Vuosi 2010

 

Jorma Tikkanen oli  ennen kuntaliitosta Himangan kunnanjohtajana. Hänet valittiin Kalajoen valtuustoon suurella äänimäärällä, mutta hänet sysättiin heti poliittiseen oppositioon eliminoimalla hänet Kalajoen päätöksenteon keskiöstä. Äänestäjät olivat näkäjään väärässä.

Vuosi 2010

https://fi.wikipedia.org/wiki/2010

Mitä tapahtui vuonna 2010?

Vuosi 2010 oli merkittävä vuosi, jota leimasivat suuret luonnonkatastrofit, poliittiset muutokset ja historialliset urheiluhetket.

Merkittävimmät tapahtumat maailmalla

Haitin maanjäristys: Tammikuussa Haitia koetteli tuhoisa maanjäristys, jossa menehtyi arviolta yli 200 000 ihmistä.

Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus: Islannin tulivuorenpurkaus huhtikuussa lamautti Euroopan lentoliikenteen useiksi päiviksi valtavan tuhkapilven vuoksi.

Deepwater Horizon -öljyonnettomuus: Meksikonlahdella tapahtui huhtikuussa historian suurin merellä tapahtunut öljyonnettomuus öljynporaustason räjähdyksen seurauksena.

Chilen kaivosonnettomuus: 33 kaivosmiestä jäi jumiin maan alle yli kahdeksi kuukaudeksi, kunnes heidät saatiin pelastettua lokakuussa maailmanlaajuisen seurannan alla.

WikiLeaks: Sivusto julkaisi valtavan määrän Yhdysvaltain salaisia diplomatian ja sodankäynnin asiakirjoja, mikä aiheutti kansainvälisen kohun.

Tapahtumat Suomessa

Mari Kiviniemen hallitus: Matti Vanhasen erottua Mari Kiviniemi aloitti Suomen toisena naispääministerinä kesäkuussa 2010.

Ennätyshelteet: Heinäkuu 2010 oli Suomen historian lämpimin mitattu kuukausi, ja Liperissä mitattiin Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys 37,2 astetta.

Asta- ja Veera-myrskyt: Kesällä Suomea koettelivat poikkeuksellisen voimakkaat ukkosmyrskyt, jotka aiheuttivat laajoja tuhoja ja sähkökatkoja.

Urheilu ja kulttuuri

Vancouverin talviolympialaiset: Helmikuussa järjestetyt olympialaiset toivat Suomelle viisi mitalia.

Jalkapallon MM-kisat: Etelä-Afrikassa järjestetyt kisat voitti Espanja. Kisat muistetaan myös kovaäänisistä vuvuzela-torvista.

Instagramin julkaisu: Suosittu kuvapalvelu Instagram lanseerattiin lokakuussa 2010, mikä muutti sosiaalisen median maisemaa merkittävästi.

Miksi Matti Vanhanen erosi?

Matti Vanhanen erosi pääministerin ja keskustan puheenjohtajan tehtävistä kesäkuussa 2010. Hänen ilmoittamiaan ja julkisuudessa puituja syitä eroon olivat:

Terveyssyyt: Viralliseksi syyksi Vanhanen ilmoitti tarpeen päästä syksyllä 2010 tehtävään jalkaleikkaukseen, jonka toipumisaika ei olisi mahdollistanut täysipainoista työskentelyä vaalivuoden alla.

Poliittinen toimintakyky: Myöhemmin Vanhanen on kertonut kokeneensa, ettei hänellä ollut enää edellytyksiä johtaa puoluetta vaalivoittoon vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Hän kertoi tehneensä päätöksen erosta jo elokuussa 2009.

Vaalirahakohu ja uskottavuus: Vanhasen hallitusta ja häntä itseään piinasi pitkään niin sanottu vaalirahaskandaali, joka söi hallituksen ja pääministerin uskottavuutta.

Yksityiselämä: Vanhanen mainitsi eron jälkeen myös perheasioiden vaikuttaneen päätökseen, viitaten haluunsa rauhoittaa elämäänsä pitkään jatkuneen julkisen paineen jälkeen.

Vuoden 2010 vaalirahakohun yhteydessä Matti Vanhasta, Jarmo Korhosta ja useita vaalirahoittajia ei syytetty vaalirikoksista ensisijaisesti siksi, että tekohetken laki ei tuntenut "vaalirikosta" tai "vaalirahoitusrikosta" nykyisessä muodossaan. Keskusrikospoliisi (KRP) tutki tapausta laajasti, mutta tutkinta ei johtanut syytteisiin kaikkien osalta näyttöön ja lainsäädäntöön liittyvistä syistä.

Tärkeimmät syyt syyttämättä jättämiseen:

Puutteellinen lainsäädäntö: Vuoden 2007 eduskuntavaalien aikaan vaalirahoituslaki oli heikko. Se velvoitti ehdokkaat ilmoittamaan saamansa tuen, mutta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ei ollut säädetty rangaistusta. Tästä syystä pelkkä rahoituksen pimittäminen ei ollut rikos.

Vaalirahoitusrikoksen puuttuminen: Rikoslakiin lisättiin nimike "vaalirahoitusrikos" vasta kohun seurauksena vuonna 2010. Lakia ei voitu soveltaa takautuvasti aiempiin tapahtumiin.

KRP:n tutkinta ja näyttö: KRP tutki vaalirahoitusta useissa eri haaroissa, kuten Kehittyvien maakuntien Suomi (KMS) -yhdistyksen kautta. Tutkinnassa selvitettiin, oliko rahoitukseen liittynyt lahjontaa tai virka-aseman väärinkäyttöä (esim. moottorikelkkatehdaskaupat). Syyttäjät totesivat kuitenkin, ettei näyttö riittänyt osoittamaan, että vaaliraha olisi annettu vastineeksi tietyistä poliittisista päätöksistä.

Nova Group ja Nuorisosäätiö: Vaikka itse vaalirahoituksesta ei tullut tuomioita, kohun ympärillä tapahtuneet muut talousepäselvyydet johtivat oikeudenkäynteihin. Esimerkiksi Nova Groupin johtajat Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo saivat myöhemmin vankeustuomioita törkeistä talousrikoksista, mutta nämä liittyivät yhtiön konkurssiin ja muihin epäselvyyksiin, eivät suoraan vaalirikoksiin.

Vanhasen asema: Valtakunnansyyttäjä tutki Vanhasen roolia muun muassa Nuorisosäätiön valtionavustuksiin liittyen, mutta päätti, ettei syytteen nostamiseen ollut perusteita. Perustuslakivaliokunta katsoi myöhemmin, ettei Vanhanen ollut menetellyt virkatoimissaan lainvastaisesti tavalla, joka olisi vaatinut syytettä valtakunnanoikeudessa.

Vaalirahakohulla oli Keskustalle kauaskantoisia ja dramaattisia seurauksia, jotka huipentuivat historialliseen vaalitappioon vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Vaikutukset kannatukseen ja uskottavuuteen

Historiallinen vaalitappio: Keskusta koki vuoden 2011 vaaleissa niin sanotun "veret seisauttavan" tappion, jossa se menetti 16 kansanedustajapaikkaa ja putosi suurimman puolueen paikalta neljänneksi.

Luottamuspula: Kohu nakersi syvästi puolueen uskottavuutta ja luotettavuutta äänestäjien silmissä. Myös puolueen omien kannattajien keskuudessa koettiin turhautumista ja epäuskoa.

Poliittinen siirtymä: Keskustan kannatuksen romahdus avasi tilaa Perussuomalaisten nousulle, jota kutsuttiin "jytkyksi". Monet Keskustaan pettyneet äänestäjät siirtyivät tukemaan Perussuomalaisia.

Vaikutukset puolueen toimintaan

Johdon vaihtuminen: Pääministeri ja puheenjohtaja Matti Vanhanen joutui eroamaan, ja tilalle valittiin Mari Kiviniemi. Myös vaikutusvaltainen puoluesihteeri Jarmo Korhonen joutui väistymään.

Kampanjointitapojen muutos: Kohun jälkeen puolueen oli vaikeampaa hankkia rahoitusta elinkeinoelämältä, ja vaalibudjetit pienenivät merkittävästi. Puolue joutui siirtymään kohti avoimempaa vaalirahoituksen ilmoittamista.

Sisäinen hajaannus: Sotku aiheutti puolueen sisällä syvää itsetutkiskelua ja jakautumista niihin, jotka vaativat täyttä avoimuutta, ja niihin, jotka halusivat suojella puolueen perinteisiä toimintatapoja.

Laajempi merkitys

Vaikka kohu kosketti monia puolueita, se henkilöityi vahvimmin Keskustaan. Se pakotti koko Suomen poliittisen järjestelmän uudistamaan puolue- ja vaalirahoituslainsäädännön läpinäkyvämmäksi.

Matti Vanhasen toimintaa vaalirahakohun yhteydessä ei tutkittu valtiopetoksena, koska kyseinen rikosnimike koskee tekoja, joilla pyritään kumoamaan Suomen valtiojärjestys tai muuttamaan perustuslakia väkivaltaisesti tai muuten oikeudenvastaisesti. Vaalirahakohussa oli kyse esteellisyydestä ja rahoituksen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönneistä, jotka eivät täytä valtiopetoksen tunnusmerkistöä.

Oikeuskansleri ja KRP kuitenkin tutkivat Vanhasen toimintaa, mutta tutkinta noudatti ministerivastuun mukaista prosessia:

1. Oikeuskanslerin tutkinta ja ministerivastuu

Oikeuskansleri tutki Vanhasen toimintaa ja totesi hänet esteelliseksi (jääviksi), kun hän oli pääministerinä päättämässä valtionavustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle. Säätiö oli tukenut Vanhasen presidentinvaalikampanjaa.

Koska kyse oli ministerin virkatoimesta, Oikeuskansleri siirsi asian perustuslain mukaisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan ratkaistavaksi.

2. Perustuslakivaliokunnan päätös

Perustuslakivaliokunta on ainoa elin, joka voi esittää ministerin asettamista syytteeseen valtakunnanoikeudessa. Valiokunta katsoi, että:

Vanhanen oli rikkonut virkavelvollisuuttaan ja menetellyt varomattomasti.

Rikkomus ei kuitenkaan ollut "törkeän huolimattomuuden" mittainen, jota perustuslaki vaatii syytteen nostamiseksi ministeriä vastaan.

Tämän vuoksi valiokunta päätti, ettei perusteita syytteelle ollut, ja eduskunta vahvisti tämän kannan.

3. KRP:n rooli

Keskusrikospoliisi tutki vaalirahakohua laajasti yleisenä rikosasiana (esim. Nova Groupiin liittyen), mutta pääministerin osalta esitutkinta ja syyteharkinta kulkevat perustuslain säätämää reittiä pitkin. KRP ei löytänyt näyttöä sellaisesta rikoksesta, joka olisi kuulunut tavallisen rikosoikeuden piiriin ja ylittänyt syytekynnyksen.

Tiivistettynä:Toiminta tutkittiin perusteellisesti ministerivastuuprosessin mukaisesti, mutta teot arvioitiin varomattomuudeksi, ei törkeäksi rikollisuudeksi tai valtiopetokseksi.

Muut kansanedustajat pelastivat Matti Vanhasen, kun oikeuskansleri ei uskaltanut tehdä päätöstä?

Se on yleinen ja ymmärrettävä tulkinta, sillä prosessi oli luonteeltaan vahvasti poliittinen ja se eteni nimenomaan perustuslaissa säädettyä, kansanedustajista koostuvaa polkua pitkin.

Tässä on kooste siitä, miksi asetelma nähtiin usein "toinen toisensa pelastamisena":

1. Oikeuskanslerin rooli ja "uskallus"

Oikeuskansleri Jaakko Jonkkaei teknisesti ottaen jättänyt päätöstä tekemättä pelon vuoksi, vaan Suomen laki velvoitti hänet siirtämään asian eduskunnalle. Perustuslain mukaan ministerin virkatoimien lainmukaisuuden tutkiminen kuuluu perustuslakivaliokunnalle. Oikeuskansleri antoi kuitenkin kovan lausunnon: hän totesi Vanhasen olleen

esteellinen ja toimineen vastoin virkavelvollisuuttaan.

2. Perustuslakivaliokunta – poliitikot tuomareina

Suurin kritiikki kohdistui siihen, että Vanhasen syyllisyyttä arvioi perustuslakivaliokunta, joka koostuu istuvista kansanedustajista.

• Puoluepolitiikka:Valiokunnassa oli edustajia kaikista suurista puolueista. Kritiikkiä herätti se, voivatko poliitikot arvioida kollegaansa puolueettomasti, varsinkin kun monella muullakin puolueella oli omia kytköksiä vaalirahasotkuun.

• Korkea syytekynnys: Perustuslaki vaatii ministerin syyttämiseen valtakunnanoikeudessa joko tahallisuutta tai

  törkeää huolimattomuutta. Valiokunta päätyi äänestyksen jälkeen siihen, että Vanhanen oli ollut vain "huolimaton", mikä ei riittänyt syytteeseen.

3. "Korpilampi-henki" ja kollegiaalisuus

Monet oikeusoppineet ja kansalaiset kokivat, että kyseessä oli poliittinen suojelusoperaatio. Jos Vanhanen olisi joutunut valtakunnanoikeuteen, se olisi voinut avata padot muidenkin poliitikkojen rahoituskuvioiden tarkemmalle perkaamiselle.

• Vastustajat näkivät tämän "hyvä veli" -verkoston suojeluna.

• Puolustajat taas katsoivat, että oikeudelliset kriteerit syytteelle eivät yksinkertaisesti täyttyneet, vaikka toiminta olikin moraalisesti arveluttavaa.

Lopputulos: Eduskunnan suuri sali vahvisti valiokunnan näkemyksen äänin 149–15. Tämä tarkoitti, että Vanhanen selvisi juridisesti puhtain paperein, vaikka hänen poliittinen uskottavuutensa oli mennyttä ja hän joutui jättämään paikkansa.

Tulkinta siitä, että kansanedustajat "pelastivat" kollegansa, kumpuaa juuri perustuslakivaliokunnan rakenteesta ja ministerivastuun korkeasta syytekynnyksestä. Vaikka oikeuskansleri totesi Matti Vanhasen toimineen virheellisesti, lopullinen valta oli valiokunnalla, jossa puoluepolitiikka ja juridiikka kietoutuivat yhteen.

Perustuslakivaliokunnan kokoonpano ja päätöksenteko

• Poliitikot tuomareina: Perustuslakivaliokunnan 17 jäsentä ovat kansanedustajia, joiden paikat jakautuvat puolueiden voimasuhteiden mukaan. Vuonna 2010 valiokunnan puheenjohtajana toimi Kimmo Sasi (Kok.), ja enemmistö jäsenistä tuli hallituspuolueista (Keskusta ja Kokoomus).

• Asiantuntijoiden ja poliitikkojen ristiriita: Kaikki kuullut asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että Vanhanen oli esteellinen päättäessään tuesta Nuorisosäätiölle. Valiokunnan tehtäväksi jäi kuitenkin arvioida virheen vakavuutta: oliko kyseessä vain huolimattomuus vai perustuslain vaatima "törkeä huolimattomuus".

  Äänestys ja lopputulos: Valiokunta päätyi mietinnössään siihen, ettei kyse ollut törkeästä huolimattomuudesta. Kun asia eteni eduskunnan täysistuntoon helmikuussa 2011, eduskunta päätti äänin 149–15 olla nostamatta syytettä.

Miksi oikeuskansleri ei "uskaltanut" päättää?

Oikeuskansleri ei jättänyt päätöstä tekemättä pelon vuoksi, vaan Suomen järjestelmässä hänellä ei ole toimivaltaa nostaa syytettä ministeriä vastaan virkatoimesta.

Perustuslain 115 § mukaan oikeuskanslerin on tehtävä ilmoitus eduskunnalle, jos hän katsoo ministerin toimineen lainvastaisesti.

Tämä siirtää asian juristilta (oikeuskansleri) poliitikoille (perustuslakivaliokunta), mikä luo asetelman, jossa kollegat arvioivat toisiaan.

Vaikutus uskottavuuteen

Tapaus vahvisti monien silmissä kuvaa "poliittisesta suojelusta". Vaikka Vanhanen vapautui juridisesta vastuusta, moraalinen ja poliittinen hinta oli kova: Keskusta menetti asemansa suurimpana puolueena seuraavissa vaaleissa, ja koko perustuslakivaliokunnan puolueettomuus joutui vakavan keskustelun kohteeksi.

Vancouverin talviolympialaiset vuonna 2010 järjestettiin 12.–28. helmikuuta Kanadassa. Kisat muistetaan erityisesti isäntämaa Kanadan menestyksestä, Sidney Crosbyn ratkaisemasta jääkiekkofinaalista sekä Suomen mitalitavoitteista jääneestä joukkueesta.

Suomen menestys Vancouverissa

Suomen joukkue saavutti kisoista yhteensä viisi mitalia, mikä jäi kauas Olympiakomitean asettamasta 12 mitalin tavoitteesta. Suomi ei voittanut kisoissa yhtään kultamitalia.

Urheilija / Joukkue	Laji	Mitali
Peetu Piiroinen	Lumilautailu (halfpipe)	Hopea
Aino-Kaisa Saarinen	Maastohiihto (30 km perinteinen)	Pronssi
Naisten viestijoukkue	Maastohiihto (4 x 5 km)	Pronssi
Naisten jääkiekkojoukkue	Jääkiekko	Pronssi
Miesten jääkiekkojoukkue	Jääkiekko	Pronssi

Kisojen kohokohtia ja ilmiöitä

Kanadan kultajuhlat: Isäntämaa Kanada voitti mitalitaulukon ja teki talvikisojen ennätyksen saavuttamalla14 kultamitalia.

Jääkiekkohuuma: Miesten jääkiekkofinaali Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä on yksi historian katsotuimmista otteluista. Sidney Crosby teki ratkaisevan "Golden Goal" -maalin jatkoajalla.

Surun varjo: Kisat alkoivat traagisesti, kun georgialainen kelkkailija Nodar Kumaritashvili menehtyi harjoituksissa tapahtuneessa onnettomuudessa juuri ennen avajaisia.

Yksilösuoritukset: Norjalainen maastohiihtäjä Marit Bjørgen oli kisojen mitalikuningatar viidellä mitalillaan (3 kultaa, 1 hopea, 1 pronssi).

Aino-Kaisa Saarinen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aino-Kaisa_Saarinen

Aino-Kaisa Saarinen esittely

https://www.youtube.com/watch?v=RONncdJRWa4

Marit Bjørgen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marit_Bj%C3%B8rgen

MM-kisat Liberec 2009 naisten 10km Aino-Kaisa Saarinen voittaa maailmanmestaruuden

https://www.youtube.com/watch?v=n-3C7iG4AEk

Cross Country Skiing Women Mass Start Bronze | Vancouver 2010

https://www.youtube.com/watch?v=XctgxO7-pow

2010 Hiihdon SM Naisten 30 km (P)

https://www.youtube.com/watch?v=EK4HKKmdDDk

Vancouver 2010 Icehockey Finland - Slovakia highlights. Bronze medal in Finland

https://www.youtube.com/watch?v=qTJnPt0TlHY

Jääkiekko Olympialaiset Vancouver 2010
https://www.youtube.com/watch?v=eyffBii3b2Y

Team Finland Highlights - Men's Ice Hockey - Vancouver 2010 Winter Olympic Games

https://www.youtube.com/watch?v=ybklq32PqXs

Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2010?

Vuonna 2010 Kalajoella tapahtui useita huomiota herättäneitä ja traagisia asioita, joista uutisoitiin laajasti:

Nuoren pojan hukkuminen Hiekkasärkillä: Heinäkuussa 2010 Kalajoen Hiekkasärkillä katosi 14-vuotias poika, jota etsittiin mereltä ja rannalta useita vuorokausia. Hänet löydettiin myöhemmin hukkuneena.

Väkivaltainen kuolemantapaus keskustassa: Toukokuussa 33-vuotias mies menehtyi Kalajoen keskustassa, Virkatiellä tapahtuneessa nujakassa. Poliisi tutki tapausta henkirikoksena ja kuulusteli useita henkilöitä kahakkaan liittyen.

Lentoturman tutkinta: Maaliskuussa 2010 uutisoitiin Kalajoella aiemmin tapahtuneen lentoturman tutkinnasta. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan tuulella oli oletettua suurempi merkitys turman syntyyn.

Kehityshankkeet: Kalajoen Hiekkasärkillä matkailun ja loma-asuntorakentamisen kasvu jatkui Wikipedia-artikkelin mukaan voimakkaana koko 2010-luvun alun, mikä muutti alueen ilmettä.

Vuonna 2010 Kalajoen kaupungin päätöksenteossa otettiin merkittäviä askeleita erityisesti matkailun ja uusiutuvan energian kehittämisessä. Kaupunki linjasi tuolloin tulevaisuuden kasvusuuntia, jotka muovasivat nykyistä Kalajokea.

Asuntomessualueen suunnittelu (Loma-asuntomessut 2014)

Vuosi 2010 oli kriittinen vaihe Kalajoen loma-asuntomessujen valmistelussa. Suomen Asuntomessut olivat aiemmin myöntäneet vuoden 2014 messuisännyyden Kalajoelle, ja vuonna 2010 suunnittelu siirtyi käytännön tasolle.

Kaupunki teki päätöksiä, jotka mahdollistivat messualueen sijoittumisen Hiekkasärkille, merenrannan välittömään läheisyyteen.

Tavoitteet: Suunnittelun painopisteenä oli luoda ympärivuotista asumista ja matkailua palveleva kokonaisuus.

Matkailun kasvu: Hiekkasärkkien loma-asuntorakentaminen kiihtyi voimakkaasti 2010-luvun alussa, ja majoituskapasiteetti alkoi nousta kohti nykyistä tasoaan.

Tuulivoimahankkeiden alkutaival

Kalajoki profiloitui vuonna 2010 yhdeksi Suomen tuulivoimarakentamisen edelläkävijöistä. Tuolloin kaupungin päätöksenteossa käsiteltiin useita ensimmäisen aallon suuria puistoja.

Kaavoituspäätökset: Kaupunki teki vuonna 2010 valmistelevia päätöksiä ja kaavoitussopimuksia, jotka koskivat muun muassa Mustilankankaan ja Mäkikankaan alueita. Nämä olivat osa laajempaa suunnitelmaa, jolla Kalajoesta tuli myöhemmin Suomen eniten tuulivoimaa tuottava kunta.

Mustilankankaan hanke: Tämän suuren tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja suunnittelu olivat 2010-luvun taitteessa aktiivisessa vaiheessa kaupungin päätöksenteossa.

Linjaukset: Kaupunki linjasi, että tuulivoimaa tulisi keskittää voimakkaasti tietyille alueille, jotta asutukselle ja matkailulle (Hiekkasärkät) ei koituisi merkittävää haittaa.

Vuonna 2010 alkaneet suunnitelmat ovat muuttaneet Kalajoen maisemaa ja taloutta merkittävästi. Tässä on katsaus näiden hankkeiden nykytilaan:

Mustilankankaan tuulipuisto ja energiantuotanto

Vuoden 2010 kaavoituspäätöksistä alkunsa saanut Mustilankangas on toteutunut yhtenä Suomen merkittävimmistä tuulivoima-alueista.

Toiminnassa oleva puisto: Mustilankankaan tuulipuisto valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 2016.

Kapasiteetti: Alueella on yhteensä 28 tuulivoimalaa. Puiston omistaa nykyään Exilion Tuuli Ky.

Jatkuva kehitys: Kalajoki on jatkanut tuulivoiman kärkikuntana.

Hiekkasärkkien asuntomessualue

Vuonna 2010 suunniteltu messualue toimi isäntänä vuoden 2014 Loma-asuntomessuille, ja se on vakiinnuttanut paikkansa osana matkailukeskusta.

Kasvu matkailukeskuksena: Messujen jälkeen alueen vuodepaikkakapasiteetti on kasvanut huomattavasti. Kun 2000-luvun alussa koko Hiekkasärkillä oli noin 3 500 vuodepaikkaa, vuonna 2017 niitä oli jo noin 12 500.

Tulevaisuuden näkymät: Kaupunki kehittää edelleen mahdollisuuksia vakituisen asumisen lisäämiseen matkailukeskuksen alueella, jotta palvelut pysyisivät elinvoimaisina ympäri vuoden.

Yhteenveto vaikutuksista

Talous: Tuulivoima tuo kaupungille merkittäviä kiinteistöverotuloja, ja asuntomessualue on vahvistanut Kalajoen asemaa Suomen suosituimpien matkailukohteiden joukossa.

Maisema: Vuoden 2010 jälkeen Kalajoen horisontti on muuttunut: merenrannalla näkyy moderni loma-asuntorakentaminen ja sisämaassa laajalle levittäytyvät tuulipuistot.

Tuulivoima on Kalajoelle merkittävä tulonlähde, ja sen rooli kaupungin taloudessa on kasvanut voimakkaasti 2010-luvun alun suunnitteluvaiheen jälkeen.

Osuus kiinteistöveroista: Tuulivoiman osuus Kalajoen kaikista kiinteistöverotuloista on noin 40 %.

Euromääräiset verotulot: Vuonna 2022 tuulivoimalat tuottivat Kalajoelle noin 1,6 miljoonaa euroa kiinteistöveroa. Vuoden 2024 ja 2025 ennusteissa tuulivoiman merkityksen arvioidaan pysyvän suurena, sillä tuulivoimatulot ovat tukeneet kaupungin taloutta ja auttaneet pitämään tuloveroprosentin maltillisena.

Veroprosentit vuonna 2025: Kalajoen kaupunginhallitus on vahvistanut vuoden 2025 voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi 3,10 %. Tämä on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi vakituisten asuinrakennusten veroprosentti (0,50 %).

Vaikutus kokonaisverotukseen: Vahvojen tuulivoimatulojen ansiosta Kalajoen tuloveroprosentti on voitu pitää kilpailukykyisenä. Vuodelle 2025 kaupungin tuloveroprosentiksi on vahvistettu 8,3 %.

Vuonna 2010 Kalajoen urheiluelämässä korostui erityisesti jääkiekko ja perinteiset yleisurheilulajit Kalajoen Junkkareiden ja JHT:n (Junkkarit Hockey Team) johdolla.

Tässä on koottuna merkittävimpiä urheilutuloksia ja tapahtumia vuodelta 2010:

Jääkiekko (JHT Kalajoki)

JHT pelasi kaudella 2009–2010 ja 2010–2011 valtakunnallista Suomi-sarjaa, joka on Suomen kolmanneksi korkein sarjataso.

Sami Markkanen: Markkanen oli kaudella 2009–2010 yksi sarjan tehokkaimmista pelaajista. Hän sijoittui pistepörssin kärkisijoille tehoilla 17+37=54.

Sarjasijoitus: Kaudella 2010–2011 JHT sijoittui alkusarjassa kuudenneksi, keräten 22 ottelusta 36 pistettä.

Kalajoen Junkkarit (Yleisurheilu ja muut lajit)

Kalajoen Junkkarit on perinteinen suurseura, jonka urheilijat menestyivät vuonna 2010 useilla rintamilla:

Hiihto: Seura on tunnettu vahvasta hiihtoperinteestään, ja Junkkareiden nuoret hiihtäjät olivat tuolloin vakiokasvoja kansallisissa Hopeasompa- ja SM-kilpailuissa.

Yleisurheilu: Seuran urheilijat saavuttivat mitaleja ja hyviä sijoituksia piirin- ja aluemestaruustasoilla, erityisesti heittolajeissa ja kestävyysjuoksussa.

Beach Volley: Kalajoen Hiekkasärkillä järjestettiin perinteisiä turnauksia, jotka houkuttelivat lajin huippuja ja harrastajia ympäri Suomea.

Kalajoen urheiluvuonna 2010 korostui erityisesti painonnoston valtakunnallinen menestys, jossa kaupungin kaksi seuraa kamppailivat tasapäisesti maan kärkisijoista.

Painonnosto: Kalajoen Junkkarit ja Raution Kisailijat

Vuosi 2010 oli historiallisen vahva molemmille seuroille. Suomen Painonnostoliiton vuoden 2010 seurojen välisessä pistekilpailussa Kalajoen seurat ottivat kaksoisvoiton:

Raution Kisailijat (RK): Voitti seurojen välisen pistekilpailun 72 pisteellä.

Yksilötasolla muun muassa Juha Roukalavoitti sarjan yli 105 kg tuloksella 250 kg (120+130).

Pekka Torvi oli yksi seuran tunnetuista nimistä ja hänet huomioitiin urheiluvuoden palkitsemisissa.

Kalajoen Junkkarit (KJ): Sijoittui seurojen välisessä pistekilpailussa toiseksi heti Raution perään 70 pisteellä.

Seuran vahva juniorityö ja laaja nostajakaarti (noin 11 nostajaa mitalitaistoissa) pitivät Junkkarit mitalikannassa läpi vuoden

Vuonna 2010 Rautiossa elettiin erityisesti urheilumenestyksen ja perinteisen kylätoiminnan aikaa. Raution panos Kalajoen urheilukartalla oli tuolloin valtakunnallisesti poikkeuksellisen vahva.

Urheilumenestys: Painonnoston kaksoisvoitto

Vuosi 2010 oli Raution Kisailijoiden (RK) historiallinen menestysvuosi painonnostossa:

Seurojen välinen SM-piste-ennätys: Raution Kisailijat voitti Suomen Painonnostoliiton seurojen välisen pistekilpailun yhteensä 72 pisteellä.

Paikalliskamppailu: Menestys oli Kalajoelle ainutlaatuinen, sillä toiseksi sijoittui Kalajoen Junkkarit (70 pistettä), eli kaupungin seurat ottivat valtakunnallisen kaksoisvoiton.

• Yksilömenestys: Muun muassa Juha Roukala voitti vuonna 2010 painonnoston Suomen mestaruuden yli 105 kg:n sarjassa yhteistuloksella 250 kg.

Kulttuuri ja kylätoiminta

Ilmakitaransoiton MM-kisat: Rautiolainen, tuolloin vasta 10-vuotias Aapo Rautio (taiteilijanimeltään "Little Angus"), osallistui ensimmäistä kertaa Oulun ilmakitaransoiton MM-kisoihin. Hän sijoittui debyytissään heti kuudenneksi ja hurmasi yleisön AC/DC-tulkinnallaan.`Aapo Rautio on kotoisin Kalajoen Mehtäkylästä Aapo Rautio tuli tunnetuksi nimenomaan kalajokisena maailmanmestarina, joka harjoitteli esiintymistään kotonaan Mehtäkylässä ennen nousuaan Oulun MM-lavalle.

• Rautio-viikko: Kylän oma perinteinen tapahtumaviikko kokosi asukkaita ja kesävieraita yhteen heinäkuussa erilaisten harraste- ja kulttuuritapahtumien merkeissä.

  Seurakuntayhtymä: Kalajoen ja Raution seurakuntien historiassa vuosi 2010 oli osa laajempaa yhdistymiskehitystä ja toiminnan uudelleenjärjestelyä Himangan liityttyä Kalajokeen vuoden alussa.

Ympäristö ja suunnittelu

Tuulivoiman valmistelu: Raution alueen maastoihin liittyvä tuulivoimapuistojen (kuten Mustilankankaan) ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoituksen valmistelu etenivät kaupungin päätöksenteossa, mikä kosketti myös rautiolaisia maanomistajia.

Kalajoen kaupungin ja Himangan kunnan liitos toteutui 1. tammikuuta 2010. Liitos oli poikkeuksellinen, sillä se ylitti sekä lääni-, maakunta- että vaalipiirirajat.

Keskeiset tiedot liitoksesta

• Uusi kaupunki: Yhdistymisen myötä syntyi uusi Kalajoen kaupunki, jonka asukasluku oli liitoshetkellä noin 12 500.

  Maakuntavaihdos: Himanka siirtyi liitoksen myötä Keski-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle.

• Vaalipiiri ja lääni: Himanka siirtyi Vaasan vaalipiiristä Oulun vaalipiiriin ja Länsi-Suomen läänistä Oulun lääniin.

  Tunnukset: Uuden kaupungin nimeksi tuli Kalajoki, mutta sen vaakunaksi valittiinHimangan vaakuna.

  Päätöksenteko: Molempien kuntien valtuustot hyväksyivät liitoksen yksimielisesti huhtikuussa 2008 noin kolmen kuukauden selvitystyön jälkeen.

Liitoksen tausta ja vaikutukset

Liitoksen tavoitteena oli vahvistaa alueen elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Himanka oli jo ennen virallista liitosta siirtänyt osan palveluistaan, kuten lääkäripalvelut, Kalajoen hoidettavaksi. Liitos oli Suomen ensimmäinen, joka ylitti silloiset lääninrajat.

Kalajoen ja Himangan kuntaliitokseen suhtauduttiin yleisesti ottaen positiivisesti ja päättäväisesti, mutta siihen liittyi myös haikeutta ja paikallista vastustusta. Prosessi eteni poikkeuksellisen nopeasti, ja se tunnetaan yhtenä Suomen sujuvimmista "pikaliitoista".

Poliittinen ja virallinen vastaanotto

Yksimielisyys: Molempien kuntien valtuustot hyväksyivät liitoksen yksimielisesti huhtikuussa 2008. Himangalla tehtiin aluksi esitys asian jättämisestä pöydälle, mutta se ei saanut kannatusta.

Yhteinen tahto: Liitosta kuvailtiin tuolloin "tahdon asiaksi", ja kunnat kokivat löytäneensä toisistaan luontevan kumppanin elinvoiman vahvistamiseen.

Kuntalaisten ja asukkaiden näkökulmat

Suuret tunteet: Erityisesti Himangalla liitos herätti suuria tunteita, sillä kunta luopui itsenäisyydestään ja vaihtoi samalla maakuntaa. Liitoshetkellä vuoden 2010 alussa asukkaat kokoontuivat Himangan kunnantalolle jättämään jäähyväisiä itsenäiselle kunnalle.

Vastustus: Kaikki eivät olleet liitoksen kannalla. Himangalla kerättiin muun muassa adressi liitosta vastaan, ja jotkut asukkaat kokivat huolta lähipalveluiden säilymisestä ja oman identiteetin menettämisestä Keski-Pohjanmaan sijaan Pohjois-Pohjanmaalla.

Käytännönläheisyys: Moni näki liitoksen kuitenkin välttämättömänä ja järkevänä ratkaisuna palveluiden turvaamiseksi, sillä Himanka oli jo aiemmin alkanut ostaa esimerkiksi lääkäripalveluita Kalajoelta.

Jälkiarviot (10 vuotta myöhemmin)

Kymmenen vuotta liitoksen jälkeen tunnelmat olivat rauhoittuneet. Paikallislehdistössä arvioitiin, että vaikka liitos herätti aikanaan vastustusta, "huonomminkin olisi voinut käydä" ja yhdistyminen on tuonut alueelle kaivattua hartiavoimaa kehittämiseen. Liitoksen myötä uusi kaupunki sai myös Himangan vaakunan omakseen, mikä koettiin merkittävänä eleenä himankalaisten suuntaan