Iskelmä-Suomi

Kalajoen Hiekkasärkkien kuplahalli 

Jakso 1: Kohtalon tähdet

https://areena.yle.fi/1-1783183

1/10. Suomalainen iskelmätähti ei saa olla liian täydellinen. Hänen tarinassaan pitää olla varjoja. Olavi Virta, Irwin, Badding, Topi Sorsakoski ja Kari Tapio ovat sellaisia tähtiä, joita yleisö on halunnut ihailla.

Jakso 2: Kuningattaret

https://areena.yle.fi/1-1790080

2/10. Katri Helena ja Paula Koivuniemi edustavat vuosikymmenestä toiseen suomalaista kestotähteyttä. Millaisen tien Iskelmä-Suomen kuningattaret ovat kulkeneet? Mikä on heidän perintönsä nuoremmille naistähdille?

Jakso 3: Syvä kuin meri

https://areena.yle.fi/1-1800120

3/10. Suomalaisen tangon voittokulku alkoi sodasta. 1960-luvulla iski tangohulluus. Kärjen ja Monosen tangot olivat vastavoima pitkätukkapopille. Kansa sai luvan tulla lähelle. Romaneille tango avasi ovet iskelmään.

Jakso 4: Kaupungin valot

https://areena.yle.fi/1-1806160

4/10. Maaseutuhenkisen kaihon rinnalla iskelmä-Suomessa soi myös kaupungin syke. Se kuuluu Erik Lindströmin ja Rauno Lehtisen musiikissa sekä Lailan, Carolan ja muiden 1950 - 70-luvun tyylittelijöiden tulkinnoissa.

Jakso 5: Yes Sir, alkaa polttaa

https://areena.yle.fi/1-1814918

5/10. 1960-luku nostaa esiin uudet tähdet ja soundit. Maailmalta poimittujen käännösiskelmien tuotanto paisuu, kun C-kasetti mullistaa markkinat. Popvirtaukset ja diskorytmit sekoittuvat kotimaan turpeeseen.

Jakso 6: Sininen ja valkoinen

https://areena.yle.fi/1-1822238

6/10. Juha Vainio, Jukka Kuoppamäki ja kaksikko Irwin Goodman-Vexi Salmi tulivat suomalaisen iskelmän maailmaan keskellä 1960-luvun murrosta. He jatkoivat suomalaista laulun tekemisen perinnettä ja mullistivat sen.

Jakso 7: Show must go on

https://areena.yle.fi/1-1829547

7/10. Iskelmän tarinaan kuuluvat artistit, jotka ovat lähteneet haastamaan iskelmätähteyden rajoja. Kansainvälisen viihde-estetiikan ja kotimaisen tanssilavatodellisuuden yhdistäminen ei suju kivuttomasti.

Jakso 8: Mä joka päivä töitä teen

https://areena.yle.fi/1-1836447

8/10. Iskelmää on aina tehty ylpeän ammattilaisen etiikalla. Viihdyttäminen on työn, ei taiteen tekoa. Alan miesten ja naisten veri on aina punnittu tien päällä, koska siellä on soittajan leipä, pieninä murusina.

Jakso 9: Elämän valttikortit

https://areena.yle.fi/1-1841704

9/10. Suomalainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta. Historian hämystä tämän päivän suomirokkiin ja uusiskelmään kulkeva mollin pitkä linja elää koko ajan pinnan alla ja nostaa välillä kunnolla päätään.

Jakso 10: Perutaan häät

https://areena.yle.fi/1-1850892

10/10. Iskelmä on aina elänyt ajassa. Nyt se on murroksessa. Sillä on oma elinpiirinsä tanssilavoineen ja tangomarkkinoineen, mutta perinteellä on haastajia. Uusi popiskelmä erkaantuu koko ajan kauemmaksi traditiosta.

Politiikka Suomi

Jakso 1: Voiko vitutukseen kuolla

https://areena.yle.fi/1-50396448

Osa 1/10. Politiikan häviöt ja tappiot Paavo Väyrysen johdolla. Arja Alho, Anneli Jäätteenmäki, Alexander Stubb ja Katri Kulmuni kertovat vaikeista hetkistään. Miten erot ja ratkaisevat virheet menevät poliitikon ihon alle.

Jakso 2: Kyllä kansa tietää

https://areena.yle.fi/1-50396444

Osa 2/10. Vennamo kirosi rötösherrat. Soini löysi EU:sta ongelman. Halla-aholle ja Purralle maahanmuutto on pahinta. Populismin tie Vennamon protestista perussuomalaisten aikaan.

Jakso 3: Syvään päätyyn

https://areena.yle.fi/1-50396442

Osa 3/10. Sanna Marin, Jutta Urpilainen, Elisabeth Rehn, Mauri Pekkarinen ja Pekka Haavisto kertovat, miltä tuntuu politiikan syvässä päädyssä. Maa on kriisissä, tappouhkaus odottaa puhelimessa ja tukan harmaannuttava EU-hanke työpöydällä.

Jakso 4: Kohut ja selkkaukset

https://areena.yle.fi/1-50396449

Osa 4/10. Matti Vanhasen sydänsuruista tulee kaikkien viihdettä. Ilkka Kanervan tekstiviestit tekevät yksityiselämästä politiikkaa. Hyvissä herroissa poliitikot viihtyivät kelteisillään. Julkinen eläin elää parrasvaloissa.

Jakso 5: Suoraa toimintaa

https://areena.yle.fi/1-50396446

Osa 5/10. Kun haluat pelastaa maailman, mutta näet poliitikot vätyksinä. Pekka Haavisto, Tarja Halonen ja muut aktivistit nostavat marginaali-ilmiöt valtavirtaan. Koijärveläisten, kettutyttöjen, kuokkavieraiden ja Black Lives Matters -aktivistien tarinat.

Jakso 6: Maailmanparantajat

https://areena.yle.fi/1-50396450

Osa 6/10. Poliitikko oli kerran nuori, jolla oli unelmia. Matti Vanhanen, Li Andersson, Riikka Purra ja ja Ben Zyskowicz haluavat rakentaa parempaa Suomea. 70-luvun nuorisopolitiikassa opittiin kaikki niksit - myös ne lailliset.

Jakso 7: Ikuinen lama

https://areena.yle.fi/1-50396451

Osa 7/10. Kun Iiro Viinasella meni tunteisiin ja talouspuhe valtasi Suomen. 90-luvun lama eli sodan jälkeen pahin kriisi päättäjien ja uhrien kertomana. Mukana myös devalvaatio, pankkituki, massatyöttömyys ja valuuttalainat.

Jakso 8: Pulinat pois

https://areena.yle.fi/1-50396445

Osa 8/10. Vaaleissa poliitikko riisuu hanskat. Keskustan veret seisauttava vaalivoitto tuli hyökkäämällä. Työväen presidentti Niinistö osui vastustajan hermoon. Rehn-Ahtisaari ja Aho-Halonen -vaalit menivät henkilökohtaisuuksiin.

Jakso 9: Kun Suomi livahti länteen

https://areena.yle.fi/1-50396443

Osa 9/10. Jännityskertomus hetkistä, jolloin Suomi päätti onko se itää vai länttä. Neuvottelujen aikana Paavo Väyrynen taktikoi, muilta meni hermot. Moskovan katsoessa muualle Suomi teki ratkaisevan siirron.

Jakso 10: Vastakkainasettelun aika on aina

https://areena.yle.fi/1-50396447

Osa 10/10. Kaljupäisestä politiikan virtuoosista kaikenkarvaiseen somekohinaan. Näyttämöllä heiluu tunnekuohupuolueita, nostalgiapuolueita ja saivartelevia demagogeja. Politiikka näyttää peliltä, jossa on aina etsitty vastapareja.

Kylmän sodan Suomi , Kekkonen ja Koivisto

 

                                                            Urho Kaleva Kekkonen

Mauno Koivisto

Kylmän sodan Suomi , Kekkonen ja Koivisto

1. Jakso: Hämärän rajamaa

https://areena.yle.fi/1-50828777

1/8. Kylmän sodan alkaessa Suomi yrittää löytää paikkaansa rintamalinjojen välissä. Lännen yllätykseksi Suomesta ei tule Neuvostoliiton satelliittia, mutta Neuvostoliitto kasvattaa vaikutustaan Suomen asioihin.

Jakso 2: Erityisiä suhteita

https://areena.yle.fi/1-50828779

2/8. Neuvostoliiton vaikutusvalta Suomessa kasvaa vääjäämättä yöpakkasten ja noottikriisin myötä. Itänaapurin tahto otetaan yhä enemmän huomioon. Kekkonen tekee ulkopolitiikasta sisäpolitiikan lyömäaseen.

Jakso 3: Kauko-ohjattu maa

https://areena.yle.fi/1-50828778

3/8. Nuorison radikalisoituminen johtaa 1970-luvun alussa taistolaisliikkeen syntyyn. Neuvostoliitto kasvattaa yhä vaikutustaan. Länsimedioissa aletaan puhua "suomettumisesta".

Jakso 4: Hyödyllinen idiootti

https://areena.yle.fi/1-50828782

4/8. Suomessa haaveillaan 1970-luvun alkuvuosina sillanrakentajan roolista. Neuvostolitto näkee asian toisin. Itsesensuurista tulee vallitseva käytäntö suomalaisessa mediassa ja Yleisradiossa.

Jakso 5: Uusi sukupolvi

https://areena.yle.fi/1-50828781

5/8. Suomettuminen on 70-luvun lopulla arkipäivää. Sitä on kaikkialla, juhlapuheista yhteistyöelokuviin ja kouluopetuksesta TV- ja radio-ohjelmiin. Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.

Jakso 6: Vapautta vai lumetta?

https://areena.yle.fi/1-50828780

6/8. Mauno Koiviston valinta presidentiksi nostaa toiveita vapautumisesta. Mutta kaikki ei heti muutukaan. Neuvostoliitto ei lakkaa etsimästä Suomesta "neuvostovastaisia voimia".

Jakso 7: Viimeinen filminauha

https://areena.yle.fi/1-50828783

7/8. 80-luvun lopulla Neuvostoliitto muuttuu Gorbatsovin johdolla. Suomettuminen vetää viimeisiä henkäyksiään Koiviston suhtautumisessa Baltian tapahtumiin. Neuvostoliitto hajoaa.

Jakso 8: Minä tunnustan

https://areena.yle.fi/1-50828784

• 8/8. Euroopan Unionin jäsenenä Suomesta tulee täysivaltainen länsimaa. Jättikö suomettuminen pysyvän tahran kansakunnan mieleen? Voisiko suomettuminen palata? Mitä suomettuminen merkitsee nuorelle sukupolvelle?

KEKKONEN

Jakso 1: Kohti seikkailuja

https://areena.yle.fi/1-4254829

Lapsuuden Kainuussa viettänyt Kekkonen osallistuu kansalaissotaan ja toimii Etsivässä keskuspoliisissa. Poliittinen ura alkaa ja Kekkonen puolustaa demokratiaa. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 2: Uusia ystäviä

https://areena.yle.fi/1-4254821

Jatkosodan aikana Urho Kekkonen tekee ulkopoliittisen kääntymyksen. Kekkonen pyrkii valtaan ja saavuttaa päämääränsä 1956, kun hänet valitaan presidentiksi. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 3: Suomalainen paradoksi

https://areena.yle.fi/1-4254826

Presidentti Kekkosen alkutaival vallan huipulla ei ole helppo. Vuoden 1958 yöpakkaset ovat vakava kriisi. Kekkonen kamppailee kilpailijoitaan vastaan ja voittaa. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 4: Pelin herra

https://areena.yle.fi/1-4254824

Kekkonen kesyttää häntä vastustaneet sosiaalidemokraatit. Kekkonen saa ulkopolitiikalleen tunnustusta ja luo suhteita niin politiikassa kuin yksityiselämässään. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 5: Vaaralliset vuodet

https://areena.yle.fi/1-4254827

Lastenkutsut kokoavat Tamminiemeen nuorta älymystöä, jonka Kekkonen syleilee hiljaiseksi. Tsekkoslovakian miehitys saa Kekkosenkin masentumaan ja pelkäämään. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 6: Urho I Suuri

https://areena.yle.fi/1-4254825

Kekkonen on valtansa huipulla 75-vuotiaana. Suomessa kukaan ei kyseenalaista Kekkosen valtaa. Tämän suuruuden huipentuma on Helsingissä järjestetty ETY-kokous. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 7: Unia Kainuusta

https://areena.yle.fi/1-4254828

Vanhenevan Kekkosen ote vallasta alkaa herpaantua ja Mauno Koivisto nousee haastajaksi. Terveyden pettämistä ei enää voi peittää ja Kekkonen luopuu virasta. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 8: Tukkipojan kehto - Kekkonen elää!

https://areena.yle.fi/1-4254830

Mikä on Kekkosen perintö ja merkitys? Millaisena jälkipolvet muistavat valtiomiehen ja mitä tarkoittaa Kekkosen karnevalisoiminen? Jari Tervon dokumenttisarja.

KOIVISTO

Jakso 1: Selviytyjä

https://areena.yle.fi/1-4599008

1/8. Selviytyjä. Mauno Koivisto saa eväät elämälle kansakoulussa ja jatkosodassa. Selvittyään hengissä hän liittyy sosialidemokraattiseen puolueeseen ja lähtee yliopistoon. Jari Tervon dokumenttisarja

Jakso 2: Sosialisti nro 1

https://areena.yle.fi/1-4599014

2/8. Sosialisti nro 1. Mauno Koivisto väittelee tohtoriksi Turussa ja muuttaa Helsinkiin. Hän ohjaa sosialidemokraattista puoluetta oikealle tielle ja ui syvemmälle politiikkaan. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 3: Uusille reviireille

https://areena.yle.fi/1-4599004

3/8. Uusille reviireille. Mauno Koivisto hankkii ulkopoliittisia kannuksia pääministerinä ja kansansuosiota esiintymällä tv:n viihdeohjelmassa. Manu-ilmiö syntyy. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 4: Erittäin salainen

https://areena.yle.fi/1-4599013

4/8. Erittäin salainen. 1970-luvulla Suomen Pankista tulee Mauno Koiviston valtakunta. Hän on syrjässä vain parrasvaloista, ei vallasta. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 5: Yksinäinen sheriffi

https://areena.yle.fi/1-4599011

5/8. Yksinäinen sheriffi. Mauno Koivisto haastaa vanhan valtiaan ja hurmaa kansan. Suomeen valitaan ensimmäinen sosialistinen presidentti. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 6: Työväenliikkeen Mannerheim

https://areena.yle.fi/1-4599012

6/8. Työväenliikkeen Mannerheim. Mauno Koivisto lunastaa ja rikkoo häneen asetettuja odotuksia. Hän saa uusia kansainvälisiä ystäviä ja kotimaisia vihollisia. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 7: Sanansa mittainen

https://areena.yle.fi/1-4599007

7/8. Sanansa mittainen. Mauno Koiviston toisella presidenttikaudella pelko ja toivo juoksevat Euroopassa kilpaa. Monilla suomalaisilla on kasvavia vaikeuksia ymmärtää presidenttiään. Jari Tervon dokumenttisarja.

Jakso 8: Sopivan salainen

https://areena.yle.fi/1-4599009

8/8. Sopivan salainen. Mauno Koivisto jää eläkkeelle, muttei lakkaa vaikuttamasta. Suomella on vihdoin ex-presidentti, joka on täydessä iskussa - ja ehtymätön arvoitus. Jari Tervon dokumenttisarja.

Maarit Tyrkkö ja Urho Kekkonen

Maarit Tyrkkö ja Urho Kekkonen

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305870007180

Maarit Huovinen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maarit_Huovinen

Maarit Tyrkön uusi kirja paljastaa Kekkosen rakkaudentunnustukset: ”Eikä hitolla – rakastan Sinua”

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001246637.html

Uusi kirja paljastaa: Kekkosen rakkauden menettäminen Maarit Tyrkölle ajoi Anita Hallaman outoihin tekoihin – vaati sänkyjä itselleen

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001246632.html

Toimittaja Maarit Tyrkkö vaikeni vuosikymmeniä suhteestaan Urho Kekkoseen: "Rakastin häntä"

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016082421987436_uu.shtml

Maarit Huovinen: Luottamuksen arvoinen

http://kotiliesi.fi/puheenaiheet/jutut/maarit-huovinen-luottamuksen-arvoinen

Maarit Huovinen: "Jäin kiinni Kekkosen sanailuun ja hänen poikamaisuuteensa"

http://www.etlehti.fi/artikkeli/uusia_alkuja/maarit_huovinen_jain_kiinni_kekkosen_sanailuun_ja_hanen_poikamaisuuteensa

"Olen suuri raukka" – uutuuskirja Kekkosesta paljastaa lemmensairaan ja epävarman suurmiehen

http://yle.fi/uutiset/olen_suuri_raukka__uutuuskirja_kekkosesta_paljastaa_lemmensairaan_ja_epavarman_suurmiehen/9113398

Maarit Tyrkkö ystävyydestään Kekkosen kanssa: ”Kömmin hänen viereensä tilavalle alapedille

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maarit-tyrkko-ystavyydestaan-kekkosen-kanssa-kommin-hanen-viereensa-tilavalle-alapedille/

Maarit Tyrkkö lunasti Kekkosen toiveen: UKK:sta kirja ihmisenä ja yksityishenkilönä

http://www.ess.fi/uutiset/kulttuurijaviihde/art2296409

TIEDOTE: Maarit Tyrkön syksyn kirja Presidentti ja toimittaja ilmestyy 24. elokuuta 2016

http://www.wsoy.fi/uutiset/tiedote-maarit-tyrkon-syksyn-kirja-presidentti-ja-toimittaja-ilmestyy-24-elokuuta-2016/

Uusia kulmia UKK:sta

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3635

Maarit Tyrkkö kertoi lähetyksessä suhteestaan Kekkoseen

http://www.studio55.fi/vapaalla/article/maarit-tyrkko-kertoi-lahetyksessa-suhteestaan-kekkoseen/4307522

Urho Kekkosen viimeisten vuosien tragiikka käydään läpi kohukirjassa

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/1tyrkko-54640

Urho Kekkosen viimeinen haastattelu

http://www.apu.fi/artikkeli/urho-kekkosen-viimeinen-haastattelu

Rakkauden huumaa: Kekkonen antoi Maarit Tyrkön nauhoittaa salaa hallitusneuvotteluita verhon takaa

http://www.aamulehti.fi/kulttuuri/rakkauden-huumaa-kekkonen-antoi-maarit-tyrkon-nauhoittaa-salaa-hallitusneuvotteluita-verhon-takaa/

Presidentti Kekkosen rakastettu Maarit Tyrkkö

https://www.youtube.com/watch?v=UQZ4_mlE4Kw

Urho Kekkonen kertoo kirjoittamisesta (äänite)

https://www.youtube.com/watch?v=XVi9bVVW5UQ

Kekkosen puhe Kveenipatsaan paljastustilaisuudessa.mpg

https://www.youtube.com/watch?v=tzD36_PUgxU

Urho Kekkosen viimeinen haastattelu (äänite)

https://www.youtube.com/watch?v=l8Rf-Kvoc3w

Urho Kekkonen ilmaveivi

https://www.youtube.com/watch?v=S2P6xHrakMM

SYND 14 11 80 PRESIDANT KEKKONEN OF FINLAND ARRIVES IN MOSCOW

https://www.youtube.com/watch?v=wl-cBkEOLf0

Juha Mieto - Lace Placidin 1980 talviolympialaisten Taistelijan maljat

https://www.youtube.com/watch?v=iuzaJvoA3mc

Kekkosella senat sakaisin

https://www.youtube.com/watch?v=eqKlvQZDDAU

PTN8 #09 - Urho Kekkosen viimeinen uudenvuodenpuhe - Jean Gabriel Gabriel

https://www.youtube.com/watch?v=WU4PsA955pc

Presidentti Urho Kekkonen kuollut

https://www.youtube.com/watch?v=EtVdeYueW1U

200 kekkosvideota

https://www.youtube.com/watch?v=EtVdeYueW1U&list=PLoxHfqF7YMlIQnQh8SRTv2pG0JFo6SmYV

Suomi jakautuu kasvukeskuksiin ja taantuviin alueisiin

Suomen historia blogit jatkuvat tässä blogissa
http://uudempisuomenhistoria.blogspot.fi/

Maamme alueiden menestys ja hyvinvointi ovat keskittyneet 1990-luvun laman jälkeen. Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseudut autioituvat entisestään, kun taas uudet työpaikat keräävät väestöä mm. Oulun ja Helsingin seudulla. Väestön ja työpaikkojen kasvu ruokkivat toisiaan – rakennemuutos näyttää toistaiseksi pysyvältä. Sodanjälkeisen Suomen asuttua aluetta laajennettiin jakamalla maata rintamamiehille ja luovuten Karjalan siirtolaisille. Syntyneiden määrän kasvu osaltaan auttoi väestön levittäytymistä, koska valtaosa lapsista syntyi maanviljelijäperheisiin. Vielä 1950 puolet Suomen työvoimasta toimi maataloudessa. Suomessa syntyi 1946-49 yli 100 000 lapsen ikäluokkia, jotka olivat jopa 50 % edeltäjiään suurempia. Vuoden 1960 tienoilla Suomen asutus oli levittäytynyt laajimmilleen, kun miltei puolet suomalaisista asui haja-asutusalueilla.

Suuret ikäluokat ruuhkauttivat synnytyssairaalat, neuvolat, kaupungeissa päivähoidon ja sitten koululaitoksen. Vaikka oppilaitokset toimivat täydellä teholla, vain osalle ikäluokasta voitiin tarjota perusasteen jälkeistä koulutusta. 1960-luvun puolivälin jälkeen suuret ikäluokat hakeutuivat työelämään. Maanviljelijäperheidenkin lapset joutuivaat etsimään työtä kodin ulkopuolelta, koska pientilat eivät kyenneet elättämään kaikkia ja maataloustuotantoa supistettiin. Suomessa työvoiman kysyntä oli nopeasti vähentynyt, mutta Ruotsissa kasvanut. Ruotsin teollisuudelle kelpasivat niin koulutetut kuin kouluttamattomatkin, ja kun palkat olivat vielä Suomeen verrattuna lähes kaksinkertaisia, alkoi ennennäkemätön muuttovirta Ruotsiin. Eniten lähtijöitä oli vuosina 1969 ja 1970, jolloin siirtolaisuus vähensi Suomen väkilukua yhteensä yli 50 000 hengellä. Muuttovirta laantui vasta 1970-luvun jälkipuoliskolla.

Nyt suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkelle, ja aiheuttavat vielä kerran ongelmia, vaikka siirtolaisuus ja kuolleisuus ovat niitä jo 20-25 % kuihduttaneet. Mikäli tätä vähenemää ei olisi, voisivat nykyiset työttömyys- ja huomisen eläköitymisongelmat olla vielä pahempia.

Ruotsiin muuton lisäksi maaseutukuntien väestöä vähensi muutto suuriin kaupunkeihin. Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen ohella kasvusta saivat osansa muutkin suuret kaupunkiseudut: Kuopion, Joensuun, Rovaniemen, Lappeenrannan ja Kotkan seudut. Nykyään muuttovoittoa saavat enää muutamat suuret keskukset.

1951-99 koko maan väkiluku on kasvanut 27 %. Helsingin väkiluku 46 %. 313:ssa Suomen kunnassa väkiluku on vähentynyt ja vain 139 kunnassa kasvanut. 44 kunnassa väestön määrä on pudonnut alle puoleen sodan jälkeisestä tasostaan. Nopeimmin kasvaneiden kuntien joukossa on Helsingin, Oulun, Turun ja Tampereen ja Kouvolan seudun kuntia. Maaseutukunnat ovat poikkeuksetta menettäneet väestöään, eniten itärajan ja saariston kunnat.

Muuttoliike maaseudulta vilkastui 1990-luvun laman jälkeen. Vuonna 1994 tuli voimaan uusi kotikuntalaki, joka antoi maamme noin 500 000 opiskelijalle oikeuden muuttaa heti vakinaisesti opiskelukuntaan. Tämä lisäsi vuosittaisia muuttajien määriä ja varhensi vilkkaimman muuttamisen peruskoulun tai lukion päättämisikään. Uudistuksen vuoksi nykyisiä ja aikaisempia muuttolukuja on vaikea verrata. Maaseutukuntien nykyiset muuttotappiot eivät ole lähelläkään 1950- ja 1960-lukujen tasoja, koska näissä kunnissa ei enää ole muuttavia ikäluokkia.

1950- ja 1960-luvuilla korkea syntyvyys korvasi suurenkin muuttotappion ja piti väkiluvun kasvussa tai ainakin vähenemisen pienenä. Nyt synnyttäjinä ovat paljon pienemmät ikäluokat, ja kun lisäksi keskimääräinen lapsiluku on edelleen laskussa, ei maaseutukuntien syntyneidnä määrä riitä korvaamaan ede kuolleiden määrää saai kasvavia muuttotappioita. Muuttovoittoalueilla 20-30-vuotiaiden määrä kasvaa, minkä vuoksi myös syntyneiden määrä pysyy kuolleiden määrää korkeampana.

Noin 250 000 suomalaista muuttaa vuosittain kunnasta toiseen, ja yli 400 000 suomalaista vaihtaa asuinpaikkaansa kunnan sisällä. Maaseudulla kunnan sisällä muuttavat valitsevat useimmin asuinpaikakseen taajama, ja väestön sijoittumista seuraavat palvelut keksittyvät samalla tavalla.

Vuodesta 1960 taajamaväestö on Suomessa miltei kaksinkertaistunut (4,5 miljoonaa asukasta) ja haja-asutusväestö puolittunut ( 900 000 asukasta). Suurin taajama on Helsingin keskustaajama, joka kattaa pääosin Espoon ja Vantaa ja jarkuu pääradan vartta pohjoiseen. Sen asukasluku oli vuonna 1960 vain 470 000 ja nykyisellään lähes miljoona.

Historiamme suurimmat ikäluokat ovat jo sivuuttaneet 50 vuoden rajapyykin. Ikäluokkien koko pieneni tasaisesti aina 1970-luvun alkuun, miniminä 56 000 syntynyttä vuonna 1973. Sen jälkeen pysyttiin 25 vuotta 60 000 – 65 000 syntyneen tasolla. Nyt syntyneiden määrä on taas alittanut 60 000 rajan.

Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuin monta ei-työllistä on yhtä työllistä kohti. Suuret ikäluokat ovat vielä työiässä ja alle 15-vuotiaiden määrä on vuoesta 1960 pudonnut lähes 400 000 hengellä. Eläkeläisten määrä on 1,2 miljoonaa, mutta se ei vielä ole noussut tulevaan huippuunsa. Vuonna 1990 yhtä työllistä kohden oli vain 1,1 ei-työllistä, mutta lamavuonna 1993 jo 1,7 ei-työölistä. Vuonna 1999 oli päästy 1,4:ään.

Suomen työllisten kasvu perustuu naisten tuloon työmarkkinoille. 1960-luvulla kodin ulkopuolella työskentelevien naisten määrä kasvoi 150 000:lla ja sen jälkeenkin vielä 200 000:lla. Työllisten miesten määrä ei ole kasvanut, koska opiskelu on yleistynyt ja opiskeluajat pidentyneet, työiässä eläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut ja lisäksi 150 000 miestä on työttömänä.

Suurin osa Suomen maakunnista siirtyi maatalooudesta teollistumisen kautt palveluyhteiskuntaan, mutta osassa maata ei teollisumista juur lainkaan tapahtunut. Lappi ja Kainuu siirtyivät paljolti suoraan palveluyhteiksuntaan ja palvelujen suurimpana tuottajana niissä julkinen sektori kunta ja valtio.

Lähdeaineisto MMM 2002 Pekka Myrskylän kirjoitus

Lahden dopingskandaali

Helsingin Sanomien mukaan Virpi Kuitunen ei ollut Lahden MM-kisoissa 2001 niin tietämätön Hemohes-nesteytyksen uhri, kuin hän on vakuutellut. Tätä mieltä on hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö. Kuitusella oli Kyrön mukaan aikaisemmin talvella ollut ongelmia verenkuvansa kanssa, ja hän oli mitä ilmeisimmin saanut hemoglobiinia alentavaa nesteytystä. Kuitunen antoi maailmancupin kilpailussa Italian Brussonissa 16. joulukuuta 2000 hemoglobiininäytteen, joka ylitti Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) raja-arvon. Kuituselta mitattiin arvo 164, kun suurin sallittu on 160. Testitodistukseen kirjoitettiin "not allowed to start" eli ei lähtölupaa. FIS epäilee liian suuren hemoglobiiniarvon viittaavan aina dopingin, esimerkiksi epo-hormonin, käyttöön.

"Tein silloin mittaushuoneessa FIS:n Beng-Erik Bengtssonin (FIS:n maastohiihdon silloinen lajijohtaja) kanssa sellaisen sopimuksen, että Kuitunen saa pitää lähtönumeronsa ja startata, kunhan hän ei tule maaliin", Kyrö kertoi torstaina 19.6.2008 Helsingin Sanomille. Kuitunen katkaisikin tahallaan sauvansa kolmen kilometrin kohdalla ja keskeytti. Kyrön mukaan Bengtsson ja hän tekivät sopimuksen julkisuuden välttämiseksi. "Se olisi ollut ensimmäinen kerta, kun suomalaishiihtäjä jää hemoglobiinitestissä kiinni. Siihen maailman aikaan juuri ennen kotikisoja asia olisi ollut katastrofi, joten se päätettiin pimittää", Kyrö sanoi. Kuitunen kertoi tuolloin paikalla olleille suomalaistoimittajille kaatuneensa, kun hänen suksensa tökkäsi, kenties kiveen.
"Vedin ihan pylleröt. Könysin siinä kauan aikaa, eikä sauvan hajottua ollut järkeä jatkaa", siteerasi Helsingin Sanomat Kuitusta 17. joulukuuta.

Eläkkeellä oleva Bengtsson vahvistaa tehneensä Kyrön kanssa sopimuksen Kuitusen keskeyttämisestä. "Minulla on jotakin muistikuvia siitä", ruotsalainen Bengtsson sanoi torstai-iltana puhelimitse Helsingin Sanomille. "Kyllä niin tapahtui. Hän [Kuitunen] starttasi, hiihti jonkin matkaa ja keskeytti", Bengtsson lisäsi. Seuraavana päivänä Brussonin maailmancupin kilpailussa Kuitunen saavutti uransa ensimmäisen palkintopallisijoituksen maailmancupissa sijoittumalla sprintissä kolmanneksi. Tuolloin liian korkeista hemoglobiiniarvosta kiinni jäänyt oli vapaa kilpailemaan heti, kun arvo oli laskenut. Nykyisin urheilija määrättäisiin viiden päivän karanteeniin. "En muista tarkkaan, mutta erittäin todennäköisesti Kuitusta nesteytettiin kilpailujen välillä. Kysymyksessä oli kriittinen tilanne, hätätila."

Brussonin tapauksen toisen, Kyrön mukaan todellisen puolen paljasti jo tammikuussa 2004 Ilta-Sanomien toimittaja Pekka Holopainen, joka mainitsi nähneensä Kuitusen hemoglobiinin mittaustulokseen liittyvän asiapaperin.

MM-Lahdessa Hemohesistä jäi kiinni kuusi suomalaishiihtäjää, jotka kaikki saivat FIS:ltä kahden vuoden kilpailukiellon. Kuitunen halusi puhdistautua vakuuttamalla, että hän luuli saaneensa nesteytyksessä tavallista suola-sokeriliuosta, ei mitään kiellettyä ainetta. Kärähtäneistä myös Milla Jauho (nykyisin Saari) kertoi olleensa tietämätön liuoksen laadusta. Naiset vetosivat Ari-Matti Nuutilan välimiesoikeuteen. Nuutila totesi heidän saaneen kiellettyä ainetta tietämättään ja suositteli kahden vuoden sijasta vain kahden kuukauden kilpailukieltoa. FIS kuitenkin pysyi päätöksessään.
Plasmanlaajentajilla, kuten Hemohesillä, peiteltiin Kyrön mukaan Suomen hiihdossa veridopingia.
"Epo kuuluu näihin veridopingaineisiin, samoin dopingia on verensiirto omalla verellä. Käyttikö Suomen joukkue Lahdessa veridopingia, sen jokainen päätelköön itse."

Mitä tästä voi päätellä Virpi Kuitusesta? Hän oli Bengtssonin vahvistaman Kyrön väitteen mukaan mukana tällaisessa ”salaliitossa” ja sitten kaksi kuukautta myöhemmin täysin tietämätön mitä hänen suoniinsa tiputettiin. Kuinka uskottavaa se on? – En ole jutellut Virpin kanssa, joten en kommentoi. Näin sanoi Paavo M. Petäjä Keskipohjanmaa-lehdessä.

Petäjä yllytti väärään valaan?

Kyrö sanoi MTV3:n Tulosruudussa, että liiton entinen puheenjohtaja Paavo M. Petäjä yllytti häntä antamaan väärän valan Lahden vuoden 2001 kisojen dopingsotkuja käsitelleelle välimiesoikeudelle.
Kyrön mukaan hänen haluttiin kertovan oikeudelle, etteivät Virpi Kuitunen ja Milla Saari (silloinen Jauho) tienneet, että heille annettiin kiellettyä hemohes-aineita.
"Sanatarkkaan hän [Petäjä] sanoi lakimiehen kielellä tällä tavalla, että sinä et voi mitään sille, että miesten käryt tulevat olemaan tahallisia. Mutta, minun tulee todistaa sillä tavalla, viimeisenä tehtävänä Hiihtoliitossa, että tytöille tulee tuottamuksellinen tuomio", Kyrö sanoi.
Kyrön mukaan Hiihtoliitto halusi tällä tavalla saada naishiihtäjille keveämmän tuomion, sillä perusteella, etteivät nämä tienneet dopingista.
Kyrö kertoo, ettei halunnut antaa väärää valaa eli valehdella oikeudessa. Tsätä voidaan vetää se johtopäätös, että Kyrön käsityksen mukaan naiset tiesivät dopingista jo Lahdessa.
Kyrö sai välimiesoikeudelta luvan olla todistamatta asiassa, koska oli vaarassa saada itsekin syytteen. Välimiesoikeus antoi asiasta myöhemmin päätöksen, jonka mukaan naishiihtäjät eivät tienneet saaneensa kiellettyjä aineita.

Kansainvälinen katastrofi

Lahden MM-kisoissa 2001 dopingista kiinni jäivät Mika Myllylä, Jari Isometsä, Harri Kirvesniemi, Janne Immonen, Virpi Kuitunen ja Milla Jauho. Kirjassa ”Karpaasien käry” kerrotaan myös saunasopimuksesta seuraavaa: ”Menimme poikien kanssa saunaan, ja vasta siellä alkoi juttu luistaa”. Jari sanoi pojille (Kirvesniemi ja Kyrö), että tässä tilanteessa vaihtoehtoja on tasan yksi. Minä otan vastuun koko tapahtuneesta. Asiaan ei sotketa ketään muuta, ei muita hiihtäjiä, ei valmentajia eikä liittoa, sanoi Isometsä. Kun päätös oli tehty, huoneeseen tuli hetken hiljaisuus. Sen jälkeen Kyrö sanoi, että jos näin on, niin liiton on tultava jotenkin asiassa vastaan. Hän ilmoitti hoitavansa asian liiton herrojen kanssa. Näin lausuttiin salaisen saunasopimuksen alkusanat. Tuo sopimus sai konkreettisen muodon illan ja yön aikana, ja seuraavana päivänä (18.2.2001) se tehtiin kirjalliseen muotoon. Sopimuksen vahvistivat allekirjoituksillaan Hiihtoliiton silloiset lajipäällikkö Antti Leppävuori ja päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö. Sopimuksella taattiin Jari Isometsälle, että häntä ei jätetä dopingasiassa yksin. Siinä sovittiin talkoista, jotta Isometsä ei dopingista aiheutuvien taloudellisten menetysten vuoksi putoaisi tyhjän päälle.

Kyrön mukaan suomalaiset käyttivät Lahdessa veridopingia "sen kaikissa muodoissa", joka sisälsi muun muassa urheilussa kiellettyä epo-hormonia. Hän väittää, että dopingin sisäpiirissä toimi hänen aikanaan runsaat kymmenen henkilöä. Ydinryhmään kuului Kyrön mukaan maastohiihdon johtohenkilöitä ja hiihtäjiä.

Ylen Urheiluruudun haastattelussa Kyrö kertoi että, suomalaishiihtäjät rahoittivat omat dopingaineensa pääosin itse. Hänen mukaansa Hiihtoliitto kuitenkin kustansi joitain hankintoja. Kyrö arvioi, että Hiihtoliitto käytti dopingaineisiin "kymmeniätuhansia euroja".
"Wideman kertoi perättömiä" Kyrö väitti Ylelle, että Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) lääketieteellisen komitean varapuheenjohtaja Tapio Wideman antoi Suomen joukkueelle perättömiä tietoja Lahden kisojen alkua edeltäneenä iltana. Suomen joukkueessa oltiin tietoisia, että plasmanlaajentajat ovat kiellettyjä, mutta joukkueessa uskottiin, ettei ainetta testata.
Kyrön mukaan Widemanilta kysyttiin, että testataanko plasmanlaajentajia. Wideman antoi meille virheellisen vastauksen, että mitään lisätestejä ei olisi, ja plasmanlaajentajien käyttö olisi mahdollista, Kyrö sanoi.

Antidopingtoimikunnan lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Timo Seppälä muistutti Ylelle, että urheilussa kiellettyä epo-hormonia ei testattu Lahden kisoissa. Seppälän arvion mukaan Kyrön lausunto tarkoittaa sitä, että maastohiihtäjät käyttivät Lahdessa Hemohesiä (plasmanlaajentaja) ja verensiirtoa.

Piirainen komppanian päällikkö

Kyrö toimi hiihtomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1998-2001. Iltalehden tavoittama Kyrö sanoo, että suomalaisessa maastohiihdossa vallitsi 1990-luvulla dopingkulttuuri. Hän nimeää vuosina 1989-97 lajipäällikkönä toimineen Jari Piiraisen komppanian päälliköksi ja vuosina 1992-95 päävalmentajana ja 1997-98 lajipäällikkönä työskennelleen Pekka Vähäsöyringin vääpeliksi.
- Piirainen otti minut Hiihtoliittoon töihin ja opetti talon tavoille, Kyrö sanoo Iltalehdelle. Piirainen kiistää.

Vuonna 1995 aktiiviuransa päättänyt hiihtäjätär Pirkko Määttä ei omien sanojensa mukaan ole urallaan tiennyt mistään dopingin käyttöön viittaavasta. Hän ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että Kari-Pekka Kyrön puheet suomalaisen hiihdon systemaattisesta dopinginkäytöstä pitäisivät paikkansa.
Entinen maastohiihtojoukkueen päävalmentaja ei sulje pois mahdollisuutta, että Kyrön väitteet dopingista olisivat totta. - Urheilussa on kaikki mahdollista, Reijo Jylhä kommentoi Keskipohjanmaa-lehdelle.

Kyrö kertoi STT:lle saaneensa Hiihtoliiton dopingaineita säilytettäväkseen vuonna 1998. Hänen mukaansa aineet toi silloinen lajipäällikkö Pekka Vähäsöyrinki. Ilta-Sanomat kertoi puolestaan jo toukokuussa, että Kyrö todisti omin silmin vuonna 1997, miten mieshiihtäjän manipuloitua hemoglobiiniarvoa jouduttiin kisaa edeltävänä iltana pudottamaan verta luovuttamalla.
Kyrön mukaan tilannetta todistivat hiihtäjän ja joukkueen lääkärin lisäksi muiden muassa Vähäsöyrinki ja silloinen päävalmentaja Antti Leppävuori. Vähäsöyrinki ja Leppävuori kielsivät vuonna 1998 STT-oikeudenkäynnissä, että olisivat tienneet kasvuhormonin käytöstä Suomen hiihdossa.

Jälleen kerran dopingpyörteen silmään joutuneet Pekka Vähäsöyrinki ja Antti Leppävuori eivät tiistaina olleet julkisen sanan tavoitettavissa. Niin Vuokatin urheiluopiston rehtorina toimiva Vähäsöyrinki kuin teknologiakeskus Snowpolis Oy:n toimitusjohtaja Leppävuori tuntuivat kadonneen maan alle, kun IS:n toimittaja yritti saada miehiltä kommenttia asian uusimmista käänteistä.

Onko Petäjän luotettavuutta syytä epäillä?

Paavo M. Petäjä on 15.5.1996 antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän kanne on oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, sillä kaikki kolme kauppasopimusta mukaan luettuna kiinteistön kaupat oli purettu. APR:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla ja Ylivieskan käräjäoikeus teki 30.5.1996 konkurssipäätöksen Paavo M. Petäjän lausuman perusteella. Asiasta tehtiin rikostutkintapyyntö Oulun KRP.lle. Lausunnossaan KRP:lle Paavo M. Petäjä tunnustaa ettei hänellä ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Oulun KRP jätti asian tutkimatta. Paavo M. Petäjän tunnustus on valokopiona kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa sivulla 514. Näin Oulun KRP:n on syytä epäillä syyllistyneen rikollisten suojeluun sekä rikosten peittelyyn.

Hain asiassa purkua Korkeimmalta Oikeudelta. Korkein Oikeus oli päättänyt pyytää asiassa lausuntoa varatuomari Paavo M. Petäjältä 31.3.2002 mennessä. Kuultuaan Paavo M. Petäjää Korkein oikeus ei purkanut vääriä alioikeuksien päätöksiä. On siis syytä epäillä, että Paavo M.Petäjä antoi väärän lausuman Korkeimmalle oikeudelle.

Paavo M. Petäjä laittoi henkilökohtaisessa konkurssissani pesänluettelooni 100 000 markan saatavan vaikka en ole koskaan ollut velkaa Paavo M. Petäjälle. Konkurssipesänhoitajanani toimi Petäjän entinen työtoveri asianajaja Veli Päivikkö. Pesänluettelon vannontatilaisuudessa oli mukana paikalla myös Ylivieskan syyttäjä Sulo Heiskari, joka jätti syytteet nostamatta Paavo M. Petäjää vastaan.

Varatuomari Paavo M. Petäjä ei ole Suomen Asianajajaliiton jäsen. Hänellä on ollut aikaisemminkin ongelmia konkurssiasioissa. Kotkan raastuvanoikeus tuomitsi hänet 1980-luvun puolivälissä kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen avunannosta jatkettuun epärehellisenä velallisena tehtyyn konkurssirikokseen.

Paavo M. Petäjä lainkuuliaisuutta on syytä epäillä myös sen johdosta, että hän jäi rattijouppoudesta kiinni ja sai tuomion siitä Haapajärven käräjäoikeudessa joitakin aikoja sitten. Käräjäoikeus tuomitsi Suomen Hiihtoliiton entisen puheenjohtajan, varatuomari Paavo M.Petäjän sakkorangaistukseen rattijuopumuksesta. Hän sai 40 päiväsakkoa, yhteensä 1 200 euroa. Tuomio annettiin Ylivieskan käräjäoikeudessa Haapajärven istuntopaikalla. Petäjä omistaa lakiasiaintoimiston Haapajärvellä.
Oikeus totesi Petäjän kuljettaneen 5. tammikuuta puolen päivän aikaan yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja muualla henkilöautoa yhteensä noin 10 metrin matkan nautittuaan alkoholia niin, että hänellä on ollut ajon jälkeen 0,62 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.
Hän kuljetti henkilöautoa ABC-huoltamon pesuhallista ulos piha-alueelle. Oikeus katsoi Petäjän syyllistyneen rattijuopumukseen eikä törkeään rattijuopumukseen, koska ajomatka oli lyhyt ja nopeus alhainen. Rikos ei myöskään aiheuttanut vaaraa toisen turvallisuudelle.
Tuomittu oli ajanut auton ulos pesuhallista, koska hänen vaimonsa ei uskaltanut ajaa pesulaitteen kautta. Petäjälle määrättiin myös ajokieltoa, joka ulottuu 6. huhtikuuta saakka

Myöskään Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjän muistamattomuus hemohes-hankinnoista ei yllätä Kyröä. - Hän onkin vanha vallesmanni. Kiistää ettei muista. Kyllähän Paavo oli yleisellä tasolla hyvin jyvällä asioista. Hän ollut 30 vuotta mukana ja nähnyt monenlaista, mutta kertokoon niistä itse. Kyrö heittää Aamulehden haastattelussa. Muuten. Minkälaiset välit teillä on Mika Myllylän kanssa? – En minä tiedä, ei kai huonot eikä hyvät. Normaalit välit. Kun Myllylä äskettäin luovutti mitalinsa Haapajärven kaupungille, et ollut mukana kutsuvierastilaisuudessa. Eikö olisi ollut luontevaa että olisit ollut mukana?
– Minä olin silloin töissä (asianajotehtävissä). Ei oikeus määrää juttujen käsittelyjä sen mukaan, mikä on minun aikatauluni, sanoi Paavo M. Petäjä Keskipohjanmaan haastattelussa.

Isometsän menettetty takaa-ajohopea
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/isometsan_menetetty_takaa-ajohopea_28405.html#media=28411

Isometsän käry varmistui
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/isometsan_dopingkary_paljastui_3544.html#media=3555

Kuitunen voittaa Lahden takaa-ajon
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kuitunen_voittaa_lahden_takaa-ajon_28412.html#media=28416

Miesten suruviesti Lahdessa
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/miesten_suruviesti_lahdessa_2001_28217.html#media=28220

Lääkärilaukkau ja Immonen tapetille dopingista

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laakarilaukku_ja_immonen_tapetille_dopingista_3943.html#media=3948

Korostan sanaa epäily

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/korostan_sanaa_epaily_34316.html#media=34319

Naisten MM-viesti 2001
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/naisten_mm-viesti_2001_paattyi_dopingskandaaliin_28417.html#media=28423

Kuitusen ja Myllylän nimet julki

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kuitusen_ja_myllylan_nimet_julki_10586.html#media=10595

Isometsän menetetty takaa-ajohopea

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/isometsan_menetetty_takaa-ajohopea_28405.html#media=28411

Sponsorit vetäytyvät, naapurimaissa kohistaan
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sponsorit_vetaytyvat_naapurimaissa_kohistaan_3992.html#media=4002

Kyrön uudet paljastukset

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kyron_uudet_paljastukset_31853.html#media=31855

Hiihtoliiton dopingjupakan taustat

http://yle.fi/urheilu/hiihtoliiton_dopingjupakan_taustat/2091913

Dramaattinen päivä 11.09.2001

Vuoden 2001 ehkä merkittävin tapahtuma koko kansakunnan kannalta tarkasteltuna oli terrori-isku World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin. Kauhuelokuvat ja jännityskirjat jäivät toiseksi todellisuudelle World Trade Centerin tornien kadotessa 11.9.2001 savuna, vääntyneenä metallina ja särkyneenä betonina ikuisesti New Yorkin katukuvasta ja Manhattanin silhuetista.

World Trade Center Documentary

http://www.youtube.com/watch?v=PjQFA7COMsU&feature=related

Tapahtumia kauempaa seuranneet saattoivat haukkoa henkeään ilmestyskirjamaisen näyn edessä. Kaapatuilla siviililentokoneilla tehdyt itsemurhaiskut tappoivat tuhansia ja aiheuttivat valtavat aineelliset vahingot.Terroristi-iskut kohdistuivat Yhdysvaltain taloudelliseen ja sotilaspoliittiseen keskuksiin.

Ensin American Airlines Boeing 767 törmäsi WTC:n pohjoiseen torniin. 18 minuutin kuluttua toinen American Airlines Boeing 767 kone törmäsi WTC:n eteläiseen torniin. Ensinmäiseksi romahti jälkimmäisen lentokonehyökkäyksen kohteeksi joutunut 110-kerroksinen torni ja puolisen tuntia myöhemmin yläosastaan hiljalleen kytenyt 110-kerroksinen pohjoistorni. Yksi maailman tunnetuimmista monumenteista oli pyyhkäisty maan tasalle yhdessä useiden muiden ympäröivien rakennusten kanssa.

Tornitaloissa työskenteli päivittäin noin 50 000 ihmistä. Ykköstornin korkeus oli 417 metriä ja kakkostornin 415 metriä. Ykköstorni oli maailman viidenneksi korkein rakennus ja kakkostorni kuudenneksi korkein.Samoihin aikoihin American Airlines Boeing 757 ohjattiin päin Pentagonia. Neljäs terroristien käsissä oleva United Airlines Boeing 757 syöksyi maahan Pennsylvaniassa lähellä Pitsburgia. Koneen mustan laatikon tallettamien tietojen perusteella pääteltiin, että koneen matkustajat olivat nousseet kaappareita vastaan, eikä se siksi ollut päässyt oletettuun kohteeseen, kongressiin rakennukseen Capitol-kukkulalla Washingtonissa.

Ajallisesti tarkasteluna tapahtumat sattuivat Suomen aikaan näin:

15:50 Lentokone iskeytyy World Trade Centeriin New Yorkissa. Savua nousee suuresta reiästä tornin seinästä.

16:08 Rähähdys vavisuttaa toista WTC-tornia. TV-kuvissa näkyy, kuinka toinen lentokone kaartaa kohti tornia ja hajoaa tulipalloksi.

16:13 FBI kertoo tutkineensa ennen räjähdystä tietoja, että lentokone olisi kaapattu.

16:32 Presidentti George W.Bush kutsuu räjähdyksiä "ilmeisiksi terrori-iskuiksi maatamme kohtaan".

16:36 Palestiinalainen äärijärjestö DFLP ottaa vastuun lentokoneiskuista, Abu Dabin TV kertoo.

16:42 Viranomaiset ilmoittavat, että ensimmäinen WTC-torniin osunut lentokone olisi kaapattu suoraan lentoonlähdöstä Bostonissa.

16:44 Silminnäkijän mukaan lentokone on iskeytynyt Yhdysvaltain puolustusministeriöön Pentagoniin.

16:45 Palestiinalaisten DFLP-järjestö kiistää vastuunsa iskuista.

16:50 Yhdysvaltain ilmailuviranomaiset sulkevat kaikki lentokentät Yhdysvalloissa, yhtään konetta ei nouse ilmaan.

16:58 Toiminta Wall Streetilla, Yhdysvaltain hermokeskuksessa pysähtyy, rakennukset evakuoidaan.

17:00 YK:n päämajassa New Yorkissa ihmiset määrätään alakerroksiin pommisuojaan.

17:01 Kolmas räjähdys kuullaan WTC-tornin lähellä.

17:08 Yksi World Trade Centerin torneista romahtaa.

17:23 Yhdysvaltain ulkoministeriö evakuoidaan terrori-iskun pelossa.

17:26 Autopommi räjähtää ulkoministeriön edustalla.

17:30 Toinen World Trade Centerin torneista romahtaa. Puhelinliikenne Suomesta Yhdysvaltoihin on poikki.

17:31 Chigagossa evakuoidaan korkeat rakennukset ja valtion virastot.

17:39 Suuri lentokone putoaa Pensylvaniassa Somerest Countyn lentokentän lähellä, noin 130 kilometriä Pitsburgista.

Runsaasti uhreja.Ei suomalaisia uhrien joukossa

Kolmas 47-kerroksinen pilvenpiirtäjä romahti vielä, mutta se oli ehditty jo evakuoida. 22.9.2001 mennessä WTC:n raunioista oli löydetty 241 ruumista. Pentagonin uhrien määräksi ilmoitettiin 189. Pentagon on yksi maailman suurimmista rakennuksista. Viisikulmaisessa rakennuksessa työskentelee 23 000 ihmistä. Pentagon on kuin kaupunki, jonka alueella on teitä kymmeniä kilometrejä. Parkkipaikoille pysäköidään päivittäin noin 9000 autoa. Lentokoneissa oli kuollut 266 ihmistä, mukaan lukien miehistöt ja kaappaajat. New Yorkissa oli 27.9. kateissa noin 6000 henkeä. Sadat palomiehet ja kymmenet poliisit olivat menehtyneet pelastustöissä WTC:n romahtaessa. Enemmistö uhreista oli yhdysvaltalaisia, mutta joukossa oli myös monien muiden maiden kansalaisia, ei kuitenkaan suomalaisia.Yhdysvaltain tragedian laajuus ja tuho olivat ennen kokemattomia. Tapahtumat herättivät ihmisissä pelkoja. Kaikkiaan yli 3000 ihmistä kuoli tässä terrori-iskussa. Helmikuun 2002 lopun tietojen mukaan WTC:n terrori-iskussa kuoli 2838 ihmistä, joista pelastustyöntekijöitä oli 479.

Yhdysvallat syytti Osama Bin Ladenia

Yhdysvaltojen syyttävä sormi osoitti Osaman Bin Ladenia. Lukuisat terrorismin tutkijat olivat samaa mieltä. Afganistanissa elävä Osaman Bin Laden on ääri-islamilaisen Taleban-hallinnon suojissa. Hän on avoimesti uhkunut pyhää vihaa Yhdysvaltoja kohtaan jo kymmenen vuotta. Miljardiomaisuuden liiketoimillaan kerännyt Bin Laden on myös luonut verkoston, jonka arvellaan kykenevän pelottavan massiivisiin iskuihin. Saudi-Arabiassa rikkaaseen jemeniläiseen perheeseen vuonna 1957 syntynyt Osama Bin Laden on yksi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n listan etsityimpiä miehiä, mutta hän on monien arabimaiden sankari.

Yhdysvallat aloitti hyökkäyksen AfganistaniinYhdysvallat aloitti odotetun vastaiskunsa Afganistaniin, jossa se katsoi Taleban hallinnon suojelevan terroristijohtaja Osama Bin Ladenia ja tämä Al-Quida-järjestöä. Yhdysvaltain liikekannallepano oli laajin sitten Persianlahden sodan vuonna 1991. Hyökkäyksensä Afganistaniin se aloitti brittijoukkojen tuella. Ohjuksin, hävittäjin ja pommikonein tehdyt iskut kohdistettiin eri puolille maata talebanien tukikohtiin ja Al Quidan oletettuihin harjoitusleireihin. Sotaoperaation nimeksi oli annettu Operation Enduring Freedom (Vankkumaton Vapaus). Samaan aikaan alettiin sotilaallisten iskujen kanssa pudottaa siviileille tarkoitettuja ruoka- ja lääkeapupaketteja. Pommituksia seurasi jatkossa lähes päivittäin ja suurin osa talebanien ilmapuolustuksesta saatiin nopeasti lamaannutettua. Ensimmäiset maaoperaationsa Yhdysvaltain erillisjoukot tekivät 20-21.10. iskemällä talebanien komentokeskukseen ja lentokentälle Kandaharissa. Pommitukset aiheuttivat huomattavaa tuhoa talebanien asemissa. Pommitukset Afganistanissa pahensivat entisestään vakavaa pakolaisongelmaa, kun arviolta 45 000 – 80 000 ihmistä siirtyi Pakistaniin. Pakistaniin oli tullut vuosien kuluessa jo 2 miljoonaa afgaanipakolaista.

LähteetLehdistö ja uutisointi tapahtuma-aikoihin