Mitä tapahtui helmikuussa 2026?

Helmikuussa 2026 tapahtui useita merkittäviä luonnonilmiöitä, onnettomuuksia ja kulttuurisia tapahtumia sekä Suomessa että maailmalla. 

Luonto ja sääilmiöt

• Poikkeukselliset myrskyt: Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa koettiin voimakkaita myrskyjä ja "ilmakehän jokien" tuomia rankkasateita. Erityisesti Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja Marokossa sateet aiheuttivat kuolonuhreja ja vakavia tulvia

Helmikuussa 2026 useat peräkkäiset myrskyt ja poikkeukselliset sateet aiheuttivat huomattavia tuhoja erityisesti Lounais-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

Marokon poikkeukselliset suurtulvat

• Laajat evakuoinnit: Pohjois- ja Keski-Marokossa jouduttiin evakuoimaan jopa yli 150 000 ihmistä. Pahiten kärsineestä Ksar el-Kebirin kaupungista jouduttiin evakuoimaan noin puolet asukkaista.

  Vahingot ja kuolonuhrit: Rankkasateiden ja patojen hallittujen juoksutusten seurauksena joet tulviva yli äyräidensä. Tulvat vaativat viranomaistietojen mukaan ainakin 43 kuolonuhria ja vaikuttivat jopa miljoonien ihmisten elämään.

  Maataloustuhot: Tulvat peittivät alleen yli 100 000 hehtaaria viljelysmaata. Marokon hallitus julisti alueet katastrofialueiksi ja myönsi niille suuren hätäapupaketin. 

Tuhot Pyreneiden niemimaalla (Espanja ja Portugali)

• Peräkkäiset myrskyt: Alueelle iski viikkojen aikana useita nimettyjä myrskyjä (kuten Storm Leonardo ja Storm Nils), jotka toivat mukanaan hirmumyrskyluokan tuulia ja valtavia sademääriä.

  Portugali: Maa kärsi laajoista maanvyöryistä, sähkökatkoista ja kulkuyhteyksien katkeamisesta. Tulvat hukuttivat laajoja alueita esimerkiksi Tajo-joen suistossa. Ainakin 14 ihmistä menehtyi.

  Espanja: Rankat sateet saivat joet tulvimaan muun muassa Andalusiassa. Barcelonassa kuoli nainen varastorakennuksen katon osan romahdettua voimakkaassa tuulessa. Myrskyt aiheuttivat myös kymmenien tuhansien hehtaarien vahingot sitrushedelmä-, oliivi- ja marjaviljelyksille. 

Rankkasateet ja tulvat Ranskassa

• Sähkökatkot ja kuolemantapaukset: Storm Nils katkaisi sähköt parhaimmillaan lähes miljoonalta kotitaloudelta. Kaatuvat puut ja onnettomuudet vaativat maassa kuolonuhreja.

  Ennätystulvat: Viikkoja jatkuneet sateet kyllästivät maaperän, minkä seurauksena joet nousivat ennätyskorkealle ja suuri määrä Ranskan departementeista asetettiin tulvavaroitustilaan

• Maanvyöry Islannissa: Kuun alkupuolella suuri osa kuuluisasta Reynisfjall-vuoren rinteestä romahti rannalle. Voimakas rannikkoeroosio vei samalla mukanaan suuren määrän mustaa hiekkaa

Islannissa helmikuussa 2026 tapahtunut maanvyörymä ja siihen liittynyt voimakas rannikkoeroosio kohdistuivat maan kuuluisimmalle mustalle hiekkarannalle, Reynisfjaraan, muuttaen sen ulkonäköä merkittävästi. 

Maanvyörymän ja eroosion aiheuttamat keskeisimmät tuhot ja muutokset olivat seuraavat:

Fyysiset tuhot ja maiseman muutos

• Rinteen romahdus: Reynisfjall-vuoren etelärinteestä romahti suuri osa suoraan rannalle. Vyöry toi mukanaan valtavan määrän kiviainesta ja soraa aivan rannan varoituskylttien läheisyyteen.

  Jättimäiset lohkareet: Vyöryn seurauksena rannalle sinkoutui useiden tonnien painoisia basalttilohkareita, jotka peittivät alleen aiemmin turistien käyttämiä kävelyreittejä.

  Hiekan katoaminen: Voimakkaat itätuulet ja poikkeuksellisen korkea aallokko pyyhkivät mennessään ennätysmäärän kuuluisaa mustaa tulivuorihiekkaa. Paikoin hiekka hävisi lähes kokonaan paljastaen altaan vuosikymmeniä piilossa olleen kallioperän. 

  TravelPirates +6

Vaikutukset matkailuun ja turvallisuuteen

• Kulun estyminen: Merivesi pääsi eroosion vuoksi nousemaan suoraan kallioseinämiä vasten. Tämän vuoksi kuuluisa basalttipylväiden muodostelma ja rantaluola jäivät toistuvasti veden varaan ja muuttuivat saavuttamattomiksi.

  Turvallisuusriskin kasvu: Rannan "puskurivyöhyke" merta vastaan katosi hiekan myötä. Alueella aina hengenvaaralliset arvaamattomat "hiipijäaallot" (sneaker waves) muuttuivat entistä vaarallisemmiksi, sillä rannalle romahtaneet suuret kivet vaikeuttavat aaltojen karkuun juoksemista. Viranomaiset joutuivat sulkemaan osia rannasta turvallisuussyistä. 

Maanomistajat ja rannikkotutkijat totesivat rannan muodonmuutoksen olleen voimakkainta, mitä alueella on koskaan mitattu

Kulttuuri ja kalenteri

• Kiinalainen uusivuosi: Kiinalaisen astrologian mukainen Tulihevosen vuosi alkoi 17. helmikuuta 2026

Helmikuussa 2026 maailmanpolitiikkaa leimasivat poikkeuksellisen voimakkaat geopoliittiset jännitteet, Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutos sekä suorat sotilaalliset toimet Lähi-idässä. 

Yhdysvaltojen ja Israelin iskut Iraniin

• Sotatoimien alkaminen: Kuun loppupuolella, 28. helmikuuta, Yhdysvallat ja Israel aloittivat koordinoidut ilma-iskut Irania vastaan Operation Epic Fury -nimisessä operaatiossa.

  Korkean johdon kuolemat: Ensimmäisissä iskuissa sai surmansa Iranin korkein johtaja Ali Khamenei sekä useita kymmeniä muita maan uskonnollisen ja sotilaallisen johdon avainhenkilöitä.

  Iranin vastatoimet: Iran vastasi iskuihin laukaisemalla ohjuksia Israelin kaupunkeihin ja Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin Persianlahden alueella. Konflikti kärjistyi välittömästi laajamittaiseksi Hormuzinsalmen kriisiksi, mikä nosti öljyn hintaa. 

Yhdysvaltain ulkopolitiikan uusi suunta

• Siirtymä suoraan kontrollointiin: Analyytikot ja asiantuntijat huomioivat alkuvuodesta 2026 Yhdysvaltojen siirtyneen perinteisistä talouspakotteista kohti suoria ja aggressiivisempia "valloitus- ja hallintatoimia". Tämä heijasteli maan pyrkimystä saavuttaa täydellinen energiaomavaraisuus ja globaali määräävä asema vientimarkkinoilla.

  Painostus Eurooppaa kohtaan: Samaan aikaan Yhdysvallat käytti kovaa retoriikkaa ja tullien uhkaa eurooppalaisia liittolaisiaan vastaan, horjuttaen perinteistä sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ja transatlanttisia suhteita. 

Alueelliset vaalit Aasiassa

Japanin parlamenttivaalit: Pääministeri Sanae Takaichi haki vaaleissa vahvempaa mandaattia hallinnolleen kiristyneessä Itä-Aasian turvallisuustilanteessa.

• Thaimaan vaalit ja kansanäänestys: Maassa järjestettiin parlamenttivaalit sekä kriittinen kansanäänestys uudesta perustuslaista sisäisten poliittisten jakolinjojen keskellä. 

Helmikuussa 2026 Ukrainan sota saavutti historiallisen rajapyykin, kun täysimittaisen hyökkäyksen alkamisesta tuli kuluneeksi tasan neljä vuotta. Kuukausi oli rintamalla ja siviili-infrastruktuurissa äärimmäisen kuluttava ja verinen. 

Sodan tilannetta helmikuussa 2026 kuvasivat seuraavat päälinjat: 

Massiiviset hyökkäykset energiaverkkoon

• Ennätysmäärä drooneja ja ohjuksia: Venäjä aloitti massiiviset ilmapommitukset katkaistuaan aiemmin voimassa olleen lyhyen "energiatulitauon". Helmikuussa koettiin useita jätti-iskuja, joissa kussakin laukaistiin yli 400 droonia ja kymmeniä ohjuksia kerralla.

  Kriittinen energiapula: Iskujen seurauksena Ukrainan sähköntuotannosta ja -verkosta suuri osa oli vaurioitunut. Esimerkiksi Kiovassa asukkaat joutuivat elämään ilman sähköä suuren osan vuorokaudesta. 

Rintamatilanne ja maasota

• Kulutussota idässä: Taistelut jatkuivat erittäin rajuina rintamalinjoilla. Venäjä jatkoi hidasta, mutta raskaasti kuluttavaa etenemistään Donbassin alueella, kuten Pokrovskin suunnalla.

  Ukrainan vastahyökkäykset: Tästä huolimatta Ukraina onnistui tekemään onnistuneita paikallisia vastahyökkäyksiä erityisesti etelärintamalla. Asiantuntija-arvioiden mukaan Ukrainan kyky pitää puolustuslinjoja oli kokonaisuudessaan parantunut edellisvuoteen verrattuna. 

Sabotaasit ja iskut selustassa

• Iskut poliiseja ja siviilejä vastaan: Ukrainan sisällä raportoitiin Venäjän masinoimista sabotaasi-iskuista, joissa käytettiin omatekoisia räjähteitä. Esimerkiksi Lvivissä tehtiin pommi-isku kauppakeskukseen.

  Iskut Venäjän puolelle: Ukraina puolestaan jatkoi lennokki- ja risteilyohjusiskujaan Venäjän alueella sijaitseviin sotilaskohteisiin ja öljynjalostamoihin. 

Diplomaattiset tapahtumat ja merkkipäivä

• Neljäs vuosipäivä: Helmikuun 24. päivänä järjestettiin laajoja mielenilmauksia ja tukitapahtumia ympäri maailmaa. Suomessa valtioneuvosto liputti Ukrainan väreissä ja presidentti Alexander Stubb vieraili Kiovassa.

  Rauhanneuvottelujen polkeminen paikallaan: Kuun aikana käytiin jonkin verran diplomaattisia keskusteluja, mutta osapuolten tavoitteet olivat niin kaukana toisistaan, ettei todellista lähentymistä tapahtunut. 

Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa laaja-alaisesti. Suomen kokonaisapu Ukrainalle on Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisesta lähtien ollut merkittävää sekä sotilaallisesti, humanitaarisesti että kehitysyhteistyön muodossa. 

Suomen tuki Ukrainalle jakaantuu seuraaviin pääalueisiin:

Puolustustarvikeapu 

• Uudet apupaketit: Tasavallan presidentti päätti helmikuun alussa 2026 Suomen 32. puolustustarvikeapupaketista, jonka arvo oli noin 43 miljoonaa euroa. Tammikuussa puolestaan lähetettiin 98 miljoonan euron arvoinen paketti.

  Kokonaisarvo: Kaikkien Suomen tähän mennessä toimittamien puolustustarvikepakettien yhteisarvo on saavuttanut jo 3,2 miljardia euroa.

  Kotimainen tuotanto: Paketit sisältävät enenevissä määrin suorituskykyjä, joita valtio on tilannut suoraan suomalaiselta puolustusteollisuudelta osana erillistä Ukrainan tukiohjelmaa. 

Humanitaarinen apu ja siviilimateriaali

• Hätäapu talveksi: Helmikuussa 2026 Suomi myönsi Ukrainalle 20 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Tuki suunnattiin erityisesti siviilien akuuttiin hätään, kuten vaatteisiin, lämmitykseen ja energiainfrastruktuurin korjauksiin.

  Reititys järjestöille: Avusta 6 miljoonaa ohjattiin YK:n pakolaisjärjestölle (UNHCR), 6 miljoonaa Maailman ruokaohjelmalle (WFP), 5 miljoonaa Punaiselle Ristille (ICRC) ja 3 miljoonaa YK:n Ukraina-korirahastolle.

  Materiaaliapu: Suomi on toimittanut sodan aikana siviilipuolelle yli 400 rekkalastillista materiaalia ja runsaasti ajoneuvoja (kuten ambulansseja ja paloautoja). 

Pitkäaikainen tuki ja kehitysyhteistyö

• Koulutustuki: Alkuvuodesta 2026 rullasivat hankkeet, joilla Suomi tukee muun muassa Ukrainan opetussektoria sekä väestönsuojien rakentamista.

  Sitoumukset: Suomi ja Ukraina allekirjoittivat keväällä 2024 kymmenvuotisen turvallisuusyhteistyösopimuksen, joka takaa Suomen pitkäaikaisen poliittisen, taloudellisen ja puolustuksellisen tuen. 

Suomessa asuu tällä hetkellä noin 45 000 – 50 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. 

Ukrainalaisten määrästä Suomessa on hyvä huomioida seuraavat tilastolliset pilarit: 

• Hakemusten kokonaismäärä: Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua vuonna 2022 Suomesta on hakenut tilapäistä suojelua yhteensä noin 75 000 – 80 000 ukrainalaista.

  Maassa asuvat: Kaikki hakeneet eivät ole jääneet maahan. Osa on palannut takaisin Ukrainaan tai muuttanut muihin EU-maihin, minkä vuoksi Suomessa arvioidaan tällä hetkellä oleskelevan vajaa 50 000 suojelua saavaa ukrainalaista.

  Suurin ulkomaalaisryhmä: Ukrainalaisista on muodostunut Suomen suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä ohi virolaisten ja venäläisten. Monet heistä ovat myös siirtyneet tai siirtymässä vastaanottopalveluiden piiristä tavallisten kuntien asukkaiksi. 

Oleskelulupien voimassaolo

Kaikki tilapäisen suojelun nojalla myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa 4.3.2027 asti. Maahanmuuttovirasto on jatkanut lupien voimassaoloa automaattisesti, eikä uutta oleskelulupakorttia tarvitse erikseen hakea, ellei kortti ole kadonnut tai sen tiedot muuttuneet. 

Gazan sodassa vallitsi helmikuussa 2026 tilanne, jota asiantuntijat kuvasivat käsitteellä "ei sotaa eikä rauhaa". Alueella oli periaatteessa voimassa lokakuussa 2025 solmittu tulitauko, mutta käytännössä väkivaltaisuudet ja humanitaarinen kriisi jatkuivat päivittäin. 

Gazan tilannetta helmikuussa 2026 leimasivat seuraavat pääkohdat:

Jatkuvat iskut ja kuolonuhrit

• Tulitauon rikkomukset: Vaikka virallinen suuri maahyökkäys oli pysähdyksissä, Israel teki edelleen säännöllisesti ilma-iskuja ja ratsioita. Pelkästään helmikuun ensimmäisellä puoliskolla ilmoitettiin yli sadan palestiinalaisen kuolleen.

  Kokonaisuhrit: Helmikuuhun 2026 mennessä Gazan terveysviranomaisten mukaan sodassa oli kuollut jo yli 72 000 ihmistä lokakuun 2023 jälkeen.

  Uudet tutkimukset: The Guardian uutisoi helmikuussa riippumattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan todellinen kuolonuhrien määrä saattaa olla huomattavasti virallisia lukuja korkeampi, sillä tuhansia on edelleen kadoksissa raunioissa. 

Humanitaarinen katastrofi ja terveydenhuolto

• Naisten ja lasten hätä: Amnesty International raportoi helmikuussa Gazan romahtaneen terveydenhuollon iskevän erityisesti raskaana oleviin naisiin. Aliravitsemus ja saastunut vesi aiheuttivat laajoja tautiepidemioita.

  Avun säännöstely: Tulitauon ehdoista huolimatta avustusrekat pääsivät alueelle vain hitaasti tiukkojen tarkastusten vuoksi. Järjestöjen mukaan vain noin kolmannes tarvittavasta avusta pääsi perille.

  Pula lääkkeistä: Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan helmikuussa lähes puolet Gazan välttämättömistä lääkkeistä oli kokonaan loppu. 

Laajeneminen suursodaksi 

• Helmikuun viimeisenä päivänä (28.2.2026) Yhdysvallat ja Israel aloittivat massiiviset ilma-iskut Irania vastaan. Tämä siirsi maailmanpolitiikan huomion Gazasta entistä vahvemmin laajempaan Lähi-idän alueelliseen suursotaan. 

Maailmantaloudessa helmikuu 2026 merkitsi käännekohtaa, jossa suhteellisen vakaat kasvunäkymät heikkenivät äkillisesti uusien geopoliittisten kriisien vuoksi. 

Alkuvuoden suhdanteita ja helmikuun tapahtumia leimasivat seuraavat päälinjat: 

Helmikuun energiashokki ja öljyn hinta

• Iskut Lähi-idässä: Helmikuun lopulla (28.2.) käynnistynyt sotilasoperaatio Irania vastaan aiheutti välittömän shokin raaka-ainemarkkinoille.

  Hormuzinsalmen sulku: Maailman tärkeimpiin lukeutuvan öljyn kuljetusreitin häiriintyminen nosti energian ja polttoaineiden hintoja.

  Ennusteiden lasku: Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja useat muut ennustelaitokset joutuivat nopeasti laskemaan aiemmin vakaana pidettyjä kasvuennusteitaan keväälle siirryttäessä. IMF:n perusskenaario maailmantalouden kasvulle vuodelle 2026 putosi 3,1 prosenttiin. 

Kauppapolitiikka ja tullit

• Yhdysvaltojen toimet: Helmikuussa julkaistut raportit (kuten YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin seuranta) osoittivat Yhdysvaltojen kiristyneiden tullien muuttavan globaaleja kauppavirtoja ja jakavan kilpailukykyä uudelleen.

  Kauppasotien pelko: Erityisesti epävarmuus transatlanttisesta kaupasta ja tullit Euroopan unionia kohtaan pitivät yritysten investointihaluja matalana. 

Alueelliset erot

• Yhdysvallat: Maa jatkoi veronalennusten ja tekoälyinvestointien vauhdittamana kasvuaan. Valtionhallinnon toimintaa kuitenkin jarrutti kuun alussa julkinen menosulku.

  Euroalue: Euroopan talous kärsi saksalaisvetoisen teollisuuden heikkoudesta sekä energian hinnan nousupaineista. Esimerkiksi Suomessa kuluttajien luottamus omaan ja maan talouteen vajosi helmikuussa erittäin synkäksi.

  Kehittyvät markkinat: Monet Aasian ja Afrikan maat kärsivät kohonneista logistiikkakustannuksista ja dollarin kurssiliikkeistä. 

Suomen valtiontalous helmikuussa 2026 pysyi haastavassa ja alijäämäisessä tilanteessa, vaikka talous osoitti yleisellä tasolla loivia toipumisen merkkejä. 

Valtiontalouden kehitystä ja kuukauden keskeisimpiä uutisia määrittivät seuraavat tekijät:

Budjetti ja kiihtyvä velkaantuminen

• Suuri alijäämä: Eduskunnan hyväksymässä vuoden 2026 talousarviossa valtion menot ovat 90,3–90,8 miljardia euroa ja tulot noin 81,6 miljardia euroa. Helmikuussa valtio jatkoi toimintaansa noin 9 miljardin euron vuosittaisessa alijäämätilassa, jota kuitataan ottamalla lisää velkaa.

  Korkomenojen rasitus: Valtiovarainministeriön mukaan nousevat korkomenot rasittavat valtion kassaa entistä enemmän. Vuonna 2026 pelkät valtionvelan korkomenot ylittävät jo 3 miljardin euron rajan. 

Talousennusteet ja suhdanteet

• Ennustettu kasvu: Valtiovarainministeriön helmikuussa 2026 julkaiseman talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan vuonna 2026 noin 1,0 prosenttia. Tämä jää jälkeen Suomen pitkän aikavälin keskimääräisestä kasvuvauhdista.

  Kuluttajien varovaisuus: Vaikka inflaatio on hidastunut ja yleinen korkotaso laskenut edellisvuodesta, suomalaisten kulutus ei lähtenyt odotettuun kasvuun. Työttömyyden kasvu ja epävarmuus tulevasta pitivät helmikuussa yksityisen kulutuksen vaimeana. 

Kunnat ja valtionosuudet

Poikkeava maksatus: Kuntaliitto muistutti kuntia siitä, että jokaisen kunnan valtionosuusmaksatus poikkeaa aina helmikuussa muista kuukausista. Tämä johtuu siitä, että lukio- ja ammattikoulutuksen rahoituksen lopulliset oikaisut edelliseltä vuodelta tehdään perinteisesti helmikuun maksujen yhteydessä.

Suomen hallituksen toimintaa helmikuussa 2026 leimasivat hyvinvointialueiden talouskriisin ratkaisuyritykset, lainsäädäntötyön rutiinit sekä pääministerin ulkomaanmatka.

Petteri Orpon hallituksen merkittävimmät toimet ja tapahtumat helmikuussa 2026 olivat seuraavat:

Hyvinvointialueiden rahoituskriisi 

• Painelaskelmien päivitys: Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö päivittivät helmikuussa 2026 hyvinvointialueiden rahoituksen painelaskelmat. Laskelmat osoittivat, että sote-alueiden ennakoitua paremman vuoden 2025 taloustoteuman vuoksi valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus vuodelle 2027 pienenisi huomattavasti.

  Joustoesityksen valmistelu: Koska tiukentuva rahoitus uhkasi useita alueita, hallitus aloitti helmikuun laskelmien pohjalta täydentävän esityksen valmistelun eduskunnalle, jotta kertyneiden taloudellisten alijäämien kattamisaikaa voitaisiin pidentää alueilla, joille se on välttämätöntä.

  Sote-selvitys: Helmikuussa julkaistiin ministeriön lakisääteinen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Selvitys totesi palvelujen saatavuuden parantuneen osittain edellisvuodesta, mutta alueellisen eriytymisen ja henkilöstöpulan jatkuvan. 

Lainsäädäntötyö ja kansainväliset suhteet

• Kevään lakisuunnitelma: Heti helmikuun alussa (3.2.) hallitus hyväksyi ja julkaisi virallisen lainsäädäntösuunnitelmansa kevätistuntokaudelle 2026.

  Pääministerin vierailu Intiassa: Pääministeri Petteri Orpo teki virallisen vierailun Intiaan, New Delhiin 17.–20. helmikuuta 2026. Matkan tarkoituksena oli edistää Suomen ja Intian kahdenvälisiä suhteita, kaupallis-taloudellista yhteistyötä sekä keskustella geopoliittisesta tilanteesta. 

Suomen puolueiden kannatus helmikuussa 2026 osoitti oppositiossa olevan SDP:n selvää johtoasemaa ja pääministeripuolue kokoomuksen kannatuksen heikkenemistä. 

Tiedot perustuvat helmikuussa 2026 julkaistuihin Ylen (tutkimuslaitos Taloustutkimus) ja Helsingin Sanomien (tutkimusyhtiö Verian) kannatusmittauksiin: 

Puolueiden kannatusluvut helmikuussa 2026 

• SDP: Jatkoi vankkana ykkösenä ja kasvatti tai vakiinnutti suosiotaan noin 25,0 % – 25,1 % tasolle.

  Kokoomus: Pysyi toisena, mutta sen kannatus laski pääministeri Petteri Orpon hallituskauden alimmille tasoille pudoten alle 18 prosentin rajan (noin 17,6 % – 17,9 % mittauksesta riippuen).

  Keskusta: Nousi tai säilytti paikkansa kolmantena noin 14,1 % kannatuksella.

  Perussuomalaiset: Kannatus heilahteli tai laski hieman noin 13,0 % tuntumaan, käyden tiukkaa kisaa kolmannesta sijasta keskustan kanssa.

  Vasemmistoliitto: Jatkoi hyvässä nosteessa saavuttaen noin 10,4 % – 10,6 % kannatuksen.

  Vihreät: Kannatus pyöri hieman alle 10 prosentissa (noin 9,2 %). 

Poliittiset trendit helmikuussa 

• Hallitus vs. oppositio: Hallituspuolueiden (kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit) yhteenlaskettu kannatus oli laskusuunnassa ja asettui noin 38,2 prosentin tasolle.

  Talouspolitiikan vaikutus: Tutkijat ja politiikan analyytikut arvioivat hallituspuolueiden kannatuksen laskun taustalla olevan kansalaisten tyytymättömyys hallituksen harjoittamaan talouspolitiikkaan.

Suomen poliittinen ilmapiiri on tällä hetkellä poikkeuksellisen jakautunut ja jännitteinen. Julkisuudessa ja eduskunnassa käydään kiivasta keskustelua, jossa vastakkainasettelu korostuu erityisesti talous- ja sosiaalipolitiikassa. 

Poliittista ilmapiiriä ja keskustelukulttuuria määrittävät seuraavat tekijät:

Syvä blokkijako ja vastakkainasettelu

• Hallitus vs. oppositio: Pääministeri Petteri Orpon neljän puolueen hallituksen (kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit) harjoittama tiukka talouslinja jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Oppositiopuolueet (kuten SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät) syyttävät hallitusta hyvinvointivaltion perustan ja oikeudenmukaisuuden murentamisesta.

  Poteroituminen: Poliittisten analyytikoiden ja kansalaisten mukaan suomalainen konsensushakuinen politiikan teko on väistynyt "nollasummapelin" tieltä. Omaa poliittista leiriä kohtaan tunnetaan vahvaa sympatiaa, kun taas vastapuolta vieroksutaan entistä herkemmin. 

Talouspolitiikan hiertävät teemat

• Säästöt ja leikkaukset: Hallituksen toteuttamat säästötoimet, sosiaalietuuksien leikkaukset sekä työmarkkinauudistukset herättävät jatkuvaa kitkaa puolueiden välillä.

  Hyvinvointialueiden kriisi: Alueiden miljardiluokan alijäämät ja sote-palveluiden karsiminen pitävät yllä kuumaa keskustelua siitä, miten julkiset palvelut pystytään turvaamaan. 

Maltillisen keskustan etsintä

• Keskustapuolue ja eräät yhteiskunnalliset toimijat ovat pyrkineet profiloitumaan politiikan "tasapainottavana voimana" ja sovittelijana repivän keskustelun keskellä. 

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhtenäisyys

• Yhteinen rintama: Toisin kuin repivässä sisäpolitiikassa, ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Suomessa vallitsee edelleen hyvin vahva kansallinen yhteisymmärrys. NATO-jäsenyys ja tinkimätön tuki Ukrainalle yhdistävät puolueita yli hallitus- ja oppositiolinjojen. 

Suomen talous on tällä hetkellä hitaassa ja epävarmassa toipumisvaiheessa, jossa varovaista kasvua varjostavat ulkoiset kriisit ja julkisen talouden syvä alijäämä. 

Tuoreimpien tietojen valossa kotimaan talousnäkymiä määrittävät seuraavat tekijät:

Talouskasvunäkymät 

• Leikatut ennusteet: Valtiovarainministeriö laski huhtikuun lopussa tuoretta talousennustettaan ja arvioi Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvavan kuluvana vuonna vain 0,6 prosenttia. Syynä tähän ovat erityisesti Lähi-idän kriisin heijastukset ja öljyn hinnan nousu.

  Alkuvuoden yllätys: Toisaalta Tilastokeskuksen huhtikuussa julkaisemat tuoreet ennakkotiedot osoittivat talouden kasvaneen tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisestä neljänneksestä, mikä ylitti ekonomistien odotukset ja antaa pohjaa orastavalle toipumiselle. 

Inflaatio ja kuluttajien luottamus

• Nousevat energiahinnat: Suomen Pankki varoitti maaliskuun väliennusteessaan, että Lähi-idän laajentunut konflikti nostaa energian hintoja ja kiihdyttää kuluttajahintojen nousua noin 1,9 prosenttiin kuluvana vuonna.

  Heikko ostousko: Kuluttajien luottamus omaan ja maan talouteen pysyy hyvin pessimistisenä. Korkotason laskusta huolimatta epävarmuus ja tehdyt julkisten menojen leikkaukset jarruttavat ihmisten halua kuluttaa. 

Julkinen talous ja velkaantuminen

• Sopeutuspaineet kasvavat: Valtiovarainministeriön mukaan Suomen on sopeutettava talouttaan odotettua kovemmin, sillä maa uhkaa rikkoa EU-komission liiallisen alijäämän sääntöjä ilman lisätoimia.

  Velkasuhde nousee: Julkinen talous pysyy syvästi alijäämäisenä, ja Suomen velkasuhteen ennustetaan kohoavan yli 91 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

   

Kotimaa

• Liikenneturvallisuus: Suomen tieliikenteessä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 13 ihmistä

Milano-Cortinan talviolympialaiset olivat helmikuussa 2026 urheilumaailman ehdoton ja ylivoimaisesti suurin keskipiste. 

Urheiluvuosi tarjosi kuukauden aikana useita muitakin suurtapahtumia niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin: 

Suurimmat maailmanlaajuiset tapahtumat 

• Talviolympialaiset 2026 (6.–22.2.): Kisat järjestettiin Italiassa, pääosin Milanon ja Cortina d'Ampezzon maisemissa. Merkittävää kisoissa oli erityisesti NHL-pelaajien paluu olympiajäille pitkän tauon jälkeen.

Talviolympialaiset 2026

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset_2026

Suomi menestyi Milano-Cortinan 2026 talviolympialaisissa odotusten mukaisesti saavuttaen yhteensä 6 mitalia, mikä vastasi asetettua tavoitetta. 103 urheilijan joukkue menestyi erityisesti perinteisissä vahvuuslajeissa. Suomen suoritukset vaihtelivat eri lajeissa, ja Atleetti.fi raportoi olympiapomon kommentoineen mitalisadetta positiiviseen sävyyn, kuten Ilta-Sanomat mitalitaulukosta kertoi. 

Suomalaisten menestys Milano-Cortinassa 2026:

• Mitalimäärä: 6 mitalia.

• Tavoite: 6 mitalia (tavoite saavutettiin).

• Joukkueen koko: 103 urheilijaa.

• Painopiste: Menestystä odotettiin ja saatiin erityisesti hiihdosta, lumilautailusta ja jääkiekosta (esim. Wikipedia ja Etusuora). 

Kisojen ylivoimainen mitalimaa oli Norja. Suomi ylsi Olympiakomitean tietojen mukaan vakaaseen suoritukseen, pitäen mitalisaldon 2000-luvun tyypillisessä 5–9 mitalin haarukassa.

Suomi saavutti Milano-Cortinan talviolympialaisissa 2026 tavoitteensa mukaiset 6 mitalia (1 hopean ja 5 pronssia) sijoittuen mitalitaulukossa sijalle 23. 

HS.fi +1

Suomalaisten suoritukset jakautuivat seuraavasti: 

Suomen mitalit 

• Hopeaa: Ilkka Herola ja Eero Hirvonen – Yhdistetyn parisprintti.

  Pronssia: Eero Hirvonen – Yhdistetyn normaalimäen kilpailu.

  Pronssia: Ilkka Herola – Yhdistetyn suurmäen kilpailu.

  Pronssia: Suvi Minkkinen – Ampumahiihdon takaa-ajo.

  Pronssia: Naisten maastohiihdon viestijoukkue (Johanna Matintalo, Kerttu Niskanen, Vilma Ryytty ja Jasmi Joensuu).

  Pronssia: Miesten jääkiekkomaajoukkue. 

Pistesijat (sijat 4–8)

Mitalien lisäksi Suomen olympiajoukkue saavutti kisoissa kaikkiaan 16 muuta top 8 -sijoitusta. Merkittävimpiä yksilösuorituksia olivat: 

• 4. sija: Lauri Vuorinen (Maastohiihdon perinteisen sprintti).

  4. sija: Miesten maastohiihdon viestijoukkue.

  5. sija: Kerttu Niskanen (Maastohiihdon yhdistelmäkilpailu).

  7. sija: Arsi Ruuskanen (Maastohiihdon 50 km perinteinen).

  7. sija: Kerttu Niskanen (Maastohiihdon 50 km perinteinen). 

Norja voitti Milano-Cortinan 2026 talviolympialaisten mitalitaulukon ylivoimaisesti napaten yhteensä 41 mitalia (18 kultaa). Suomi sijoittui mitalitilastossa sijalle 23 saavuttamalla yhden hopean ja viisi pronssia. 

Mitalitaulukon kärkimaat ja Suomi

Mitalitilaston kärkisijat määräytyvät ensisijaisesti kultamitalien määrän mukaan:

Sija	Maa	Kultaa	Hopeaa	Pronssia	Yhteensä
1.	🇳🇴 Norja	18	12	11	41
2.	🇺🇸 Yhdysvallat	12	12	9	33
3.	🇳🇱 Alankomaat	10	7	3	20
4.	🇮🇹 Italia	10	6	14	30
5.	🇩🇪 Saksa	8	10	8	26
6.	🇫🇷 Ranska	8	9	6	23
7.	🇸🇪 Ruotsi	8	6	4	18
...	...	...	...	...	...
23.	🇫🇮 Suomi	0	1	5	6

Huomioita tilastoista

• Norja teki uuden talviolympiahistorian ennätyksen sekä kultamitalien (18) että kokonaismitalien (41) määrässä yksissä kisoissa.

  Suomen saldo (0 kultaa, 1 hopea, 5 pronssia) oli mitalien kokonaismäärässä mitattuna tasainen, mutta kultamitalien puuttuminen jätti maan listalla alemmas. 

Super Bowl LX (8.2.): Amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan massiivinen loppuottelu pelattiin Kalifornian Santa Clarassa, Levi's Stadiumilla.

• Rugbyn Six Nations (5.2. alkaen): Euroopan kuuden parhaan rugbymaan välinen perinteikäs ja erittäin seurattu Six Nations -turnaus potkaistiin käyntiin helmikuun alussa. 

Kotimaan urheilu ja tapahtumat

• Hiihtolajien kansalliset sarjat: Suomen talviurheilukausi pyöri vilkkaana olympialaisten rinnalla, kun maastohiihdossa ja muissa talvilajeissa kilpailtiin kansallisissa cup-osakilpailuissa ja SM-kisoissa.

  Jalkapallon Liigacup: Suomalaiset jalkapallojoukkueet valmistautuivat tulevaan Veikkausliiga-kauteen pelaamalla perinteisiä Liigacupin otteluita pitkin helmikuuta halleissa eri puolilla maata.

  Palloilusarjojen ratkaisun hetket: Sekä jääkiekon Liigassa että miesten ja naisten Salibandyliigassa sekä Korisliigassa pelattiin helmikuussa kriittisiä runkosarjan loppuvaiheen otteluita ennen keväälä alkavia pudotuspelejä

Helmikuussa 2026 Kalajoella puhuttivat erityisesti poliisioperaation vakavat jälkipuintit, talviaktiviteetit sekä tulevien suurtapahtumien valmistelut.

Poliisin aseenkäyttötapaus

• Vangittuna pitäminen: Kalajoella helmikuussa tapahtuneessa kotihälytystehtävässä poliisin kimppuun hyökännyt mies määrättiin maaliskuussa edelleen vangittuna pidettäväksi. Häntä epäillään todennäköisin syin murhan yrityksestä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

  Esitutkinnan päättäminen: Tilanteessa veitsellä hyökännyttä miestä kohti kaksi kertaa ampuneen poliisin toimista tehtiin selvitys. Syyttäjä teki maalis-huhtikuussa päätöksen, jonka mukaan poliisin aseenkäyttö ei anna aihetta esitutkinnan aloittamiseen. 

Talvi ja matkailu

• Talvilomien viikko-ohjelma: Hiekkasärkillä järjestettiin matkailijoille suunnattuja talviaktiviteetteja, kuten safareita, lumikenkäilyä ja ilmatyynyaluskyydityksiä meren jäällä.

  Hiihtoviikkojen valmistelu: Kaupunki ja paikalliset seurat valmistelivat hiihtolomaviikkojen perinteisiä laturetkiä, kuten Jussin lenkkiä ja Saaristohiihtoa.

  Monitoimireitin sulkeminen: Olosuhteet kuitenkin vaihtelivat, ja upean alun jälkeen meren jäälle tehty monitoimireitti jouduttiin pian sulkemaan jään pinnalle nousseen veden vuoksi. 

Kaupungin kehitys

• Elinkeinoelämän info: Kaupungintalolla järjestettiin helmikuussa suurhankeinfo, joka keräsi tuvan täyteen kuulemaan alueen yrityspuistoista ja sataman kehityksestä.