maanantai 5. joulukuuta 2011

Vuosi 1993 – Suomen EY-neuvottelut alkoivat
































Suomi aloitti jäsenyysneuvottelut Euroopan yhteisöjen kanssa samanaikaisesti kuin Ruotsi ja Itävalta. Ne muuttuvat neuvotteluksi liittymisestä Euroopan liittoon eli Euroopan unioniin. Neuvotteluissa on 29 asiaryhmää, jotka kattavat jo ETA-sopimuksen piiriin kuuluvat asiat, nykyisen EY:n sääntöjen piiriin kuuluvat asiat sekä Euroopan liiton, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja talous- ja rahaliiton (EMU) mukanaan tuomat uudet kysymykset. Neuvotteluissa on kysymys myös Suomen osallistumisesta Euroopan liiton päätöksentekoon, jota on tarkoitus uudistaa. Aikaisintaan Suomi ja ETA-maat voisivat olla jäseniä 1.1.1995. Mielipidetiedustelujen mukaan EY:n vastustus on kasvanut Suomessa jäsenhakemuksen jättämisen jälkeen. Kesäkuussa kannattajia oli enää 48 %.

Poliittinen vallanjako Venäjällä on Neuvostoliiton jäljiltä sekava, ja valtataistelu on hidastanut uudistusten toimeenpanoa ja lainsäädäntöä. Maassa on kaksi kilpailevaa valtarakennelmaa, yhtäällä kansanedustajien kongressi (1033 jäsentä) ja pysyvästi koolla oleva parlamentti eli korkein neuvosto (247 jäsentä), jotka on valittu Neuvostoliiton kommunistisen puolueen yksinvallan aikana keväällä 1990, ja toisaalta demokraattisilla vaaleilla 1991 valittu vahva presidentti.Presidentti Boris Jeltsinin ja neuvostovallan ajoilta periytyneen parlamentin, korkeimman neuvoston, vanhoillisten jäsenten valtataistelu päättyi kapinoitsijooiden pidättämiseen.

Kirpputoreista tuli Suomessa muoti-ilmiö. Koko Suomi oli yhtä suurta kirpputoria. Ensin väki myi omia käytettyjä tavaroitaan. Yssi syksyn ja alkutalven tunteita nostattavista aiheista oli suomalainen nälkä. Nälän toivat ensiksi esille kuvat Helsingissä Pelstusarmeijan edessä aamuvarhaisella leipää jonottavista suomalaisista. Terveys- ja sosiaaliministeriön selvityksen mukaan yli 100 000 suomalaista oli nähnyt nälkää kuluneen vuoden aikana. Nälän syy oli rahapula. Kanslaisten perusoikeudet eivät enää toteutuneet. Pankkien pelastamisen takia kansalaisten oikeusturva romutettiin ja syyttömät joutuivat kärsimään. Valtio oli mukana ns. toimialarationalisoinnissa ja terveitäkin yrityksiä ajettiin surutta konkursseihin. Oikeuslaitos oli alistettu poliittiseen valvontaan. Suomi ei ollut enää oikeusvaltio.

Tammikuu
1. tammikuuta – Tšekkoslovakia jakautui, Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät.
1. tammikuuta – Yhtenäismarkkinat Euroopan yhteisön alueella alkoivat, 12 EY-maan ja 340 milj. asukkaan sisämarkkinat, jolla ihmiset, tavarat, palvelut ja pääomat voivat liikkua vapaasti.
1. tammikuuta – MTV ja Kolmoskanava yhdistyivät, uuden kanavan nimeksi tuli MTV3.
1. tammikuuta – Yleinen hätänumero 112 otettiin käyttöön myös Suomessa. Aiempi hätänumero oli ollut 000.
1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan puolustushallinnon uudistus, jonka nojalla perustettiin kolme maanpuolustusaluetta ja 12 sotilaslääniä sekä lakkautettiin sotilaspiirit.
1. tammikuuta – Uusi laki laajensi Ahvenanmaan itsehallintoa. Maakunta sai muun muassa oman passin ja postilaitoksen.
1. tammikuuta – Kaarina, Kiuruvesi, Närpiö, Pyhäjärvi ja Somero muuttuivat kaupungeiksi; Pyhäjärvi muutti samalla nimensä Pyhäsalmeksi. Kalannin kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin, Konginkankaan kunta Äänekosken kaupunkiin, Rauman mlk Rauman kaupunkiin, Säynätsalon kunta Jyväskylän kaupunkiin ja Tenholan kunta Tammisaaren kaupunkiin.
1. tammikuuta – Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kihniön, Mouhijärven ja Viljakkalan kunnat siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin.
1. tammikuuta – Suomen kansallisuustunnukseksi moottoriajoneuvoissa ja postiliikenteessä vaihtui FIN entisen SF:n tilalle.
3. tammikuuta – George Bush ja Boris Jeltsin allekirjoittivat Moskovassa START II -sopimuksen.
5. tammikuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Braer ajoi karille Shetlandsaarten lähellä ja upposi. Lähes puolet aluksen noin 80 000 tonnin öljylastista vuoti mereen, mikä aiheutti vakavat ympäristövahingot.
7. tammikuuta − Helsinki-Vantaan lentoasemalla avattiin uusi kotimaanterminaali. Vanha terminaalirakennnus jäi ulkomaanlentojen käyttöön.
11. tammikuuta – Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja Vesa Laukkanen erosi puolueen eduskuntaryhmästä ja perusti oman Vaihtoehto Suomelle -nimisen eduskuntaryhmän. Myöhemmin hän erosi myös tästä puolueesta.
12. tammikuuta – Oikeudenkäynti Itä-Saksan entistä puoluejohtajaa Erich Honeckeria vastaan lopetettiin ja hänet vapautettiin syytteistä. Lisäksi hän sai luvan matkustaa sukulaistensa luo Chileen, mikä aiheutti Saksassa vastalauseita. Lääkärit olivat todenneet 80-vuotiaan Honeckerin sairastavan maksasyöpää.
14. tammikuuta − Puolalainen matkustaja- ja rahtialus Jan Heweliusz kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä eteläisellä Itämerellä ollessaan matkalla Puolan Świnoujściesta Ruotsin Ystadiin. Onnettomuudessa hukkui 54 ihmistä. Onnettomuuden syyksi arveltiin sitä, että laivassa olleet junanvaunut olisivat päässeet liikkeelle laivan keinuessa.
19. tammikuuta – IBM julkisti tehneensä 4,97 miljardin dollarin tappion vuonna 1992, mikä oli sen historian huonoin tulos.
19. tammikuuta – Irak kielsi YK:n tarkastajia lentämästä omilla koneillaan Irakissa ja aloitti sotatoimet lentokieltoalueilla. USA ampui 40 risteilyohjusta Bagdadiin tehtaisiin, joiden arveltiin liittyvän Irakin varusteluohjelmaan. Irak suostui tämän jälkeen lentojen jatkamiseen.
19. tammikuuta − Hallitus hyväksyi Uudenmaan lääninhallituksen esityksen Helsingin Finlandia-talon julistamisesta suojelukohteeksi.
20. tammikuuta – Bill Clinton vannoi Yhdysvaltain presidentin virkavalan.
26. tammikuuta – Václav Havel valittiin Tšekin presidentiksi.
27. tammikuuta − Albanian entisen puoluejohtajan Enver Hoxhan leski Nexhmije Hoxha tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen valtion varojen kavaltamisesta.

Helmikuu
1. helmikuuta – Suomi, Ruotsi ja Itävalta aloittivat liittymisneuvottelut Euroopan yhteisön (myöhemmin Euroopan unioni) kanssa.
1. helmikuuta − Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovasti Voitto Huotari vihittiin Mikkelin hiippakunnan uudeksi piispaksi. Huotarin edeltäjä Kalevi Toiviainen jäi eläkkeelle.
12. helmikuuta – Merseysidessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaksi kymmenvuotiasta poikaa kaappasi kaksivuotiaan James Bulgerin äidiltään, pahoinpitelivät hänet kuoliaaksi ja jättivät junaradalle.
13. helmikutta – Venäjällä perustettiin uudelleen kommunistinen puolue.
13. helmikuuta – Miss Suomeksi kruunattiin Tarja Smura.
14. helmikuuta – Iran uudisti kirjailija Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion ja korotti hänen tappamisestaan maksettavan palkkion kahteen miljoonaan dollariin.
22. helmikuuta – Babylon 5 -tv-sarjan pilottijakso The Gathering esitettiin Yhdysvalloissa.
22. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki päätti järjestää 930 miljoonan markan osakeannin välttyäkseen joutumasta valtion omistukseen pankkituen takia.
24. helmikuuta – Paraguayssa paljastui vuodelta 1961 peräisin ollut asiakirja, jonka mukaan Adolf Hitlerin sijainen Martin Bormann olisi kuollut Paraguayssa 15. helmikuuta 1959. Bormann oli kadonnut Natsi-Saksan kukistuessa toukokuun alussa 1945 ja hänet oli tuomittu Nürnbergin oikeudenkäynnissä poissaolevana kuolemaan.
24. helmikuuta – Ulf Sundqvist erosi SDP:n puheenjohtajan paikalta. Varapuheenjohtaja Antero Kekkonen valittiin väliaikaiseksi puheenjohtajaksi kesän puoluekokoukseen saakka.
25. helmikuuta − Hallitus teki äänin 11−6 periaatepäätöksen luvan myöntämisestä viidennelle ydinvoimalalle ja antoi asian eduskunnan päätettäväksi.
26. helmikuuta – New York Cityssä pommi-isku World Trade Centeriin tappoi kuusi ihmistä ja yli tuhat haavoittui.
28. helmikuuta – ATF:n agentit hyökkäsivät Daavidin oksa -kultin maatilalle Wacossa Texasissa pidättääkseen kulttijohtaja David Koreshin. Neljä agenttia ja viisi kultin jäsentä kuoli hyökkäyksessä, joka johti 51-päiväiseen saartoon.

Maaliskuu
10. maaliskuuta – Ulf Sundqkvist jätti SDP:n puheenjohtajan tehtävät.
10. maaliskuuta – Suomen Säästöpankin (SSP) tappio 1992 oli 107 miljardia markkaa.
11. Maaliskuuta – Uusittu vakuusrahastolaki tuli voimaan. Rahasto pysyi eduskunnan valvonnassa.
12. maaliskuuta – Bombayssa Intiassa pommi-iskut tappoivat 300 ihmistä.
12. maaliskuuta – Pohjois-Korea ilmoitti vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta.
13. maaliskuuta – Suuri lumimyrsky toi ennätykselliset lumisateet Yhdysvaltain itärannikolle ja vaikutti säähän Kuubasta Québeciin. Yhdysvalloissa 184 ihmistä menehtyi.
13. maaliskuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin menetti osan valtaoikeuksistaan kansanedustajien kongressille.
16. maaliskuuta – Abhaasijoukot ja liittolaisensa aloittivat saamiensa raskaiden aseiden turvin hyökkäyksen kohti Georgian joukkojen hallussaan pitämää Abhasian pääkaupunkia Suhumiia, joka piiritettiin.
16. maaliskuuta − Saksalainen oikeusistuin totesi General Motors -konsernin rikkoneen Uudenkaupungin autotehtaan kanssa solmimansa ja vuoteen 1996 saakka voimassa olleen sopimuksen lopettamalla Opel Calibra -autojen tuotannon ja määräsi sen aloitettavaksi uudelleen Uudessakaupungissa.
19. maaliskuuta − Presidentti Mauno Koivisto kieltäytyi asettumasta ehdokkaaksi vuoden 1994 presidentinvaalissa.
22. maaliskuuta – Intel toimitti ensimmäiset Pentium-suorittimet.
23. maaliskuuta − Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.
SKOP teki 1992 tappiota 3,5 miljardia markkaa.
28. maaliskuuta – Édouard Balladurista tuli Ranskan pääministeri.
31. maaliskuuta – Richard Depewin kirjoittaman ohjelman ohjelmointivirhe lähetti viestin yli 200:aan uutisryhmään samanaikaisesti. Joel Furr nimitti tapahtumaa ”spämmäykseksi”.
31. maaliskuuta – Hallitus esitteli uuden 20 miljardin markan säästöohjelman vuosille 1994-96. Työttömiä oli jälleen uusi ennätysmäärä, 468 000 eli 19% työvoimasta.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Kokoomus valitsi ylipormestari Raimo Ilaskiven presidenttiehdokkaakseen vuoden 1994 vaaleihin.
2. huhtikuuta – Marlboroperjantai: Philip Morris ilmoitti laskevansa Marlboro-savukkeiden hintaa 20 % aiheuttaen suuria tappioita useille muillekin suurille tupakkayrityksille.
3. huhtikuuta – Brandon Lee haudattiin isänsä viereen Seattleen Lake View Cemetery -hautausmaalle.
4. huhtikuuta – Suomen Keskusta valitsi ulkoministeri Paavo Väyrysen presidenttiehdokkaakseen. Vastaehdokkaana oli Hannele Pokka.
14. huhtikuuta – Moskovassa alkoi oikeudenkäynti elokuun 1991 vallankaappaukseen osallistuneita vastaan. Syytettyinä oli 12 entistä neuvostojohtajaa, mm. Gennadi Janajev, Anatoli Lukjanov ja Vladimir Krjutshkov.
19. huhtikuuta – Lähes 80 Daavidin oksa -lahkon jäsentä teki joukkoitsemurhan Teksasissa Yhdysvalloissa sytyttämällä talonsa palamaan. Kuolleiden joukossa oli lahkon johtaja David Koresh.
20. huhtikuuta – Eduskunta poisti Etelä-Afrikan vastaiset talouspakotteet.
20. huhtikuuta – Backstreet Boys -poikayhtye perustettiin.
22. huhtikuuta – Mosaic 1.0 -web-selain julkaistiin.
23. huhtikuuta – Entinen kansanedustaja ja ministeri Olavi Martikainen nimitettiin Kuopion läänin maaherraksi kesäkuun alusta lähtien. Entinen maaherra Kauko Hjerppe jäi eläkkeelle. Martikaisen kauden oli määrä kestää vuoden 2000 loppuun saakka, mutta se päättyi jo 1997 Kuopion läänin lakkauttamiseen.
25. huhtikuuta – Vasemmistoliitto valitsi presidenttiehdokkaakseen puheenjohtajansa Claes Anderssonin.

Toukokuu
1. toukokuuta – Kansanedustaja Mauri Miettinen siirtyi Kymen läänin maaherraksi Matti Jaatisen jäädessä eläkkeelle. Miettisen tilalle eduskuntaan tuli Timo Ihamäki. Miettisen kauden piti kestää vuoden 2000 loppuun, mutta se päättyi jo syyskuun alussa 1997 Kymen läänin lakkauttamiseen.
3. toukokuuta − Korkein oikeus tuomitsi Mikkelin panttivankidraamaan osallistunutta poliisin erikoisryhmää, ns. Karhu-ryhmää johtaneen komisarion 6 000 markan sakkoihin kuolemantuottamuksesta ja virkavirheestä. Kolme muuta poliisia vapautettiin syytteistä. Rangaistusta olivat vaatineet panttivankidraamassa surmansa saaneen panttivangin Jukka Häkkisen omaiset.
5. toukokuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen erosi Esko Ahon hallituksesta keskittyäkseen presidentinvaalikampanjaansa. Uudeksi ulkoministeriksi valittiin MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto. MTK:n väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin entinen kansanedustaja ja ministeri Toivo T. Pohjala.
7. toukokuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi äänin 61−37 kannanoton jumalanpilkan poistamiseksi rikoslaista. Lopullinen päätös asiassa jäi eduskunnalle.
13. toukokuuta − Viro, Liettua ja Slovenia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseniksi.
13. toukokuuta − Italian parlamentti kumosi entisen pääministerin Giulio Andreottin parlamentaarisen koskemattomuuden, jotta epäilyt hänen mafiayhteyksistään voitaisiin tutkia oikeudessa.
15. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Millstreetissä Irlannissa.
16. toukokuuta – Turkin parlamentti valitsi pääministeri Süleyman Demirelin maan uudeksi presidentiksi huhtikuussa kuolleen Turgut Özalin tilalle.
16. toukokuuta − Valtiosihteeri Martti Ahtisaari voitti SDP:n presidenttiehdokkaasta käydyn esivaalin. Tulosta pidettiin yleisesti raskaana arvovaltatappiona vaalin hävinneelle pitkän linjan poliitikolle Kalevi Sorsalle.
16. toukokuuta − Liberaalinen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen ainoan kansanedustajansa Tuulikki Ukkolan.
24. toukokuuta – Eritrea itsenäistyi.
28. toukokuuta – Eritrea ja Monaco hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi. Järjestössä oli nyt 183 jäsentä.
29. toukokuuta – Suomen siniristilippu täytti 75 vuotta.
31. toukokuuta – Latvia otti käyttöön oman rahayksikön latin.
31. toukokuuta − Opel Calibran tuotanto Uudenkaupungin autotehtaalla aloitettiin uudelleen.

Kesäkuu
1. kesäkuuta − Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Kunnallisliitto ja Finlands Svenska Kommunalförbund yhdistyivät Kuntaliitoksi.
4. kesäkuuta – Kansanedustaja Paavo Lipponen valittiin SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi.
6. kesäkuuta – Mongoliassa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit.
9. kesäkuuta – Japanin kruununprinssi Naruhito meni naimisiin porvarillista syntyperää olevan Masako Owadan kanssa.
9. kesäkuuta − Eduskunnan talousvaliokunta asettui äänin 9−8 vastustamaan viidennen ydinvoimalan rakentamista Suomeen.
11. kesäkuuta – Steven Spielbergin elokuvan Jurassic Park maailman ensi-ilta Yhdysvalloissa.
11. kesäkuuta – Suomen Kristillinen Liitto valitsi presidenttiehdokkaakseen puheenjohtajansa, kansanedustaja Toimi Kankaanniemen.
12. kesäkuuta – RKP valitsi presidenttiehdokkaakseen puolustusministeri Elisabeth Rehnin.
15. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II siunasi Almudenan katedraalin Madridissa.
24. kesäkuuta – Eduskunta päätti asettaa Kauko Juhantalon syytteeseen valtakunnanoikeudessa ministerivastuulain rikkomisesta.
25. kesäkuuta − Liettua otti käyttöön oman rahayksikön litin.
26. kesäkuuta – Naantalissa avattiin Tove Janssonin luomille Muumi-hahmoille omistettu huvipuisto Muumimaailma.
27. kesäkuuta – Presidentti Bill Clinton määräsi ohjusiskun Irakin tiedustelun päämajaan vastineeksi Irakin suunnitelmasta murhata entinen presidentti George Bush hänen vieraillessaan Kuwaitissa huhtikuussa.
30. kesäkuuta − Tšekki ja Slovakia otettiin Euroopan neuvoston jäseniksi hajonneen Tšekkoslovakian sijaan.

Heinäkuu
1. heinäkuuta – Koskenkorvan viina täytti 40 vuotta.
4. heinäkuuta – Suomen Maaseudun Puolue valitsi presidenttiehdokkaakseen entisen puheenjohtajansa, kansanedustaja Sulo Aittoniemen.
4. heinäkuuta − Jyväskylässä vietettiin suojeluskuntajärjestön perustamisen 75-vuotisjuhlaa. Tätä pidettiin ensimmäisenä virallisena tunnustuksena suojeluskunnille vuoden 1944 jälkeen, jolloin järjestö oli lakkautettu välirauhansopimuksen nojalla.
5. heinäkuuta – YK:n asetarkastajat lähtivät Irakista Irakin kieltäydyttyä sallimasta valvontakameroiden asennusta ohjusten testaustukikohtiin. Tarkastajat palasivat jälleen Irakin taivuttua.
6. heinäkuuta – Mongoliassa pidettiin ensi kertaa suorat presidentinvaalit.
12. heinäkuuta – 7,2 richterin maanjäristys Hokkaidon rannikolla laukaisi tsunamin, joka surmasi 202 ihmistä Okushirin saarella.
14. heinäkuuta – Paavalin synodi teki Turun hiippakunnan tuomiokapitulille kantelun arkkipiispa John Vikströmiä vastaan tämän homoseksuaaleja koskeneen lausunnon vuoksi. Paavalin synodi syytti Vikströmiä harhaoppisuudesta.
17. heinäkuuta – Guns N' Roses esitti viimeisen keikkansa Use Your Illusion -maailmankiertueesta, joka oli pisimpään kestänyt rock-kiertue.
26. heinäkuuta - Kansanedustaja Seppo Kääriäinen nimitetään 1.8. lähtien kauppa- ja teollisuusministeriksi. Hänen edeltäjästään Pekka Tuomistosta tuli Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja.
28. heinäkuuta – Andorra liittyi YK:n jäseneksi.
31. heinäkuuta – Työttömyys ylitti puolen miljoonan rajan; työttömiä oli 519 000 eli 20,4 % työvoimasta. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 116 000.

Elokuu
1. elokuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto siirtyi Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi eläkkeelle jääneen Jaakko Pajulan tilalle. Uudeksi kauppa- ja teollisuusministeriksi tuli kansanedustaja Seppo Kääriäinen.
1. elokuuta − Kokoomuksen puoluesihteeri Pekka Kivelä tuli kansanedustajaksi Jouni J. Särkijärven siirryttyä asunto- ja rakentamisosaston ylijohtajaksi ympäristöministeriöön.
5. elokuuta − Moldova erosi Itsenäisten valtioiden yhteisöstä IVY:stä maan parlamentin kieltäydyttyä ratifioimasta yhteisön peruskirjaa.
9. elokuuta – Belgian kuningas Albert II nousi Belgian valtaistuimelle yhdeksän päivää veljensä kuningas Baudouinin kuoleman jälkeen.
14. elokuuta – Sari Essayah voitti naisten 10 km:n kävelyn maailmanmestaruuden Stuttgartissa.
24. elokuuta – Ministerineuvos Viktor Vladimirov julkisti muistelmateoksensa Näin se oli, jossa hän myönsi Neuvostoliiton sekaantuneen toistuvasti Suomen sisäisiin asioihin 1980-luvulle saakka.
25. elokuuta – Helsingissä Kallion kaupunginosassa paljastettiin Kain Tapperin veistämä näyttelijä Tauno Palon muistomerkki.
31. elokuuta – Viimeiset venäläissotilaat poistuivat Liettuasta.

Syyskuu
1. syyskuuta – Turun hiippakunnan tuomiokapituli totesi, ettei Paavalin synodin heinäkuussa tekemä kantelu arkkipiispa John Vikströmiä vastaan antanut aihetta jatkotoimiin.
1. syyskuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin pidätti asetuksella virantoimituksesta varapresidentti Aleksandr Rutskoin. Parlamentin puhemies Ruslan Habulatov julisti asetuksen perustuslain vastaiseksi.
3. syyskuuta – Menestyselokuva Jurassic Park sai ensi-iltansa Suomessa.
4. syyskuuta – Unkarin entinen valtionpäämies Miklos Horthy haudattiin kotiseudulleen. Unkarilaisten suhtautuminen Horthyyn oli edelleen kaksijakoista; toiset pitivät häntä suurena isänmaanystävänä, toiset fasistina. Horthy oli kuollut Portugalissa vuonna 1957.
8. syyskuuta – PLO tunnusti Israelin.
9. syyskuuta – Israel tunnusti PLO:n palestiinalaisen kansan edustajaksi.
9. syyskuuta – Kansanedustaja Heikki Riihijärvi erosi SMP:stä ja perusti oman Suomalainen rintama -nimisen eduskuntaryhmän.
13. syyskuuta – PLO:n johtaja Jasser Arafat ja Israelin pääministeri Jitzhak Rabin kättelivät Washington D.C.:ssa rauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
18. syyskuuta – Viimeiset venäläiset sotilaat lähtivät Puolasta.
19. syyskuuta – Natsirikolliseksi syytetty John Demjanjuk karkotettiin Israelista sen jälkeen, kun maan korkein oikeus oli hylännyt häntä vastaan nostetut syytteet. Demjanjukille määrättiin elinikäinen maahantulokielto Israeliin.
19. syyskuuta − Lappeenrannassa paljastettiin Kauko Räsäsen veistämä Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle jääneiden talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkki.
21. syyskuuta – Venäjän perustuslaillinen kriisi alkoi Jeltsinin hajotettua perustuslain vastaisesti kansanedustajien kongressin ja korkeimman neuvoston.
22. syyskuuta – Vasemmistoliiton puoluesihteeri Matti Viialainen sanoi, että kommunistien taloussotkuissa oli 1980-luvun puolivälistä lähtien menetetty noin 300 miljoonaa markkaa.
24. syyskuuta – Georgian syrjäytetty presidentti Zviad Gamsakhurdia palasi maahan ja julisti Länsi-Georgiassa Zugdidissa perustetuksi maanpakolaishallituksen vastustamaan Eduard Ševardnadzen hallintoa. Gamsakhurdia keräsi merkittävät aseelliset joukot ja aseita pakenevilta hallituksen joukoilta. Gamsakhurdian joukot saivat haltuunsa Potin satamakaupungin, josta myös Armenia ja Azerbaidžan olivat riippuvaisia. Venäjän lähetti lokakuussa 2 000 joukot suojaamaan Georgian rautatieverkostoa.
24. syyskuuta − Eduskunta hylkäsi äänin 107−90 hallituksen esityksen luvan myöntämiseksi viidennen ydinvoimalan rakentamiselle.
27. syyskuuta – Abhaasijoukot ja vapaaehtoiset valtasivat Abhasian pääkaupungin Suhumin Georgian hallitukselta. Joukoilla oli nyt aseistuksenaan Su-25-koneita ja Grad-raketinheittimiä entisten metsästysaseiden sijaan. Abhaasit ajoivat georgialaiset kaupungista ja teloittivat kiinni jääneet Georgian asettaman Abhasian hallituksen jäsenet.
28. syyskuuta – Tilastokeskuksen katsauksesta ilmeni, että Suomesta oli kahden ja puolen vuoden aikana kadonnut yli 400 000 työpaikkaa.
30. syyskuuta – SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja tunnusti vuodattaneensa presidentti Urho Kekkosen laatiman salaisen niin sanotun Zavidovo-muistion julkisuuteen syksyllä 1972. Paljastus sisältyi Tuomiojan muistelmateokseen Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan. Tuomioja ei kuitenkaan kertonut, keneltä ja miten hän oli saanut muistion haltuunsa.

Lokakuu
3. lokakuuta – Mogadishussa Somaliassa laaja taistelu USA:n rauhanturvaajien ja paikallisten sotapäälliköiden välillä, 18 amerikkalaista ja 350 somalia sai surmansa.
4. lokakuuta − Romania hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi. Neuvostossa oli nyt 32 jäsenvaltiota.
4.lokakuuta – Presidentti Boris Jeltsinin ja neuvostovallan ajoilta periytyneen parlamentin, korkeimman neuvoston, vanhoillisten jäsenten valtataistelu päättyi kapinoitsijooiden pidättämiseen.
5. lokakuuta – Viimeiset Moskovan Valkoiseen taloon linnoittauneet kansanedustajat pakotettiin panssarivaunujen tulella ulos.
8. lokakuuta − YK:n yleiskokous kumosi Etelä-Afrikan vastaiset talouspakotteet, mutta päätti pitää öljysaarron ja aseidenvientikiellon voimassa.
11. lokakuuta – Valtakunnanoikeus kokoontui käsittelemään Kauko Juhantaloa vastaan nostettua syytettä Helsingin Säätytalossa.
12. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi omaisuudenhoitoyhtiöiden eli ns. roskapankkien perustamisen.
20. lokakuuta − Postipankki, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (SKOP) ja Yhdyspankki jättivät Helsingin raastuvanoikeudelle anomuksen Eka-yhtymän asettamisesta yrityssaneeraukseen. Eka-yhtymä oli ajautunut käteisvarojen puutteeseen Ekan säästökassojen asiakkaiden nostettua kahden päivän aikana tileiltään yhteensä liki 200 miljoonaa markkaa.
24. lokakuuta − Lappeenrannassa siunattiin sankarihautaan kaikkiaan 109 Karjalankannaksen taistelupaikoilta kesän aikana löydettyä, tunnistamattomiksi jäänyttä sankarivainajaa.
26. lokakuuta – Entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin päällikkö Erich Mielke tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen kahdesta poliisin murhasta, jotka hän oli tehnyt erään toisen kommunistin kanssa vuonna 1931.
27. lokakuuta − Moldova liittyi jälleen Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) jäseneksi.
29. lokakuuta – Valtakunnanoikeus tuomitsi entisen kauppa- ja teollisuusministerin Kauko Juhantalon yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta. Oikeuden mielestä Juhantalo oli yhdistänyt henkilökohtaiset raha-asiansa ja virkatoimensa lainvastaisella tavalla. Juhantalon saamaa tuomiota pidettiin erittäin ankarana.

Marraskuu
1. marraskuuta – Euroopan unionin alku: Maastrichtin sopimus astui voimaan.
4. marraskuuta – Liberaalien Jean Chrétienista tuli Kanadan 20. pääministeri.
4. marraskuuta – Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja Eeva-Liisa Moilanen teki aloitteen Kauko Juhantalon erottamiseksi eduskunnasta.
4. marraskuuta – Noin 13 000 työtöntä eri puolilta Suomea osoitti eduskuntatalon edustalla mieltään hallituksen työllisyyspolitiikkaa vastaan.
6. marraskuuta – Georgian hallitus sai valtasi Gamsakhurdian tukikohtanaan pitämän Zugdidin, jolloin kapinayritys kaatui.
9. marraskuuta – Mostarin vanha silta tuhoutui serbien tankkien tulituksessa Mostarissa Bosnia ja Hertsegovinassa.
9. marraskuuta − Kuusi kansanedustajaa pyysi eduskunnan Perustuslakivaliokuntaa tutkimaan oikeuskansleri Jorma S. Aallon toiminnan Kauko Juhantaloa koskeneessa esitutkinnassa. Aalto oli katsonut esitutkinnan valmistuttua, ettei syytteen nostamiseen Juhantaloa vastaan olisi ollut aihetta, koska Juhantalo ei ollut hänen mielestään toiminut ”selvästi lain vastaisesti”, vaan ainoastaan ”varomattomasti ja moitittavasti”.
15. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle uuden 20 markan setelin sekä uudet yhden, viiden ja kymmenen markan kolikot. Vuonna 1987 liikkeelle laskettu kymmenen markan seteli poistui käytöstä.
17. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto muuttivat vastavalmistuneeseen tasavallan presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen.
17. marraskuuta – Erik Bergman sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon puolisonsa Solveig von Schoultzin tekstiin säveltämästään oopperasta Det sjungande trädet. Palkinnon arvo oli 200 000 Tanskan kruunua.
18. marraskuuta – Armeija otti vallan käsiinsä Nigeriassa erottaen hallituksen, keskeyttäen parlamentin toiminnan ja lakkauttaen poliittiset puolueet.
18. marraskuuta – Heinolassa vihittiin käyttöön Suomen pisin maantiesilta. Valtatie 4 ohittaa Heinolan lähes kilometrin pituista Tähtiniemen siltaa pitkin.
24. marraskuuta – 11-vuotiaat Robert Thompson ja Jon Venables tuomittiin kaksivuotiaan James Bulgerin murhasta Liverpoolissa määräämättömäksi ajaksi vankeuteen. Heidän tuomionsa muutettiin elinikäiseen ehdolliseen vankeuteen 2001.
25. marraskuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto täytti 70 vuotta.
28. marraskuuta − Kansanedustaja Pekka Haavisto valittiin Vihreän liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin tamperelainen kaupunginvaltuutettu Katariina Poskiparta.
30. marraskuuta − Helsingin uusi oopperatalo vihittiin käyttöön. Avajaisnäytäntönä oli Aulis Sallisen Kullervo-oopperan ensi-ilta Suomessa.
30. marraskuuta − Asuntohallitus lopetti toimintansa. Sen tilalle perustettiin Valtion asuntorahasto.

Joulukuu
1. joulukuuta – Suomessa astui voimaan alioikeusuudistus, jossa raastuvan- ja kihlakunnanoikeudet lakkautettiin ja tilalle perustettiin käräjäoikeudet
3. joulukuuta – Eduskunta erotti kansanedustaja Kauko Juhantalon äänin 134–41. Juhantalon tilalle eduskuntaan nousi aiemminkin kansanedustajana toiminut Saimi Ääri.
10. joulukuuta – ANC:n johtaja Nelson Mandela ja Etelä-Afrikan presidentti Frederik Willem de Klerk saivat Nobelin rauhanpalkinnon.
14. joulukuuta − Viron parlamentti hyväksyi kielilain, jonka nojalla virosta tuli maan ainoa virallinen kieli.
16. joulukuuta − Helsingin kaupunginviskaali päätti olla nostamatta syytteitä SKP (yhtenäisyys) -puolueen johtohenkilöitä vastaan. Näyttöä siitä, että puolue olisi saanut rahallista tukea Neuvostoliiton kommunistiselta puolueelta, ei ollut riittävästi.
17. joulukuuta – Rahanpesusta tuli Suomessa rikoslain muutoksella rangaistava teko. Lainmuutos astui voimaan vuoden 1994 alussa.
17. joulukuuta − Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei oikeuskansleri Jorma S. Aalto ollut rikkonut lakia päättäessään jättää nostamatta syytettä Kauko Juhantaloa vastaan, mutta antoi Aallolle huomautuksen. Kuuden kansanedustajan tekemä kanne Aallon asettamiseksi syytteeseen valtakunnanoikeudessa raukesi.
21. joulukuuta − Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) ylimääräinen yhtiökokous päätti nostaa 1,7−2,3 miljardin markan vahingonkorvauskanteet pankin entistä johtoa, mm. pääjohtaja Christopher Wegeliusta vastaan. Valtion vakuusrahaston SKOP:ssa tekemän erityistilintarkastuksen mukaan pankin johdon vuosina 1990−1991 tekemät luotto- ja takauspäätökset olivat olleet lain ja pankin sääntöjen vastaisia.
22. joulukuuta − Etelä-Afrikan parlamentti hyväksyi väliaikaisen perustuslain, joka lakkautti lopullisesti rotuerottelun.
22. joulukuuta − Yleisradion hallintoneuvosto valitsi yhtiön uudeksi pääjohtajaksi TV 2:n johtajan Arne Wessbergin.
30. joulukuuta – Israel ja Pyhä istuin solmivat diplomaattiset suhteet.
31. joulukuuta – Tyttömiä oli jälleen ennätysmäärä, 536 800 eli 21,8 % työvoimasta.

Elävä arkisto 1993
http://yle.fi/haku/default_fi.jsp?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1981&sa=L%C3%B6yd%C3%A4&g1_1.qry=El%C3%A4v%C3%A4+arkisto+1993

Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1994
Mitä, missä, milloin 1995
Erkki Ahon omat selvitykset

Ei kommentteja: