sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Vuosi 1975 – simputusvaalit ja hätätilahallitus












Äänestysprosentti oli ETYK-syksyn hajotusvaaleissa vain 74, edellisessä vuoden 1972 hajotusvaaleissa se oli ollut vielä 81. Kansa oli kyllästynyt kovapintaiseen politiikan tekemiseen. Jos Kekkonen pyrki eduskunnan hajotuksella selkeyttämään puolueiden voimasuhteita, hän epäonnistui. Jos tarkoitus oli pudottaa Vennamo lopultakin polvilleen, hän onnistui. SMP:n äänimäärä väheni melkein 140 000:lla. Kristilliset olivat vaaliliitossa SMP:n kanssa ja se suosi heitä häikäisevästi: he saivat ääniä suunnilleen saman verran kuin vennamolaiset, mutta 9 paikkaa. SMP sai tyytyä kahteen. Vennamoa vastaan kapinoineet SKYP:läiset eivät menestyneet paljon emopuoluetta paremmin. He saivat kokoon ääniä vain puolet SMP:n tuloksesta ja yhden paikan. SKDL ja keskustapuolue saivat nyt takaisin osan niistä äänistä, jotka ne olivat menettäneet SMP:lle vuosikymmenen alussa. SDP polki paikallaan ja kokoomus jatkoi tasaista nousuaan.
Hallitusasemat olivat vaalien jälkeen yhtä vaikeat kuin niitä ennen. Lähes kaikissa enemmistövaihtoehdoissa törmättiin keskustapuolueen ja SDP:n perusristiriitaan, joka oli lamauttanut Sorsan hallituksen keväällä. Kaksi kuukautta kestäneiden sekavien hallitusneuvottelujen jälkeen Kekkonen kruunasi Suomen sisäpolitiikan hullun vuoden. Hän komensi puoluejohtajat presidentinlinnaan ja luennoi heille hallituspolitiikasta kuin rehtori alakoululaisille. Presidentti ilmoitti, että puolueet muodostavat nyt hallituksen, tahtoivatpa ne sitä tai eivät. Ne eivät tahtoneet, mutta muodostivat. Pääministeriksi tuli keskustapuolueen harmaa taustahahmo Martti Miettunen. Hallituksessa olivat mukana kolme suurta kansanrintamapuoluetta, ruotsalaiset ja liberaalit. Kokoomus ja keskustan sirpalepuolueet jäivät edelleen oppositioon. Ongelma oli vain siinä, että väkisin synnytetty hallitus ei ollut sisäisesti työkykyinen.

Tammikuu
1. tammikuuta – Watergate-skandaali: entinen USA:n oikeusministeri John N. Mitchell sekä Valkoisen talon avustajat H. R. Haldeman ja John D. Ehrlichman havaittiin syyllisiksi ja tuomittiin 21. helmikuuta 30 kuukaudeksi – 8 vuodeksi vankilaan.
1. tammikuuta – Anjalan ja Sippolan kunnat yhdistettiin uudeksi Anjalankosken kauppalaksi. Jepuan ja Munsalan kunnat sekä Uudenkaarlepyyn mlk liitettiin Uudenkaarlepyyn kaupunkiin.
1. tammikuuta − Kuritushuonerangaistus poistettiin lainmuutoksella Suomen rangaistusjärjestelmästä.
1. tammikuuta − Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) aloitti toimintansa.
5. tammikuuta – Rahtilaiva Lake Illawarra törmäsi Tasman-siltaan Tasmaniassa Australiassa. 12 ihmistä sai surmansa.
7. tammikuuta – OPEC päätti nostaa raaka-öljyn hintaa 10 %.
18. tammikuuta - Kyproksella aloitettiin kyproksenturkkilaisten pakolaisten kuljettaminen Turkkiin.
19. tammikuuta – Ensi- ja turvakotien liitto vietti 30-vuotisjuhliaan. Suomessa oli toiminnassa kahdeksan ensikotia.
20. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Pentti Pekkarinen menehtyi auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Hänen seuraajakseen nimitettiin kansanedustaja Reino Karpola ja uudeksi kansanedustajaksi tuli Toivo Yläjärvi.
20. tammikuuta − Hannu Salama sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Siinä näkijä missä tekijä.
25. tammikuuta − Bangladeshin parlamentti hyväksyi maalle uuden perustuslain, jonka nojalla maa siirtyi yksipuoluejärjestelmään. Pääministeri, šeikki Mujibur Rahman ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä ja kielsi poliittiset puolueet.
30. tammikuuta – Ruotsin Keskustapuolueen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin ehdotti Nobelin rauhanpalkinnon myöntämistä presidentti Urho Kekkoselle.

Helmikuu
4. helmikuuta – V.J. Sukselainen, Veikko Helle ja Olavi Lähteenmäki valittiin uudelleen eduskunnan puhemiehiksi.
7. helmikuuta – Helsingin uusi messukeskus vihittiin käyttöön Pasilassa. Samalla avattiin Vene 75 -näyttely, jossa oli esillä yli 400 venettä.
9. helmikuuta – Neuvostoliiton Sojuz 17 palasi maahan.
10. helmikuuta − Riihimäen ja Seinäjoen välisen rataosan sähköistys valmistui.
11. helmikuuta – Margaret Thatcherista tuli Britannian konservatiivipuolueen ensimmäinen naisjohtaja. Hän johti konservatiivit voittoon vuoden 1979 vaalissa, toimi pääministerinä 11 vuotta ja luopui puolueen johdosta marraskuussa 1990.
23. helmikuuta – Norjan Lillehammerissa kuoli 27 ihmistä junaonnettomuudessa.
28. helmikuuta – Onnettomuus Lontoon metron Moorgate-asemalla surmasi 43 ihmistä.

Maaliskuu
4. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II löi Charlie Chaplinin ritariksi. Hänen aateloimistaan lykättiin kahdellakymmenellä vuodella, koska Britannian ulkoministeriön raportissa vuodelta 1956 häntä epäiltiin kommunistisympatioista ja koska hän oli mennyt kahdesti naimisiin 16-vuotiaan kanssa.
4. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kastoi vastavalmistuneen Suomen suurimman jäänmurtajan kaimakseen. Urho-jäänmurtajan teho on 22 000 hevosvoimaa.
4. maaliskuuta – Etiopian sotilashallitus Derg aloitti radikaalin maauudistuksen, joka kansallisti kaiken maan, lakkautti maaorjuuden ja asetti talonpojat vastuuseen järjestelmän toteuttamisesta. Kukaan ei saanut omistaa yli kymmentä hehtaaria maata tai palkata maatyöläisiä.
6. maaliskuuta – Algerin sopimus: Iran ja Irak sopivat rajariitansa. Irak menetti yksinoikeutensa Shatt al-Arabin hallintaan ja joutui luopumaan vaatimuksestaan Iranin Khuzestaniin.
10. maaliskuuta – Vietnamin sota: Pohjois-Vietnamin joukot hyökkäsivät Ban Me Thoutiin tavoitteenaan valloittaa Saigon.
12. maaliskuuta – Presidentti Kekkonen saapui Neuvostoliittoon kolmipäiväiselle vierailulle, jonka aikana hän neuvotteli NL:n johdon kanssa mm. kesäksi 1975 suunnitellusta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösvaiheesta.
15. maaliskuuta – Brasiliassa Estado da Guanabara liittyi Rio de Janeiron osavaltioon.
15. maaliskuuta – Neste Oy:n säiliöalus Enskeri lähti Sköldvikin öljysatamasta kohti Atlanttia. Laivan lastina oli 690 arsenikkipitoista myrkkyä sisältänyttä tynnyriä, jotka oli tarkoitus upottaa mereen Afrikan rannikolla lähellä Päiväntasaajaa. Aikomus herätti vastalauseiden myrskyn.
17. maaliskuuta – Breznev ehdottaa ETYKin järjestämistä kesällä Helsingissä.
21. maaliskuuta – Etiopian sotilashallitus Derg lakkautti kuninkaalliset arvonimet ja ehdotti monarkian kumoamista.
22. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Tukholmassa.
25. maaliskuuta – Oma veljenpoika ampui Saudi-Arabian kuningas Faisalin.
27. maaliskuuta – Valtioneuvosto asettaa toisen parlamentaarisen puolutuskomitean.

Huhtikuu
3. huhtikuuta – Bobby Fischer kieltäytyi pelaamasta shakkia Anatoli Karpovin kanssa, joten hän menetti mestaruustittelinsä.
5. huhtikuuta – Kekkonen julkaisee hallitusta arvostelevan muistion.
12. huhtikuuta – Yhdysvallat sulki suurlähetystönsä Phnom Penhissä ja evakuoi kansalaisensa Kamputseasta.
15. huhtikuuta – Säiliöalus Enskerin myrkkylasti tuotiin Naantaliin.
17. huhtikuuta – Pol Pot teki Kamputseasta "Kamputsean demokraattisen tasavallan" ja ryhtyi sen pääministeriksi (1975–1979).
20. huhtikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen torjui huhut puolueensa sisäisestä presidenttikilpailusta. Virolainen sanoi presidenttikeskustelun olevan ennenaikaista niin kauan kuin Urho Kekkonen on käytettävissä tasavallan presidenttinä.
23. huhtikuuta – SDP pyysi pääministeri Kalevi Sorsan johdolla presidentti Urho Kekkosta ehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin. Kekkonen suostui.
25. huhtikuuta − Kuusi länsisaksalaisen Punaisen armeijakunnan (RAF) jäsentä valtasi Länsi-Saksan Tukholman-suurlähetystön ja otti 12 lähetystön henkilökuntaan kuuluvaa panttivangeiksi. Kaappaajat vaativat 26 toverinsa vapauttamista länsisaksalaisista vankiloista, mihin Länsi-Saksan hallitus ei suostunut. Kaappausdraama kesti 12 tuntia ja päättyi lähetystössä sattuneeseen pommin räjähdykseen. Kaksi panttivankia ja yksi kaappaaja saivat surmansa ja yli 20 ihmistä loukkaantui. Yksi kaappaaja kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin. 30. huhtikuuta – Vietnamin sota päättyi kommunistien vallattua Saigonin ja Etelä-Vietnamin antauduttua ehdoitta. Saigonin nimi muutettiin Ho Chi Minhin kaupungiksi.

Toukokuu
1. toukokuuta – Rafael Paasio ilmoitti SDP:n vappujuhlassa Tampereella jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden.
3. toukokuuta – Yhdysvaltalainen Newsweek-lehti kirjoitti, että Kamputseassa on teloitettu tuhansia ihmisiä.
7. toukokuuta – Professori Veli Merikoski esitti julkisuudessa huolestumisensa siitä, että politiikka on syrjäyttämässä virkanimityksissä kokemuksen ja pätevyyden. Presidentti Urho Kekkonen lähetti seuraavana päivänä Merikoskelle kuuluisaksi tulleen "saatanan tunarit" -myllykirjeensä, jossa hän moitti Merikoskea Kymen läänin uuden maaherran nimityksen vaikeuttamisesta.
10. toukokuuta − Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n julkaisema iltapäivälehti Iltaset ilmestyi viimeisen kerran.
12. toukokuuta – Kamputsean laivasto valtasi yhdysvaltalaisen kauppalaivan SS Mayaguezin kansainvälisillä vesillä.
13. toukokuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung Hee kielsi miltei kaiken oppositiotoiminnan maassa.
15. toukokuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki valtasi kauppalaiva Mayaguezin; operaatiossa kuoli 38 ihmistä.
16. toukokuuta – Intia liitti itseensä Sikkimin.
16. toukokuuta – Japanilaisesta Junko Tabeista tuli ensimmäinen Mount Everestin huipun saavuttanut nainen.
16. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Kokoomuksen kansanedustajan Erkki Huurtamon Kymen läänin uudeksi maaherraksi heinäkuun alusta lukien.
29. toukokuuta – 15 Länsi-Afrikan maata solmi Lagosin sopimuksen, joka loi Länsi-Afrikan talousyhteisön.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen vihki käyttöön suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen Espoon Hanasaaressa. Vihkiäisiin osallistui myös Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.
4. kesäkuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa jätti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle. Suomen toiseksi pitkäikäisimmäksi noussut hallitus hajosi sisäisiin kiistoihinsa.
4. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit pidettäviksi syyskuussa 1975.
5. kesäkuuta – Suezin kanava avattiin ensimmäisen kerran Kuuden päivän sodan jälkeen.
6. kesäkuuta – SDP piti puoluekokouksensa Jyväskylässä. Puolueen puheenjohtajaksi tuli puoluesihteeri, pääministeri Kalevi Sorsa, varapuheenjohtajiksi Veikko Helle ja Pirkko Työläjärvi sekä puoluesihteeriksi Ulf Sundqvist.
11. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi Oy Veikkaus Ab:n osake-enemmistön oston valtiolle.
12. kesäkuuta – Kreikka anoi Euroopan talousyhteisön EEC:n jäsenyyttä.
13. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keijo Liinamaan johtaman virkamieshallituksen.
13. kesäkuuta – Tasavallan presidentti vahvisti tieliikennelain muutoksen, jonka nojalla turvavyön käyttö tuli pakolliseksi henkilöauton kuljettajalle ja etuistuimella matkustavalle. Samoin moottoripyörän kuljettajat ja matkustajat velvoitettiin käyttämään suojakypärää. Lainmuutos tuli voimaan heinäkuun alussa.
15. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi presidentti Urho Kekkosen ehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin.
25. kesäkuuta – Portugalin siirtomaana lähes 500 vuotta ollut Mosambik itsenäistyi. Vapautusrintama FRELIMOn johtaja Samora Machel tuli maan ensimmäiseksi presidentiksi.

Heinäkuu
3. heinäkuuta – Työtuomioistuin totesi Simo Juntusen erottamisen Demarin palveluksesta joulukuussa 1974 laittomaksi ja tuomitsi lehden kustannusyhtiön Kansanvallan maksamaan Juntuselle 7 000 markan vahingonkorvauksen. Erottamisen perusteita oli yleisesti pidetty väärinä ja toimittajan sananvapautta loukkaavina. Juntunen siirtyi Suomen Kuvalehden pakinoitsijaksi.
5. heinäkuuta – Kap Verde itsenäistyi Portugalista.
6. heinäkuuta – Komorit julistautui itsenäiseksi Ranskasta.
12. heinäkuuta – São Tomé ja Príncipe julistautui itsenäiseksi.
15. heinäkuuta – Apollo- ja Sojuz-avaruusalukset lähtivät avaruuteen telakointia varten.
17. heinäkuuta – Apollo- ja Sojuz-avaruusalukset telakoituivat kiertoradalla. Telakointi oli ensimmäinen kahden eri valtion avaruusalusten välinen.
19. heinäkuuta – Miss Suomi Anne Pohtamo valittiin San Salvadorissa Miss Universumiksi.
25. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Suomen ETYK-valtuuskunnan, johon tulivat pääministeri Keijo Liinamaa, ulkoministeri Olavi J. Mattila sekä suurimpien puolueiden puheenjohtajat. Keskustapuolue valitsi edustajakseen kuitenkin ETYK-prosessissa aktiivisesti mukana olleen tohtori Ahti Karjalaisen.
31. heinäkuuta – Yhdysvaltain kuljetusalan ammattiliiton puheenjohtaja Jimmy Hoffa ilmoitettiin kadonneeksi Detroitissa.

Elokuu
1. elokuuta – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirjan allekirjoitus Helsingissä.
11. elokuuta – Portugalin Timorin kuvernööri Mário Lemos Pires pakeni pääkaupungista Dilistä vallankumouksen ja sisällissodan vuoksi.
20. elokuuta – NASA laukaisi Viking 1 -luotaimen Marsiin.
23. elokuuta − Kreikkalainen tuomioistuin tuomitsi vuonna 1967 vallan kaapanneen entisen presidentin Georgios Papadopoulosin ja kaksi hänen läheistä avustajaansa maanpetoksesta kuolemaan. Kreikan hallitus muutti tuomiot elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi 25. elokuuta.
25. elokuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle 500 markan setelin ja 10 markan arvoisen presidentti Urho Kekkosen 75-vuotisjuhlarahan.
28. elokuuta − Sanoma Oy päätti lopettaa Viikkosanomat-viikkolehtensä julkaisemisen vuoden 1975 lopussa taloudellisista syistä.

Syyskuu
3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 75 vuotta.
5. syyskuuta – Kalifornian Sacramentossa kulttijohtaja Charles Mansonin seuraaja Lynette "Squeaky" Fromme yritti murhata Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordin.
12. syyskuuta − Suomen sanomalehdistö vietti 200-vuotisjuhliaan. Ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Antti Lizeliuksen julkaisemien Suomenkielisten Tieto-Sanomien näytenumero ilmestyi syyskuun alussa 1775.
16. syyskuuta − Papua-Uusi-Guinea itsenäistyi.
18. syyskuuta – Espanjalainen sotilastuomioistuin tuomitsi viisi vasemmistolaista kuolemaan erään poliisin murhasta. Tuomiot pantiin täytäntöön 27. syyskuuta ja ne nostattivat ulkomailla vastalauseiden myrskyn.
20. syyskuuta – Malesian kuninkaan Tuanku Al-Mutassimu Billahi Muhibbudin Sultan Abdul Halim Al-Muadzam Shah ibni Almarhum Sultan Badlishahin toimikausi päättyi. Hänen seuraajakseen tuli Kelantanin sulttaani Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra. 21.−22. syyskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit.
22. syyskuuta – Presidentti Ford selvisi toisesta murhayrityksestä.
23. syyskuuta − Kolme teollisuusliittoa, Suomen Teollisuusliitto, Metsäteollisuuden Keskusliitto ja Teollisuudenharjoittajain Liitto, yhdistyivät Helsingissä uudeksi Teollisuuden Keskusliitoksi, jonka toimitusjohtajaksi valittiin Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja Timo Laatunen. Laatusen seuraajaksi STK:n toimitusjohtajana tuli Pentti Somerto.
24. syyskuuta − Kaakkois-Aasian puolustusliitto SEATO päätti lopettaa toimintansa kahden vuoden kuluessa.
25. syyskuuta – Norjan pääministeri Trygve Bratteli ilmoitti luopuvansa tehtävistään vuoden 1976 alussa.
27. syyskuuta – OPEC korottaa öljyn hintaa 10 %.
29. syyskuuta – Suomi tuomitsi Espanjassa toimeenpannut teloitukset ja kutsui Espanjan-suurlähettiläänsä Heikki Hannikaisen kotiin.

Lokakuu
1. lokakuuta − Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen V. J. Sukselainen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Anna-Liisa Linkola, josta tuli ensimmäinen nainen eduskunnan puhemiehistössä.
2. lokakuuta − Japanin keisari Hirohito aloitti ensimmäisen valtiovierailunsa Yhdysvalloissa ja tapasi presidentti Gerald Fordin.
5. lokakuuta − SDP:n taloudenhoitaja Pentti Ketola ja kaksi hänen apulaistaan jäivät kiinni Arlandan lentokentällä yrittäessään salakuljettaa Ruotsin ja Länsi-Saksan ammattiyhdistysliikkeiltä Metalliliiton vaaleihin vaalitueksi saatua valuuttaa Suomeen. Julkisuudessa liikkui huhuja Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n osuudesta varojen hankintaan, minkä SDP kiisti.
7. lokakuuta − Neuvostoliitto ja Itä-Saksa solmivat uuden ystävyys- ja avunantosopimuksen. Sopimuksesta oli poistettu kaikki viittaukset Saksojen jälleenyhdistymiseen.
10. lokakuuta – Papua-Uusi-Guinea hyväksyttiin YK:n 142. jäsenvaltioksi.
10. lokakuuta − Hovioikeudenneuvos Ritva Hyöky nimitettiin Vaasan hovioikeuden presidentiksi. Hän oli Suomen ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä.[7]
13. lokakuuta − Sosialistinen Työväenpuolue irtisanoi kaikki työntekijänsä talousvaikeuksien vuoksi. Puolue, jonka jäsenistä suuri osa oli entisen TPSL:n kannattajia, ei ollut saanut eduskuntavaaleissa yhtäkään kansanedustajaa.
16. lokakuuta – Indonesian joukot tappoivat viisi australialaista toimittajaa Balibossa Timorissa.
29. lokakuuta − Suomi ja Yhdysvallat sopivat Asla-stipendiaattijärjestelmän muuttamisesta pysyväksi.
30. lokakuuta – Prinssi Juan Carlosista tuli Espanjan kuningas diktaattori Francisco Francon luovuttua johtajuudesta terveyssyistä.
31. lokakuuta – Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi Teiniliiton tileissä runsaasti epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä. Liitto oli mm. ilmoittanut jäsenmääräkseen 100 000, kun todellinen luku oli ollut noin 12 600. Teiniliittoa vaadittiin palauttamaan saamansa valtionapu.

Marraskuu
6. marraskuuta – 300 000 aseistamatonta marokkolaista kokoontui Tarfajaan odottamaan kuningas Hassan II:n käskyä marssia Länsi-Saharaan.
7. marraskuuta – Kuusi nuorta, joista kaksi saksalaista, kuoli kahden auton yhteentörmäyksessä Pälkäneellä.
10. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätös 3379: Äänin 72–35 (32 tyhjää) sionismi rinnastettiin rasismiin. Päätös peruttiin vuonna 1991.
11. marraskuuta – Angola itsenäistyi Portugalista. Verinen sisällissota kolmen ryhmittymän kesken alkoi.
11. marraskuuta – Australian kenraalikuvernööri Sir John Kerr erotti pääministeri Gough Whitlamin, mikä johti sisäpoliittiseen kriisiin.
12. marraskuuta − Komorit hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
14. marraskuuta – Espanja hylkäsi Länsi-Saharan. Madridin sopimuksessa Marokko sai 2/3 Saharasta ja Mauritania kolmanneksen. Espanjan armeija lähti Länsi-Saharasta ja helmikuussa 1976 Polisario-rintama julisti Saharan demokraattisen arabitasavallan.
16. marraskuuta – Etelä-Afrikasta siirtyi palkkasotureita Angolaan FNLA:n ja UNITA:n tueksi.
21. marraskuuta – Sievin junaturma: erikoispikajuna Polaria suistui raiteilta Sievin ratapihalla. 44 loukkaantui.
22. marraskuuta – Juan Carlos julistettiin Espanjan kuninkaaksi Francon kuoleman jälkeen.
25. marraskuuta – Surinam itsenäistyi Alankomaista.
27. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti puoluejohtajille ankaransävyisen puhuttelun poliittisen hallituksen aikaansaamiseksi vedoten "kansalliseen hätätilaan" eli ennätykselliseen työttömyyteen.
28. marraskuuta – Portugalin Timor julistautui itsenäiseksi Itä-Timorina. Ensimmäiseksi presidentiksi Francisco Xavier do Amaral.
29. marraskuuta – Bill Gates käytti nimeä "Micro-soft" kirjeessään Paul Allenille. Microsoftista tuli rekisteröity tavaramerkki 26. marraskuuta 1976.
30. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kokoon "runnomansa" Martti Miettusen hallituksen, jota alettiin kutsua "hätätilahallitukseksi".

Joulukuu
1. joulukuuta − Länsiafrikkalainen Dahomeyn valtio otti uudeksi nimekseen Beninin kansantasavalta.
1. joulukuuta − Eduskunnan puhemiehistöön tuli muutoksia Miettusen hallituksen nimittämisen vuoksi. Ensimmäinen varapuhemies Veikko Helle valittiin puhemieheksi ja hänen tilalleen tuli Johannes Virolainen.
4. joulukuuta – Israelilainen Yuval Yaron voitti kolmannen kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun.
5. joulukuuta − Agronomi Heikki Haavisto valittiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) puheenjohtajaksi Veikko Ihamuotilan jäätyä eläkkeelle.
7. joulukuuta – Indonesian joukot valtasivat Itä-Timorin.
10. joulukuuta – Jelena Bonner vastaanotti Oslossa hänen miehelleen, ydinfyysikko Andrei Saharoville myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon. Bonner esitti puheessaan voimakkaan vetoomuksen mielipidevankien vapauttamiseksi kaikkialla maailmassa.
10. joulukuuta − Teiniliitto kieltäytyi maksamasta takaisin pääosaa saamastaan valtionavusta.
12. joulukuuta − Eduskunnan pankkivaltuusmiehet esittivät yhden pennin kolikon poistamista käytöstä.
12. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat ampumahiihtäjä Heikki Ikolan vuoden parhaaksi urheilijaksi.
15. joulukuuta – Suomessa oli voimakas myrsky. Valassaarilla mitattiin 10 minuutin keskituuleksi 31 m/s. Myrsky vaurioitti mm. rakennusten kattoja eri puolilla maata.
15. joulukuuta − Länsi-Saksan entisen liittokanslerin Willy Brandtin entinen neuvonantaja Günter Guillaume tuomittiin 13 vuodeksi ja hänen vaimonsa Cristel Guillaume kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen vakoilusta Itä-Saksan hyväksi.
17.–22. joulukuuta – Ensimmäinen Kuuban kommunistisen puolueen puoluekokous järjestettiin Havannassa. Fidel Castro valittiin politbyrooseen ja ensimmäiseksi sihteeriksi.
21. joulukuuta – Konepistoolein aseistautuneet arabiterroristit tunkeutuivat öljyntuottajamaiden kokoukseen OPEC-järjestön päämajassa Wienissä Itävallassa ja ottivat 11 ministeriä panttivangeiksi. Terroristit syyttivät OPEC-maita salaliitosta Israelin kanssa. Seuraavana päivänä terroristit siirtyivät panttivankeineen Libyaan. Terroristit antautuivat 23. joulukuuta Algeriassa, jossa he myös vapauttivat kaikki panttivankinsa. Palestiinalaisjärjestöt kiistivät osallisuutensa tapahtuneeseen.
23. joulukuuta – Suomessa oli jälleen voimakas myrsky. Valassaarilla mitattiin toistamiseen 10 minuutin keskituuleksi 31 m/s.
24. joulukuuta – Neuvostoliitto ja Kuuba ilmoittivat jatkavansa Angolan MPLA-sissijärjestön tukemista. Kuuba oli lähettänyt runsaasti sotilaitaan Angolaan MPLA:n avuksi.
25. joulukuuta - Brittiläinen heavy-metal yhtye Iron Maiden perustettiin.
29. joulukuuta – Pommi-isku New York Cityn LaGuardia-lentokentällä surmasi 11 ihmistä. Isku on edelleen selvittämättä, eikä kukaan ottanut siitä vastuuta. Syyllisiksi epäiltiin Puerto Ricon itsenäisyyttä tavoittelevaa FALN:aa, joka teki yli 120 pommi-iskua 1974–1983, Juutalaisten puolustusliigaa, Palestiinan vapautusjärjestöä ja Jugoslaviasta itsenäisyyttä tavoitelleita kroaatteja.

Ylen Elävä arkisto 1975 http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1975&sa=L%C3%B6yd%C3%A4#930

Videohaku 1975 http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1975&btnG=Haku&aq=f&aqi=g3&aql=&oq=&gs_rfai=

Kuvahaku 1975 http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1975&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=

Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1976
Mitä, missä, milloin 1977
Valitut Palat Itsenäisyytemme vuosikymmenet

Ei kommentteja: