Punaisella EI-äänestäneet alueet ja sinisellä KYLLÄ-äänestäneet alueet.
Suomalaiset valitsivat Tasavallan presidentin ensimmäisen kerran suorassa kaksivaiheissa kansanvaalissa. Vaalitaistelu huipentui Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin väliseksi kamppailuksi, jonka Ahtisaari voitti niukasti. Suomen kymmenes presidentti astui virkaansa 1. maaliskuuta. Vuonna 1994 suomalaiset ottivat kansanäänestyksessä kantaa myös Euroopan unionin jäsenyyteen. 16. lokakuuta järjestetyssä neuvoa-antavassa äänestyksessä 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti jäsenyyttä. Myöhemmin eduskunta hyvksyi liittymisen selvin luvuin. Tulevaisuus näyttäisi, minkälainen oa Suomella ja kuukautta myöhemmin myös jäsenyyden puolesta äänestäneellä Ruotsilla olisi yhdistyneessä Euroopassa. Pohjoismaista viimeisenä äänestänyt Norja sen sijaan valitsi oman linjansa jäämällä unionin ulkopuolelle.
Suurimmat uutiset ovat usein surullisia, niin myös vuonna 1994. Suuronnettomuus Itämerellä lähellä Utön linnakesaarta kosketti järkyttävällä tavalla useita kansakuntia. Estonia-autalautan katastrofi, jossa 900 ihmistä menehti, osoitti ihmisen olevan yhä luonnonvoimien armoilla.
Merkittävä virstanpylväs maailman tapahtumissa oli Etelä-Afrikassa jrjestetyt ensimmäiset vapaat vaalit. Vaalitulos oli henkilökohtainen voitto ANC:n johtajalle, vuonna 1993 Nobelin rauhapalkinnon saaneelle Nelson Mandelalle. Hänet valittiin maan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi. Valoa oli myös näkyvissä yhdessä Euroopan pahimmista kriisipesäkkeistä, Irlannissa. Kielletyn tasavaltalaisarmeijan IRA:n julistama aselepo loi edellytykset pysyvän rauhan aikaansaamiseksi.
Bosnian tilanne oli edelleen vakava. Sarajevon piiritys oli kestänyt 900 vuorokautta. YK:n ja Naton ponnistelut eivät olleet pystyneet ratkaisemaan kriisiä. Sisällissota oli kestänyt 28 kuukautta. Vuonna 1994 päättyi Saksan 49 vuotta kestänyt miehitys. Liittoutuneiden joukot jättivät lopullisesti Berliinin. Samaan aikaan myös venäläiset joukot lähtivät Baltiasta. Vuoden lopulla Tshetshenian tilanne kärjistyi paikallisten ja venäläisten joukkojen väliseksi avoimeksi sisällissodaksi. Suomen lopulla Tshesthenian tilanne kärjistyi paikallisten ja venäläisten joukkojen väliseksi avoimeksi sisällissodaksi.
Suomen urheilumenestyksestä vastasivat mm. uimarit Jani Sievinen ja Antti Kasvio, jotka voittivat Roomassa syksyllä maailmanmestaruuden. Myös kävelijä Sari Essayah kunnostautui voittamalla Helsingissä kesällä järjestetyissä yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa kultamitalin. Sen sijaan Lillehammerin talvilympiakisoissa jäätiin nyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 1972 ilman kultamitalia. Kisoista muodostui norjalaisten suuri juhla. Kuitenkin mm. Suomen jääkiekkomaajoukkueen hyvä menestys loi uskoa tulevaisuuteen.
Lähdeaineisto Vuosikirja 1995
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti