Presidenttikysymys aiheutti puolueille paljon päänvaivaa, josta yritettiin selviytyä mm. vasemmistopuolueiden toivoman poikkeuslain turvin. Tämä olisi merkinnyt valitsijamiesvaaleista luopumista siten, että eduskunta olisi pidentänyt presidentti Kekkosen toimikautta tai toimittanut vaalin. Opposition vastustuksen takia poikkeuslaista ei tullut mitään. Voimakkaana jäi kuitenkin itämään ajatus presidentinvaalin toimittamisesta myöhemmin ns. kansanvaalina.
Vaalikauden tärkeimmäksi asiaksi on luonnehdittu peruskoulun aikaansaamiseen liittyvää ns. puitelakia, joka keväällä 1967 saapui hallituksen esityksenä eduskuntakäsittelyyn. Koulu-uudistus toteutettaisiin sen mukaan 16 vuoden kuluessa. Se tulee viemään paljon aikaa ja sen yhteydessä eduskunta joutuu monen muun seikan ohella harkitsemaan peruskoulun kielenopetuksen järjestämistä ja uuden koulun hallintoa. Hallituksen kannasta poikkeavia lakialoitteita tehtiin useita.
Eduskunnan viimeistelyjen jälkeen valtion vuoden 1967 varsinaisen tulo- ja menoarvion loppusumma oli 7 815 974 321 mk. Tuloarvion keskeisimpiä kohtia oli liikevaihtoveron korotus 10 prosentista 11:een vuoden 1967 alusta. Vakuutusmaksuista päätettiin ryhtyä perimään 11 prosentin veroa. Asevelvollisille tuli budjetin takia kuukauden säästöloma vuonna 1967. Toimenpiteen taloudellisista vaikutuksista esitettiin paljon epäilyjä. Autoveroa tarkistettiin jälleen. Veroa korotettiin 50:stä 55 prosenttiin.
Budjetin kiistellyimpiä kohtia oli puoluetuki, kaikkiaan 10 miljoonaa markkaa vuodessa. Hallitus oli alun perin ehdottanut vain 2 miljoonaa markkaa puoluelehtien tukemiseen.
Maataloustulolaki säädettiin jonkin aikaa kestäneen ”laittoman” kauden jälkeen ja siinä päätettiin monien sovittelujen jälkeen ryhtyä kokeilemaan uutta indeksisidonnaisuutta. Maataloustulon kytkemisestä yleiseen ansiotasoon luovuttiin, ja tilalle otettiin ns. puhdistetun elinkustannusindeksin ja maatalouden tuotantopanosindeksin yhdistelmä. Helmikuun lopulla 1967 valmistunut laki säädettiin kahdeksi vuodeksi.
Maatalouden perusluottolakia tarkistettiin. Aikaisemmin oli tämän lain mukaisen lainan saannin edellytyksenä mm. että hakija on tilanomistaja. Nyt hyväksytyn lainmuutoksen mukaan se seikka, että henkilö on myynyt maatilansa ja hankkinut itselleen uuden, tuotantoedellytyksiltään paremman tilan, ei enää ole lainan saannin esteenä.
Suuri kiista syntyi yksityismetsälaista, jota jo edellinen eduskunta oli turhaan yrittänyt säätää. Nyt siitä saatiin aikaan kompromissi, kun erimielisyyksiä aiheuttanut metsälautakuntien kokoonpano saatiin sovituksi.
Kansakoululakia muutettiin niin, että opetusohjelmaan otettiin uutena oppiaineena kansalaistaito. Siihen kuuluvat liikennetietous, tapaturmien torjunta, palontorjunta, katastrofi- ja väestönsuojelu, tapakasvatus, perhekasvatus, terveys- ja raittiuskasvatus ja osittain myös kotitalous. Neljänkymmenen vuoden takainen oppisopimuslaki tarkistettiin kokonaan. Sillä pyrittiin elvyttämään oppisopimuskoulutusta, joka tähtää samaan suoritustasoon koulumuotoisen ammattiopetuksen kanssa, mutta tulee yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi kuin koulumuotoinen opetus.
Lailla taiteen edistämisen järjestelyistä päätettiin perustaa seitsemän taidetoimikuntaa. Nämä ovat kirjallisuus-, kuvataide-, säveltaide-, näyttämötaide-, rakennustaide-, taideteollisuus ja kamerataidetoimikunta. Niiden yhdyselimeksi tuli taiteen keskustoimikunta, mikä lisäksi kaikkiin lääneihin perustettiin läänin taidetoimikunta. Laki Jyväskylän yliopistosta säädettiin tulemaan voimaan 1.3.1968.
Kiihkeän sosialisointikeskustelun jälkeen eduskunta hyväksyi lokakuussa valtion tilintarkastajin kertomusta käsitellessään ponnen, jolla kehotettiin kiireellisesti tutkituttamaan, olisiko vakuutettujen kannalta edullista ja muutenkin tarkoituksenmukaista keskittää lakisääteinen liikenne- ja tapaturmavakuutustoiminta valtion hoidettavaksi. Edelleen hallitus kehotettiin selvittämään, mitä mahdollisuuksia on perustaa valtion oma vakuutuslaitos.
Sosiaalilainsäädännön alalla oli tärkeimpiä päätöksiä se, että perhe-eläketurva liitettiin työeläkelakeihin vuoden 1967 alusta lukien. Täysi perhe-eläke olisi yhtä suuri kuin työeläke eläkkeensaajan kuolinhetkellä.
Virkamiesten eläkelaki katsottiin kohtuulliseksi tarkistaa siten, että virkamiehet joutuivat luopumaan eräistä eläke-eduistaan.
Odottaman ankaran kiistan, jossa puoluerajat eivät merkinneet mitään, aiheutti lex Salama eli laki uskontorikoksista, joka hyväksyttiin äänin 95-80, mutta jonka 77 kansanedustajaa äänesti lepäämään yli vaalien.
Kunnallisen jaotuksen ja kuntien yhteistoiminnan kehittämiseksi säädettiin laki, jolla pyritään vähintään 8000 asukkaan kuntiin. Kunta voisi jäädä 4000 asukasta pienemmäksi vain erittäin painavien syiden vaatiessa.
Lähdeaineisto Mitä, missä, milloin 1969
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti