Mauno Koivisto sai suorassa vaalissa 47,9 prosenttia äänistä. Paavo Väyrynen sai 20,1 prosenttia ja Harri Holkeri 18.0 prosenttia. Kalevi Kivistö sai 10,5 % ja Jouko Kajanoja 1,4 %. Ensimmäisellä kierroksella Mauno Koivisto sai 144 ääntä, Paavo Väyrynen 68 ääntä, Harri Holkeri 63 ääntä, Kalevi Kivistö 26 ääntä. Toisella kierroksella Mauno Koivisto sai 189 ääntä, Paavo Väyrynen 68 ääntä, Kalevi Kivistö 26 ääntä ja Harri Holkeri 18 ääntä.
Vuoden 1988 talviolympialaisten mitaliykkönen oli Suomen Matti Nykänen. Marjo Matikainen rikkoi venäläisten rintaman voittamalla naisten 5 kilometrin kilpailun. 22. kesäolympialaiset pidettiin Soulissa, Etelä-Koreassa 17.9.-2.10.1988. Suomen mitalistit olivat Tapio Korjus, Seppo Räty, Harri Koskela ja Tapio Sipilä. Maailman nopein ihminen jäi dopingverkkoon Soulin olympialaisissa 1988. Kanadalaisen sprintterin Ben Johnsonin käry oli kisojen suurin uutinen
Suomi nousi jääkiekon suurvaltojen joukkoon Calgaryssa vuonna 1988. Mitaleita on keräilty jo parikymmentä vuotta, vaikka matkalla on koettu pahoja pettymyksiäkin. Suomen ensimmäinen arvokisamitali oli Calgaryn talviolympialaisissa vuonna 1988 saavutettu hopea.
Luciano Pavarotti nousi oopperamaailman tietoisuuteen Covent Garden sijaisesiintyjänä vuonna 1963. Seuraavalla vuosikymmenellä hän oli jo vakiinnuttanut asemansa eräänä aikakauden johtavista tenoreista. Suomessa Pavarotti kävi vuosina 1988, 1997 ja 1999. Hänen oli määrä esiintyä Suomessa vuonna 2006, mutta konsertti peruuntui hänen sairastuttuaan haimasyöpään.
Irwinin menestynein levy Rentun ruusu ilmestyi vuonna 1988, ja se tunnetaan etenkin nimikkokappaleestaan Rentun ruusu. Kata Kärkkäinen tuli kuuluisaksi poseerattuaan miestenlehti Playboyn keskiaukeaman alastonkuvassa joulukuussa 1988.
Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6. maaliskuuta 1988, jolloin pappisvihkimyksen sai kaikkiaan 94 naista. Historiallinen tapahtuma täytti kuuden hiippakunnan kirkot ääriään myöten.
Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan teki toukokuussa 1988 kolmen päivän vierailun Suomeen. Vierailun varsinainen kohde oli Moskovan huippukokous.
Pellon laidalta parrasvaloihin
http://www.pasisahlberg.com/downloads/Pellon%20laidalta%20parrasvaloihin.pdf
Tammikuu
1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kehotti uudenvuodenpuheessaan kansalaisia arvioimaan talouden tilaa realistisesti ja varoitti uhkaavasta lamasta. "Suomelle edullisten taloudellisten suhdanteiden aika alkaa olla ohi", Koivisto sanoi.
2. tammikuuta – Margaret Thatcher tuli olleeksi Ison-Britannian pääministerinä kauemmin kuin kukaan toinen 1900-luvulla, 3167 vuorokautta.
11. tammikuuta − Neuvostoliitto vahvisti osallistumisensa Soulin kesäolympialaisiin ja sanoutui siten irti Pohjois-Korean uhkaamasta kisaboikotista. Kuuba oli jo ehtinyt asettua Pohjois-Korean tueksi.
14. tammikuuta − Valtionrautatiet ilmoitti lakkauttavansa lähes 60 paikallisjunavuoroa ja romuttavansa viimeiset kolmisenkymmentä Dm7-lättähattujunaa.
15. tammikuuta – Suomalainen säveltäjä Magnus Lindberg sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon teoksestaan Kraft.
18. tammikuuta − Suomen Pankki ilmoitti ryhtyvänsä rajoittamaan luotonantoaan pankeille. Pääjohtaja Rolf Kullberg varoitti Suomen rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta.
21. tammikuuta – Yhdysvallat liitti Pohjois-Korean "roistovaltioiden" eli terrorismia tukevien valtioiden joukkoon.
25. tammikuuta − Ruotsin syyttäjäviranomaiset päättivät lopettaa Bofors-yhtymää koskevan esitutkinnan Intian kanssa tehtyyn suureen tykkikauppaan liittyneistä lahjuksista, koska todisteita syytteiden nostamiseksi ei katsottu olevan riittävästi.
26. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto otti ensimmäisen kerran kantaa Suomen jäsenyyteen Euroopan neuvostossa. Koiviston mielestä Suomen liittymiselle neuvoston jäseneksi ei ollut esteitä.
Helmikuu
7. helmikuuta – Vihreä liitto päätti rekisteröityä puolueeksi.
8. helmikuuta – Kansainvälinen tiedemiesryhmä esitti raportin Itävallan presidentin Kurt Waldheimin toiminnasta toisen maailmansodan aikana. Sen mukaan Waldheim tiesi palveluspaikallaan Balkanin niemimaalla tehdyistä julmuuksista enemmän kuin hän oli julkisesti kertonut. Talven ja kevään aikana järjestettiin Wienissä useita mielenosoituksia, joissa vaadittiin Waldheimin eroa.
10. helmikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous päätti, että Oulun hiippakunnan naisteologit vihitään papeiksi hiippakunnan ulkopuolella. Ratkaisuun päädyttiin, koska Oulun piispa Olavi Rimpiläinen vastusti naispappeutta.
12. helmikuuta − Oikeuskansleri Jorma S. Aalto totesi, ettei Mikkelin panttivankidraamassa mukana olleita poliiseja eikä poliisiylijohtaja Olli Urposta vastaan ollut aihetta nostaa syytteitä kuolemantuottamuksesta, mitä surmansa saaneen panttivangin Jukka Häkkisen perhe oli vaatinut.
13. helmikuuta − XV talviolympiakisat alkoivat Kanadan Calgaryssa.
14. helmikuuta – 75-vuotias kenraali Alfredo Stroessner valittiin kahdeksannelle kaudelle Paraguayn presidentiksi.
14. helmikuuta − Itävallan liittokansleri Franz Vranitzky uhkasi erota virastaan, koska hän katsoi presidentti Kurt Waldheimin ympärille nousseen kohun haittaavan hallituksen toimintaa.
14. helmikuuta – Kokoomus kehotti valitsijamiehiään asettumaan Mauno Koiviston tueksi presidentinvaalien ratkaisevalla kierroksella, mikä herätti hämmennystä puolueen kannattajien keskuudessa.
15. helmikuuta − Itävallan presidentti Kurt Waldheim torjui vaatimukset erostaan.
25. helmikuuta – Jääkäriliitto lopetti toimintansa jääkärien Suomeen paluun 70-vuotispäivänä. Kymmenestä elossaolleesta jääkäristä oli viimeisessä kokouksessa läsnä viisi: kenraali Väinö Valve, eversti Bertil Heinrichs, eversti Iivari Kauranen, komentaja Kauko Ikonen ja vänrikki Albin Johansson.
28. helmikuuta – Pohjois-Irakissa alkoi Anfal-kampanja Irakin kurdeja vastaan "Kemikaali-Ali"-lisänimen saaneen Ali Hassan al-Majidin johdolla. Osa Pohjois-Irakista julistettiin kielletyksi alueeksi ja sinne jääneet poistettiin systemaattisesti. Kampanja jatkui syyskuuhun, jonka jälkeen henkiin jääneet kurdit armahdettiin.
29. helmikuuta – Keski-Afrikan entiselle diktaattorille Bokassalle langetettu kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi pakkotyörangaistukseksi.
Maaliskuu
1. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
1. maaliskuuta − Dagens Nyheter kirjoitti, että Ruotsin valtion asetehdas FFV oli yli 20 vuoden ajan myynyt Ruotsin lakien vastaisesti panssarintorjunta-aseita sotaa käyviin maihin. Lehti jatkoi paljastuksia 5. maaliskuuta kertoen, että aseita oli toimitettu mm. Vietnamissa taistelleille australialaisjoukoille 1960-luvulla sekä Israelille ennen vuoden 1973 sotaa.
6. maaliskuuta – Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa. Papeiksi vihittiin 94 naisteologia.
7. maaliskuuta – Brittien SAS-erikoisjoukot ampuivat kolme IRA:n terroristia Gibraltarilla.
10. maaliskuuta − Indonesian parlamentti valitsi presidentti Suharton viidennelle virkakaudelle. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita.
11. maaliskuuta − Itävallassa vietettiin Anschlussin eli Itävallan Natsi-Saksaan liittämisen 50-vuotismuistopäivää.
13. maaliskuuta – Japanissa otettiin käyttöön maailman pisin rautatietunneli, joka yhdistää Honshūn ja Hokkaidōn saaret.
16. maaliskuuta – Kaasuhyökkäys Halabjassa Irakissa kurdeja vastaan tappoi noin 5 000 ihmistä.
16. maaliskuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus päätti äänin 6–2, että poliisit eivät tarvitse kotietsintälupaa tutkiakseen poisheitettyjä jätteitä.
22. maaliskuuta – Tampereella avattiin Suomen suurin katettu kauppakeskus, Koskikeskus. Sen tiloissa aloitti 90 yritystä.
27. maaliskuuta – Israelilainen erikoistuomioistuin tuomitsi ydinteknikko Mordechai Vanunun 18 vuoden vankeuteen maanpetoksesta ja vakoilusta. Vanunu oli paljastanut lokakuussa 1986, että Israelilla on hallussaan ydinaseita.
29. maaliskuuta − Yhdysvaltain Delawaressa vietettiin suomalais-ruotsalaisen siirtolaisasutuksen 350-vuotisjuhlaa.
Huhtikuu
5. huhtikuuta − Ruotsin pääministeri Ingvar Carlsson torjui valtiopäivillä tehdyssä kyselyssä esitetyt syytökset ruotsalaisten poliitikkojen osuudesta laittomiin asekauppoihin.
6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 40 vuotta. Pääjuhla pidettiin Helsingin Finlandia-talossa.
7. huhtikuuta − Kokoomuksen puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen valittiin Alkon hallintoneuvoston jäseneksi vuoden 1989 alusta alkaen.
9. huhtikuuta − Perustuslaillisen Oikeistopuolueen puheenjohtaja Georg C. Ehrnrooth valittiin uudelleen tehtäväänsä. Puolue oli pudonnut eduskunnasta vuoden 1987 vaaleissa.
11. huhtikuuta – Iron Maiden julkaisi levyn Seventh Son of a Seventh Son.
14. huhtikuuta – USS Samuel B. Roberts ajoi miinaan Persianlahdella.
18. huhtikuuta – Operaatio Praying Mantis: Yhdysvaltain laivasto hyökkäsi Iranin öljynporauslauttoja ja laivoja vastaan kostoksi miinaräjähdyksestä.
24. huhtikuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Istuva presidentti Francois Mitterrand ja pääministeri Jacques Chirac selvisivät jatkoon. Äärioikeistolaisen ehdokkaan Jean-Marie Le Penin menestys oli vaalien suurin yllätys.
25. huhtikuuta – John Demjanjuk tuomittiin kuolemaan Israelissa toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista Treblinkan keskitysleirillä. Israelin korkein oikeus kumosi myöhemmin tuomion.
25. huhtikuuta – Kahdeksan ihmistä kuoli ja yli 70 loukkaantui pikajunan suistuttua kiskoilta Tanskassa lähellä Kööpenhaminaa. Onnettomuuden syynä oli junan liian kova vauhti.
26. huhtikuuta – Nowa Hutan terästehtaalla Puolan Krakovassa alkoi maan laajin työselkkaus vuoden 1981 jälkeen. 16 000 lakkoillutta työntekijää vaati tuntuvia palkankorotuksia ja erotettujen ammattiyhdistysaktivistien ottamista takaisin töihin.
28. huhtikuuta – Vihreä Liitto merkittiin puoluerekisteriin, jossa oli nyt kaikkiaan 15 puoluetta.
30. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa.
Toukokuu
5. toukokuuta – Puolan poliisi lopetti yllätyshyökkäyksellä noin 16 000 työntekijän lakon Nowa Hutan terästehtaalla Krakovassa. Kymmeniä lakkolaisia pidätettiin.
6. toukokuuta − Norjalainen kotimaanlennolla ollut matkustajakone törmäsi vuorenseinämään lähellä Brønnøysundia. 36 ihmistä sai surmansa.
8. toukokuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand valittiin toiselle seitsenvuotiselle virkakaudelle.
15. toukokuuta – Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa vetämisen Afganistanista.
16. toukokuuta – USA:n lääkintöhallituksen raportissa rinnastettiin nikotiinin riippuvuusvaikutukset heroiiniin ja kokaiiniin.
23. toukokuuta – Pohjois-Korea kehotti boikotoimaan Soulin olympiakisoja. Vain viisi valtiota – Albania, Kuuba, Etiopia, Seychellit ja Komorit – yhtyi boikottiin. Nicaragua perui ilmoittautumisensa kertoen syyksi sisäiset levottomuutensa.
23. toukokuuta – SKP:n puheenjohtaja Arvo Aalto erosi tehtävästään. Aalto perusteli eroaan puolueen talouskriisillä ja puoluejohdossa esiintyvällä "arvottomalla pelillä". Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jarmo Wahlström.
26. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja hänen puolisonsa Nancy Reagan pysähtyivät kolmeksi päiväksi Helsinkiin matkallaan Moskovaan.
27. toukokuuta − Presidentti Mauno Koivisto valtuutti ulkoministeri Kalevi Sorsan ilmoittamaan virallisesti Suomen halukkuuden liittyä Euroopan neuvoston jäseneksi.
29. toukokuuta − Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov aloittivat viisipäiväisen huippukokouksensa Moskovassa.
Kesäkuu
4. kesäkuuta − Suomen puolustusvoimat järjestivät 70-vuotisjuhlaparaatinsa Hämeenlinnassa.
4. kesäkuuta − Tammisaaressa alkoi kaksipäiväinen punavankileirin muistotapahtuma. Aikanaan "Tammisaaren yliopistoksi" kutsutulla leirillä oli ollut enimmillään lähes 8700 vankia. Pelkästään kesä- ja joulukuun 1918 välisenä aikana siellä oli kuollut lähes 3000 ihmistä.
5. kesäkuuta − Venäjän ortodoksinen kirkko aloitti 1000-vuotisjuhliensa vieton.
9. kesäkuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS ilmoitti, että Krimin tataarien oli sallittu palata kotiseudulleen Krimin niemimaalle. Josif Stalin oli karkottanut tataarit Keski-Aasiaan ja Siperiaan vuonna 1944 syyttäen heitä yhteistyöstä saksalaisten miehittäjien kanssa.
11. kesäkuuta – SKP:n (yhtenäisyys) puheenjohtaja, vähemmistökommunistien kärkihahmo Taisto Sinisalo siirtyi eläkkeelle terveyssyistä. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jouko Kajanoja.
13. kesäkuuta – Neuvostoliiton korkein oikeus palautti huomattavimpiin kommunistipoliitikkoihin kuuluneiden Lev Kamenevin ja Grigori Zinovjevin maineen. Kamenev ja Zinovjev oli vuonna 1936 tuomittu näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan "kansan vihollisina" ja ammuttu Josef Stalinin määräyksestä.
16. kesäkuuta − Viron puoluejohtaja Karl Vaino sai pyytämänsä eron virastaan ja hänen tilalleen valittiin Vaino Väljas.
16. kesäkuuta − Hangon raastuvanoikeus hylkäsi Forcit-räjähdysainetehtaan johtoa vastaan tammikuussa 1987 nostetut syytteet räjähteiden salakuljetuksesta ja laittomasta myynnistä sotaa käyviin maihin, koska näyttöä asiasta ei katsottu olevan riittävästi.
17. kesäkuuta – Näyttelijä Maija-Liisa Marton nimitettiin Teatterikorkeakoulun uudeksi rehtoriksi.
19. kesäkuuta – Keskustapuolueen puoluekokous päätti muuttaa puolueen nimen Suomen Keskustaksi.
20. kesäkuuta – Ympäristöjärjestö Greenpeace paljasti, että Helsingin Länsisatamaan oli tuotu Islannista lähes 200 tonnia valaanlihaa. Järjestön jäsenet kahlitsivat itsensä valaanlihakontteihin vaatien lihaerän tuhoamista. Valaanlihaerä palautettiin Islantiin 6. heinäkuuta.
25. kesäkuuta – Hollanti voitti jalkapallon EM-kultaa 2–0 Münchenissä Neuvostoliittoa vastaan (Gullit 32 min, Van Basten 54 min).
27. kesäkuuta − Tamperelainen Aaltosen kenkätehdas lopetti toimintansa. Viimeisessä tehtaan yksikössä työskennelleet 25 henkilöä menettivät työpaikkansa.
Heinäkuu
1. heinäkuuta − SKP aloitti 70-vuotisjuhliensa vieton Tampereella.
3. heinäkuuta – Yhdysvaltain USS Vincennes ampui alas Iran Airin lennon 655 Airbus A300 -koneen Persianlahdella, 290 ihmistä sai surmansa.
3. heinäkuuta – Toukokuussa Turun vankilasta vapautunut Juha Valjakkala surmasi kolmihenkisen ruotsalaisen perheen.
6. heinäkuuta – Piper Alpha -öljynporauslautta tuhoutui räjähdyksissä Pohjanmerellä, surmansa sai 167 ihmistä.
9. heinäkuuta − Suomen merivoimat järjestivät 70-vuotisjuhliensa kunniaksi laivastoparaatin Helsingin edustalla.
10. heinäkuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että huomattavien kommunistipoliitikkojen Nikolai Buharinin ja Aleksei Rykovin kunnia oli palautettu. Buharin ja Rykov oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu Josif Stalinin käskystä vuonna 1938.
11. heinäkuuta − Nicaragua karkotti Yhdysvaltain Managuan-suurlähettilään syyttäen Yhdysvaltoja sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin. Vastavetona Yhdysvallat karkotti Nicaraguan-suurlähettilään Washingtonista seuraavana päivänä.
17. heinäkuuta – Florence Griffith-Joyner juoksi uuden naisten 100 metrin maailmanennätyksen 10,49.
18. heinäkuuta − Maailman tunnetuimpiin mielipidevankeihin kuulunut eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija Nelson Mandela täytti 70 vuotta. Etelä-Afrikan hallitus kielsi kaiken juhlinnan. Mandela oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen vuonna 1962.
20. heinäkuuta − Angola, Etelä-Afrikka ja Kuuba pääsivät alustavaan sopimukseen Angolan sisällissodan lopettamisesta.
23. heinäkuuta − Burman johtaja Ne Win ilmoitti eroavansa virastaan terveyssyistä.
Elokuu
3. elokuuta – Neuvostoliitto armahti länsisaksalaisen opiskelijan Mathias Rustin, joka oli toukokuussa 1987 lentänyt pienkoneella Moskovan Punaiselle torille. Rust oli ehtinyt kärsiä työleirituomiostaan vajaan vuoden.
8. elokuuta – 8-8-88-kansannousu Burmassa.
9. elokuuta – Wayne Gretzky siirtyi Edmonton Oilersista Los Angeles Kingsiin.
10. elokuuta – Viron kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Rahva Hääl julkaisi vuonna 1939 solmitun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan ensimmäisenä lehtenä Neuvostoliitossa.
11. elokuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen naiskirkkoherra vihittiin virkaansa. Sirkka-Liisa Enqvist valittiin Lemlandin ja Lumparlandin yhteisen seurakunnan kirkkoherraksi.
13. elokuuta – Ulkoministeri P.W. Botha sanoi Etelä-Afrikan pystyvän valmistamaan ydinaseita, mutta ei kertonut, oliko niitä jo rakennettu.
17. elokuuta – Pakistanin presidentti Mohammad Zia ul-Haq ja USA:n lähettiläs Arnold Raphel kuolivat lento-onnettomuudessa, jossa sai surmansa kaikkiaan 29 ihmistä. Väliaikaiseksi presidentiksi valittu Ghulam Ishaq Khan julisti onnettomuuden vuoksi Pakistaniin hätätilan.
20. elokuuta – Iranin-Irakin sota: Iranin ja Irakin välinen aselepo.
27. elokuuta – SKP:n puheenjohtaja Jarmo Wahlström sanoi puolueen kärsineen 35 miljoonan markan tappiot kevään ja kesän taloussotkuissa. Puolueen edellinen johto oli sijoittanut puolueen varoja huonoiksi sijoituskohteiksi osoittautuneisiin yhtiöihin.
28. elokuuta – Italialainen lentokone syöksyi lentonäytöstä seuranneen yleisön joukkoon Ramsteinissa Länsi-Saksassa, jolloin 46 ihmistä kuoli ja yli 300 loukkaantui. Kone törmäsi kahteen muuhun lentokoneeseen ennen putoamistaan maahan.
28. elokuuta – Suomalainen koelentäjä sai surmansa hänen lentokoneensa pudottua maahan belgialaisella sotilaslentokentällä kesken lentonäytöksen.
Syyskuu
6. syyskuuta – Suomen postilaitos täytti 350 vuotta.
6. syyskuuta – Metallica julkaisi ...And Justice for All - albumin.
14. syyskuuta – Yhdistyneet Kansakunnat pelastui loppusyksyllä uhanneelta vararikolta, kun Yhdysvallat ilmoitti suorittavansa järjestölle maksamatta olleet jäsenmaksunsa.
14. syyskuuta − Oppositio syytti hallitusta väärien tietojen antamisesta Verotus kevenee -tiedotteessa. Laskelmat olivat osoittaneet monen veronmaksajan kohdalla päinvastaista.
15. syyskuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1994 talvikisat Norjan Lillehammerille.
17. syyskuuta – Kesäolympialaisten avajaiset Soulissa Etelä-Koreassa. Kisoihin osallistui ennätykselliset 160 maata ja yli 13 600 urheilijaa ja valmentajaa.
19. syyskuuta − Neuvostoliiton ulkoministeriö ilmoitti ruotsalaisen diplomaatin Raoul Wallenbergin kuolleen sydänkohtaukseen Lubjankan vankilassa Moskovassa vuonna 1947. Wallenberg oli kadonnut jäätyään neuvostosotilaiden vangiksi Budapestissa tammikuussa 1945 ja huhuja hänen elossa olostaan oli liikkunut vuosikymmenien ajan.
26. syyskuuta – The Legend of Zelda II: Adventure of Link -peli julkaistiin.
26. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja Pirjo Ala-Kapee nimitettiin Vantaan kaupunginjohtajaksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Tarja Kautto.
28. syyskuuta – Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama saapui kolmipäiväiselle yksityisluonteiselle vierailulle Suomeen. Kiina esitti vastalauseensa vierailun johdosta.
29. syyskuuta – NASA:n ensimmäinen avaruussukkulalento Challengerin onnettomuuden jälkeen.
30. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Andrei Gromyko siirtyi eläkkeelle. Puoluejohtaja Mihail Gorbatšov otti nyt hoitaakseen myös presidentin viran.
Lokakuu
7. lokakuuta − Vihreä Liitto hyväksyttiin Euroopan vihreiden jäsenjärjestöksi.
11. lokakuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto aloittivat kuusipäiväisen valtiovierailun Kiinassa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen valtionpäämiehen Kiinaan tekemä vierailu.
15.–16. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Kolmen suurimman puolueen kannatus säilyi jokseenkin ennallaan, suurimmat häviäjät olivat SKDL ja SMP. Eniten huomiota herätti, että lähes kolmasosa äänioikeutetuista jätti äänestämättä.
21. lokakuuta – Filippiinien entinen presidentti Ferdinand Marcos ja hänen puolisonsa Imelda Marcos asetettiin Yhdysvalloissa syytteeseen kiristyksestä, satojen miljoonien dollarien kavalluksista ja salaliitosta Corazon Aquinoa vastaan.
26. lokakuuta – Suomi valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaksivuotiskaudeksi 1989–1990.
26. lokakuuta − Sambian presidentti Kenneth Kaunda valittiin kuudennelle virkakaudelle vaalien ainoana ehdokkaana.
28. lokakuuta – Poliisi ja mielenosoittajat ottivat rajusti yhteen Prahassa Tšekkoslovakian itsenäisyyden 70-vuotispäivänä.
29. lokakuuta – Sega Mega Drive -pelikonsoli julkaistiin Japanissa.
30. lokakuuta – Puolan hallitus päätti sulkea Solidaarisuus-ammattiliiton tukikohdan, Gdanskin Lenin-telakan, "taloudellisten vaikeuksien vuoksi". Telakalla työskenteli yli 10 000 henkilöä ja sillä oli 11 laivatilausta.
Marraskuu
2. marraskuuta – "Morrisin mato" levisi Internetissä sendmail-ohjelman tietoturva-aukon avulla.
8. marraskuuta – George H. W. Bush voitti Michael Dukakisin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
9. marraskuuta – Sekä Länsi- että Itä-Saksassa muistettiin monin tapahtumin ns. kristalliyötä, josta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kristalliyö merkitsi aikanaan natsien juutalaisvainojen alkamista.
14. marraskuuta − Kolme matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä sai surmansa lentoyhtiö Wasawingsin 15-paikkaisen matkustajakoneen pudottua maahan sen ollessa laskeutumassa Rengonharjun kentälle Ilmajoella. Yksi loukkaantuneista matkustajista menehtyi myöhemmin sairaalassa. Onnettomuus oli Suomen siviili-ilmailun kolmanneksi tuhoisin Koivulahden (1961) ja Maarianhaminan (1963) lentoturmien jälkeen.
15. marraskuuta – Neuvostoliiton avaruussukkula Buran laukaistiin miehittämättömälle lennolle Energija-kantoraketilla.
15. marraskuuta – Palestiinan parlamentti julisti Palestiinan valtion perustetuksi Algerissa.
16. marraskuuta – Viron sosialistisen neuvostotasavallan korkein neuvosto julisti Viron suvereeniksi (Viro itsenäistyi uudelleen 20. elokuuta 1991).
16. marraskuuta – Pakistanin kansanpuolueen PPP:n johtaja, 1970-luvulla pääministerinä toimineen Zulfikar Ali Bhutton tytär Benazir Bhutto valittiin vapaissa vaaleissa Pakistanin pääministeriksi. PPP:stä tuli Pakistanin suurin puolue sen saadessa 92 paikkaa parlamentin 215:sta täytetystä paikasta.
17. marraskuuta – Alankomaat liittyi toisena maana Internetiin.
17. marraskuuta – Yhtyneet Kuvalehdet osti tamperelaisen Urpo Lahtisen perustaman ja johtaman Lehtimiehet-yhtymän 100 miljoonalla markalla. Kauppaan kuului noin 20 lehden (mm. Alibi, Hymy, Nykyposti, Tekniikan Maailma ja Suosikki) julkaisuoikeudet ja sen myötä Yhtyneistä Kuvalehdistä tuli Suomen suurin aikakauslehtien julkaisija.
18. marraskuuta – Walt Disneyn luoma satuhahmo Mikki Hiiri täytti 60 vuotta.
18. marraskuuta – Aikanaan maailman suosituin animaatioelokuva Maa aikojen alussa sai ensi-iltansa.
22. marraskuuta – Palmdalessa Kaliforniassa esiteltiin B-2-häivepommittajan prototyyppi.
22. marraskuuta – Pääministeri Harri Holkeri matkusti viralliselle vierailulle Länsi-Saksaan.
28. marraskuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat mäkihyppääjä Matti Nykäsen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Nykänen oli voittanut äänestyksen myös vuonna 1985.
30. marraskuuta – Yleisradion toimittajat aloittivat lakon, jonka syynä olivat palkkaerimielisyydet. Lakko hiljensi Yleisradion radio- ja TV-ohjelmat kolmeksi viikoksi.
Joulukuu
1. joulukuuta − Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi maalle uuden perustuslain, joka korvasi vuodelta 1977 olleen vanhan lain.
7. joulukuuta – Armeniassa 6,9 richterin maanjäristys surmasi 25 000 ihmistä, 15 000 loukkaantui ja 400 000 jäi kodittomiksi.
7. joulukuuta – Mihail Gorbatšov ilmoitti 500 000 miehen vähennyksestä neuvostoarmeijassa.
9. joulukuuta − Kansallinen Kokoomus täytti 70 vuotta.
10. joulukuuta – YK:n pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar otti Oslossa vastaan YK:n rauhanturvajoukoille myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon.
11. joulukuuta – Nokian johtaja Kari Kairamo ampui itsensä.
13. joulukuuta − Nokian uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin yhtiön toimitusjohtaja, vuorineuvos Simo Vuorilehto, joka jatkoi toistaiseksi myös entisessä tehtävässään.
13. joulukuuta − Panimoyritys Hartwall osti lahtelaisen Mallasjuoma Oy:n. Kaupan tuloksena Hartwallista tuli Pohjoismaiden kolmanneksi suurin panimoalan yritys tanskalaisen Carlsbergin ja ruotsalaisen Prippsin jälkeen.
14. joulukuuta – Ruotsin poliisi pidätti Christer Petterssonin epäiltynä pääministeri Olof Palmen murhasta. Pettersson vangittiin kaksi päivää myöhemmin.
21. joulukuuta – Lockerbien pommi-isku: Pan Amin lento 103 räjähti Lockerbien yllä Skotlannissa, 259 ihmistä sai koneessa surmansa ja 11 maassa. Libyaa pidetään yleisesti iskuun syyllisenä.
23. joulukuuta – Etelä-Afrikan, Angolan ja Kuuban edustajat allekirjoittivat New Yorkissa sopimuksen Namibian itsenäistymisestä. Sopimuksen toimeenpanon oli tarkoitus alkaa huhtikuun alussa 1989. Angolassa toiminutta MPLA-vapautusliikettä tukenut Kuuba lupasi samalla kotiuttaa Angolassa olleet noin 50 000 sotilastaan.
28. joulukuuta − Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen voitti kilpailun Kajaaniin sijoitettavasta presidentti Urho Kekkosen muistomerkistä ehdotuksellaan Suuri aika.
Elävä arkisto 1988
http://yle.fi/haku/default_fi.jsp?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1981&sa=L%C3%B6yd%C3%A4&g1_1.qry=El%C3%A4v%C3%A4+arkisto+1988
Videohaku 1988
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbm=vid&q=1987&oq=1987&aq=f&aqi=g2&aql=&gs_sm=s&gs_
upl=4458l7456l0l2l2l0l0l0l0l303l498l0.1.0.1#hl=fi&ds=yt&pq=1987&xhr=t&q=1988&cp=4&pf=p&sclient=psy&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbm=vid&source=hp&aq=0&aqi=&aql=&oq=1988&pbx=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.&fp=c1a71cb32aefc884&biw=1600&bih=760
Mitä, missä, milloin 1989
Mitä. Missä, milloin 1990
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti