Vuosi 2022
https://fi.wikipedia.org/wiki/2022
Vuosi 2022 oli suurten historiallisten murrosten ja kriisien vuosi, jota hallitsi erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttamat maailmanlaajuiset seuraukset.
Merkittävimmät tapahtumat maailmalla
Ukrainan sota: Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta, mikä käynnisti suurimman maasodan Euroopassa sitten toisen maailmansodan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_hy%C3%B6kk%C3%A4ys_Ukrainaan_2022%E2%80%93
Ukrainan sota
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_sota
Energiakriisi ja inflaatio: Sota aiheutti rajun energian hintojen nousun ja kiihdytti inflaatiota globaalisti.
Vuosi 2022 oli globaalisti poikkeuksellinen energiakriisin ja voimakkaan inflaation vuoksi. Erityisesti Euroopassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti energiahintojen nousua, mikä heijastui laaja-alaisesti elinkustannuksiin.
Inflaatio vuonna 2022
Inflaatio kiihtyi vuonna 2022 tasoille, joita ei ollut nähty vuosikymmeniin.
Maailmanlaajuinen inflaatio: Keskimääräinen globaali inflaatio nousi noin 12,5 % tasolle.
Suomi: Kuluttajahintojen nousu oli keskimäärin 7,1 % (yhdenmukaistetulla indeksillä mitattuna 7,2 %).
Euroalue: Inflaatio oli elokuussa 2022 noin 9,1 %.
Yhdysvallat: Inflaatio nousi keskimäärin noin 8,0 % tasolle.
Energiakriisin vaikutukset
Energian hinta oli merkittävin yksittäinen inflaation ajuri vuonna 2022.
Korkeat hinnat johtuivat venäläisestä energiasta luopumisesta, Pohjoismaiden heikoista vesivarannoista sekä korkeista päästöoikeuksien hinnoista.
Suora vaikutus: Energian osuus Suomen vuoden 2022 inflaatiosta oli noin 40 %.
Sähkön hinta: Sähkön kuluttajahinnat nousivat Suomessa yli 40 %.
Polttoaineet: Polttoaineiden hinnat nousivat Suomessa yli 34 %.
Raakaöljy: Raakaöljyn keskihinta oli noin 92,8 dollaria tynnyriltä.
Syyt ja seuraukset
Venäjän hyökkäyssota: Sodan seurauksena luovuttiin nopeasti venäläisestä maakaasusta ja sähköstä, mikä aiheutti tarjontavajeen.
Kysyntä ja tarjonta: Pandemian jälkeinen kysynnän kasvu ja toimitusketjujen häiriöt loivat painetta hintoihin jo ennen sotaa.
Talouden hidastuminen: Nopeasti noussut inflaatio ja energiakustannukset söivät kotitalouksien ostovoimaa ja ajoivat Suomen talouden kohti taantumaa vuoden lopulla.
Kuningatar Elisabet II:n kuolema: Britannian pisimpään hallinnut monarkki kuoli syyskuussa, ja hänen poikansa nousi valtaistuimelle kuningas Charles III:na.
Britannian pisimpään hallinnut monarkki, kuningatar Elisabet II, kuoli 8. syyskuuta 2022. Hän oli kuollessaan 96-vuotias
Keskeiset tiedot kuolemasta:
Aika ja paikka: Kuningatar nukkui pois kello 15.10 paikallista aikaa Balmoralin linnassa Skotlannissa.
Kuolinsyy: Viralliseen kuolintodistukseen merkittiin syyksi korkea ikä( old age). Elämäkerrallisissa väitteissä on myöhemmin esitetty syyksi myös harvinaista luuytimen syöpää, mutta hovi ei ole vahvistanut tätä.
Valtakausi: Elisabet II hallitsi yhteensä 70 vuotta ja 214 päivää.
Seuraaja:Häne n kuolemansa hetkellä kruunu siirtyi välittömästi hänen vanhimmalle pojalleen, joka nousi valtaistuimelle nimellä kuningas Charles III.
Hautajaiset: Valtionpäämiehen hautajaiset pidettiin 19. syyskuuta 2022 Westminster Abbeyssa, minkä jälkeen hänet haudattiin Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappeliin.
Kuoleman jälkeen käynnistyi vuosikymmeniä valmisteltu operaatio London Bridge, ja koska kuolema tapahtui Skotlannissa, myös siihen liittyvä operaatio Yksisarvinen (Operation Unicorn) otettiin käyttöön
Maapallon väkiluku: Ihmiskunnan määrä ylitti marraskuussa 8 miljardin rajan.
Vuonna 2022 maailman kymmenen väkirikkaimman valtion kärkisijaa piti hallussaan Kiina, vaikka Intia oli jo kirimässä sen ohi. Maailman kokonaisväkiluku ylitti 8 miljardin rajan marraskuussa 2022.
Maailman väkirikkaimmat valtiot vuonna 2022 (arviot vaihtelevat hieman lähteestä riippuen):
Kiina: n. 1,425 miljardia asukasta
Intia: n. 1,417 miljardia asukasta
Yhdysvallat: n. 333–334 miljoonaa asukasta
Indonesia: n. 275–278 miljoonaa asukasta
Pakistan: n. 235–243 miljoonaa asukasta
Nigeria: n. 218–223 miljoonaa asukasta
Brasilia: n. 210–215 miljoonaa asukasta
Bangladesh: n. 169–171 miljoonaa asukasta
Venäjä: n. 143–144 miljoonaa asukasta
Meksiko: n. 127–128 miljoonaa asukasta
Vuosi 2022 oli historiallinen siinä mielessä, että YK:n arvioiden mukaan Intian väkiluvun ennustettiin ohittavan Kiinan pian vuoden 2022 jälkeen, mikä toteutuikin virallisesti vuonna 2023.
Urheilu: Pekingissä järjestettiin talviolympialaiset ja Qatarissa jalkapallon MM-kisat.
Pekingin talviolympialaiset järjestettiin 4.–20. helmikuuta 2022. Pekingistä tuli historian ensimmäinen kaupunki, joka on isännöinyt sekä kesä- että talviolympialaisia.
Kisoja leimasivat tiukat koronarajoitukset ("kupla"), diplomaattiset boikotit sekä Venäjän hyökkäyssodan uhka, joka toteutui vain neljä päivää kisojen päättymisen jälkeen.
Suomen menestys
Suomi teki kisoissa historiallisen kovaa jälkeä saavuttaen yhteensä
8 mitalia (2 kultaa, 2 hopeaa, 4 pronssia):
Kulta: Miesten jääkiekkomaajoukkue (historiallinen ensimmäinen olympiakulta).
Kulta: Iiv o Niskanen (15 km perinteinen).
Hopea: Iivo Niskanen (parisprintti).
Hopea: Kerttu Niskanen (10 km perinteinen).
Pronssi:Iivo Niskanen (yhdistelmäkilpailu).
Pronssi: Kerttu Niskanen (30 km vapaa).
Pronssi: Krista Pärmäkoski (10 km perinteinen).
Pronssi: Naisten jääkiekkomaajoukkue.
Kisojen mitalitaulukon kärki
Norja: 37 mitalia (16 kultaa – uusi ennätys yksittäisissä talvikisoissa)
Saksa: 27 mitalia (12 kultaa)
Kiina: 15 mitalia (9 kultaa)
Puhutuimpia puheenaiheita
Kamila Valijeva: Venäläisen taitoluistelijan ympärillä vellonut dopingsotku hallitsi kisojen uutisointia.
Sääolosuhteet: Kisoissa käytettiin lähes pelkästään tykkilunta, ja kova pakkanen sekä tuuli vaikeuttivat erityisesti hiihtolajeja.
Miesten
jääkiekkofinaali: Suomi – Venäjä (ROC)
Finaali pelattiin kisojen päätöspäivänä 20. helmikuuta. Suomi voitti ottelun 2–1 ja saavutti historiansa ensimmäisen olympiakullan jääkiekossa.
Ottelun kulku: Venäjä siirtyi johtoon avauserässä ylivoimalla. Suomi tasoitti toisessa erässä Ville Pokan kaukovedolla. Ratkaisu syntyi heti kolmannen erän alussa (ajassa 40.31), kun Hannes Björninen ohjasi Marko Anttilan laukauksen maaliin.
Sankari: Maalivahti Harri Säteri pelasi varmasti ja torjui 16 kertaa.
Merkitys: Kultamitali oli Leijonille "palkinto" vuosikymmenten työstä, ja joukkue pelasi turnauksen voittamattomana.
Talviolympialaiset 2022
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset_2022
Suomi talviolympialaisissa 2022
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_talviolympialaisissa_2022
Kerttu
tulee maaliin, Olympia hopeaa Peking 2022
https://www.youtube.com/watch?v=WW2cPaEr2uI
Pekingin olympialaiset 2022 | Miesten Skiathlonin loppuhetket
https://www.youtube.com/watch?v=CJefsTgyZPE
Cross Country Skiing Beijing 2022 | Men's 15km Classic highlights
https://www.youtube.com/watch?v=AYBzRB5b_es
? First ever gold for Finland | Men's gold medal game highlights | Ice Hockey Beijing 2022
https://www.youtube.com/watch?v=5NV2gF0LTIs&t=11s
KERTTU NISKANEN VOITTAA OLYMPIA PRONSSIA / WOMENS 30KM Peking 2022
https://www.youtube.com/watch?v=madW6GlLbHI
Finland Complete the Comeback at Beijing 2022! | Game Highlights ?ﾟﾇﾪ?ﾟﾇﾮ
https://www.youtube.com/watch?v=QjsVFtGTeEc
Olympiakisat Zhangjiakou 2022 Joni Mäki Sprintin neljäs, Naisten Sprintissä ei ilonaiheita
https://www.youtube.com/watch?v=3F0IXbVo70o
Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 2022https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisurheilun_Euroopan-mestaruuskilpailut_2022
Topi Raitanen EM-kultaa 2022 (3000m esteet)
https://www.youtube.com/watch?v=A9PIJMhrNB4&t=54s
Suomi saavutti Münchenin vuoden 2022 yleisurheilun EM-kisoissa yhteensä neljä mitalia, mikä oli maan paras arvokisamenestys 40 vuoteen. Suomi sijoittui mitalitaulukossa kymmenenneksi kahdella kulta-, yhdellä hopea- ja yhdellä pronssimitalilla.
Suomen mitalistit Münchenissä 2022
|
Urheilija |
Laji |
Mitali |
Huomioita |
|---|---|---|---|
|
Wilma Murto |
Seiväshyppy |
? Kultaa |
Voitti SE-tuloksella 485 cm. |
|
Topi Raitanen |
3 000 m estejuoksu |
? Kultaa |
Ensimmäinen suomalainen ratajuoksun Euroopan mestari sitten vuoden 1994. |
|
Kristiina Mäkelä |
Kolmiloikka |
? Hopeaa |
Saavutti mitalin Suomen ennätystuloksella 14,64 m. |
|
Lassi Etelätalo |
Keihäänheitto |
? Pronssia |
Heitti mitalille kauden parhaalla tuloksellaan 86,44 m. |
Muita kärkisijoituksia (Top 8)
Mitalien lisäksi useat suomalaiset ylsivät pistesijoille (sijat 4–8):
Krista Tervo: 4. sija, moukarinheitto
Silja Kosonen: 5. sija, moukarinheitto
Aleksi Ojala: 6. sija, 35 km kävely
Senni Salminen: 7. sija, kolmiloikka
Viivi Lehikoinen: 4. sija, 400 m aidat (teki kisoissa myös Suomen ennätyksen)
Keskeiset asiat Suomessa
Nato-hakemus: Turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui täysin, ja Suomi jätti jäsenhakemuksensa Natoon toukokuussa yhdessä Ruotsin kanssa.
Suomi teki historiallisen päätöksen hakea Naton jäsenyyttä keväällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Prosessi eteni nopeasti valtiojohdon yhteisestä kannasta virallisen hakemuksen jättämiseen.
Vuoden 2022 keskeiset tapahtumat
12. toukokuuta: Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmoittivat yhteisessä lausunnossaan, että Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä viipymättä.
15. toukokuuta: Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) päättivät virallisesti, että Suomi hakee jäsenyyttä.
17. toukokuuta: Eduskunta hyväksyi jäsenyyden hakemisen äänin 188–8.
18. toukokuuta: Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen luovutti jäsenhakemuksen Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille Brysselissä samanaikaisesti Ruotsin kanssa.
5. heinäkuuta: Naton 30 jäsenmaan suurlähettiläät allekirjoittivat Suomen liittymispöytäkirjat, jolloin Suomesta tuli tarkkailijajäsen.
Jäsenyyden toteutuminen
Vaikka hakemus jätettiin vuonna 2022, varsinainen jäsenyys vaati kaikkien silloisen 30 jäsenmaan ratifioinnin. Suomen Nato-jäsenyys toteutui virallisesti 4. huhtikuuta 2023, kun Turkki ratifioi liittymisen viimeisenä maana.
Haminan mursu: Kesällä Haminan mursu nousi valtakunnalliseksi puheenaiheeksi.
Bilekohu: Pääministeri Sanna Marinin vapaa-ajan vietto ja siitä levinneet videot herättivät laajaa keskustelua niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Sanna Marinin niin kutsuttu bile-kohu syntyi elokuussa 2022, kun sosiaaliseen mediaan vuoti videoita, joissa pääministeri juhli vapaa-ajallaan. Tapaus sai poikkeuksellisen paljon huomiota sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Kohun keskeiset tapahtumat
Videon vuotaminen: Elokuun 17. päivä julkisuuteen levisi videoita, joissa Marin tanssi ja lauloi ystäviensä ja tunnettujen suomalaisten vaikuttajien kanssa.
Finnish PM Sanna Marin parties hard at private event in leaked social media videos
https://www.youtube.com/watch?v=l21A3tS6_vs
Sanna Marin: Finland's prime minister hits back over party video criticism
https://www.youtube.com/watch?v=t4gfKvHwtdY
New footage released of Finland’s PM partying
https://www.youtube.com/watch?v=lxeq7fbksMo
Finland’s ‘party PM’ Sanna Marin filmed dancing intimately with a star
https://www.youtube.com/watch?v=Wmr8ITBi1OM
Sanna Marin
https://www.youtube.com/shorts/IjYWDAgE3XQ
Finland: Party video puts Sanna Marin under pressure | Latest World News | English News | WION
https://www.youtube.com/watch?v=sHJ9f4ZpHHc
Sanna Marin ja "jauhojengi" (vai "jallujengi"?) #sannamarin
https://www.youtube.com/watch?v=XhfBGwVUAIE
Pääministeri Marin kommentoi kohua: "Olen tanssinut, laulanut ja juhlinut"
https://www.youtube.com/watch?v=nlZaPULjjOI
Sanna Marin unohtaa käytöstavat
https://www.youtube.com/watch?v=m1hvnguaZOA
"Jauhojengi"-keskustelu: Videon taustalla kuultu huudahdus tulkittiin laajasti sanaksi "jauhojengi", minkä katsottiin viittaavan huumausaineisiin. Marin kiisti nähneensä tai käyttäneensä huumeita ja kertoi nauttineensa vain mietoja alkoholijuomia.
Huumetesti: Katkaistakseen epäilyt Marin kävi vapaaehtoisessa huumetestissä 19. elokuuta Valtioneuvoston tiedotteen mukaan testi oli negatiivinen.
Virka-aseman käyttö: Arvostelijat kyseenalaistivat Marinin toimintakyvyn kriisitilanteissa juhlimisen aikana, sillä hän ei ollut virallisella lomalla. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kuitenkin totesi myöhemmin marraskuussa, ettei Marin ollut laiminlyönyt virkavelvollisuuksiaan
Sanna Marinilla oli jo aikaisemmin ongelmia omien ja valtion rahojen käytössä. Sanna Marinin aamupalakohu (tunnetaan myös ateriaetukohuna) alkoi toukokuussa 2021, kun Iltalehti uutisoi valtion maksaneen pääministerin perheen aamiaistarvikkeita ja kylmiä aterioita virka-asunnolla Kesärannassa.
Marinin ateriaetu onkin ollut noin 850 euroa kuussa
Kohun keskeiset asiat
Kustannukset: Aluksi edun kerrottiin olevan noin 300 euroa kuukaudessa, mutta myöhemmin selvisi summan olleen keskimäärin 850 euroa kuukaudessa. Yhteensä aterioita maksettiin yli 14 000 eurolla tammikuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana.
Laki ja tulkinnat: Pääministerin palkkiolaki sisältää oikeuden virka-asuntoon, jonka "kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus ja tarpeellinen palveluskunta maksetaan valtion varoista". Valtioneuvoston kanslia (VNK) oli tulkinnut tämän kattavan myös aamiaistarvikkeet, mutta oikeudellisesti tulkinta osoittautui kestämättömäksi.
Verotus: Verohallinto totesi kesäkuussa 2021, että saatu etu on veronalaista tuloa, koska sille ei löytynyt verovapauden oikeuttavaa perustetta laista.
Kohun seuraukset
Takaisinmaksu: Marin ilmoitti pian kohun paisuttua maksavansa koko edun eli 14 363,20 euroa takaisin valtiolle. Hän suoritti takaisinmaksun loppuun elokuussa 2021.
Oikeuskanslerin päätös: Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi joulukuussa 2022 huomautuksen Valtioneuvoston kanslialle lainvastaisesta toiminnasta. Pöysti totesi, ettei Marin itse rikkonut lakia, vaan vastuu virheellisestä ohjeistuksesta ja lainvastaisesta käytännöstä oli kanslialla.
Poliisitutkinta: Poliisi teki asiasta esiselvityksen, mutta totesi, ettei asiassa ollut syytä epäillä rikosta kenenkään kohdalla.
Vesa-Matti Loirin poistuminen: Suomen viihteen monitoimimies Vesa-Matti Loiri menehtyi elokuussa
Vesa-Matti Loiri
https://en.wikipedia.org/wiki/Vesa-Matti_Loiri
Vuosi 2022 oli Suomen politiikassa historiallinen ja käänteentekevä, ja sitä määritti erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä sen seurauksena tapahtunut suunnanmuutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Merkittävimmät poliittiset tapahtumat 2022
NATO-jäsenyysprosessi: Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa, Suomen ulkopoliittinen johto ja kansa kääntyivät nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle. Suomi ja Ruotsi jättivät viralliset jäsenhakemuksensa Natolle 18. toukokuuta 2022.
Aluevaalit: Suomen historian ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022. Vaaleilla valittiin valtuutetut uusille hyvinvointialueille, jotka ottivat vastuun sote-palveluista vuoden 2023 alussa. Kokoomus nousi vaalien suurimmaksi puolueeksi.
Energiakriisi ja huoltovarmuus: Sota johti energiakriisiin, kun Venäjä lopetti kaasun ja sähkön viennin Suomeen. Hallitus teki useita päätöksiä kansalaisten sähkölaskujen helpottamiseksi ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Pääministerin "bilekohu": Elokuussa julkisuuteen vuotaneet videot pääministeri Sanna Marinin juhlimisesta herättivät laajaa kansainvälistä huomiota ja keskustelua ministerin toimintakyvystä ja yksityisyydestä.
Hallituksen sisäiset erimielisyydet: Marinin hallitusta koettelivat toistuvat riidat erityisesti keskustan ja muiden hallituspuolueiden välillä. Kiistoja aiheuttivat muun muassa luonnonsuojelulaki, saamelaiskäräjälaki ja valtion velkaantuminen.
Kultaranta-keskustelut: Kesäkuussa järjestety Kultaranta-keskustelut keskittyivät uuteen turvallisuustila nteeseen ja Nato-prosessiin.
Vuosi päättyi valmistautumiseen vuoden 2023 eduskuntavaaleihin, joiden teemoiksi nousivat erityisesti talous, velka ja sote-palveluiden tulevaisuus.
Aluevaalit 2022
https://vaalit.yle.fi/av2022/fi/tulospalvelu/
Pohjois-Pohjanmaa
https://vaalit.yle.fi/av2022/fi/tulospalvelu/counties/19/
Kalajoki
https://vaalit.yle.fi/av2022/fi/tulospalvelu/municipalities/208/#elected-from-municipality
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2022?
Vuonna 2022 Kalajoella järjestettiin useita merkittäviä tapahtumia ja koettiin paikallisesti puhuttaneita uutisaiheita.
Tapahtumia vuonna 2022
Irish Hooley: Elokuun alussa järjestetty nelipäiväinen festivaali toi kelttimusiikkia ja -kulttuuria Hiekkasärkkien alueelle ja Havulaan.
Perinteiset tapahtumat: Vuoden aikana järjestettiin Kalajoen perinteisiä vetonauloja, kuten:
Juhannus Hiekkasärkillä: Suosittu keskikesän juhla veti puoleensa matkailijoita.
Venetsialaiset: Elokuun lopun valon ja veden juhla.
Plassin markkinat: Perinteiset lokakuun markkinat vanhalla kauppapaikalla.
Ulkokallan majakkakierros: Lokakuussa Suomen Majakkaseura toi esiin Perämeren historiaa muun muassa Ulkokallan majakkasaaresta kertovan lyhytelokuvan muodossa.
Paikallisia uutisia ja ilmiöitä
Käsilaukkuvarkaus: Kesäkuun lopussa uutisoitiin huomiota herättäneestä varkaudesta Hiekkasärkkien jäätelökioskilla.
Kesäkuussa 2022 Kalajoen Hiekkasärkillä tapahtui poikkeuksellinen varkaus, joka nousi valtakunnalliseksi uutiseksi tekotapansa vuoksi.
Tapauksen yksityiskohdat:
Paikka: Hiekkasärkkien alueella sijaitseva jäätelökioski.
Tapahtumakulku: Kaksi ulkomaalaista miestä lähestyi kioskilla asioinutta naista. Toinen miehistä pyysi uhrilta apua kartan lukemisessa tai suunnan näyttämisessä (ns. "karttatemppu"), jotta huomio saatiin pois uhrin omaisuudesta. Sillä välin toinen mies anasti naisen käsilaukun.
Varkaan pako: Tekijät pakenivat paikalta autolla, mutta silminnäkijät saivat otettua auton rekisterinumeron ylös.
Kiinnijääminen: Poliisi tavoitti epäillyt myöhemmin samana päivänä Oulusta. Autosta löytyi anastettua omaisuutta, ja miehet otettiin kiinni varkauteen epäiltyinä.
Tapaus toimi poliisille muistutuksena siitä, että perinteiset "huijaustyyliset" varkaudet ovat edelleen yleisiä suosituissa matkailukohteissa kesäaikaan. Tämä nimenomainen varkaus tapahtui torstaina 30. kesäkuuta 2022 iltapäivällä.
Matkailun elpyminen: Monet matkailijat palasivat Kalajoelle pandemian jälkeen, ja esimerkiksi Kylpylähotelli Sani oli suosittu kohde rentoutuslomille.
Kalajoen turvallisuustilanne ja poliisin vuosi 2022 painottuivat erityisesti vilkkaaseen kesäsesonkiin, jolloin suuret ihmismäärät työllistivät viranomaisia.
Juhannus 2022 ja yleinen järjestys
Vilkas juhannus: Juhannusviikonloppu oli poliisille erittäin kiireinen. Pelkästään perjantai- ja lauantaiöinä poliisilla oli Jokilaaksojen alueella yli 200 tehtävää, joista suuri osa keskittyi juuri Kalajoen Hiekkasärkille.
-
Tehtävien luonne: Tehtävät liittyivät pääosin häiriökäyttäytymiseen, päihtyneisiin henkilöihin ja liikenteen valvontaan. Vaikka tehtävämäärät olivat suuria, vakavia väkivaltarikoksia ei tuolloin tullut poliisin tietoon.
Tragédia merellä: Juhannukseen liittyi myös surullinen uutinen, kun Kalajoella veneilemässä ollut henkilö löydettiin hukkuneena.
Tapahtumien kulku:
puolen päivän aikoihin. Vene sijaitsi Kalajoella lähellä Ämmänsatamaa.
Etsinnät: Pelastusviranomaiset ja vapaaehtoiset käynnistivät välittömästi etsinnät kadonneen veneilijän löytämiseksi.
Löytyminen: Kadonnut kalastaja löytyi hukkuneena seuraavana päivänä, lauantaina 25. kesäkuuta 2022, noin kello neljän aikaan iltapäivällä. Hänet löydettiin vedestä veneen löytöpaikan läheisyydestä.
Katoaminen: Hätäkeskus sai ilmoituksen tyhjillään olevasta ankkuroidusta soutuveneestä perjantaina 24. kesäkuuta 2022
Liikenneturvallisuus ja valvonta
Rattijuopumus: Kesän aikana poliisi tehosti valvontaa ja jäi kiinni useita rattijuoppoja, kuten matkailusesonkeina on tyypillistä. Eräässä tapauksessa kuljettajalta mitattiin jopa kolmen promillen lukemat.
-
Pysäköinninvalvonta: Vuonna 2022 kokeiltiin tehostettua pysäköinninvalvontaa Hiekkasärkillä, mikä vähensi autojen luvatonta pysäköintiä lähimetsiin aiempiin vuosiin verrattuna.
Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2022?
Vuosi 2022 oli Raution kylälle historiallinen ja menestyksekäs, sillä se sai merkittävää valtakunnallista tunnustusta.
Vuoden 2022 tärkeimmät tapahtumat Rautiossa:
Suomen Vuoden Kylä 2022: Suomen Kylät ry valitsi toukokuussa Raution Suomen Vuoden Kyläksi. Palkinnon perusteena oli kylän poikkeuksellinen talkoohenki ja elinvoimaisuus.
Kyläkaupan menestys: Palkintoraati painotti erityisesti kyläläisten itse perustamaa ja talkoovoimin pyörittämää kyläkauppaa, joka on palauttanut palvelut kylän keskustaan.
Metsäpalon jälkihoito: Raution vuoden 2021 suuren metsäpalon sammutustöissä osoitettu yhteisöllisyys ja talkootyö vaikuttivat myös vuoden kylä -tunnustuksen saamiseen.
Monitoimitalo ja investoinnit: Vuoden aikana kylässä valmisteltiin ja edistettiin laajat palvelut kokoavan monitoimitalon rakentamista yhteistyössä Kalajoen kaupungin kanssa.
Kansainvälinen menestys: Rautio edusti Suomea myös eurooppalaisessa European Village Renewal Award -kilpailussa, jossa se sijoittui hienosti kolmanneksi.
Rautio-viikko: Perinteistä kyläviikkoa vietettiin 3.–10. heinäkuuta 2022 monipuolisella ohjelmalla.
Rautio on tunnettu myös toimittaja Helena Petäistön sukujuurista, ja hän on ollut aktiivisesti mukana edistämässä kylän tunnettuutta muun muassa juhlapuheiden kautta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti