Vuosi 1977 – hätätilasta elvytykseen

Armi Aavikko valittiin Miss Suomeksi

Miettusen hätätilahallitus hajosi syksyllä 1976 perinteiseen hallituskriisiin. SDP ja keskustapuolue eivät pystyneet sopimaan budjetin maatalousmäärärahoista. Miettunen muodosti vähemmistöhallituksen, jonka mahdollisuudet määrätietoiseen hallituspolitiikkaan olivat vielä huonommat kuin hätätilahallituksen. Hän joutui keinottelemaan elintärkeät verolait läpi kokoomuksen ja kristillisten tuella. Keskustan ja oikeiston taktinen liitto ei parantanut poliittista ilmapiiriä, mutta se opetti SDP:lle läksyn. Porvaripuolueet pystyivät yhteistyöhön, jolla maata voitiin hallita. SDP ei ollutkaan korvaamaton.
Varsinainen hätätila alkoi tuntua vasta hätätilahallituksen jälkeen. Suomessa elettiin 1977 jo kolmatta vuotta nollakasvun aikaa ja kotimainen kulutus laski ensimmäistä kertaa pariin vuosikymmeneen. Metalliteollisuus kärsi pahiten lamasta ja kustannuskriisistä. Sen vienti veti, mutta huonoilla hinnoilla. Teollisuus velkaantui ja menetti kilpailukykyään hitaasti mutta tasaisesti.
Verorasitus ryöstäytyi Miettusen aikana hallinnasta ja kokonaisveroaste nousi yli 40 prosentin bruttokansantuotteesta. Työttömiä oli 1977 yli 140 000, mikä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin hätätilahallituksen aloittaessa toimintansa. Kauppataseen alijäämä oli ollut kaksi vuotta miljardiluokkaa, inflaatio laukkasi kaksinumeroisissa luvuissa ja lakkosuma ylitti psykologisen sietokyvyn.
Toukokuussa Kekkonen käytti vanhaa kirityskeinoa ja pakotti puolueet enemmistöhallitukseen voidakseen neuvotella vahvasta asemasta valtiovierailulla Moskovassa. Sorsan toinen hallitus oli perinteinen keskustan pienpuolueilla vahvistettu punamultahallitus. Juhannuksena uusi hallitus julkaisi 27-kohtaisen elvytyspaketin. Päälinjana oli yritysten toimintaedellytysten parantaminen.

Tammikuu
1. tammikuuta – Suomen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kaupunkien lukumäärä lisääntyi 21:llä ja oli nyt 84.
1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
Bromarvin kunta liitettiin osittain Hangon kaupunkiin ja osittain Tenholan kuntaan
Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin
Kajaanin mlk liitettiin Kajaanin kaupunkiin
Karhulan kauppala ja Kymin kunta liitettiin Kotkan kaupunkiin
Karjalan kunta liitettiin Mynämäen kuntaan
Purmon ja Ähtävän kunnat liitettiin Pietarsaaren mlk:aan
Snappertunan kunta ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaaren kaupunkiin
Somerniemen kunta liitettiin Someron kuntaan
1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti uudenvuodenpuheessaan inflaatiota ja työttömyyttä Suomen pahimpina uhkina. Kekkonen nimesi alkaneen Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlavuoden teemaksi Itsenäinen Suomi − yhteinen asiamme.
7. tammikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti kansanedustaja Paavo Aition Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi Sylvi Siltasen siirtyessä eläkkeelle. Vuodesta 1951 lähtien yhtäjaksoisesti eduskuntaan kuuluneen Aition tilalle tuli Oili Suomi.
10. tammikuuta – Bo Carpelan sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon runokokoelmastaan I de mörka rummen, i de ljusa.
11. tammikuuta – Pankinjohtaja Päiviö Hetemäki ehdotti neljän suurimman puolueen puheenjohtajille, että eduskunta valitsisi presidentti Urho Kekkosen uudelleen virkaansa kuudeksi vuodeksi 1. maaliskuuta 1978 alkaen. Puoluejohtajat suhtautuivat ehdotukseen varovaisesti luvaten harkita sitä.
11. tammikuuta − Arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen voittivat Helsingin uuden oopperatalon suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Scalapuikko.
13. tammikuuta – Kaksi lentäjää sai surmansa maavoimien Fouga Magister-suihkuharjoituskoneen maahansyöksyssä Rissalan kentällä Kuopiossa.
16. tammikuuta − Suomen Punainen Risti aloitti 100-vuotisjuhlavuotensa vieton.
17. tammikuuta − Kahdesta murhasta kuolemaan tuomittu Gary Gilmore teloitettiin ampumalla Yhdysvalloissa Utahin osavaltiossa. Gilmoren teloitus oli ensimmäinen Yhdysvalloissa yli kymmeneen vuoteen. Huomiota oli herättänyt, että Gilmore oli vastustanut asianajajansa yrityksiä tuomion muuttamiseksi elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Hän oli myös yrittänyt kahdesti itsemurhaa ennen teloitustaan.
18. tammikuuta – Aiemmin tuntematon legioonalaistautia aiheuttava bakteeri tunnistettiin.
18. tammikuuta – Australian Granvillessa, lähellä Sydneytä, tapahtuneessa rautatieonnettomuudessa kuoli 83 ihmistä.
19. tammikuuta – Presidentti Gerald Ford armahti Iva Toguri D'Aquinon, Japanin sotapropagandaa toisessa maailmansodassa juontaneen "Tokio Rosen".
20. tammikuuta – Gerald Fordin seuraaja Jimmy Carter astui virkaansa Yhdysvaltain presidenttinä.
21. tammikuuta – Jimmy Carter armahti Vietnamin sodan kutsuntoja vältelleet.
21. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen kehotti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa eduskuntaa omaksumaan jämäkämmän otteen hallituksiin.
28. tammikuuta – Norja ilmoitti karkottavansa maasta kuusi Neuvostoliiton kansalaista. Samalla kerrottiin, että ulkoministeriön kaupallisella osastolla työskennellyt Gunvor Galtung Haavik oli 27.1. pidätetty vakoilusta.
29. tammikuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat syytti Neuvostoliittoa Egyptin sisäisten levottomuuksien lietsomisesta.

Helmikuu
1. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen torjui virkakautensa kaavaillun pidentämisen poikkeusmenettelyllä.
3. helmikuuta – Etiopian sotilashallituksen johtaja, kenraali Teferi Bante sai surmansa hallituksen istunnossa käydyssä tulitaistelussa. Everstiluutnantti Mengistu Haile Mariam vahvisti asemaansa maan johdossa.
7. helmikuuta – Neuvostoliiton Sojuz 24 laukaistiin matkaan.
8. helmikuuta – Armi Aavikko kruunattiin Miss Suomeksi.
9. helmikuuta – Espanja ja Neuvostoliitto solmivat uudelleen diplomaattisuhteet, jotka olivat olleet poikki Espanjan sisällissodasta lähtien.
11. helmikuuta – Suurin tunnettu niveljalkainen, 20,2-kiloinen hummeri, saalistettiin Nova Scotiassa.
18. helmikuuta – Avaruussukkula Enterprise lähti ensilennolleen Boeing 747:n selässä.
20.helmikuuta – Finlandia-hiihtoon osallistui 5050 hiihtäjää. 75-kilometrin matkan miesten sarjan voitti Pauli Siitonen ja naisten sarjan Siiri Rantanen.
21. helmikuuta – Kouluhallitus julkisti kiertokirjeen, jonka nojalla tupakointi kiellettiin kaikissa oppilaille tarkoitetuissa koulutiloissa.
25. helmikuuta – Tasavallan presidentti vahvisti uuden tupakkalain, joka tuli voimaan maaliskuun alusta.
26. helmikuuta – Brittiläisen 2000 A.D.-scifi-sarjakuvan ensimmäinen numero julkaistiin, mukana mm. "Judge Dredd".

Maaliskuu
2. maaliskuuta – Eurokommunistien huippukokous Madridissa.
4. maaliskuuta – Maanjäristys Etelä- ja Itä-Euroopassa. Romaniassa kuoli 1387 ihmistä ja 10600 loukkaantui vakavasti.
5. maaliskuuta – Englantilainen Formula 1 -ajaja Tom Pryce sai surmansa Etelä-Afrikan GP:ssa Kyalamin radalla.
9. maaliskuuta – Aseistautuneet muslimit valtasivat kolme rakennusta Washington (DC):ssä ja ottivat 130 panttivankia. Panttivankitilanne kesti kaksi päivää.
10. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1978 presidentinvaaleihin. Kaikkiaan seitsemän puoluetta oli pyytänyt Kekkosta ehdokkaakseen.
11. maaliskuuta − Kokoomuksen kansanedustaja Markku Salonen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli toimittaja Jalmari Torikka.
24. maaliskuuta – teknisten toimihenkilöiden voimalalakko alkaa.
27. maaliskuuta – Teneriffan lento-onnettomuus: kaikkien aikojen tuhoisin lento-onnettomuus tapahtui Teneriffalla, kun KLM:n ja Pan Amin Boeing 747 -koneet törmäsivät toisiinsa kiitotiellä. Onnettomuudessa sai 583 ihmistä surmansa.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Espanjan hallitus päätti lakkauttaa kenraali Francisco Francon perustaman Kansallisen liikkeen (El Moviemento), joka oli Francon aikana ollut maan ainoa sallittu puolue. Oppositio oli vaatinut puolueen lakkauttamista.
4. huhtikuuta – Suomen markka devalvoitiin 5,7 %.
6. huhtikuuta – Tampereella allekirjoitettiin sopimus uuden lentokentän rakentamisesta Pirkkalaan.
6. huhtikuuta –Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen ainoa kansanedustaja Matti Asunmaa siirtyi Keskustapuolueeseen.
7. huhtikuuta – kuljetuslakko alkaa

Toukokuu
1. toukokuuta – Ehkä jopa 700 opiskelijaa sai surmansa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa, kun armeija avasi tulen "hallituksen vastaisia" lentolehtisiä jakaneita nuoria kohti.
1. toukokuuta − SKDL:n kansanedustaja Ele Alenius erosi eduskunnasta siirtyessään Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi. Hänen tilalleen tuli valtiotieteen kandidaatti Kati Peltola.
2. toukokuuta − Mosambikin presidentti Samora Machel saapui vierailulle Suomeen Pohjoismaihin suuntautuneen kiertomatkansa päätteeksi. Vierailun isäntänä oli ulkoministeri Keijo Korhonen.
4. toukokuuta − Etiopian johtaja Mengistu Haile Mariam matkusti Moskovaan. Mengistu pyysi Neuvostoliitolta aseellista tukea Etiopian sisäisiä kapinaliikkeitä ja Somalian uhkaa vastaan.
5. toukokuuta – Pikajuna ja tavarajuna törmäsivät Kempeleen ja Oulun välisellä rataosuudella. Kaksi ihmistä kuoli ja 68 loukkaantui.
5. toukokuuta – kuljetusalanlakko päättyy.
5. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi kolmesta laista koostuvan kiistellyn ns. maapaketin sisällön. Vuoden 1978 alussa voimaan tulleeseen maapakettiin kuuluivat uusittu rakennuslaki, laki kuntien etuosto-oikeudesta sekä lunastuslaki.
7. toukokuuta – Suomen Punainen Risti täytti 100 vuotta.
7. toukokuuta – Tohtori Ahti M. Salonen suostui Perustuslaillisen kansanpuolueen presidenttiehdokkaaksi, vaikka hän oli SDP:n jäsen.
7. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Lontoossa Englannissa.
11. toukokuuta – Voimalalakko päättyy.
13. toukokuuta – Espanjalainen kommunistipoliitikko Dolores Ibarruri palasi kotimaahan Neuvostoliitosta, jossa hän oli ollut maanpaossa vuodesta 1939.
13. toukokuuta – Kaasuturbiinikäyttöinen autolautta Finnjet aloitti neitsytmatkansa.
15. toukokuuta – Kekkonen nimittää Sorsan II:n hallituksen,
16. toukokuuta – PKP:n presidenttiehdokkaaksi suostunut Ahti M. Salonen erotettiin SDP:stä.
17. toukokuuta – Kansainvälinen lakimieskomissio totesi YK:lle jättämässään raportissa, että Ugandassa oli surmattu mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä Idi Aminin kuusivuotisen valtakauden aikana. Iso-Britannia vaati Ugandan sisäisen tilan tutkimista, mutta turvallisuusneuvosto ei päässyt asiasta yksimielisyyteen.
18. toukokuuta − 33 valtiota allekirjoitti Genevessä Sveitsissä sopimuksen, joka kielsi ympäristömuutosten hyväksikäytön sodankäynnissä. Sopimuksen piiriin luettiin maanjäristykset, hyökyaallot, merivirtojen suunnan muuttaminen ja otsonikerroksen tuhoaminen.
18. toukokuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Vierailun aikana Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin allekirjoittivat sopimuksen Kostamuksen kaivoskombinaatin ensimmäisen vaiheen rakentamisesta. Rakennushankkeen kokonaisarvoksi Suomelle laskettiin noin 2,7 miljardia markkaa ja sen arvioitiin työllistävän suoranaisesti noin 5 000 henkilöä.
23. toukokuuta – Ehdotus bakteerien käyttämisestä insuliinin tuotannossa julkaistiin.
24. toukokuuta − Neuvostoliiton presidentti Nikolai Podgornyi vapautettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsenyydestä.
25. toukokuuta – Kansallinen Kokoomus antoi varoituksen kansanedustaja Kullervo Rainiolle, joka oli esiintynyt PKP:n presidenttiehdokkaan Ahti M. Salosen vaalitilaisuudessa. Seuraavana päivänä Rainio ilmoitti eroavansa Kokoomuksesta.
27. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain, joka kielsi teräaseiden hallussapidon julkisilla paikoilla.
27. toukokuuta − Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) täytti 70 vuotta.
28. toukokuuta – Southgatessa Kentuckyssa Beverly Hills Supper Clubin tulipalossa oli 165 kuolonuhria. Rakennus oli palanut jo aikaisemmin, vuonna 1970, eikä siellä ollut sprinkler-laitteita.

Kesäkuu
5. kesäkuuta – Vallankaappaus Seychelleillä.
5. kesäkuuta – Ensimmäinen henkilökohtainen tietokone, Apple II, tuli myyntiin.
7. kesäkuuta − Suomen ja Ruotsin pääministerit Kalevi Sorsa ja Thorbjörn Fälldin sopivat Fälldinin kaksipäiväisen Suomen-vierailun päätteeksi, että maat pyrkivät yhdessä hillitsemään suomalaisten muuttoa Ruotsiin.
12. kesäkuuta – Kokoomus asettui virallisesti tukemaan presidentti Urho Kekkosta vuoden 1978 vaaleissa ja päätti torjua vaaliliitot vuoden 1979 eduskuntavaaleissa niiden puolueiden kanssa, jotka asettuisivat presidentinvaaleissa eri linjoille kuin Kokoomus. Päätös suuntautui etenkin Suomen Kristillistä Liittoa vastaan.
15. kesäkuuta – ETY-seurantakokouksen valmistelu alkaa Belgradissa.
16. kesäkuuta – Leonid Breznev valitaan Neuvostoliiton presidentiksi.
17. kesäkuuta – Suomen Kristillisen Liiton puoluekokouksessa syytettiin Kokoomusta ja Keskustapuoluetta uhkailusta ja kiristyksestä presidentinvaalikysymyksessä. Kristillinen liitto ilmoitti asettavansa oman ehdokkaansa, joksi se valitsi puheenjohtajansa Raino Westerholmin.
20. kesäkuuta – Kansallispuistokomitea esitti Suomen alueelle perustettavaksi 43 uutta kansallispuistoa ja 16 uutta luonnonpuistoa.
23. kesäkuuta − Neuvostoliitto syytti ns. eurokommunisteja aikomuksesta muodostaa Länsi-Eurooppaan uusi sosialististen maiden vastainen ryhmittymä. Novoje Vremja -lehden hyökkäyksen pääkohteena oli Espanjan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Santiago Carrillo.
27. kesäkuuta – Djibouti itsenäistyi.
30. kesäkuuta − Kaakkois-Aasian puolustusliitto SEATO lakkautettiin.

Heinäkuu
4. heinäkuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi Helsingin Sanomien poliittiselle pilapiirtäjälle Kari Suomalaiselle professorin arvonimen.
5. heinäkuuta − Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto syrjäytettiin kenraali Muhammad Zia ul-Haqin johtamassa verettömässä vallankaappauksessa. Ainakin 350 ihmistä oli kuollut maaliskuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeisissä Bhutton kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa.
10. heinäkuuta – Suomessa koettiin ensimmäinen lentokonekaappaus, kun kahden henkilön kaappaama neuvostoliittolainen Aeroflotin matkustajakone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle. Väsytystaktiikan ansiosta kaappausdraama päättyi rauhallisesti kaksi päivää myöhemmin. Viranomaisten vaiteliaisuus tapauksen aikana herätti arvostelua.
13. heinäkuuta – New Yorkissa 25 tunnin sähkökatko johti ryöstelyyn ja levottomuuksiin.
14. heinäkuuta – Ruotsin kuningatar Silvia synnytti 3250 gramman painoisen ja 50 cm:n pituisen tyttären, joka sai kasteessa nimet Victoria Ingrid Alice Desiree. Isä, kuningas Kaarle XVI Kustaa, oli mukana synnytyksessä.
22. heinäkuuta – Kiinan johtaja Deng Xiaoping palasi valtaan kun "Neljän kopla" erotettiin puolueesta.
25. heinäkuuta – Jugoslavian diplomaattilähteet kertoivat, että Albania oli karkottanut kiinalaiset asiantuntijat ja kutsunut kotiin Kiinassa olleet albanialaiset opiskelijat. Tätä pidettiin vastavetona "Neljän koplan" syrjäyttämiselle.
28. heinäkuuta − Espanja anoi Euroopan talousyhteisön EEC:n jäsenyyttä.

Elokuu
1. elokuuta – Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa siirtyivät viimeisinä Suomen kuntina peruskoulujärjestelmään. Muutamat entisistä oppikouluista muuttuivat väliaikaisiksi ns. korvaaviksi kouluiksi.
6. elokuuta − Thaimaan hallitus ilmoitti Kaakkois-Aasian sosialististen maiden Kambodžan, Laosin ja Vietnamin joukkojen kahakoineen keskenään. Yhteenotoissa oli kuollut noin 50 ihmistä.
7. elokuuta – Suomen maaseudun puolueen puheenjohtaja Veikko Vennamo suostui puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleissa. SMP oli aiemmin tiedustellut ehdokkaakseen Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaa Max Jakobsonia ja Uudenmaan läänin maaherraa Kaarlo Pitsinkiä, jotka olivat kieltäytyneet.
9. elokuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS varoitti Etelä-Afrikan valmistelevan ydinkoetta.
12. elokuuta − Rakennustyöläisten Liitto julisti Kostamuksen työmaan hakusaartoon, kunnes työmaan muonitus annettaisiin yksinomaan suomalaisen Kainuun Osuusliikkeen hoidettavaksi.
12. elokuuta – USA:n avaruussukkula ensimmäinen liitokoe.
14. elokuuta – SKYP valitsi puoluekokouksessaan Kiteellä professori Eino Haikalan uudelle kaudelle puheenjohtajaksi ja samalla puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleissa.
16. elokuuta – Elvis Presley kuoli Memphisissä Tennesseessä.
17. elokuuta – Neuvostoliittolainen jäänmurtaja "NS Arktika" saavutti ensimmäisenä laivana Pohjoisnavan.
20. elokuuta – Voyager 2 -luotain laukaistiin matkaan Yhdysvalloissa.
22. elokuuta – Kiinan puoluejohtaja Hua Guofeng vaati Yhdysvaltoja katkaisemaan kaikki suhteensa Taiwaniin ulkoministeri Cyrus Vancen vieraillessa Pekingissä.
26. elokuuta − Kokoomuksesta eronnut kansanedustaja Kullervo Rainio ilmoitti liittyneensä Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen.
31. elokuuta – Suomi devalvoi 3 %.

Syyskuu
3. syyskuuta − Pakistanin syrjäytetty presidentti Zulfikar Ali Bhutto pidätettiin ja asetettiin syytteeseen vuonna 1974 tapahtuneesta poliittisesta murhasta.
5. syyskuuta – Voyager 1 lähetettiin matkaan viivytysten jälkeen.
5. syyskuuta − Länsisaksalainen terrorijärjestö Punainen armeijakunta (RAF) kaappasi Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtajan Hanns Martin Schleyerin Kölnissä. Schleyerin autonkuljettaja ja kolme henkivartijaa saivat kaappauksessa surmansa.
7. syyskuuta – Yhdysvallat ja Panama sopivat Panaman kanavan siirtymisestä Panamalle 1900-luvun lopussa.
7. syyskuuta – Kova myrsky riehui Suomen eteläosassa.
9. syyskuuta – Ugandan diktaattori Idi Amin teloitutti julkisesti 13 poliittista vastustajaansa maan pääkaupungissa Kampalassa.
11. syyskuuta – Isorokkoa tavattiin viimeisen kerran maailmassa Somaliassa.
11. syyskuuta – Kansainväliset tarkkailijat arvioivat Etiopian ja Somalian kiistan Ogadenin alueesta olevan kehittymässä kohti avointa sotaa. Somalia havitteli itselleen Etiopian kaakkoisosassa sijainnutta Ogadenin aluetta, jolla asui pääasiassa somaleja, ja pyrki käyttämään hyväkseen Etiopian sekavaa sisäistä tilaa.
12. syyskuuta – Apartheid: Steve Biko kuoli Etelä-Afrikassa poliisien huostassa saamiinsa vammoihin.
20. syyskuuta − Posti- ja lennätinhallituksen pääjohtajaksi nimitetty Pekka Tarjanne erosi eduskunnasta sen jälkeen, kun presidentti Urho Kekkonen oli lähettänyt hänelle asiaa koskevan kirjeen. Uudeksi kansanedustajaksi tuli agronomi Kyllikki Stenros.
21. syyskuuta – Ydinaseiden rajoitussopimus solmittiin estämään ydinaseiden leviämistä. 15 maata allekirjoitti sopimuksen, mukana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
21. syyskuuta – Saloran pääjohtaja Jouko Nordell tunnusti poliisikuulusteluissa yhtiön myyneen TV-vastaanottimia pimeille markkinoille miljoonien markkojen arvosta vuosina 1970−1975. Nordell pidätettiin 28. lokakuuta.
25. syyskuuta – Ruotsalainen iltapäivälehti Expressenlähde totesi pääkirjoituksessaan presidentti Urho Kekkosen olevan "vaaraksi Suomelle". Lehti kirjoitti, että "Suomessa kyyristellään" ja että "keskustelu tukahtuu, kun suomalaiset kumartavat Tamminiemen suuntaan". Expressenin kirjoitukselle oli antanut pontta Kekkosen asema seitsemän puolueen yhteisenä presidenttiehdokkaana ja se herätti muutamia päiviä kestäneen keskustelun demokratian tilasta Suomessa.
28. syyskuuta – Porsche 928 esiteltiin messuilla Genevessä.

Lokakuu
1. lokakuuta – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sanoivat yhteisessä julkilausumassaan, että palestiinalaisten tuli saada osallistua Lähi-idän rauhankonferenssiin Genevessä Sveitsissä. Israel kieltäytyi kuitenkin edelleen tunnustamasta Palestiinan vapautusjärjestöä PLO:ta neuvottelujen osapuoleksi.
2. lokakuuta − Ainakin 230 ihmistä sai surmansa armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksessä Bangladeshissa. 37 hankkeesta syytettyä sotilasta teloitettiin 19. lokakuuta ja viikkoa myöhemmin tuomittiin kuolemaan vielä 55 ihmistä.
5. lokakuuta − Useat talouselämän järjestöt ilmoittivat ryhtyvänsä tukemaan vakavista talousvaikeuksista jo vuosien ajan kärsineen sanomalehti Uuden Suomen julkaisemista.
7. lokakuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi maalle uuden, järjestyksessä neljännen perustuslain, joka korvasi vuodesta 1936 voimassa olleen ns. Stalinin perustuslain. Uudessa laissa oli vanhaan verrattuna kuitenkin vain vähän muutoksia. Puoluejohtaja Leonid Brežnevistä tuli maan presidentti ja ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan hän sai muodollisesti laajemmat valtaoikeudet kuin Josif Stalinilla oli aikanaan ollut.
13. lokakuuta – Neljä palestiinalaista kaappasi Somaliaan matkanneen Lufthansan koneen ja vaati 11 Punaisen armeijakunnan jäsenen vapauttamista.
16. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen käynnisti vaalikampanjansa. Hämeenlinnassa pitämässään puheessa Kekkonen torjui syytökset, joiden mukaan hän olisi heikentänyt suomalaista parlamentarismia.
17. lokakuuta − Prahassa alkoi suljettu oikeudenkäynti neljää Tšekkoslovakian hallintojärjestelmän vastustajaa vastaan. Syytettyjen joukossa oli maan myöhempi presidentti, kirjailija Vaclav Havel, joka oli allekirjoittanut kolmen muun syytettynä olleen kulttuurivaikuttajan kanssa Peruskirja 77 -nimisen julistuksen.
19. lokakuuta − Etelä-Afrikka kielsi 18 maassa toimineen rotusyrjintää vastustaneen järjestön toiminnan. Noin 70 järjestöjen johtohenkilöä pidätettiin.
19. lokakuuta − Punaisen armeijakunnan kaappaama Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtaja Hanns Martin Schleyer löydettiin surmattuna Mulhousesta Ranskasta.
20. lokakuuta – Yhdysvaltalaisen southern rock -yhtye Lynyrd Skynyrdin lentokone putosi suolle Gillesburgissa Mississippissä. Onnettomuudessa menehtyivät yhtyeen laulaja Ronnie Van Zant, kitaristi Steve Gaines ja hänen sisarensa, taustalaulaja Cassie Gaines, lentokoneen molemmat pilotit sekä Lynyrd Skynyrdin kiertuemanageri Dean Kilpatrick.
28. lokakuuta – Sex Pistols julkaisi ainoan virallisen studioalbuminsa Never Mind the Bollocks, Here's the Sex Pistols.
31. lokakuuta − Suomalaisen YK-pataljoonan vuonna 1964 alkanut toiminta Kyproksella päättyi.
Marraskuu
1. marraskuuta – Charles Kowal löysi 2060 Chironin, ensimmäisen löydetyn kentauri tyypin asteroidin.
3. marraskuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Fouga-Magister -harjoituskoneet julistettiin lentokieltoon sen jälkeen, kun kaksi lentäjää oli edellispäivänä saanut surmansa kyseistä tyyppiä olleen koneen maahansyöksyssä Pylkönmäellä. Lentokielto kumottiin useimpien koneiden osalta 17. marraskuuta.
3. marraskuuta – Espanjan kommunistipuolueen pääsihteeri kieltäytyy esittämästä tervehdystä Moskovan vallankumousjuhlilla.
4. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kielsi yksimielisellä päätöksellään aseiden viennin Etelä-Afrikkaan. Kyseessä oli järjestön historian jyrkin päätös jäsenmaata kohtaan. Useiden Afrikan maiden vaatimat talouspakotteet Etelä-Afrikkaa vastaan kaatuivat länsimaiden vastustukseen.
4. marraskuuta − Sisäministeriö kielsi neljän ns. uusfasistisen järjestön toiminnan Pariisin rauhansopimuksen vastaisena. Yhdistysten puheenjohtajana toiminut liikemies Pekka Siitoin pidätettiin.
7. marraskuuta − Moskovassa vietettiin lokakuun vallankumouksen 60-vuotisjuhla.
8. marraskuuta – Albanian ja Kiinan välirikosta ilmeni uusia merkkejä, kun Albanian kommunistisen puolueen politbyroon jäsen arvosteli parlamentissa pitämässään puheessa Kiinan edesmenneen johtajan Mao Zedongin oppeja. Albanian ja Kiinan välit olivat viilenneet Kiinan alettua lähentyä Yhdysvaltoja ja varsinkin maltillisen linjan päästyä Kiinassa valtaan.
10. marraskuuta – Useat vangit kieltäytyivät lämpimistä aterioista Riihimäen ja Turun keskusvankiloissa. Vangit esittivät protestinsa syyksi tyytymättömyyden oloihinsa. He lopettivat syömälakkonsa 19. marraskuuta.
13. marraskuuta – Somalia karkotti neuvostoliittolaiset avustajat ja katkaisi diplomaattisuhteensa Kuubaan. Taustalla oli Somalian ja Etiopian välinen, Etiopialle kuuluvaa Ogadenin aluetta koskenut ja jo avoimiksi yhteenotoiksi kärjistynyt kiista, jossa Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat Etiopiaa.
18. marraskuuta − Suomenojan lämpövoimalaitos vihittiin käyttöön Espoossa.
18. marraskuuta – Mig-21 Bis-hävittäjien hankintapäätös julkistetaan.
19. marraskuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat vieraili Israelissa. Arabi-maailma raivostui käynnistä.
23. marraskuuta – Sääsatelliitti Meteosat 1 laukaistiin kiertoradalle ESAn ensimmäisenä satelliittina.
28. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnitteleman Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan. Kymmenen markan arvoista rahaa lyötiin 400 000 kappaletta.
30. marraskuuta – Hisingenissä Etelä-Ruotsissa sattui maanvyöry, jossa yhdeksän ihmistä sai surmansa ja 436 menetti kotinsa.
30. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen torjui ajatuksen, jonka mukaan päävastuu ulkopolitiikan hoidosta tulisi siirtää pääministerille. Kekkonen piti Suomen hallituksia liian lyhytikäisinä.

Joulukuu
1. joulukuuta – Libya, Syyria, Algeria, Etelä-Jemen ja Irak sekä Palestiinan vapautusjärjestö PLO aloittivat huippukokouksen Libyan pääkaupungissa Tripolissa. Kokouksessa oli tarkoitus sopia Egyptin vastaisista toimista sen lähennyttyä Israelia. Irak kuitenkin vetäytyi pian Egyptin vastaisesta rintamasta.
4. joulukuuta – Jean-Bédel Bokassa, Keski-Afrikan tasavallan presidentti, kruunasi itsensä keisariksi.
4. joulukuuta – Malaysia Airlinesin Boeing 737 kaapattiin ja räjäytettiin ilmassa, 100 ihmistä kuoli.
4. joulukuuta − Egypti katkaisi diplomaattisuhteensa Algeriaan, Syyriaan ja Etelä-Jemeniin sekä karkotti useiden Itä-Euroopan maiden lähettiläitä. Egypti syytti näitä maita sekaantumisesta Egyptin sisäisiin asioihin ja Lähi-idän rauhanpyrkimysten vaikeuttamisesta.
8. joulukuuta – SDP:n eduskuntaryhmä erotti kansanedustaja Veikko Pajusen, joka oli ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestänyt ns. vetokoukkuveroa vastaan. Erottaminen oli voimassa vuoden loppuun.
12. joulukuuta – Puhelimen käyttöönotosta Suomessa tuli kuluneeksi sata vuotta. Suomen ensimmäinen puhelin yhdisti helsinkiläisen tehtailijan Johan Nissisen konttorin ja myymälän pihan poikki.
13. joulukuuta – Salora-yhtiön omistajien omaisuutta määrättiin myynti- ja hukkaamiskieltoon 20,6 miljoonan markan arvosta.
21. joulukuuta – OPEC jäädyttää öljyn hinnan.
22. joulukuuta – SAK ja STK sopivat palkankorotusten siirtämisestä.
29. joulukuuta − Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui vierailulle Puolaan.

Yle Elävä arkisto
http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1977&sa=L%C3%B6yd%C3%A4#911

Videohaku 1977
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=vid%3A1&q=1977&btnG=Haku&aq=f&aqi=g3&aql=&oq=&gs_rfai=

Kuvahaku 1977
http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbs=isch%3A1&sa=1&q=1977&btnG=Haku&aq=f&aqi=&aql=&oq=&gs_rfai=

Lähdeaineisto:
Valitut Palat Itsenäinen Suomi
Mitä, missä, milloin 1978
Mitä, missä, milloin 1979