Vuosi 2021
https://fi.wikipedia.org/wiki/2021
Mitä tapahtui vuonna 2021?
Vuosi 2021 oli merkittävä vuosi, jota leimasivat niin pandemiaan liittyvät toiveet kuin suuret geopoliittiset ja urheilulliset tapahtumat.
Tässä ovat keskeisimmät tapahtumat ja ilmiöt vuodelta 2021:
Maailmanpolitiikka ja merkittävät tapahtumat
Yhdysvaltain kongressitalon valtaus: Vuosi alkoi dramaattisesti tammikuun 6. päivänä, kun Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat Washingtonin Capitol-kukkulalle.
Yhdysvaltain kongressitalon valtaus 6. tammikuuta 2021 oli historiallinen hyökkäys Yhdysvaltain demokratian symbolia vastaan. Tapahtuma sai alkunsa, kun istuvan presidentin Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat rakennukseen tarkoituksenaan keskeyttää vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksen vahvistaminen.
Tässä on tiivistelmä tapahtumien kulusta ja seurauksista:
Tapahtumien kulku
Trumpin puhe: Ennen valtausta Donald Trump piti "Save America" -puheen, jossa hän toisti väitteitä vaalivilpistä ja kehotti kannattajiaan "taistelemaan helvetin lailla".
Tunkeutuminen: Tuhannet mielenosoittajat marssivat Capitol-kukkulalle, mursivat poliisin esteet ja tunkeutuivat sisälle rakennukseen. Kongressiedustajat ja varapresidentti Mike Pence jouduttiin evakuoimaan tai he suojautuivat paikoilleen.
Vahvistus: Muutaman tunnin kaaoksen jälkeen viranomaiset saivat rakennuksen haltuunsa, ja kongressi palasi vahvistamaan Joe Bidenin vaalivoiton myöhään samana yönä.
Uhrit ja vahingot
Kuolemantapaukset: Väkivaltaisuuksien yhteydessä kuoli viisi ihmistä, mukaan lukien yksi poliisi ja yksi ammuttu mielenosoittaja. Myöhemmin useita paikalla olleita poliiseja teki itsemurhan.
Loukkaantumiset: Ainakin 174 poliisia loukkaantui mellakan aikana.
Aineelliset tuhot: Rakennukselle ja irtaimistolle aiheutui yli 1,5 miljoonan dollarin vahingot.
Oikeudelliset ja poliittiset seuraukset
Toinen virkasyyte: Trumpista tuli Yhdysvaltain historian ensimmäinen presidentti, joka sai virkasyytteen kahdesti. Häntä syytettiin "kapinaan kiihottamisesta", mutta senaatti vapautti hänet syytteestä.
Tutkintakomitea: Yhdysvaltain edustajainhuone asetti tutkintakomitean (Jan 6 Committee), joka totesi raportissaan Trumpin olleen keskeisessä vastuussa tapahtumista.
Tuomiot ja armahdukset: Yli 1 200 henkilöä on tuomittu osallisuudesta mellakkaan. Presidentti Trump on toiselle kaudelleen tultuaan (2025) myöntänyt armahduksia monille osallistujille.
Joe Bidenin presidenttikausi alkoi: Joe Biden vannoi virkavalansa Yhdysvaltain 46. presidenttinä 20. tammikuuta.
Joe Biden vannoi virkavalansa Yhdysvaltain 46. presidenttinä 20. tammikuuta 2021. Hänen kautensa alkuvaihetta leimasivat pandemian hallinta, Trumpin aikaisen politiikan peruminen ja merkittävät talouspaketit.
Tässä ovat keskeiset kohokohdat Bidenin kauden alusta:
Virkaanastujaiset ja hallinto
Historiallinen vala: Biden vannoi virkavalansa Capitol-kukkulalla poikkeuksellisissa oloissa kongressitalon valtauksen ja koronapandemian vuoksi.
Kamala Harris: Hänestä tuli samalla Yhdysvaltain ensimmäinen naispuolinen sekä ensimmäinen musta ja eteläaasialaistaustainen varapresidentti.
Ensimmäiset toimet: Biden allekirjoitti heti ensimmäisinä päivinään kymmeniä presidentin asetuksia (executive orders), joilla Yhdysvallat muun muassa liittyi takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja Maailman terveysjärjestöön (WHO).
Pandemia ja talous
American Rescue Plan: Maaliskuussa 2021 Biden allekirjoitti massiivisen 1,9 biljoonan dollarin elvytyspaketin, jolla tuettiin perheitä, pienyrityksiä ja rokotekampanjaa.
Rokotekampanja: Hallinto asetti tavoitteeksi 100 miljoonaa rokoteannosta ensimmäisen 100 päivän aikana. Tavoite saavutettiin etuajassa ja se lopulta kaksinkertaistettiin.
Keskeiset poliittiset avaukset 2021
Infrastruktuuripaketti: Marraskuussa Biden vahvisti historiallisen infrastruktuurilain, jolla suunnattiin satoja miljardeja dollareita teiden, siltojen ja verkkoyhteyksien parantamiseen.
Maahanmuutto: Hallinto lakkautti Trumpin asettaman matkustuskiellon useista muslimienemmistöisistä maista ja keskeytti rajamuurin rakentamisen.
Afganistanin kriisi: Yhdysvallat ja sen liittolaiset vetäytyivät Afganistanista elokuussa, mikä johti Talebanin nopeaan valtaannousuun ja kaoottiseen evakuointioperaatioon Kabulissa.
Vuoden 2021 Afganistanin kriisi merkitsi lähes 20 vuotta kestäneen sodan ja kansainvälisen intervention päättymistä sekä radikaalia muutosta maan hallinnossa.
Tässä ovat keskeiset tapahtumat ja niiden seuraukset:
Talebanin valtaannousu ja Kabulin lankeemus
Joukkkojen vetäytyminen: Yhdysvallat ja Nato-liittolaiset aloittivat joukkojensa lopullisen vetäytymisen toukokuussa 2021. Viimeiset suomalaiset sotilaat palasivat Suomeen kesäkuussa.
Salamanopea hyökkäys: Taleban hyödyntää syntynyttä tyhjiötä ja valtasi maakuntien pääkaupungit poikkeuksellisen nopeasti, usein ilman suurta vastarintaa.
15. elokuuta 2021: Taleban marssi pääkaupunki Kabuliin. Presidentti Ashraf Ghani pakeni maasta, ja Afganistanin hallitus luhistui.
Evakuointikaaos: Kabulin lentokentällä nähtiin dramaattisia kohtauksia tuhansien ihmisten yrittäessä paeta maasta. Elokuun 26. päivä ISIS-K teki lentokentän portille terrori-iskun, jossa kuoli yli 170 siviiliä ja 13 yhdysvaltalaissotilasta.
Vaikutukset nykyhetkeen
Ihmisoikeustilanne: Taleban on palauttanut tiukan šaria-lain tulkinnan, mikä on johtanut erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien järjestelmälliseen polkemiseen. Tytöiltä on kielletty pääsy yläkouluun ja yliopistoon, ja naisten osallistumista työelämään on rajoitettu ankarasti.
Humanitaarinen katastrofi: Maa on ajautunut syvään taloudelliseen kriisiin kansainvälisen avun katkeamisen ja varojen jäädyttämisen vuoksi. Vuonna 2025 yli puolet väestöstä tarvitsee edelleen humanitaarista hätäapua.
Pakolaisuus: Miljoonat afganistanilaiset ovat paenneet naapurimaihin, erityisesti Iraniin ja Pakistaniin. Vuodesta 2023 alkaen Pakistan on kuitenkin alkanut karkottaa satojatuhansia afganistanilaisia takaisin epävarmoihin oloihin.
Ever Given ja Suezin kanava: Maaliskuussa valtava konttialus juuttui Suezin kanavaan viikoksi, mikä aiheutti historiallisen tukoksen maailmankaupalle.
Vuoden 2021 maaliskuussa maailman huomio kiinnittyi Suezin kanavaan, kun yksi maailman suurimmista konttialuksista, Ever Given, juuttui poikittain kanavan kapeaan kohtaan.
Tässä on tiivistelmä tästä viikon kestäneestä meriliikenteen solmukohdasta:
Mitä tapahtui?
Juuttuminen: 23. maaliskuuta 2021 noin 400 metriä pitkä alus ajoi karille hiekkamyrskyn ja kovan tuulen seurauksena. Se kiilautui tiukasti molemmista päistään kanavan pientareisiin.
Pelastusoperaatio: Alusta yritettiin irrottaa ruoppaamalla valtavia määriä hiekkaa sen alta ja käyttämällä useita hinaajia. Lopulta 29. maaliskuuta vuorovesi ja kymmenen hinaajaa auttoivat aluksen irti.
Somemeemit: Pieni kaivinkone, joka yritti epätoivoisesti kaivaa jättimäistä alusta irti, nousi internet-ilmiöksi ja symboloi monille "toivotonta yrittämistä".
Vaikutukset maailmankaupalle
Massiivinen suma: Kanavan molempiin päihin kertyi yli 400 aluksen jono. Noin 12 % maailmankaupasta kulkee Suezin kautta, joten tukos pysäytti arviolta 9 miljardin dollarin arvosta tavaraa joka päivä
Toimitusketjut: Tapahtuma pahensi entisestään pandemian aiheuttamia häiriöitä globaaleissa toimitusketjuissa, mikä näkyi viivästyksinä kaikkialla maailmassa.
Seuraukset
Vahingonkorvaukset: Egypti takavarikoi aluksen kuukausiksi ja vaati satojen miljoonien dollarien korvauksia pelastustyöstä ja menetetyistä tuloista
Kanavan laajennus: Tapauksen seurauksena Egypti aloitti työt kanavan eteläosan leventämiseksi ja syventämiseksi, jotta vastaavilta onnettomuuksilta vältyttäisiin jatkossa.
Koronaviruspandemia
Rokotekampanjat: Vuotta leimasi globaali COVID-19-rokotteiden käyttöönotto, ja mRNA-teknologia teki lopullisen läpimurtonsa.
Uudet variantit: Toiveet pandemian päättymisestä saivat kolauksia, kun ensin Delta- ja myöhemmin loppuvuodesta Omikron-muunnos levisivät maailmalla.
Urheilu ja kulttuuri
Koska monet vuoden 2020 suurtapahtumat siirrettiin pandemian vuoksi, vuodesta 2021 tuli poikkeuksellinen urheiluvuosi:
Tokion kesäolympialaiset: Kisat järjestettiin vihdoin kesällä 2021 ilman yleisöä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_2020
Tokion kesäolympialaiset (virallisesti Tokyo 2020) järjestettiin pandemian vuoksi vuotta myöhemmin eli 23. heinäkuuta – 8. elokuuta 2021. Kisat olivat historialliset, sillä ne käytiin lähes kokonaan ilman yleisöä.
Tässä on tiivistelmä kisojen merkittävimmistä asioista:
Suomen menestys
Suomi saavutti kisoissa kaksi mitalia, molemmat pronssisia:
Matti Mattsson: Pronssia 200 metrin rintauinnissa.
Matti Mattsson
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Mattsson
Mira Potkonen: Pronssia nyrkkeilyssä (naisten 60 kg), mikä oli hänelle jo toinen peräkkäinen olympiamitali.
Pistesijat: Suomalaiset saavuttivat lisäksi kuusi pistesijaa (sijat 4–8), muun muassa purjehduksessa, painissa, seiväshypyssä ja keihäänheitossa.
Suomalaisten pistesijat Tokiossa:
Topi Raitanen, 3 000 metrin estejuoksu (8. sija)
Lassi Etelätalo, keihäänheitto (8. sija)
Arvi Savolainen, kreikkalais-roomalainen paini (8. sija)
Henri Ruoste/Joanna Robinson/Emma Kanerva, kouluratsastuksen joukkuekilpailu (8. sija)
Uudet lajit ja ilmiöt
Tokiossa nähtiin useita uusia lajeja, joiden tavoitteena oli tuoda kisoihin nuorekkaampaa otetta:
Uudet lajit: Rullalautailu, kiipeily, surffaus ja karate.
Paluun tehneet lajit: Baseball ja softball.
Mielenterveys: Kisat nostivat esiin tärkeän keskustelun urheilijoiden mielenterveydestä, kun supertähti Simone Biles vetäytyi osasta kilpailuista keskittyäkseen omaan hyvinvointiinsa.
Mitalitaulukon kärki
Yhdysvallat nousi kisojen viimeisenä päivänä mitalitaulukon ykköseksi (39 kultaa) ohi Kiinan (38 kultaa).
Japani isäntämaana teki historiansa parhaan tuloksen sijoittuen kolmanneksi.
Suomi sijoittui mitalitaulukossa jaetulle 85. sijalle.
Jalkapallon EM-kisat (Euro 2020): Suomi pelasi ensimmäistä kertaa miesten arvokisoissa. Mestaruuden vei lopulta Italia.
Jalkapalloilun EM-kisat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkapallon_Euroopan-mestaruuskilpailut
Palkattua henkilöstöä: Yhteisöllä tuli olla säännöllistä henkilökuntaa.
Ammatillisuus: Toiminnan tuli olla pääsääntöisesti ammatillista kulttuuritoimintaa.
Yhteisömuoto: Saajat olivat yhdistyksiä, säätiöitä, osakeyhtiöitä tai osuuskuntia. (Yksinyrittäjille oli oma erillinen hakunsa Taiteen edistämiskeskuksen kautta).
Lähipalvelujen turvaaminen: Kalajoki korosti tarvetta säilyttää kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut paikallisesti. Erityistä huolta kantoi se, miten kaukana Oulussa tehtävä päätöksenteko huomioi Kalajoen kaltaisen matkailukaupungin erityistarpeet, kuten väestömäärän moninkertaistumisen sesonkiaikoina.
Talousvaikutukset ja investointikyky: Kaupunki kantoi huolta kuntien rahoituspohjan murenemisesta. Sote-uudistus leikkasi kuntien valtionosuuksia ja verotuloja merkittävästi, mikä herätti pelkoa jäljelle jäävien tehtävien (kuten sivistyspalveluiden ja elinvoiman edistämisen) rahoittamisesta sekä kaupungin investointikyvyn säilymisestä.
Kiinteistöjen kohtalo: Kaupungilla oli merkittäviä investointeja sote-kiinteistöissä, ja uudistukseen liittyvät rajoitukset ja epävarmuus tilojen tulevasta käytöstä sekä vuokratasosta aiheuttivat taloudellista epävarmuutta.
Yhteistyö ja valmistelu: Kalajoki osallistui tiiviisti POPsote-hankkeeseen, jossa kehitettiin tulevaisuuden sote-keskusmallia. Kaupunki pyrki varmistamaan, että sen omat, jo valmiiksi toimivat palvelurakenteet (kuten yhteistyö Kallion kuntayhtymän kanssa) integroituisivat mahdollisimman sujuvasti uuteen hyvinvointialueeseen.
Yksiköiden kokoa (suuremmat yksiköt nähtiin tehokkaampina organisaation kannalta).
Lääkäripäivystysten keskittämistä.
Kiinteistökustannusten laskentatapaa, joka erosi kaupungin omista laskelmista.
Laillisuusvalvonta vs. tarkoituksenmukaisuus: HO tutkii, onko päätöksentekijällä ollut toimivalta, onko prosessi noudattanut lakia ja onko päätös perusteltu. Se ei yleensä ota kantaa siihen, onko jokin laskelma "oikeampi" kuin toinen, jos päätöksentekijä on käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa.
Todistusaineiston painoarvo: Vaikka Kalajoki osoitti osastonsa tehokkuuden, HO saattoi katsoa, että hyvinvointialueella on oikeus määritellä omat tehokkuusmittarinsa ja palveluverkkonsa kokonaisuutena. Jos Pohteen esittämät perusteet (kuten laajemmat säästötavoitteet) olivat muodollisesti riittävät, HO ei välttämättä näe hallintolain 31 §:n selvittämisvelvollisuutta rikotuksi, vaikka kaupunki olisi eri mieltä luvuista.
Lisäselvityspyynnöt: Jos oikeus saa uutta, merkittävää tietoa (kuten mainitsemasi sähköposti), sen on usein varattava vastapuolelle (Pohde) mahdollisuus vastata siihen. Tämä "vastaselvityskierros" ja uusien faktojen (esim. prosessivirheväitteiden) tutkiminen vie aikaa.
Asian tärkeys: Jos viesti sisälsi väitteitä vakavista menettelyvirheistä, HO:n on täytynyt käydä ne läpi huolellisesti, mikä selittää ratkaisun lykkääntymistä.
Toimivalta: Pohteen hallintosäännössä on määritelty, mitkä asiat kuuluvat poliittiselle hallitukselle ja mitkä viranhaltijoille. Pohde on tulkinnut, että koska aluevaltuusto oli jo päättänyt palvelustrategiasta ja säästöohjelmasta, yksittäisen osaston sulkeminen on tämän strategian toimeenpanoa, joka kuuluu viranhaltijoille (esim. terveydenhuollon ja sairaalan palvelualuejohtajalle).
Vastuun siirto: Viemällä asia viranhaltijapäätökseksi vältettiin suora poliittinen äänestys aluehallituksessa, jossa yksittäisten paikkakuntien edustajat olisivat voineet nostaa kovan vastarinnan.
Oikaisuvaatimusmenettely: Kun viranhaltija tekee päätöksen, siitä tehdään ensin oikaisuvaatimus aluehallitukselle. Tämä tarkoittaa, että hallitus pääsee lopulta kantaansa sanomaan, mutta vain "jälkikäteen" arvioimalla viranhaltijan tekemän päätöksen laillisuutta, ei tekemällä alkuperäistä linjausta.
Päätöksen pohjana olevat laskelmat (kustannustehokkuus) olivat oikeita.
Vaihtoehtoiset ratkaisut (kuten Kalajoen malli) oli arvioitu.
Vaikutusten arviointi (mm. potilasturvallisuus ja matkakustannukset) oli tehty kattavasti.
Käydä läpi Kalajoen kaupungin tarjoama todistusaineisto ja talousluvut.
Oikaista mahdolliset virheet laskentakaavoissa, jos Kalajoki osoitti ne vääriksi.
Varmistaa, ettei päätös perustu pelkkiin keskiarvoihin, vaan huomioi yksikön todellisen suorituskyvyn.
Hallituksen olisi pitänyt ohjeistaa valmistelua niin, että kuntien esittämät faktat otetaan huomioon.
Kun Kalajoki reklamoi asiasta, aluehallituksella olisi ollut mahdollisuus ja velvollisuus palauttaa asia uudelleen valmisteluun, mikäli selvitykset olivat puutteellisia.
Kiire: Säästötavoitteet oli lukittu tiukalla aikataululla, jolloin yksittäisten osastojen perinpohjainen analysointi jäi "jyrän alle".
Valtaistuin: Siirtämällä päätöksen viranhaltijalle, poliittinen päätöksentekoelin (hallitus) pystyi välttämään suoran vastuun epämiellyttävästä päätöksestä, vaikka se teknisesti "siunasi" linjan hyväksymällä säästöohjelman.
Viranhaltijapäätös rajaa asian usein tekniseksi toimeenpanoksi, jolloin poliittinen paine ja suora vastuu hämärtyvät.
Hallinto-oikeuden viive taas kertoo usein siitä, että lisäselvitykset (kuten kaupungin esittämät uudet faktat) on jouduttu lähettämään Pohteelle vastinekierrokselle, mikä pysäyttää prosessin kuukausiksi.
Syytteet ja tuomiot: Käräjäoikeus tuomitsi aluksi yhden henkilön sakkoihin, mutta Rovaniemen hovioikeus hylkäsi kaikki syytteet vuonna 2023.
Syy: Hovioikeuden mukaan palon syttymissyystä ei saatu täyttä varmuutta, vaikka se alkoi tuulipuiston työmaa-alueelta.
Eurovision laulukilpailu: Italian Måneskin voitti kilpailun kappaleella "Zitti e buoni". Suomen edustaja Blind Channel sijoittui hienosti kuudenneksi.
Suomen uutisvuosi
Historiallinen hävittäjäpäätös: Suomi päätti joulukuussa hankkia 64 kappaletta amerikkalaisia F-35-hävittäjiä korvaamaan vanhenevat Hornetit.
Suomen historiallinen hävittäjäpäätös tehtiin 10. joulukuuta 2021, jolloin valtioneuvosto valitsi nykyisten Hornet-hävittäjien korvaajaksi yhdysvaltalaisen Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjän.
Kyseessä on Suomen historian suurin asekauppa, jonka keskeiset tiedot ovat:
Määrä: Suomi hankkii 64 kappaletta F-35A-hävittäjiä.
Hinta: Hankinnan kokonaisarvo on noin 10 miljardia euroa. Tästä varsinaisten koneiden osuus on noin 4,7 miljardia, ja loppuosa koostuu muun muassa aseistuksesta, ylläpitotoiminnoista ja infrastruktuurista.
Aikataulu: Ensimmäiset koneyksilöt siirtyivät Suomen omistukseen loppuvuodesta 2025. Hävittäjien toimitusten Lapin lennostoon arvioidaan alkavan keväällä 2026, ja koko kaluston on määrä korvata Hornetit vuoteen 2030 mennessä.
Perusteet: Puolustusministeriön mukaan F-35 tarjosi parhaan suorituskyvyn taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyissä verrattuna muihin ehdokkaisiin.
Woltin myynti: Suomalainen teknologiayhtiö Wolt myytiin amerikkalaiselle DoorDashille massiivisessa miljardikaupassa.
Woltin myynti yhdysvaltalaiselle DoorDashille on yksi Suomen yrityshistorian merkittävimmistä tapahtumista. Kauppa julkistettiin marraskuussa 2021 ja se saatettiin päätökseen 1. kesäkuuta 2022.
Kaupan keskeiset tiedot:
Ostaja: Yhdysvaltalainen ruoankuljetusjätti DoorDash.
Kauppatapa: Kauppa toteutettiin kokonaan DoorDashin osakkeilla (all-stock transaction), eli käteistä ei liikkunut.
Hinta: Julkistushetkellä kaupan arvoksi arvioitiin noin 7 miljardia euroa ($8,1 miljardia). DoorDashin osakekurssin laskun myötä kaupan lopullinen markkina-arvo toteutumishetkellä oli kuitenkin huomattavasti matalampi, arviolta noin 2,6–2,8 miljardia euroa.
Vaikutus Suomeen: Woltin pääkonttori ja tuotekehitys säilyivät Helsingissä, josta tuli DoorDashin kansainvälisen liiketoiminnan keskus. Kauppa on tuottanut Suomelle arviolta satoja miljoonia euroja verotuloja.
Woltin talouslukuja myynnin jälkeen:
Vaikka yhtiö on kasvanut voimakkaasti, se on pysynyt toistaiseksi tappiollisena:
Liikevaihto (2024): Noin 140 miljoonaa euroa (Wolt Oy), kasvua 31 % edellisvuodesta.
Tulos (2024): Liiketoiminnan tappio oli noin 640 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Miki Kuusi siirtyi kaupan myötä johtamaan DoorDashin kansainvälistä liiketoimintaa Yhdysvaltojen ulkopuolella.
Mitä tapahtui Suomessa vuonna 2021?
Vuosi
2021 oli Suomessa merkittävien taloudellisten ja yhteiskunnallisten
päätösten vuosi, jota sävytti edelleen jatkunut koronapandemia.
Tässä ovat vuoden keskeisimmät tapahtumat:
Suuret päätökset ja yrityskaupat
F-35-hävittäjävalinta: Joulukuussa tehtiin historiallinen päätös hankkia 64 yhdysvaltalaista F-35A-hävittäjää korvaamaan vanhentuvat Hornetit.
Woltin myynti: Suomalainen ruoankuljetusyhtiö Wolt ilmoitti marraskuussa myyvänsä koko osakekantansa yhdysvaltalaiselle DoorDashille noin 7 miljardin euron arvoisessa kaupassa.
Listautumisbuumi: Helsingin pörssiin listautui vuoden aikana ennätysmäärä eli peräti 27 uutta yhtiötä.
Pandemia ja terveys
Rokotuskampanja: Koronapiikitykset alkoivat toden teolla vuoden alussa, ja vuotta määritteli kamppailu uusien virusmuunnosten sekä rajoitusten välillä.
Koronakuolemat: Vuoden aikana koronavirustautiin menehtyi Suomessa yhteensä 952 ihmistä.
Suomessa koronavirukseen liittyviä kuolemia on tilastoitu pandemian alusta vuoden 2026 maaliskuuhun mennessä yhteensä noin 13 205 – 14 338 kappaletta, riippuen siitä, käytetäänkö perusteena kuolintodistusta vai ajallista yhteyttä tartuntaan.
Keskeiset tilastot ja kehitys:
Vuosi 2024: Kuolleisuus laski merkittävästi edellisvuosista. Vain noin vyksi prosentti kaikista kuolemista Suomessa johtui koronavirustaudista.
Vuosi 2023: Koronavirustautiin menehtyi vielä yli 2 200 henkilöä, mikä oli noin 4 % kaikista kuolemantapauksista. Määrä lähes puolittui vuodesta 2022.
Vuosi 2022: Tämä oli kuolleisuuden osalta synkin vuosi, jolloin koronaan kuoli noin 4 350 ihmistä.
Riskiryhmät: Valtaosa (yli 90 %) koronaan kuolleista on ollut yli 70-vuotiaita. Vuonna 2023 kuolleiden mediaani-ikä oli 85 vuotta.
Tilastoinnin erot:
Tilastoissa käytetään kahta eri mittaria, mikä selittää lukujen vaihtelun:
Kuolintodistukseen perustuvat: Tapaukset, joissa lääkäri on kirjannut koronan pääkuolinsyyksi tai myötävaikuttavaksi tekijäksi (n. 13 200 tapausta maaliskuuhun 2026 mennessä).
Ajallisesti liittyvät: Kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 vuorokauden sisällä positiivisesta testituloksesta (n. 14 300 tapausta).
Ajantasaiset graafit ja tarkemmat erottelut löytyvät THL:n koronavirustilastoista sekä Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista.
Tämä teksti annetaan vain tiedotustarkoituksessa. Jos tarvitset terveydellisiä neuvoja tai diagnooseja, ota yhteyttä asiantuntijaan. Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja
Politiikka ja yhteiskunta
Kuntavaalit: Kesäkuussa pidetyt kuntavaalit siirtyivät huhtikuulta pandemian vuoksi. Kokoomus nousi vaalien suurimmaksi puolueeksi.
Kuntavaalit 2021
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/
Kuntavaalit Kalajoki
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/12/municipalities/208/
Sote-uudistus: Historiallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eteni merkittävästi, kun eduskunta hyväksyi sote-lait kesäkuussa.
Vuosi 2021 oli merkittävä virstanpylväs Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (sote-uudistus), sillä silloin Marinin hallituksen valmistelema lakikokonaisuus hyväksyttiin ja vahvistettiin.
Keskeiset tapahtumat vuonna 2021:
Eduskunnan hyväksyntä: Eduskunta hyväksyi sote-uudistusta koskevat lakiesitykset 23. kesäkuuta 2021.
Lakien vahvistaminen: Tasavallan presidentti vahvisti uudistuksen lait 29. kesäkuuta 2021.
Voimaantulo: Ensimmäiset säädökset, kuten lait hyvinvointialueiden perustamisesta, tulivat voimaan 1. heinäkuuta 2021.
Valmistelu alkoi: Hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet (VATE) aloittivat työnsä loppuvuodesta 2021 valmistellakseen palveluiden siirtoa.
Uudistuksen päätavoitteet olivat:
Siirtää vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä kunnilta 21 uudelle hyvinvointialueelle.
Turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille suomalaisille.
Hillitä palveluiden kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä.
Varsinainen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2021 päätösten pohjalta 1. tammikuuta 2023. Voit lukea lisää uudistuksen vaiheista Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.
Oppivelvollisuuden laajentuminen: Syksyllä astui voimaan laki, joka nosti oppivelvollisuusiän 18 vuoteen ja teki toisen asteen koulutuksesta maksutonta.
Urheilu ja viihde
Huuhkajat EM-kisoissa: Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelasi ensimmäistä kertaa historiassaan arvokisoissa.
Suomen miesten jalkapallomaajoukkue, Huuhkajat, teki historiallista urheiluhistoriaa osallistumalla ensimmäistä kertaa arvokisoihin kesällä 2021 järjestetyssä EM-lopputurnauksessa. Alun perin vuodelle 2020 suunniteltu turnaus siirrettiin pelattavaksi 11.6.–11.7.2021 koronapandemian vuoksi.
Huuhkajien ottelut ja tulokset
Suomi pelasi B-lohkossa, jonka ottelupaikkoina toimivat Kööpenhamina ja Pietari.
|
Päivämäärä |
Ottelu |
Tulos |
Paikka |
|---|---|---|---|
|
12.6.2021 |
Tanska – Suomi |
0–1 |
Kööpenhamina |
|
16.6.2021 |
Suomi – Venäjä |
0–1 |
Pietari |
|
21.6.2021 |
Suomi – Belgia |
0–2 |
Pietari |
Suomi sijoittui lohkossaan kolmanneksi. Historiallinen voitto Tanskasta syntyi Joel Pohjanpalon maalilla. Turnaus päättyi kuitenkin alkulohkoon, sillä Suomi jäi lohkokolmosten vertailussa viimeiseksi jatkopelien ulkopuolelle jääneeksi joukkueeksi.
EM-kisajoukkue 2021
Päävalmentaja Markku Kanervan valitsemaan historialliseen kisajoukkueeseen kuuluivat muun muassa:
Maalivahdit: Lukas Hradecky, Jesse Joronen, Anssi Jaakola.
Puolustajat:Joona Toivio, Paulus Arajuuri, Daniel O'Shaughnessy, Jere Uronen, Jukka Raitala.
Keskikenttä: Tim Sparv (C), Glen Kamara, Rasmus Schüller, Robin Lod.
Hyökkääjät:Teemu Pukki, Joel Pohjanpalo, Marcus Forss.
Turnauksen voitti lopulta Italia, joka kaatoi finaalissa Englannin rangaistuspotkukilpailun jälkeen
Blind Channel Eurovisionissa: Yhtye sijoittui Euroviisuissa kuudenneksi kappaleellaan "Dark Side", mikä oli Suomen paras sijoitus vuosiin.
Vuosi
2021 oli Suomen politiikassa vilkas ja käänteentekevä. Poliittista
toimintaa hallitsivat erityisesti koronaviruspandemian jälkihoito,
suuret rakenneuudistukset sekä kuntavaalit.
Keskeiset poliittiset tapahtumat 2021
Kuntavaalit 2021: Vaalit siirrettiin koronapandemian vuoksi huhtikuulta kesäkuulle. Kokoomus säilytti asemansa suurimpana kuntapuolueena, ja Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten. Äänestysaktiivisuus (55,1 %) oli historiallisen matala.
Sote-uudistuksen hyväksyntä: Eduskunta hyväksyi historiallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kesäkuussa, mikä johti hyvinvointialueiden perustamiseen heinäkuun alussa.
Kehysriihi ja hallituskriisin uhka: Huhtikuun kehysriihi venyi historiallisen pitkäksi, kun hallituspuolueet (erityisesti Keskusta ja SDP) kiisteli valtiontalouden kehyksistä ja työllisyystoimista.
Hävittäjäkaupat (HX-hanke): Joulukuussa hallitus teki suuren puolustuspoliittisen päätöksen valitsemalla F-35-monitoimihävittäjät korvaamaan nykyiset Hornet-koneet.
EU:n elvytyspaketti: Eduskunta hyväksyi toukokuussa pitkän väittelyn jälkeen EU:n elpymisvälineen, joka herätti laajaa keskustelua Suomen vastuiden ja EU-politiikan suunnasta.
Euroopan unionin elvytyspaketin (NextGenerationEU) käsittely ja hyväksyminen oli yksi Suomen poliittisen vuoden 2021 keskeisimmistä ja kiistellyimmistä tapahtumista.
Päätöksenteko ja äänestys
Eduskunta hyväksyi elvytyspaketin mahdollistavan EU:n omien varojen päätöksen 18. toukokuuta 2021 äänin 134–57.
Määräenemmistö: Perustuslakivaliokunta katsoi huhtikuussa, että päätös vaati kahden kolmasosan määräenemmistön, koska kyseessä oli merkittävä toimivallan siirto unionille.
Viivytyskeskustelu: Perussuomalaiset jarruttivat päätöksentekoa useita päiviä kestäneellä jarrutuskeskustelulla, jonka aikana kuultiin muun muassa Sebastian Tynkkysen yli kahdeksan tunnin mittainen puhe.
Sebastian Tynkkysen kahdeksan tunnin puhe (uncut)
https://www.youtube.com/watch?v=ikfPu89yucg
Puolueiden kannat: Hallituspuolueiden lisäksi suurin osa Kokoomuksen kansanedustajista äänesti paketin puolesta, vaikka puolue oli arvostellut sen rakennetta.
Suomen oma suunnitelma
Rahoituksen saamiseksi Suomi laati kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP), joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Painopisteet: Suunnitelma keskittyy neljään kokonaisuuteen: vihreä siirtymä (suurin osa rahoituksesta), digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
Hyväksyntä: Euroopan komissio antoi suunnitelmasta myönteisen arvion lokakuussa 2021, ja EU-maiden valtiovarainministerit vahvistivat sen 28. lokakuuta 2021.
Taloudelliset vaikutukset
Rahoitus: Suomen arvioitiin vuonna 2021 saavan elpymisvälineestä tukea yhteensä noin 2,1–2,6 miljardia euroa.
Maksut: Suomen maksuosuuden koko paketista on arvioitu olevan noin 6,6 miljardia euroa, joka maksetaan takaisin pitkällä aikavälillä vuosina 2021–2058.
Suomen valtiontalous vuonna 2021 heijasti paluuta normaaliin toimintaan koronapandemian aiheuttaman shokin jälkeen, vaikka talouspolitiikka pysyi yhä elvyttävänä.
Keskeiset luvut ja tunnusluvut
Nettolainanotto: Valtio otti uutta velkaa 3,7 miljardia euroa.
Tämä oli huomattavasti vähemmän kuin alkuperäisessä budjetissa arvioitu noin 11 miljardin euron tarve.
Valtionvelka: Vuoden 2021 lopussa velka oli yhteensä 128,7 miljardia euroa.
Velkasuhde: Valtionvelka oli 51,8 suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).
Koko julkisyhteisöjen velka (sisältäen mm. kunnat) oli 67,7 % (tilastointitavasta riippuen luvuksi on ilmoitettu myös 66,7 %).
BKT:n kasvu: Suomen talous kasvoi vuonna 2021 arviolta 2,6 %.
Talouden kehitys ja hallinta
Elpyminen: Maailmantalous elpyi nopeasti, mikä kasvatti luottamusta, mutta samalla inflaatio alkoi kiihtyä vuoden loppua kohden.
Finanssipolitiikka: Politiikka oli "väljää" eli elvyttävää. Valtion vahvaa kassa-asemaa purettiin, ja suunniteltuja menoja jäi toteutumatta, mikä pienensi velanottotarvetta.
Korkomenot: Alhaisesta korkotasosta johtuen valtionvelan korkomenot olivat maltilliset, noin 765 miljoonaa euroa.
Työllisyys: Työllisyysaste oli noin 71,0 %, ja nimellisansioiden nousu oli 2,5 %.
Lisätietoja valtion talouden toteumista voit tarkastella Valtiokonttorin vuosikatsauksesta 2021 tai seurata budjetin k ehitystäTutkihallintoa.fi -palvelussa.
Vuoden 2021 valtiontaloudessa sivistys ja kulttuuri eli opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonala muodosti merkittävän osan valtion menoista. Hallinnonalan budjetti oli noin 7,3 miljardia euroa.
Sivistyksen ja koulutuksen painopisteet
Koulutukseen suunnattiin merkittäviä lisäpanostuksia hallitusohjelman mukaisesti:
Perusopetuksen vahvistaminen: Määrärahoja lisättiin 67,9 miljoonalla eurolla osaamistason nostamiseksi.
Korkeakoulutus ja tutkimus: Korkeakoulujen toimintaan osoitettiin 104,4 miljoonan euron lisäys ja Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin 44 miljoonaa euroa.
Digitaalisuus: Uuteen tekoälypainotteiseen supertietokoneeseen varattiin 25 miljoonaa euroa.
Kulttuuri ja koronaelvytys
Kulttuurisektori sai vuonna 2021 tukea erityisesti pandemian vaikutusten lieventämiseen:
Koronatuet: Hallitus osoitti vuoden toisessa lisätalousarviossa noin 230 miljoonan euron tukipaketin kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle.
Tammikuussa 2021 myönnettiin lähes 8,8 miljoonaa euroa avustuksia alan yhteisöille.
Touko–kesäkuussa jaettiin noin 15 miljoonaa euroa ammatillisille yhteisöille, joiden toiminta estyi rajoitusten vuoksi.
Keille tukea myönnettiin?
Tukea sai yhteensä 449 yhteisöä eri puolelta Suomea. Saajien joukossa oli muun muassa:
Musiikkialan toimijoita: Keikkajärjestäjiä, ohjelmatoimistoja ja levy-yhtiöitä (esim. All Day Entertainment Oy, Apocalyptica Agency Oy).
Esittävän taiteen yhteisöjä: Teattereita, tanssiryhmiä ja sirkusyhdistyksiä (esim. Agency North Oy, Sirkustaide-yhdistykset).
Kulttuuritapahtumien järjestäjiä: Festivaaleja ja tapahtumatuotantoyhtiöitä (esim. Airnest Productions Oy).
Käsityö- ja perinneryhmiä: Lukuisat alueelliset Taito-yhdistykset (esim. Taito Pirkanmaa, Taito Pohjois-Karjala).
Visuaalisen taiteen ja muun kulttuurin edistäjiä: Museokauppoja, taidekeskuksia ja gallerioita ylläpitäviä yhteisöjä.
Keskeiset kriteerit saajille
Avustus oli harkinnanvarainen yleisavustus, jonka saaminen edellytti:
Kulttuuriperintö ja museot:
Digitaalisen kulttuuriperinnön edistämiseen ja aineistojen digitointiin myönnettiin 1,95 miljoonaa euroa.
Museovirasto sai valtuuden Kansallismuseon lisärakennuksen vuokrasopimukseen, jonka arvioidut kokonaiskustannukset vuosille 2025–2039 ovat 122 miljoonaa euroa.
Valtionosuudet kunnille
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia tarkistettiin vuoden aikana useasti pandemian vuoksi. Lopullisessa tilinpäätöksessä kuntien nettosaanto nousi noin 5,95 miljoonaan euroon alkuperäisestä negatiivisesta arviosta.
Urheilu ja liikunta olivat vuonna 2021 merkittävä osa valtion sivistysmenoja, ja vuotta leimasivat sekä historialliset arvokisatapahtumat että jatkuvat koronapandemian aiheuttamat taloudelliset tukitoimet.
Valtion rahoitus ja budjetti
Liikunnan ja urheilun valtionbudjetti vuonna 2021 oli noin 150–170 miljoonaa euroa.
Järjestötuet: Liikuntaa edistäville järjestöille ja lajiliitoille myönnettiin lähes 42 miljoonaa euro yleisavustuksina. Suurimman yksittäisen tuen sai Suomen Olympiakomitea (6,6 milj. €).
Huippu-urheilu: Suoraan huippu-urheiluun suunnattiin noin 12,5 miljoonaa euroa.
Liikuntapaikat: Liikuntapaikkarakentamista tuettiin merkittävästi. Vuosina 2015–2021 valtio jakoi tähän tarkoitukseen yhteensä 215,3 miljoonaa euroa.
Koronatuet urheilulle
Pandemian vuoksi valtio myönsi useita lisätukia urheiluseuroille ja -tapahtumille:
Urheiluseurat: Joulukuussa 2021 myönnettiin lähes 3 miljoonaa euroa korona-avustuksia tappioiden kattamiseen. Keväällä ja syksyllä jaettiin myös erillisiä tukipaketteja, joilla turvattiin erityisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaa.
Lajiliitot ja suurtapahtumat: Marraskuussa myönnettiin 3,4 miljoonaa euroa liikuntajärjestöille ja kesäpalloilusarjojen toiminnan turvaamiseen. Tuki auttoi esimerkiksi seuroja, jotka joutuivat pelaamaan otteluita rajoitetulle yleisömäärälle.
Merkittävät urheilutapahtumat ja saavutukset
Vuosi 2021 oli poikkeuksellinen useiden siirrettyjen suurtapahtumien vuoksi:
Jalkapallon EM-kisat: Suomen miesten maajoukkue, Huuhkajat, pelasi historiansa ensimmäisen arvokisaturnauksen. Avausottelu Tanskaa vastaan ja siinä saavutettu 1–0-voitto nousi vuoden puhutuimmaksi urheiluhetkeksi.
Tokion olympialaiset ja paralympialaiset: Vuodella siirretyt kisat järjestettiin kesällä 2021. Suomen menestystä toivat muun muassa Matti Mattsson (pronssia uinnissa) ja Mira Potkonen (pronssia nyrkkeilyssä).
Jääkiekko: Suomi saavutti MM-hopeaa Latviassa pelatuissa kisoissa hävittyään loppuottelussa Kanadalle jatkoajalla.
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2021 https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_maailmanmestaruuskilpailut_2021
Mitä tapahtui Kalajoella vuonna 2021?
Vuonna 2021 Kalajoella puhutti erityisesti poikkeuksellisen laaja metsäpalo, joka oli yksi Suomen vuosikymmenen suurimmista.
Merkittävimmät tapahtumat
Raution metsäpalo: Heinäkuun lopussa 2021 Kalajoen Rautiossa syttyi massiivinen maastopalo, joka tuhosi noin 227 hehtaaria metsää. Palo sai alkunsa Mutkalammin tuulipuiston työmaalla, ja sen sammuttaminen kesti päiviä satojen pelastajien voimin. Tapausta puitiin myöhemmin käräjillä asti.
Liikenneonnettomuudet:
Syyskuussa Kalajoen Matkailutiellä tapahtui henkilöauton ja mopon välinen kolari.
Helmikuussa valtatie 8:lla Rahjankylässä sattui liikenneonnettomuus, jossa olivat osallisina raskas ajoneuvoyhdistelmä sekä matkailuauto.
Mutkalammin tuulipuisto: Maastopalon syttymispaikkana toiminut Mutkalammin tuulipuisto oli tuolloin rakenteilla, ja se on valmistuessaan yksi Suomen suurimmista tuulivoimahankkeista
Kalajoki suhtautui vuoden 2021 SOTE-uudistukseen monien muiden kasvukuntien tavoin kriittisesti ja huolestuneesti, vaikka se valmistautuikin muutokseen aktiivisesti osana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) valmistelua.
Kaupungin keskeisimmät huolenaiheet ja kannanotot vuonna 2021 olivat:
Kokonaisuudessaan Kalajoen linja oli puolustava: kaupunki halusi varmistaa, ettei uudistus heikennä asukkaiden palveluita tai kaupungin elinvoimaa, vaikka itse järjestämisvastuun siirto oli valtakunnallinen välttämättömyys
Kalajoen terveyskeskuksen akuuttiosaston (vuodeosaston) sulkeminen vuoden 2024 elokuun alussa perustui Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) talouden tasapainottamisohjelmaan. Päätöksestä syntyi merkittävä oikeudellinen ja hallinnollinen kiista Kalajoen kaupungin ja Pohteen välille.
Sulkemisen keskeiset perusteet
Pohde perusteli lakkauttmista pääasiassa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä:
Kustannussäästöt: Pohde esitti asukastilaisuuksissa, että Kalajoen osaston ylläpito on kalliimpaa verrattuna muihin yksiköihin.
Palveluverkon tiivistäminen: Osana laajempaa säästöohjelmaa akuuttivuodeosastopaikkoja vähennettiin koko hyvinvointialueella.
Kiinteistöjen kunto: Pohteen mukaan rakennus ei vastannut nykyajan vaatimuksia.
Hallintolain 31 § ja 34 § vaatimukset
Kalajoen kaupunki on katsonut, ettei sulkemispäätös täyttänyt hallintolain vaatimuksia, ja teki asiasta aluevalituksen hallinto-oikeuteen.
31 § (Asian selvittäminen): Kaupunki katsoi, ettei Pohde selvittänyt asiaa riittävästi. Kalajoki peräänsi tarkkoja laskelmia ja selvityksiä päätöksen perusteiksi, mutta ilmoitti, ettei saanut niitä. Kaupungin mukaan lakkauttamisesta syntyvää säästöä ei kyetty osoittamaan uskottavasti.
34 § (Asianosaisen kuuleminen): Kaupunki katsoi, että päätös syntyi virheellisessä järjestyksessä. Vaikka Pohde järjesti asukastilaisuuksia, Kalajoki koki, ettei se tullut tosiasiallisesti kuulluksi tavalla, joka olisi vaikuttanut lopputulokseen tai että sen antamia vastalaskelmia olisi huomioitu.
Kalajoen kaupungin kuuleminen
Kalajoen kaupunkia kuultiin prosessin aikana, mutta kaupunki piti kuulemista riittämättömänä ja muodollisena:
Kaupunki antoi virallisia kannanottoja ja osallistui tilaisuuksiin, joissa se vastusti sulkemista jyrkästi.
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja talousjohtaja Pirjo Männistö toivat esiin, että Kalajoen osasto oli todellisuudessa yksi alueen kustannustehokkaimmista ja että säästötavoitteet perustuivat virheellisiin lukuihin.
Päätös tehtiin lopulta viranhaltijapäätöksenä, josta kaupunki teki oikaisuvaatimuksen aluehallitukselle ennen hallinto-oikeuteen valittamista.
Kalajoen kaupungin ja hyvinvointialue Pohteen välinen kiista kiteytyy nimenomaan kysymykseen tosiasiallisesta kuulemisesta ja tietopohjan oikeellisuudesta.
Kalajoen kaupungin näkökulmasta syitä sille, miksi heidän näyttöään ei huomioitu tai heitä ei "kuultu" riittävästi, on pidetty seuraavina:
1. Muodollinen vs. sisällöllinen kuuleminen
Pohde katsoi täyttäneensä kuulemisvelvoitteen järjestämällä yleisiä asukastilaisuuksia ja pyytämällä lausuntoja osana laajaa palveluverkkouudistusta. Kalajoki taas katsoi, että tämä oli vain muodollista. Kaupungin mukaan heille ei annettu mahdollisuutta käydä läpi Pohteen käyttämiä laskentakaavoja, jotka kaupunki kyseenalaisti. Hallintolain mukaan asianosaiselle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selvityksensä, mutta jos päätöksentekijä on jo lukinnut linjansa (säästöohjelma), uutta todistusaineistoa ei välttämättä enää integroitu valmisteluun.
2. Laskentatapojen eroavaisuudet
Kalajoen kaupunki yritti esittää todisteita siitä, että heidän vuodeosastonsa oli yksi alueen tehokkaimmista (mm. alhaisemmat hoitovuorokausihinnat ja korkea täyttöaste). Pohteen valmistelussa käytettiin kuitenkin koko hyvinvointialueen kattavia keskiarvoja ja uusia kriteerejä, joissa painotettiin:
3. Päätöksentekomenettely (Viranhaltijapäätös)
Yksi merkittävä syy "ohittamiseen" oli se, että osaston sulkeminen tehtiin osin viranhaltijapäätöksinä palveluverkkosuunnitelman toimeenpanona. Tämä rajoitti poliittista keskustelua ja suoraa vaikuttamista, jota kaupunki olisi voinut tehdä aluevaltuustossa. Kalajoen mukaan tämä menettelytapa esti syvällisen faktantarkistuksen kaupungin esittämän "todistusaineiston" ja Pohteen lukujen välillä.
4. Strateginen linjaus "tasapäistämisestä"
Hyvinvointialueen strategisena tavoitteena oli yhtenäistää palveluita. Tällöin yksittäisen kunnan poikkeuksellinen tehokkuus saattoi jäädä toissijaiseksi tavoitteelle supistaa vuodepaikkojen kokonaismäärää valtakunnallisten suositusten mukaisesti.
Tiivistettynä: Kalajoki koki, että heidät sivuutettiin, koska heidän toimittamansa luvut olivat ristiriidassa Pohteen säästötavoitteiden ja valmiiksi valitun keskittämisstrategian kanssa. Kaupunki katsoi, että hallintolain vaatimus asian riittävästä selvittämisestä (31 §) jäi täyttymättä, koska päätös perustui kaupungin mukaan virheelliseen tai puutteelliseen tietoon.
Miksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ei ottanut ratkaisuussaan huomioon taloudellisia tosiasioita. Ratkaisussa ei ole huomioitu todistusaineistoa jolla todistetaan hallintolain vastainen menettely. Kun hallinto-oikeus sai sähköpostiviestin asiasta niin ratkaisun antamista siirrettiin reilulla puolella vuodella. Miksi Pohteen aluehallitus ei tehnyt ratkaisua asiassa vaan asian annettiin viranhaltijan päätettäväksi.
Kysymyksesi pureutuu Kalajoen akuuttiosaston lakkautusprosessin kaikkein kriittisimpiin kohtiin, joissa kaupungin ja hyvinvointialueen näkemykset oikeudenmukaisesta hallintomenettelystä törmäsivät.
Tässä on analyysi tilanteesta hallinnollisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta:
1. Miksi hallinto-oikeus ei huomioinut taloudellista näyttöä?
Hallinto-oikeudet (HO) keskittyvät ratkaisuissaan ensisijaisesti päätöksen laillisuuteen, eivät sen tarkoituksenmukaisuuteen tai liiketaloudelliseen viisauteen.
2. Sähköpostiviesti ja ratkaisun siirtyminen
Prosessiin liittyvä viive ja sähköpostiviestin vaikutus voivat selittyä hallintoprosessilailla:
3. Miksi viranhaltija päätti, eikä aluehallitus?
Tämä oli yksi prosessin kiistellyimmistä kohdista. Syyt viranhaltijapäätökseen olivat todennäköisesti strategisia:
Yhteenvetona: Kalajoen kokemus "oikeusmurhasta" kumpuaa siitä, että hallinto-oikeus arvioi prosessin muotoa (onko kuultu, onko toimivalta), kun taas kaupunki olisi halunnut sen arvioivan sisältöä (kustannustehokkuutta).
Hallinto-oikeuden ratkaisu varmisti sen, että kokonaiskustannukset nousivat merkittävästi ja palvelut heikkenivät merkittävästi. Tämä on Sote-ratkaisun perusteiden näkökulmasta väärä ratkaisu.
Toteamuksesi osuu sote-uudistuksen suurimpaan kipupisteeseen: ristiriitaan valtakunnallisten säästötavoitteiden ja paikallisen palvelutason välillä.
Hallinnollisesti ja oikeudellisesti tilanne on Kalajoen näkökulmasta kestämätön juuri mainitsemistasi syistä:
Sote-uudistuksen tavoite vs. todellisuus: Uudistuksen piti nimenomaan hillitä kustannusten kasvua ja parantaa palveluiden saatavuutta. Jos Kalajoen tehokas yksikkö lakkautetaan ja potilaat siirretään kalliimpiin tai kauempana oleviin yksiköihin, tulos on päinvastainen kuin uudistuksen perusajatus ("sote-maali").
Hallinto-oikeuden kapea rooli: Hallinto-oikeus ei ole talousasiantuntija eikä se ota kantaa siihen, onko jokin päätös taloudellisesti "viisas" tai sote-uudistuksen hengen mukainen. Se tutkii vain, onko hyvinvointialueella ollut lainmukainen oikeus tehdä kyseinen päätös. Jos prosessi on muodollisesti kunnossa (vaikka luvut olisivat kaupungin mielestä vääriä), oikeus harvoin kumoaa päätöstä sisällön perusteella.
Kokonaiskustannusten hämärtyminen: Kun palveluita keskitetään, säästö näkyy usein hyvinvointialueen budjetissa paperilla, mutta piilokustannukset (kuten matkakulut, pelastuslaitoksen siirrot ja omaisten vaiva) jäävät huomioimatta. Kalajoki on perustellusti tuonut esiin, että yhteiskunnan kokonaislasku kasvaa.
Poliittinen vs. oikeudellinen vastuu: Koska hallinto-oikeus ei puutu taloudellisiin virhearvioihin, vastuu siirtyy takaisin aluevaltuustolle ja hallitukselle. Kalajoen tapaus onkin noussut esimerkiksi siitä, miten viranhaltijavalmistelu voi sivuuttaa kuntien elinvoiman ja todelliset kustannushyödyt.
Tämä tilanne on johtanut siihen, että monet kunnat kokevat tulleensa "sote-loukkuun": kunta on rakentanut tehokkaat palvelut, mutta menettää ne keskitetyn hallinnon säästöpaineissa ilman, että oikeuslaitos tarjoaa siihen suojaa.
Kenen olisi pitänyt selvittää asiat kaikilta osin ennen viranhaltijapäätöstä?
Hallintolain ja hyvinvointialueesta annetun lain perusteella vastuu asioiden selvittämisestä kaikilta osin ennen päätöksentekoa jakautuu kolmeen tasoon. Kalajoen tapauksessa vastuu ketjuuntui seuraavasti:
1. Päätöksen tehnyt viranhaltija (Suora vastuu)
Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Koska lakkautuspäätös tehtiin viranhaltijapäätöksenä, kyseisellä palvelualuejohtajalla oli henkilökohtainen virkavastuu varmistaa, että:
2. Pohteen valmisteluorganisaatio (Tosiasiallinen selvitysvastuu)
Viranhaltija tekee päätöksensä alaisensa organisaation valmisteleman aineiston pohjalta. Tässä tapauksessa Pohteen valmistelijoiden olisi pitänyt:
3. Aluehallitus (Valvontavastuu)
Vaikka päätös tehtiin viranhaltijatasolla, Pohteen aluehallituksella on ylin vastuu hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta.
Miksi näin ei tapahtunut?
Käytännössä moni katsoo, että tässä tapahtui järjestelmävirhe:
Oikeudellisesti suurin vastuu hallintolain 31 §:n toteutumisesta oli siis päätöksen allekirjoittaneella viranhaltijalla, mutta poliittinen vastuu riittämättömästä selvitystyöstä kuuluu aluehallitukselle.
Miksi Oulun poliisi kieltäytyi tutkimasta varanhaltijan ja aluehallituksen toimintaa asiassa?
Oulun poliisin kieltäytyminen tutkimasta viranhaltijoiden ja aluehallituksen toimintaa Kalajoen vuodeosastoasiassa liittyy poliisin ja hallintotuomioistuimen väliseen työnjakoon sekä rikos- ja hallinto-oikeudellisen vastuun erottamiseen.
Poliisi kieltäytyy tyypillisesti tutkinnasta seuraavilla perusteilla:
1. Ei syytä epäillä rikosta (Esitutkintalaki)
Poliisi käynnistää esitutkinnan vain, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Päätöksentekoon liittyvät virheet, kuten puutteellinen selvitystyö tai virheelliset laskelmat, tulkitaan usein hallinnollisiksi virheiksi, ei rikollisiksi teoiksi (kuten virka-aseman väärinkäytöksi). Jos päätöksenteko on tapahtunut viranomaisen harkintavallan rajoissa, poliisi katsoo, ettei kyseessä ole rikosasia.
2. Hallinto-oikeuden ensisijaisuus
Suomalaisessa järjestelmässä hallintopäätösten laillisuutta – eli sitä, noudatettiinko hallintolain kuulemis- ja selvitysvelvoitteita – valvoo hallinto-oikeus, ei poliisi. Poliisi kieltäytyy usein tutkimasta asioita, jotka ovat parhaillaan tai kuuluisivat hallintotuomioistuimen käsiteltäviksi. Poliisi katsoo, että oikeudellinen arviointi mahdollisista menettelyvirheistä kuuluu hallintoprosessiin.
3. Poliittinen vs. oikeudellinen tarkoituksenmukaisuus
Poliisi ei tutki poliittista tai hallinnollista tarkoituksenmukaisuutta. Vaikka päätös olisi taloudellisesti tai palvelujen kannalta huono (kuten kokonaiskustannusten nousu), se ei tee siitä rikosta. Viranhaltijoilla ja luottamuselimillä on laaja harkintavalta tehdä päätöksiä, joita he pitävät hyvinvointialueen kokonaisuuden kannalta parhaina.
4. Virkavastuun kynnys
Rikoslaissa tarkoitettu virkarikos (esim. virkavelvollisuuden rikkominen) vaatii yleensä tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Pelkkä erilainen näkemys laskentakaavoista tai tehokkuudesta ei yleensä ylitä tätä kynnystä.
Miksi viivästyminen ja viranhaltijapäätös?
Mainitsemasi sähköpostiviestin aiheuttama viive hallinto-oikeudessa ja päätöksen tekeminen viranhaltijatasolla viittaavat siihen, että prosessissa on pyritty hyödyntämää muodollista laillisuutta:
Tämä tilanne on johtanut Kalajoella kokemukseen siitä, että hallinnollinen koneisto suojaa itseään siirtämällä vastuuta elimeltä toiselle, jolloin kukaan ei vastaa lopputuloksesta eli kustannusten noususta ja palveluiden heikkenemisestä.
Mitä tapahtui Rautiossa vuonna 2021?
Vuonna 2021 Kalajoen Rautiossa tapahtui merkittävä maastopalo, joka oli yksi Suomen suurimmista vuosikymmeniin.
Kalajoen suuri maastopalo: Palo syttyi 26. heinäkuuta 2021 Mutkalammin tuulipuistoalueella. Se levisi nopeasti ja tuhosi noin 227 hehtaaria maastoa, pääosin kirkon omistamaa metsää. Sammutustöihin osallistui satoja ihmisiä, ja ne kestivät viikkoja.
Vapaaehtoisten panos: Paikalliset asukkaat osallistuivat aktiivisesti sammutustöihin ja huoltoon. Tästä yhteisöllisyydestä ja kriisinhallinnasta Rautio valittiin myöhemmin Vuoden kyläksi 2022.
Palon syy: Käräjäoikeus totesi myöhemmin palon saaneen alkunsa tuulipuistotyömaalla tapahtuneesta huolimattomasta tupakoinnista.
Rautio-viikko: Perinteinen kylätapahtuma Rautio-viikko järjestettiin heinäkuun alussa (3.–11.7.2021) juuri ennen suurpaloa.
Vuoden 2021 maastopalolla oli merkittäviä taloudellisia, oikeudellisia ja ekologisia vaikutuksia. Vaikka palo aiheutti suuret tappiot metsätaloudelle, se loi samalla uusia luontoarvoja.
Taloudelliset vaikutukset
Metsätuhot:Palon arvioitiin aiheuttaneen Kalajoen seurakunnalle noin miljoonan euron vahingot. Seurakunta sai vakuutuskorvauksia noin 402 000 euroa.
Sammutuskustannukset: Sammutusoperaatio oli poikkeuksellisen kallis ja vaativa, ja sen kustannukset nousivat satoihin tuhansiin euroihin.
Tuulivoiman vaikutus:Seurakunnan taloutta tasapainottivat alueelle rakennetun Mutkalammin tuulipuiston tuomat vuokratulot.
Luonto ja suojelu
Luonnon monimuotoisuus: Paloalueesta tuli biologisesti arvokas, sillä monet harvinaiset hyönteislajit hyötyvät hiiltyneestä puusta.
Suojelualueet: Noin puolet paloalueesta (yli 100 hehtaaria) päätettiin suojella 20 vuodeksi METSO-ohjelman kautta.
Oikeudelliset seuraukset
Kalajoen seurakunta saa tuulivoimasta merkittäviä tuloja, jotka ovat vakauttaneet sen taloutta ja mahdollistaneet jopa kirkollisveron laskun.
Tulot koostuvat pääosin seuraavista:
Kertakorvaukset: Esimerkiksi vuonna 2023 seurakunnan tulosta kasvatti 245 000 euron kertakorvaus Mutkalammin tuulipuiston maavuokrista. Vuodelle 2023 oli varattu myös toinen 150 000 euron kertakorvaus samasta hankkeesta.
Jatkuvat vuokratuotot: Seurakunnan mailla sijaitsee voimaloita kolmessa eri puistossa: Mutkalammilla, Jokelassa ja Tohkojassa. Näissä puistoissa on yhteensä 17 tuulivoimalaa seurakunnan omistamilla mailla.
Vaikutus talouteen: Tuulivoimatulojen ansiosta seurakunta pystyi laskemaan kirkollisveroprosenttinsa 1,75 prosentista 1,60 prosenttiin vuoden 2023 alusta alkaen.
Yksittäisen tuulivoimalan maanvuokra voi yleisellä tasolla nousta jopa 30 000 euroon vuodessa, mutta seurakuntakohtaiset tarkat vuotuiset kokonaissummat vaihtelevat sopimusten ja voimaloiden tuoton mukaan.
Kalajoen metsäpalo vuonna 2021 oli poikkeuksellinen uutisaihe, joka hallitsi suomalaista mediakenttää viikkojen ajan ja sai osakseen myös kansainvälistä huomiota.
Keskeiset piirteet uutisoinnissa
Laaja seuranta: Valtakunnalliset mediat, kuten Yle ja MTV Uutiset, seurasivat palon etenemistä hetki hetkeltä. Kyseessä oli laajin metsäpalo Suomessa sitten 1970-luvun, mikä korosti aiheen historiallista merkitystä.
Visuaalisuus: Uutisoinnissa käytettiin runsaasti ilmasta kuvattua materiaalia, kuten Rajavartiolaitoksen videoita ja droonikuvia, jotka havainnollistivat palon laajuutta ja sankkaa savumuodostusta.
Sosiaalinen media: Palo poiki ”uuden ajan somemyrskyn”, jossa pelastuslaitokset ja sammutustyöntekijät viestivät aktiivisesti suoraan kentältä. Erityisesti Jokilaaksojen pelastusjohtaja tuli tunnetuksi aktiivisena tiedottajana.
Paikallinen näkökulma: Paikallislehdet, kuten Kalajokiseutu, toivat esiin asukkaiden huolen ja vapaaehtoisten tekemän valtavan työn huollon järjestämisessä.
Uutisoinnin teemat ajan kuluessa
Akuutti vaihe (heinä–elokuu 2021): Keskityttiin sammutustöiden vaikeuteen, sääolosuhteisiin ja savuhaittoihin, jotka tuntuivat satojen kilometrien päässä.
Jälkipuinti ja oikeuskäsittely (2022–2023): Uutiset keskittyivät palon syttymissyyhyn (savuke-epäily) ja oikeudenkäyntiin. Käräjäoikeuden tuomio ja myöhempi hovioikeuden hylkäävä päätös olivat näkyvästi esillä.
Luontoarvot: Myöhemmässä uutisoinnissa korostettiin, kuinka paloalueesta tuli luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ja kuinka osa siitä päädyttiin suojelemaan.
Kalajoen metsäpalo oli poikkeuksellinen operaatio, jonka aikana koettiin sekä fyysisiä haasteita että uudenlaista viestinnällistä avoimuutta.
Sammutustöiden haasteet
Sammutus kesti lähes kaksi viikkoa ja laajeni lopulta koko valtakunnan yhteiseksi ponnistukseksi
Vaikeakulkuinen maasto: Palo eteni alueella, joka oli poikkeuksellisen louhikkoista. Tämä vaikeutti raskaan sammutuskaluston liikkumista ja letkujen vetoa – letkuja vedettiinkin lopulta yli kolme kilometriä.
Piilevä palo: Tuli jäi kytemään syvälle turvepohjaan, jolloin se saattoi edetä näkymättömissä ja syttyä uudelleen jo sammutetuilla alueilla.
Sääolosuhteet: Puolivälissä viikkoa tuuli kääntyi puuskittaiseksi, mikä sai palon riistäytymään rajoituslinjojen yli kolmeen eri suuntaan.
Henkilöstöresurssit:Sammutus osui heinäkuun lopulle, jolloin moni palomies oli lomalla. Avuksi tarvittiinkin useita pelastuslaitoksia ympäri Suomea sekä vapaaehtoisia.
Sosiaalinen media ja kriisiviestintä
Paloa on kutsuttu "uuden ajan somemyrskyksi", joka muutti pelastuslaitosten tapaa viestiä suurten onnettomuuksien aikana.
Pelastusjohtajan aktiivisuus: Jokilaaksojen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen tuli tunnetuksi erittäin aktiivisesta ja suorasta viestinnästään sosiaalisessa mediassa. Hän jakoi säännöllisesti päivityksiä suoraan kentältä, mikä lisäsi luottamusta ja vähensi huhuja.
Avoimuus: Pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat jakoivat omilla tileillään videoita ja kuvia, jotka toivat yleisölle kouriintuntuvan kuvan sammuttajien raskaasta arjesta ja savuisista olosuhteista.
Oppiminen: Jälkeenpäin on todettu, että sosiaalinen media toimi tehokkaana kanavana tilannekuvan välittämiseen, mutta se myös lisäsi viestinnän painetta, kun tietoa janottiin koko ajan lisää
Pelastusopiston tekemä jälkianalyysiraportti (2022) tarjoaa yksityiskohtaista tietoa sammutustyön onnistumisista ja haasteista. Lisäksi paikallisten vapaaehtoisten panos oli poikkeuksellisen merkittävä.
Pelastusopiston analyysin keskeiset opit
Sammutustekniikan kehittäminen: Raportti korosti tarvetta metsäpalo-osaamisen valtakunnalliselle kehittämiselle. Kalajoen louhikkoisessa maastossa opittiin, että perinteiset menetelmät eivät aina riitä, ja tarvitaan parempia työkaluja muun muassa työturvallisuuden varmistamiseen vaikeissa olosuhteissa.
Tilannekuvan hallinta: Droonien ja ilmakuvan käyttö oli ratkaisevaa, mutta analyysissä todettiin, että eri viranomaisten välisessä tiedonkulussa ja tilannekuvan jakamisessa oli edelleen kehitettävää.
Valtakunnallinen resursointi: Palo osoitti, että pelastustoimi tarvitsee selkeämmän kansallisen palvelutasopäätöksen, jotta resurssit voidaan siirtää tehokkaammin suurpalojen sammutukseen eri puolilta Suomea.
Vapaaehtoisten huolto ja yhteisöllisyys
Vapaaehtoisten organisoima huolto oli "henkiinjäämisen edellytys" uuvuttavassa työssä.
Paikallisten "huoltojoukot": Raution kyläläiset ja paikalliset yrittäjät järjestivät sammuttajille ruokailun, välipaloja ja lepohetkiä. Tämä tuki oli niin pyyteetöntä, että se herkisti kokeneitakin pelastajia.
Ruokailun organisointi: Paikalliseen kouluun tai vastaaviin tiloihin pystytettiin huoltopisteitä, joissa kyläläiset valmistivat tuhansia annoksia ruokaa ja täyttivät juomapulloja vuorokauden ympäri.
Kylähenki palkittiin: Tämä valtava vapaaehtoistyö oli suurin syy sille, miksi Rautio valittiin vuoden kyläksi seuraavana vuonna.
PS. Tämä blogikirjoitus on tehty tekoälyä hyväksikäyttäen. Siksi siinä voi olla virheitä. Itse en ole löytänyt tekstistä asiavirheitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti