lauantai 31. maaliskuuta 2012

Natura – Suomen suurin rikos?



Kallan karit

Naturaa voidaan perustellusti pitää Suomen suurimpana rikoksena. Valtiovalta antoi 15 prosenttia maamme pinta-alasta EU:n hallintaa laukaustakaan ampumatta. Se on enemmän kuin raskaan sodan johdosta menettämme alue Neuvostoliitolle. Suomen ympäristöhallinnossa toteutettiin suuria muutoksia vuonna 1995. Ympäristöministeriön alaisuuteen perustettiin Suomen Ympäristökeskus ja 13 alueellista ympäristökeskusta. Uudistuksien avulla pyrittiin yhteinäistämään ympäristöasioiden käsittelyä ja selkeyttämään työnjakoa. Uudistusten myötä uusiin ympäristöviranomaisiin keskitettiin huomattavasti päätösvaltaa. Nyt uudet viranomaiset suunnittelevat, konsultoivat, ohjaavat, valvovat ja käyttävät jopa tuomiovaltaa lupaviranomaisina virkatoimiaan tehostaakseen. Menettely on täysin länsimaisen oikeuskäytännön vastaista.

Uudistuneen ympäristöorganisaation vallankäytön täyttymyksenä voidaan pitää Suomen alueellista ympäristökeskusten esitystä Natura 2000-verkoksi. Ennen hankkeen julkistamista asiaa valmisteltiin ympäristökeskusten, metsähallituksen ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Seuraavassa vaiheessa alueelliset ympäristökeskukset käynnistivät lukuisia EU:n life-projekteja maamme eri osissa. Life-projektisopimuksin sopijapuolet sitoutuivat toteuttamaan projekteja komission valvonnassa. Projektien päätavoitteena oli kohteiden liittäminen valmisteilla olevaan Natura 2000-luonnonsuojeluverkkoon. Näin viranomaiset menettivät kyvyn harkita puolueettomasti ja objektiivisesti lopullisia Naturaesityksiä, kun he ensin olivat sitoneet kätensä Life-ratkaisussa.

Viranomaisten naturaesityksen muotoon vaikuttivat myös muut kuin puhtaat suojeluintressit. Sivuintresseinä yksi merkittävimmistä lienee Matsähallituksen tarve saada hallintaansa kaikki merkittävät luontokohteet, joilta käsin harjoitetaan virkistysbisnestä tulevaisuudessa. Paikallisten ihmisten mielipiteet ja viime kädessä jopa jokamiehen oikeudet ja muut peruskoikeudet pyrittiin pyrittiin sivuuttamaan suojeluintresseihin vetoamalla sellaisillakin alueilla, jolla välittömiä luonto- ja lintudirektiivin suojelutoimia ei ole tarkoituskaan määrätä voimaan.

Ympäristöviranomaiset pyrkivät väittämään, että Natura 2000 hanketta on valmisteltu ja viety viranomaistemme toimesta eteenpäin laillisin keinoin ja että maanomistajia on kuultu asianmukaisesti. Ympäristöviranomaiset eivät perustelleet alue-esitystään siten, että maanomistajat voisivat ottaa esitykseen perustellusti kantaa. Nimikkeistö on ollut latinankielistä ja muutoinkaan asiapaperit eivät täytä kielilain vaatimuksia. Suomen valtiolla ja viranomaisilla ei ole minkäänlaista oikeutta vaarantaa oikeusvaltiona kansalaisten perusoikeuksia viranomaistoiminnassaan. Euroopan Unionin jäsenenä Suomella on oikeus päättää itse ympäristönsä suojelutasosta sekä velvollisuus noudattaa hyvää hallintotapaa kaikessa viranomaistoiminnassaan. Naturan valmistelussa olisi pitänyt alusta lähtien ottaa huomioon muut kuin luonnontieteelliset ja – suojelulliset seikat. Perusteena on luntotyyppidirektiivin kakkosartika, jonka mukaan taloudelliset, sosiaaliset, sivistykselliset ja paikalliset vaatimukset on huomioitava Naturan toteutuksessa. Natura siirtää päätösvaltaa Suomesta EU-komissiolle. Kun komissio hyväksyy Suomen ohjelman, siihen kuuluvat alueet tulevat osaksi eurooppalaista oikeusjärjestystä. Merkittävää Natura-aluetta ei voi lakkauttaa kansallisella päätöksellä, vaan lakkautus aina edellyttää EU:n komission päätöstä. On kansallisesti lyhytnäköistä antaa luonnonvaroihimme liittyvää päätös- ja valvontavaltaa komissiolle.

Naturaohjelmaan on suoraan siirretty rantojensuojeluohjelman ja muiden suojeluohjelmien kohteita, vaikka direktiivin kriteerit eivät täyty ja miten rantojen suojeluohjelmaan ylipäätään voidaan pitää valintaperusteena, jos sen toteuttaminen on kesken. Naturan tarkoituksena ei voi olla vanhojen suojeluohjelmien toteuttaminen sellaisenaan. Alueita ie ainakaan ole rajattu suojeluohjemiin direktiivien kriteerien perusteella. Vuonna 1991 päätetyn rantojensuojeluohjelman piti olla vain oikeusvaikutuksia vailla oleva ympäristöhallinnon selvitys, jonka lainukaisuus luvattiin (KHO 1992 A 11) tutkia ohjelmaa toteutettaessa. Ohjelman tarkoituskena piti olla rantojen suojelu. Rantojen suojeluohjelmaan otettiin kuitenkin rantojen ohella laajoja ”sisämaita”, esimerkiksi alueita, jotka siihen saakka olivat olleet talousmetsäkäytössä. Kun metsä muuttuu suojeluohjelman nimen vuoksi rannaksi on perustetta kyseenalaistaa ohjelman lainmukaisuus. Pelkkä ajan kuluminen ei tee tehtyä päätöstä lainmukaisemmaksi ja ilmeisemmin direktiivielläkin piti olla jotain merkitystä. Naturaratkaisussa puolueettomuus on vaarantunut ainakin menettelytapavirheen takia niissä ratkaisuissa, joihin liittyy Life-rahoitus. Useasti päätös on perustelmaton ja ratkaisuissa ei ole esitetty miksi alueet pitäisi liittää Naturaan.

Jyväskylän Yliopistossa bio- ja ypäristötieteen laitoksella tarkastetun väitöskirjan mukaan suomalaiset luonnonsuojelualueet olisi hyvin voitu arpoa. Kaija Virolaisen mukaan arvonta olisi ollut luonnon monimuotoisuuden kannalta yhtä tehokasta kuin käytetyt pisteytysjärjestelmät. Näin on tieteellisestikin todettu, mikä on Suomen Natura-ohjelman taso.

Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksella ei ole ollut minkäänlaista oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Naturaan eikä ottaa niitä sieltä pois. Keski-Pohjanmaan ympärisökeskuksella ei ole ollut minkäänlaista oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Rahjan saariston Natura life-rahotushakemukseen vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä. Virkamiehet ovat kiistatta syyllistyneet virkavirheeseen ja toimivaltansa ylityksiin, kun ovat toimineet vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä ja sitoutuneet laittaamaan itsehallinnon omaavat karit Naturaan ja ovat kaiken lisäksi anoneet rahoitusta väärillä tiedoilla vastoin itsehallintoelinten päätöksiä. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kalajoen kunnan virkamiehet ovat syyllistyneet myös Kallan karien itsehallinnon loukkaukseen allekirjoittaessaan Rahjan saariston Natura Life rahoitushakemuksen.

Korkein oikeus on vahvistanut päätöksellään Kallan karien itsehallinnon 24.11.1989. Jo 1600-luvun lopulla Kallaan tulivat virallisemmat, hallinnolliset asetukset, joita ruvettiin soveltamaan. Vanhin valtakunnan hallitusken antama satamaoikeusasetus, joka määrättiin myös Suomen kalastuspaikoissa noudatettavaksi, on Kaarle XI:n holhoojahallituksen antama "Hampne-Rätt", joka anettiin 10.5.1669. Se perustui jo keksiaikaisiin satama-ammattikuntien järjestyssääntöihin, Tätä Kaarle XI:n aikaista asetusta noudatettiin siis myös Kallassa, mm. yhtäaikainen kalaan lähtö ja karista karkottaminen ovat juuri tämän asetuksen mukaisia.

Himangan kunnanhallitus päätti 14.5.1996 kokouksessaa 122 § ettei se osallistu Rahjan saariston Natura 2000-suojelualaueen perustamishankkeeseen. Himangan kunnanvaltuusto päätti 19.12.1996 ettei alueita tule liittää Natura 2000-verkostoon. Näistä päätöksistä huolimatta Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus laittoi Himangan kunnan osallistujaksi Rahjan saariston Natura Life-projektiin 200 000 markalla. Menettely varmasti täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Kalajoen kunnanhallitukselle esiteltiin 22.4.1996, että Himanka osallistuu Rahjan saariston Natura Life-hankkeeseen 200 000 markalla ja Kalajoen kunnan osuus on myös tuo sama summa eli 200 000 markkaa. Näin Kalajoen kunnanhallitukselle esiteltiin asia väärillä tiedoilla. Esittelevä virkamies on kiistatta syyllistynyt virkavirheeseen esitellessään asian päättäjille virheellisillä tiedoilla. Kun kysymys on Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksesta niin väärillä tiedolla aikaan saatu päätös on vakava virkavirhe. Kaiken lisäksi Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila allekirjoittivat tuon väärillä tiedoilla tehdyn Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksen, jossa Himangan kunnan rahoitusosuudeksi oli ilmoitettu 200 000 markkaa, vaikka Himangan kunnan päättävät elimet olivat päättäneet olla osallistumatta koko hankkeseen. Lisäksi rahoitushakemuksessa oli ilmoitettu Kallan karit liitettäväksi Natura 2000-verkostoon. Koko projektin suuruus rahassa mitattuna oli 12,2 miljoonaa markkaa. Kalajoen päätöksessä oli mainittu myäs rahajoen käyttäminen matkailun tarpeiden yhteensovittamiseen. Tuohon aikaan kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli kunnallisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön taloudellinen tilanne oli katastrofaalinen.

Myös Kallan karien aluelle haettiin Natura Life-rahoitusta Kallan karien itsehallintoelinten päätösten vastaisesti. Hakemuksessa on ilmoitettu, että siinä tarkoitettu alue tullaan liittämään Suomen Naturaverkostoon, mitään varaumia alueen laajuuden suhteen ei tässä yhteydessä tehty. EU on hyväksynyt rahoitushakemuksen ja EU on myös maksanut osuutensa rahotuksesta. Himagan kunta ei ole maksanut. Miten käsiteltiin tuo Himangan kunnan osuudeksi ilmoitettu 200 000 markkaa projektin toteuttamisessa. On todennäköistä, että väärillä tiedoilla tehty rahoitushakmeus olisi aiheuttanut sanktioita myös Suomelle siitä, että rahoitushakemuksessa Naturaverkkoon liitettäväksi ilmoitettua aluetta ei sellaisenaan ole sisällytetty Suomen ehdotukseen.
Asia on kuitenkin pitänyt salata eikä poliisi ole selvittänyt asiaa lukuisista tutkintapyynnöistä huolimatta ja on syytä epäillä, että poliisi on näinollen syyllistynyt rikosten peittelyyn ja rikollisten suojeluun. Myös laillisuusvalvojat kieltäytyivät selvittämästä asiaa. Onko kysymyksessä valtiosalaisuus?       

Suomen Natura-ratkaisuta tehtiin 1600 valitusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valittajat huomaisvat olevansa väärässä oikeuden päätöksen mukaan. Ympäristöministeriössä esittelijäneuvoksena toimi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin vaimo Taru Hallberg. Oikeuskanslerina oli Vihreiden Paavo Nikula.

NATURA

Tästä avautuu päätös C-371/98 oikeustapauskokoelmapäätöksenä (ensimmäinen ennakkoratkaisu luontodirektiivin tulkinnasta) (Perustelukohdat 22 ja 23)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61998J0371:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-67/99 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös on suora jatko päätökselle C-371/98 (Perustelukohdat 34 ja 35)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61999J0067:FI:HTML

Tästä avautuu päätös C-117/03 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös koskee 6 artiklan vaikutusarviointeja ja se tukeutuu perustelukohdassa 28 päätöksen C-371/98 perustelukohtaan 22. Päätös lähtee siitä, että vaikutusarviot on tehtävä vasta siitä lähtien ja niihin alueisiin, kun komissio on vahvistanut alueet.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62003J0117:FI:HTML

Tästä avautuu 20.10.2005 annettu päätös C-6/04 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätöksessä määritetään implementointi eli direktiivien kansalliseen lakiin siirtäminen. (On ”nuorennus” jäljempänä olevasta päätöksestä 6/60?)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0006:FI:HTML

Merkittävä Päätös lähtee kansallisen lain sisällöstä. Päätös on jatko 20.10.2005 annetulle päätökselle C-6/04. Eli pelkkä hallinnollinen määräys ei riitä. Suomessa ei ole sitä hallinnollista määräystäkään. Mm. kohta 58 on C-6/04 perusteena
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0508:FI:HTML

Samaa direktiivien täytäntöön panemattomuutta kuin Päätös C-508/04. Mm kohta 162
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0507:FI:HTML


Huomautus- ja vaatimusteksti 1.4-30.4.2009 järjestetyn Natura 2000 kuulemisen ja 23.4.2009 annetun EY tuomion C-362/06 P johdosta.
http://naturansalat.blogspot.com/2009/05/huomautus-ja-vaatimusteksti-14-3042009.html

Asia C-507/04
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0507:FI:HTML

Edellä olevien päätösten väliltä on Natura 2000 koskevia EY tuomiopäätöksiä roppakaupalla lisää ja jälkeen, joista yhdestäkään korkein hallinto-oikeus (KHO) eikä oikeuskansleri virastoineen eikä edes perustuslakivaliokunta ole ottanut sen vertaa huomioon, että Natura 2000 alueiden valintaperusteet olisi siirretty kansalliseen lainsäädäntöön siten kuin yhteisön vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää. Puhumattakaan käännösvirheistä ja käännöksistä pois jätetyistä kohdista.

Yhteisöoikeuden etusijan ”peruspäätös” mm. tiivistelmän kohta 3
6/64
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61964J0006:FI:HTML

Yhteisöoikeuden toteutuminen EY tuomioistuin ei voi suoraan kumota jäsenvaltion päätöksiä, mutta voi käsitellä kansallisesta tuomioistuinkäsittelyn puuttumisesta huolimatta asian.

Natura – Markku Sahlstedtin haastattelu
http://naturansalat.blogspot.com/2011/09/natura-markku-sahlstedtin-haastattelu.html



Natura blogi
http://naturansalat.blogspot.com/


Ei kommentteja: