Aseistetut miehet sieppasivat sunnuntai-iltana 24.4.2000 parikymmentä ihmistä sipadanin lomasaareella Borneon edustalla Malesiassa. Siepattujen joukossa on kymmenen ulkomaalaista turistia: kolme saksalaista, kaksi ranskalaista, suomalaista ja eteläafrikkalaista sekä yksi libanonilainen. Siepaattujen joukossa on myös yhdeksän malesialaista ja yksi filippiiniläinen. Veneisiin siirryttäessä kaksi amerikkalaisuristia pääsi pakenemaan.
Sieppaajia on viisi tai kuusi ja he käyttivät Mindanaon alueella Etelä-Filippiineillä puhuttua tausugin murretta. Heidän vaatimuksistaan ei ollut tietoa. Sieppaajien ja panttivankien nähtiin viimeksi matkaavan kahdella veneellä kohti Filippiinien vesiä. Filippiinien puolustusministeri Orlando Mercado kertoi, että laivasto ja ilmavoimat on määrätty hälytystilaan. Vielä ei tiedetä, kuuluvatko sieppaajat ääri-islamilaiseen Abu Sayyaf-sissijärejstöön, joka pitää yhä hallussaan Basilanin saarella maaliskuussa sieppaamiaan 29 filippiiniläistä panttivankia.
Sukeltajien keskuudessa tunnettu Sipandanin saari sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Malesialle kuulvan Sabahin rannikosta ja vain 45 minuutin laivamatkan päässä Filippiineiltä.
Toisen pääsiäispäivän rauhallinen iltapäivä rikkoutuu CNN-televisiokanavalta ohimennen kuuleminiin kello 15 uutisiin: ”two Finns”. Kuulinko oikein: kaksi Suomen kansalaista? Soitan kolleegalleni ja pyydän häntäkin seuraamaan uutisia. Asia vahvistuu jo puolen tunnin kuluttua, kun konsuliyksikön päällikkö soittaa Helsingistä ja antaa toimintakäskyn. Siepattujen oletetaan olevan ja Filippiinien puolella, joten Suomen kansalaisten etujen valvominen lankeaa Manilan suurlähetystön tehtäväksi.
Alan metsästää vielä pääsiäistä viettäviä filippiiniläisiä viranomaisia. Omaltaan palaava suurlähettiläs Pertti Maijanen rientää suoraan lentokentältä lähetystöön ja tavoittaa viimein matkapuhelimeensa Filippiinien puolustusministerin, mutta tälläkään ei ole vielä varmuutta ryhmän olinpaikasta. Alkaa panttivankien lisäksi monen muun elämään vaikuttanut uskomaton mylläkkä, Marja Korhonen kirjoittaa.
Korhosen kirja on kuvaus Jolon panttivankidraamaan liittyvistä tapahtumista siepattujen leirin ulkopuolella. Asemapaikka Zamboanga Jolon ja ulkomaailman välissä oli erinomainen etappi havainnointiin molempiin suuntiin. Olen koonnut kirjaksi kriisin tapahtumien kulkua kokemani, näkemäni ja kuulemani pohjalta, Marja Korhonen kirjoitta. Panttivankidraamassa näyttelli melkoisia persoonia, joiden henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttivat tapahtumien kulkuun. Panttivankidraama oli Filippiineillä etusivun uutinen jokaisena sen 140 päivänä. Jälkeenpäin on tullut monesti todettua, kuinka oikeilla jäljillä toimittajat loppujen lopuksi olivatkaan. Toisaalta hekään eivät julkaiseet kaikkia tietämäänsä.
Jolon panttivankikriisi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jolon_panttivankikriisi
Sieppaus alkoi pääsiäisenä
http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sieppaus_alkoi_paasiaisena_15956.html#media=15961
Elävä arkisto
http://www.yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Jolon%20panttivangit
Tuomioaja Filippiineillä
http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vaikeat_neuvottelut_panttivankien_vapauttamiseksi_15991.html#media=15992
Timeline
http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/917326.stm
Jolo – 140 päivää panttivankeina viidakossa
http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/jolo0012.html
Lähdeaineisto: Marja Korhonen Jolon vangit ISBN 951-1-17248-4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti