Säästöpankit joutuivat sijoittamaan Keskus-Oske-Pankki SKOP:n osakepääoman korottamiseen 1,3 miljardia markkaa. Säästöpankkien rahoihin päädyttiin, kun pankkitarkastusvirasto ja Suomen Pankki eivät enää uskoneet kriisiin ajautuneen SKOP:n omaan pelastusohjelmaan. Nyt SKOP palaa pörssistä yksityisasiakkaisiin säästöpankkien valvonnassa.
SKOP:n vaikeudet joutuivat liian suurista riskeistä pankin varallisuuteen verrattuna. Varat oli lähinnä sijoitettu arvopapereihin, joiden arvo laski useita miljardeja markkoja. SKOP:n virhe oli siinä, ettei se tyhjentänyt osakesalkkujaan ajoissa.
Arvopaperisijoitusten ohella SKOP:n tulosta heikensi rahoitustoimintakatteen supistuminen, mikä johtui korkotason noususta. SKOP lisäsi 1980-luvun loppuvuosina tuntuvasti antolainaustaan, jota rahoitettiin markkinarahalla.
Säästöpankkileirin ongelmia on lisännyt myös sem teollisuuden heikko menestys. SKOP:n teollisuusyhtymään kuuluvat Tampella, Interpolator ja Labsystems, joista jokainen tekee tappiollisen tuloksen. Markoissa tappiollisin on Tampella. Sen toiminnot yhtiöitettiin ja Tampella on neuvotellut osien tai vähemmistöosakkuukisen myynnistä. Ensimmäisenä toteutettiin Tamrockin vähemmistöosuuden myynti ruotsalaiselle Sanvikille.
Ensimmäiset vakavat merkit säästöpankkien sijoitusyhtiö Sp-Sijoituksen vaikeuksista saatiin alkuvuonna. Sen substanddi alkoi lähestyä nollaa, lopulta se meni kymmeniä markkoja miinuksen puolelle. Pörssinoteeratun Sp-Sijoituksen substanssikehityksestä käy ilmi velkarahan vipuvaikutus. Substanssi saadaan, kun varallisuudesta vähennetään velat. Sp-Sijoitus-konsernilla oli kesällä vierasta pääomaa 2,2 miljardia markkaa, joista lyhytaikaista lainaa 1,7 miljardia. Yhtiön varat alkoivat huveta velkojen maksuun. SP-Sijoituksen pelastusoperaatio aloitettiin, kun SKOP-leiri merkitsi sijoitusyhtiön tytäryhtiön Skofaksin 300 miljoonan markan vaihtovelkakirjalainan. Lainan korko oli viisi prosenttia.
Laina ei kuitenkaan riittänyt. Säästöpankit ja SKOP ilmoittivat merkitsevänsä toisen samansuuruisem Skofaksin vaihtovelkakirjalainan. Myös tämän lainan korko olisi ollut viisi prosenttia, mutta käytännössä nolla, sillä Akofaksilla ei enää ollut vapaita omia pääomia korkojen maksuun. Lisäksi säästöpankkileiri aikoi käyttää noin 700 miljoonaa markkaa holding-yhtiön perustamiseen, jolle siirrettäisiin SKOP-leirin Metsä-Serla osakkeet.
Suomen Pankkia ja pankkitarkastuvirastoa säästöpankkileirin järjestelyt eivät tyydyttäneet. SKOP oli käynyt niiden kanssa neuvotteluja koko syksyn. Neuvottelujen tuloksena SKOP-leiri päätyi siihen, että Sp-Sijoitus vedetään pörssistä. Ostotarjouksessa tarjottiin osaketta kohti 30 markkaa. Tarjous tehtiin perustettavan holding-yhtiön lukuun. Näin SKOP sai sijoutusyhtiön epäkurantiudet pois pankista.
SKOP tarvitsi rahaa holding-yhtiön perustamiseen ja osakkeiden lunastukseen. Sijoitustodistuksilla rahan kerääminen oli vaikeaa, sillä KOP ja Postipankki alkoivat vaatia SKOP:n sijoitustodistuksista muita pankkeja korkeampaa hintaa. Silloin Suomen Pankki kutsui pankkien johtajat puhutteluun. Samalla keskuspankin pääjohtaja Rolf Kullebrg ilmoitti tukevansa SKOP:n saneerausohjelmaa, jonka laatimisessa oli ollut mukana Suomen Pankki, pankkitarkastusvirasto ja SKOP. Kullberg läksytti myös muita pankkeja.
Saneerauksen rahoittivat säästöpankit merkitsemällä SKOP:n osakkeita 1,3 miljardilla markalla. Rahojen avulla SKOP siirsi merkittävistä arvonalennuksista kärsiviä osakesijoituksia holding-yhtiölle, jossa sijoitukset odottivat mahdollista arvonnousua. Lisäksi SKOP ilmoitti vähentävänsä riippuvuuttaan lyhytaikaisesta markkinarahoituksesta.
Säästöpanki myöntyivät SKOP:n rahitukseen yksimielisesti. Marraskuussa pankin yhtiökokouksessa valittiin kutienin säästöpankkien mies SKOP:n toimitusjohtajaksi. Uusi toimitusjohtaja Heikki Karppinen siirtyi tehtävään Etelä-Savon Säästöpankin toimitusjohtajan paikalta. Hänen tilalleen SKOP:n hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tuli Tampereen Aluesäästöpankin toimitusjohtaja Paavo Prepula.
SKOP:n sijoituksista vastannut varatoimitusjohtajra Juhani Riikonen ei menettänyt paikkaansa, mutta menetti sijooitustoiminnan johdon pankinjohtaja Veijo Laaksolle. Myös pääjohtaja Christopher Wegelius säilytti asemansa. Tosin hän aiemmin oli myös toimitusjohtaja. SKOP:sta lohkaisiin lisäksi asiakaspalvelun tukitoiminnot SP-Palvelut Oy:ksi. Säästöpankit sijoittivat uuden yhtiön omaan pääomaan 0,5 miljardia markkaa.
Katso
SSP:in teurastus
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/sspin-teurastus.html
Lama ja oikeus – pankkikriisin jälkiä etsimässä
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/lama-ja-oikeus-pankkikriisin-jlki.html
Lähdeaineisto Suomen talouselämän vuosikirja 1990 ISSN 0787-8334
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti