilkkaan eduskuntakeskustelun päätteeksi hallitus sai 28. marraskuuta luottamuslauseen äänin 118−63. Kokoomus ja Suomen Maaseudun Puolue olivat vaatineet entisen pääministerin Kalevi Sorsan ja entisen kauppa- ja teollisuusministerin Eero Rantalan asettamista syytteeseen valtakunnanoikeudessa, mihin eduskunnan perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan katsonut olevan aihetta.
12. marraskuuta – NASAn avaruusluotain Voyager 1 ohitti Saturnuksen ja lähetti ensimmäiset tarkat valokuvat Maahan.
12. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti viidennen virallisen vierailunsa Neuvostoliitossa. Vierailun aikana Kekkonen vastaanotti hänelle myönnetyn Leninin rauhanpalkinnon. Presidentti palasi kotimaahan 17. marraskuuta.
13. marraskuuta – Toimittajalakko keskeytti sanoma- ja aikakauslehtien ilmestymisen. Myös STT:n uutiset jäivät pois radiosta.
22. marraskuuta − 86 ihmistä kuoli hotellipalossa Las Vegasissa Yhdysvalloissa. Useimmat menehtyivät savumyrkytykseen.
23. marraskuuta – Noin 4 800 ihmistä sai surmansa Italian eteläosia ravistelleessa maanjäristysten sarjassa.
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikiven muistomerkki Itä ja länsi paljastettiin Helsingin keskustassa. Vilkasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttaneen teoksen oli veistänyt Harry Kivijärvi. Paasikiven syntymästä oli tullut kuluneeksi 110 vuotta.
28. marraskuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vetosi kaksi viikkoa kestäneen toimittajalakon osapuoliin lakon lopettamiseksi, koska hän piti sitä yhteiskunnalle erittäin haitallisena. Lakko päättyi 3. joulukuuta.

Joulukuu
3. joulukuuta − Puolan entinen puoluejohtaja Edward Gierek erotettiin maan parlamentista.
5. joulukuuta – Varsovan liiton maat kokoontuivat hätäkokoukseen Moskovaan Puolan sisäisen tilanteen kiristymisen vuoksi. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa tuomittiin väkivallan käyttö kansainvälisissä suhteissa, mutta vakuutettiin Puolan pysyvän sosialistisena maana.
8. joulukuuta – John Lennon murhattiin New Yorkissa.
8. joulukuuta – Korkein oikeus vahvisti Finnairin matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneelle Aarno Lamminpartaalle hovioikeudessa langetetun vankeustuomion.
9. joukuuta – John Lennon ammuttiin kuoliaaksi asuntonsa edustalla lähellä New Yorkin Central Parkia.
13. joulukuuta – Peurungan kuntoutuskeskus vihittiin käyttöön Laukaassa.
14. joulukuuta – Kiinan puoluejohtajana Mao Zedongin kuoleman jälkeen toimineen Hua Guofengin ilmoitettiin jättävän paikkansa. Hua oli kehottanut valitsemaan seuraajakseen varapääministeri Zhao Ziyangin, kuten sitten tehtiinkin.
19. joulukuuta – Imatralla sijaitsevan Valcon kuvaputkitehtaan toiminta päättyi lopullisesti.
23. joulukuuta – Wärtsilä sai suuren laivatilauksen Neuvostoliitosta. Wärtsilän Helsingin telakalla rakennetaan seitsemän matalakulkuista jokijäänmurtajaa Siperian jokia varten. Tilauksen arvo 700 miljoonaa markkaa.
28. joulukuuta – Soutaja Pertti Karppinen valittiin suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä vuoden parhaaksi urheilijaksi.
30. joulukuuta – Suomessa päätettiin yhtenä viimeisistä Euroopan maista ottaa käyttöön kesäaika maaliskuun lopussa 1981. Suomessa käytäntöä oli kokeiltu vain kerran aikaisemmin, vuonna 1942. Monet Euroopan maat olivat ottaneet kesäajan käyttöön 1970-luvulla energian säästämiseksi.

Elävä arkisto 1980
http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1980&sa=L%C3%B6yd%C3%A4#883

Videohaku 1980
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1980&btnG=Haku&aq=f&aqi=g5&aql=&oq=&gs_rfai=

Kuvahaku 1980
http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&biw=1362&bih=594&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1980&btnG=Haku&aq=f&aqi=g4&aql=&oq=&gs_rfai=

Lähdeaineisto:
Valitut Palat Itsenäinen Suomi
Mitä, missä, milloin 1981
Mitä, missä, milloin 1982
Vuosi 80

Ei kommentteja: