perjantai 17. helmikuuta 2012

Hei, meitä natotetaan




















Kotimaassa meitä natotetaan. Suomen Nato-jäsenyys on se putki, mihin poliittinen eliittimme ajaa meitä seuraavaksi. Suomen eduskunnassa käydyssä hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa 18.12.2011 SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki veteli demareille uutta linjaa: Suomen liittyminen Natoon ei olisi ”maita ja mantuja mullistava kohtalonomainen ratkaisu”. Suomessa Nato-jäsenyyttä perustellaan EU-jäsenyydellä. Siihen kuuluu Nato-jäsenyys.

Kirjassaa Karhun naapurista Naaton kainaloon Pekka Ervasti ja Jaakko Laakso siteeraavat salaista muistiota siitä miten ”PARP-prosessiin osallistumsiella lisätään kriisinhallintakyvyn lisäksi valmiuksia sotilaallisen avun vastaanottamiseen”. Suomessa valmistellaan vieraiden joukkojen tuloa maahamme, ja sitä varten tyhjennetään tiettyjä kasarmeja ja Nato-yhteensovitetaan lentokenttiä, satamia ja rautateitä!

Nato-maiden varusmiehet ovat harjoitelleet Suomessa sotaa ja suomalaiset Nato-maissa. Suomalaiset hävittäjät ovat osallistuneet vuonna 2001 sotaharjoituksiin Nato-maissa ja Naton hävittäjät Lapin ilmatilassa. Suomalaisille lentäjille on opetettu ilmatankkausta ja vaijerilaskeutumista lentotukialusten kannelle sekä Naton taktisia merkkejä ja komentokieltä: uudessa perustuslaissammehan armeijamme komentokieli ei ole enää Suomen kieli. Satamiin ja lentokentille varastoidaan Nato-yhteensopivia polttoaineita. On laadittu lista laivoista, jotka annetaan kriisitilanteessa Naton käyttöön.

Puolustusvoimain silloisen komentajan kenraali Gustav Hägglundin arvion mukaan Suomi oli vuonna 1999 ”kaikilta olennaisilta osiltaan valmis Naton jäseneksi”. Me ”puhumme Naton kanssa samaa kieltä, kolmen vuoden kuluttua Nato-jäsenyys on ”kuin Martta-yhdistykseen menisi”. Lipponen sanoo, että olemme liittoutuneet liittyessämme EU:n jäseneksi”.

EU:ta hallitsevat isot maat. Nizzan sopimuksella joulukuussa 2000 niiden valtaa kasvatettiin muiden kustannuksella. Päätökset eivät lisänneet vaan vähensivät demokratiaa. Niitä perusteltiin EU:n laajentamisella, mutta hämmästyttävää näissä perusteluissa on se, että isojen maiden matlaa lisättiin ja pienten vähennettiin myös siinä tapauksessa, ettei EU laajene.

Zbiegnew Brzezinski kuvaa USA:n ja EU:n suhdetta seuraavalla tavalla: ”Raaka tosiasia on, että Länsi-Eurooppa ja yhä lisääntyvässä määrin Keski-Eurooppa jää suuressa mitassa suojelusuhteeseen, jossa sen yhtyneet valtiot muistuttavat muinaisia vasalleja ja veronmaksajia”. Tällaista suojelijaa vastaan on vaikea taistella pelkin demokratian asein, jos toisella puolella on ylivalta maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja informaatiossa.

Media on Suomessa demokratian jarru. Se ei aseta kyseenalaiseksi ”poliittisia realiteetteja” tai edes suoranaista kansainvälisoikeudellista laittomuutta, mitä edustaa Naton pommitukset Jugoslaviassa ja EU:n 14 jäsenmaan ns. Itävalta-boikotti väärän vaalituloksen johdosta. Se, että Lipponen päätti yksin Suomen kannasta Itävallan poliittiseen boikottiin, ei ole demokratiaa. Se saattoi olla laitontakin, mutta Suomessa ei ole poliittista voimaa, joka haastaisi pääministerin.

Valtion – ja EU:n tapauksessa liittovaltion – asiaa ajavat puolueet, jotka ovat yhä enemmän osa valtakoneistoa. Ne alamaistavat kansalaisia sen sijasta että ne edustavat kansalaisyhteiskuntaa suhteessa valtioon, lakeihin ja väkivaltakoneistoon.

Kaiken aikaan Suomea yhteensovitetaan poliittisesti ja sotilaallisesti Natoon, Käytännössä se tapahtuu EU:n rakenteiden kautta. Suomen puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala todistaa, että ”näillä näkymin yleisin käsitys tuntuu olevan, että EU-maiden yhteinen puolustus voi toteutua vain kaikkien jäsenvaltioiden Nato-jäsenyyden kautta” ja että ”lopullinen päätös uusista jäsenistä tehdään kuitenkin ensisijaisesti poliittisin perustein ja Yhdysvaltain mielipiteellä on siinä ratkaiseva painoarvo”. Suomen ulkoministeriä valtiosihteeri Antti Satulin mukaan Naton jäsenyys on ”varsin yksinkertainen asia hoitaa verrattuna EU-jäseneksi tulemiseen”.

Lähdeaineisto Esko Seppänen Hei, meitä natotetaan ISBN 952-91-4308-7

Ei kommentteja: