Vuosi 1969 – puolueettomuuden puolustus alkaa

Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen Euroopan poliittinen ilmapiiri kiristyi, mutta samalla ilmaantuivat liennytyksen ensi oireet. Saksan liittotasavallan vaalit nostivat ulkoministeri Willy Brandtin liittokansleriksi ja hän alkoi toteuttaa idänpolitiikkaansa entistäkin määrätietoisemmin. Breznev lähti varovasti liennyttämään suhteita länteen. Mutta ensin hän halusi uudistaa länsirajan turvallisuusjärjestelmät.

Presidentti Podgornyin vierailun päätteeksi suomalaiset joutuivat lokakuussa hyväksymään kommunikean sanamuodon, josta puuttui aikaisemman vakiokaavan mukainen maininta Suomen rauhantahtoisesta puolueettomuuspolitiikasta. Neuvostoliiton suurlähetystöneuvos Vladimir Stepanov sanoi joulukuussa Päiviö Hetemäelle, että Neuvostoliitto ei halua kuulla puhuttavankaan mistään puolueettomuudesta. Suomelle se taas oli henkinen elinehto.
Neuvostoliitto oli joutunut Tsekkoslovakian takia poliittisesti vastakkain liittolaistensa kanssa. Se oli menettänyt otteensa länsimaiden kommunistisiin puolueisiin. Sen ideologinen riita Kiinan kanssa oli puhjennut sotilaallisiksi yhteenotoiksi.

Suomen kommunistien ja kansandemokraattien keskuudessa syntynyt välitön torjuntareaktio johti erikoiseen krapulailmiöön. SKP ja SKDL käyttivät aluksi kovempaa kieltä Tsekkoslovakian miehityksestä kuin mikään muu puolue. Sitten ne siirtyivät korostamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden jatkuvuutta tapahtuipa muualla mitä tahansa. Kaikessa uskollisten stalinistien ja itsenäistä harkintavaltaa vaativien uusvasemmistolaisten välinen kuilu repesi lopullisesti. SKP:n puoluekokous syrjäytti huhtikuussa viimeisen stalinistin johdostaan. Ville Pessi väistyi ja hänen tilalleen valittiin Arvo Aalto. Vähemmistöön jäänyt stalinistisiipi marssi ulos kokouksesta. Se alkoi julkaista lehteä, joka sai myöhemmin nimen Tiedonantaja. Lehti oli eripuran airut, joka todisti kolme kertaa viikossa, että SKP:n yhtenäisyyttä korostava julkisivu oli pelkkä kulissi.
Kekkonen valmistautui puolueettomuuden puolesta suureen puolustustaisteluun, josta ei näkynyt ulospäin juuri mitään. Se oli silti hänen valtiomiesuransa suuria ponnistuksia.

Tammikuu
1. tammikuuta – Suomessa keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä.
1. tammikuuta – Uusi puoluelaki tuli voimaan. Oikeusministeriöön perustettiin puoluerekisteri, johon merkittiin kaikki silloiset eduskuntapuolueet.
1. tammikuuta – Tieliikennelain muutoksella määrättiin jalankulkijoille ehdoton kielto ylittää katu punaisen valon palaessa.
1. tammikuuta – Lohjan ja Loimaan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi ja Jämsän kunta kauppalaksi. Virtain kunta siirrettiin Vaasan läänistä Hämeen lääniin.
1. tammikuuta – Suomessa tapahtui useita kuntaliitoksia:
Alavetelin ja Teerijärven kunnat liitettiin Kruunupyyn kuntaan
Hiittisten kunta liitettiin Dragsfjärdin kuntaan
Hyvinkään mlk liitettiin Hyvinkään kaupunkiin
Karjaan mlk liitettiin Karjaan kauppalaan
Karunan kunta liitettiin Sauvon kuntaan
Kauvatsan kunta liitettiin Kokemäen kuntaan
Koijärven kunta liitettiin osittain Forssan kaupunkiin, osittain Urjalan kuntaan
Koskenpään kunta liitettiin Jämsänkosken kuntaan
Kuopion mlk liitettiin osittain Kuopion kaupunkiin, osittain Siilinjärven kuntaan
Pihlajaveden kunta liitettiin Keuruun kuntaan
Pyhäjärven (Ul) kunta liitettiin Karkkilan kauppalaan
Uudenkaupungin mlk liitettiin Uuteenkaupunkiin
Äänekosken mlk liitettiin Äänekosken kauppalaan
Öjan kunta liitettiin Kaarlelan kuntaan
1. tammikuuta – Tšekkoslovakia muutettiin liittovaltioksi, jonka osavaltiot olivat Tšekki ja Slovakia.
2. tammikuuta – Kekkonen matkusti kahden viikon yksityiselle lomalle Senegaliin. Paluumatkallaan hän tapsi presidentti de Gaullen 16.1.
4. tammikuuta – Espanja luovutti Ifnin Marokolle.
10. tammikuuta – Eduskunta hyväksyy uuden puoluelain.
10. tammikuuta – Ruotsi solmii diplomaattisuhteet Pohjois-Vietnamiin.
15. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sojuz 5:n avaruuteen.
16. tammikuuta – 21-vuotias opiskelija Jan Palach poltti itsensä julkisesti Prahassa vastalauseeksi Tšekkoslovakian miehitykselle. Hän kuoli sairaalassa 19. tammikuuta. Eräät muutkin henkilöt seurasivat hänen esimerkkiään.
18. tammikuuta – Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat kahdeksi päiväksi Tukholmaan Nordek-kokoukseen.
19. tammikuuta − Kuusi ihmistä hukkui matkustajalaiva Bore IX:n upotessa Itämerellä.
20. tammikuuta – Richard Nixon astui presidentin virkaan.
22. tammikuuta – Yksiköstään karannut armeijan upseeri Viktor Iljin yritti murhata Leonid Brežnevin, mutta tappoi vain väärän auton autonkuljettajan. Iljin oli kuullut John F. Kennedyn murhasta ja ihaili Lee Harvey Osvaldia, josta oli tullut kuuluisa.[1]
24. tammikuuta – Suomessa avattiin ensimmäinen sähköistetty rataosuus Helsinki–Kirkkonummi-liikenteelle.
27. tammikuuta – 14 Israelin vakoojiksi väitettyä pidätettiin ja teloitettiin Bagdadissa.
28. tammikuuta – Suomen OECD-jäsenyys tuli voimaan.
30. tammikuuta – The Beatles esiintyi viimeisen kerran levy-yhtiön katolta. Poliisi hajotti luvattoman konsertin.

Helmikuu
1. helmikuuta – Kansalaisluottamuksen menettäminen poistui käytöstä rangaistusmuotona.
1. helmikuuta − Niin sanottu Russellin tribunaali tuomitsi kokouksessaan Tukholmassa Tšekkoslovakian miehityksen.
3. helmikuuta – Jasser Arafat astui palestiinalaisten kansankongressin valitsemana PLO:n johtoon.
5. helmikuuta – Suomi ja Norja liittyivät kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.
9. helmikuuta – Sähköveturiasiassa sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä muutti kantaansa päätyen suunnittelemaan veturien tilaamista Neuvostoliitosta.
10. helmikuuta – Koko Yhdysvaltoja sykähdyttäneen taideskandaalin oikeudenkäynti alkoi San Franciscossa. Kiistelevinä osapuolina olivat Bufano Society -taidesäätiö ja Tabe Slioor.
11. helmikuuta – Varusmiespalveluksesta kieltäytynyt opiskelija Erik Schüller yllytti Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa vakaumuksellisin perustein asepalveluksesta kieltäytyneitä jatkamaan kieltäytymistään siviilipalvelusanomusten hylkäämisestä huolimatta.
14. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi K.-A. Fagerholmille valtioneuvoksen arvonimen.
23. helmikuuta − Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon saapui Eurooppaan viikon pituiselle kiertomatkalle, jonka kohteina olivat Bryssel, Lontoo, Bonn, Länsi-Berliini, Pariisi, Rooma ja Vatikaani.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – The Doorsin Jim Morrison pidätettiin Miamissa ja häntä syytettiin siveettömästä käytöksestä ja julkisesta juopumuksesta.
1. maaliskuuta – Armeija kaappasi puolustusministeri Hafez al-Assadin johdolla vallan Syyriassa.
2. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Kiinan joukot taistelivat Ussurijoella.
3. maaliskuuta – NASA laukaisi Apollo 9:n matkalleen.
7. maaliskuuta – Sekatyömies Tauno Pasanen surmasi metsästyskiväärillä neljä häntä pidättämään tullutta poliisia Pihtiputaan Korppisten kylässä. Surmansa saivat konstaapelit Mauno Poikkimäki, Veikko Riihimäki, Onni Saastamoinen ja Pentti Turpeinen. Elokuvaohjaaja Mikko Niskanen teki tästä tapauksesta elokuvan Kahdeksan surmanluotia vuonna 1972.
13. maaliskuuta – Apollo 9 palasi lennoltaan.
14. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Kiinan joukot kahakoivat jälleen Ussurijoella. Maat syyttivät toisiaan yhteenoton aiheuttamisesta.
16. maaliskuuta − 152 ihmistä sai surmansa venezuelalaisen matkustajakoneen syöksyttyä maahan miltei heti nousunsa jälkeen Venezuelan toiseksi suurimman kaupungin Maracaibon esikaupunkialueella.
17. maaliskuuta – Golda Meirista tuli Israelin pääministeri.
19. maaliskuuta – Brittien laskuvarjojoukot ja merijalkaväki nousivat maihin Anguillalla odottaen vastarintaa "presidentti" Ronald Websterin joukoilta. Paikalliset toivottivatkin sotilaat tervetulleiksi.
21. maaliskuuta – Euroopan neuvoston toimikunta, joka tutki poliittisten vankien kohtelua Kreikassa, keskeytti työnsä ja poistui maasta, koska Kreikan viranomaiset olivat vaikeuttaneet sen työskentelyä.
28. maaliskuuta – Tšekkoslovakia voitti Neuvostoliiton jääkiekon MM-kisoissa Tukholmassa. Voittoisan pelin jälkeen Prahassa järjestettiin useita Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Suomen valtion virastoissa siirryttiin ympärivuotisesti viisipäiväiseen työviikkoon, jota jo kolmena edellisenä vuotena oli noudatettu kesäkuukausina.
1. huhtikuuta – Kiinan kommunistipuolueen 9. puoluekokous alkoi Pekingissä.
3. huhtikuuta – SKP:n edustajakokous alkoi Helsingissä. Myrskyisässä kokouksessa puolueen vähemmistö menetti otteensa keskuskomiteasta ja alkoi suunnitella oman puolueen perustamista. Myös puolueen vähemmistön rivit rakoilivat.
14. huhtikuuta − Kiinan puolustusministeri Lin Biao nimitettiin maan johtajan Mao Zedongin seuraajaksi Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokouksessa Pekingissä.
21. huhtikuuta – Tšekkoslovakian miehitystä arvostellut suurjuoksija, eversti Emil Zatopek erotettiin maan armeijan palveluksesta "väärien tietojen levittäjänä".
25. huhtikuuta – Puolustusvoimain komentaja, kenraali Yrjö Keinonen pyysi eroa virastaan.
25. huhtikuuta – SDP:n puoluesihteeri Erkki Raatikainen valittiin Yleisradion pääjohtajaksi.
28. huhtikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti eroavansa virastaan.

Toukokuu
5. toukokuuta – Suomen ETYK-aloite.
7. toukokuuta – Opiskelija Erik Schüller tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 14 kuukauden vankeuteen aseistakieltäytymiseen yllyttämisestä. Myöhemmin hovioikeus lievensi Schüllerin saaman tuomion 300 markan sakoksi.
7. toukokuuta – Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen Helsingin ensimmäisen metrolinjan rakentamisesta.
12. toukokuuta – Maatalouskomitea ehdottaa peltojen paketointia.
13. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi äänioikeusikärajan alentamisen 20 vuoteen.
13. toukokuuta – Jukka Uunila valittiin Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi.
13. toukokuuta – USA:n ja Pohjois-Vietnamin neuvottelut alkavat Pariisissa.
14. toukokuuta – Helsingissä muurattiin Finlandia-talon peruskivi.
14. toukokuuta − Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin käyttöön uusi lentoasemarakennus.
16. toukokuuta – Neuvostoliiton Venera 5 -avaruusluotain laskeutui Venukseen.
18. toukokuuta – NASA laukaisi Apollo 10:n matkalleen.
25. toukokuuta – Armeija kaappasi vallan Sudanissa eversti Gaafar Nimeiryn johdolla.
Toukokuu – Eduskunta hyväksyi lain ns. peltojen paketoinnista eli viljelemättä jättämisestä. Tavoitteena oli saada 100 000 peltohehtaaria pois viljelykäytöstä maatalouden ylituotanto-ongelman ratkaisemiseksi.

Kesäkuu
3. kesäkuuta – Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille tehtiin kantelu pastori Terho Pursiaista vastaan hänen Uusin testamentti -kirjasensa vuoksi. Kirjasen väitettiin yllyttävän ihmisiä lainvastaiseen väkivaltaiseen toimintaan. Tuomiokapituli lähetti asian rikospoliisin tutkittavaksi.
7. kesäkuuta – Rafael Paasio valittiin uudelleen SDP:n puheenjohtajaksi Turussa pidetyssä puoluekokouksessa. Puoluesihteeriksi valittiin yllätysnimenä yhteiskuntatieteen maisteri Kalevi Sorsa.
15. kesäkuuta – Georges Pompidou voittaa Ranskan presidentinvaalit
16. kesäkuuta – Belgian kuningas Baudouin I ja kuningatar Fabiola saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
20. kesäkuuta – Georges Pompidou valittiin Ranskan presidentiksi.

Heinäkuu
'Kotka on laskeutunut' – Kaksi miestä käveli kuussa.1. heinäkuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II löi poikansa kruununprinssi Charlesin Walesin prinssiksi.
7. heinäkuuta – Kanadassa ranskan kielestä tuli valtionhallinnossa tasa-arvoinen englannin kielen kanssa.
14. heinäkuuta – Hondurasin ja El Salvadorin välinen jalkapallosota puhkesi ja El Salvador hyökkäsi Hondurasiin. Tulitauko saatiin aikaan 20. heinäkuuta.
15. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti kuusipäiväiselle valtiovierailulle Isoon-Britanniaan.
17. heinäkuuta − Suomessa vietettiin tasavaltaisen hallitusmuodon 50-vuotisjuhlaa.
19. heinäkuuta – Yhdysvaltalainen senaattori Edward Kennedy ajoi autollaan sillalta veteen Chappaquiddick Islandilla Massachusettsin osavaltiossa Yhdysvaltain koillisrannikolla. Kyydissä ollut hänen veljensä Robert Kennedyn entinen sihteeri Mary Jo Kopechne hukkui. Edward Kennedy poistui onnettomuuspaikalta ja ilmoittautui poliisille vasta useita tunteja myöhemmin.
20. heinäkuuta – Ensimmäinen miehitetty kuulento: Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle. Neil Armstrongista tuli ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen ja Buzz Aldrinista toinen.
22. heinäkuuta – Espanjan valtionpäämies, kenraali Francisco Franco, nimesi prinssi Juan Carlosin seuraajakseen.
25. heinäkuuta – Vietnamin sota: Presidentti Richard Nixon julisti, että aasialaisten liittolaisten on kannettava vastuu omasta puolustuksestaan. Sotaa alettiin "vietnamisoida".

Elokuu
2. elokuuta − Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon matkusti vierailulle Romaniaan.
4. elokuuta – Salaiset rauhanneuvottelut alkoivat Pariisissa Yhdysvaltain ja Pohjois-Vietnamin välillä. Ne kuitenkin epäonnistuivat.
9. elokuuta – Charles Mansonin kultin jäsenet murhasivat viisi ihmistä, mm. näyttelijä Sharon Taten ja seuraavana päivänä vielä kaksi.
13. elokuuta – Kovia taisteluja käytiin Kiinan ja Neuvostoliiton rajalla.
15.–18. elokuuta – Woodstock-festivaali järjestettiin New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa.
21. elokuuta – Al-Aqsan moskeija Jerusalemissa Israelissa paloi australialaisen tuhopolttajan sytyttämänä. Israelin ja arabimaiden välit kiristyivät tapauksen vuoksi äärimmilleen.

Syyskuu
1. syyskuuta – Vallankaappaus Libyassa syrjäytti kuningas Idris I:n ja eversti Muammar Gaddafi nousi valtaan.
5. syyskuuta – Uudenmaan lääninhallitus totesi, ettei Terho Pursiaista vastaan Uusin testamentti -kirjasen vuoksi tehty kantelu antanut aihetta syytetoimiin.
20. syyskuuta – Helsingin taidehallissa näytteillä olleen Harri Koskisen Sikavaakunan johdosta tehtiin Helsingin rikospoliisille rikosilmoitus Suomen vaakunan häpäisemisestä.
22. syyskuuta – Voimakas myrsky aiheutti suurta tuhoa Etelä-Ruotsissa.
26. syyskuuta − Boliviassa tehtiin sotilasvallankaappaus.
28. syyskuuta – Helsingin Taivallahden seurakunnan Temppeliaukion kirkko vihittiin käyttöön.
30. syyskuuta – Oikeusasiamies Risto Leskinen kehotti nostamaan syytteen kenraali Yrjö Keinosta ja eversti Eino Pyyryä vastaan Keinosen kesähuvilan rakennusjutun vuoksi.

Lokakuu
1. lokakuuta – Olof Palme valittiin Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen johtoon. Hän seurasi Tage Erlanderia pääministerinä 14. lokakuuta.
1. lokakuuta − Kiinan kansantasavalta vietti 20-vuotisjuhliaan.
5.-6. lokakuuta − Iisalmessa ja Iisalmen mlk:ssa sekä Eurassa, Hinnerjoella ja Honkilahdella järjestettiin ylimääräiset kunnallisvaalit tulevien kuntaliitosten vuoksi.
9. lokakuuta – SAK ja SAJ hyväksyivät sopimuksen ammattiyhdistysliikkeen eheyttämisestä.
15. lokakuuta – Sadat tuhannet ihmiset ottivat osaa Vietnamin sodan vastaisiin mielenosoituksiin Yhdysvalloissa.
18. lokakuuta – Podgorniyn vierailukommunikeassa ei mainita puolueettomuutta.
21. lokakuuta – Willy Brandtista tuli Saksan liittokansleri.
21. lokakuuta – Siad Barre nousi vallankaappauksella valtaan Somaliassa.
30. lokakuuta – Pääministeri Koiviston hallitus sai luottamuslauseen sen jälkeen kun oppositio oli 7.10. tehnyt välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta.

Marraskuu
2. marraskuuta – Suomen eteläosassa oli voimakas lumipyry ja Etelä-Ruotsissa kova myrsky.
5. marraskuuta – Kirjailija Aleksandr Solženitsyn erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta syytettynä neuvostovastaisesta toiminnasta.
5. marraskuuta − Neuvostoliiton puoluelehti Pravda arvosteli Suomen YK-suurlähettilästä Max Jakobsonia siitä, että tämä oli teoksessaan Kuumalla linjalla esittänyt YYA-sopimuksen 2. artiklasta Suomen konsultaatioaloitetta korostavan tulkinnan, joka oli "yksipuolinen" ja "vastoin sopimuksen henkeä ja kirjainta".
13. marraskuuta – Vietnamin sodan vastainen suurmielenosoitus Washingtonissa.
14. marraskuuta – NASA laukaisi Apollo 12:n matkaan.
14. marraskuuta – Ensimmäinen Suomessa tehty sarjavalmisteinen henkilöauto lähti Uudenkaupungin autotehtaalta. Rekisteritunnuksella EKA-96 varustettu Saab 96 luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle.
15. marraskuuta – Kylmä sota: Neuvostoliiton sukellusvene K-19 törmäsi yhdysvaltalaiseen USS Gato -veneeseen Barentsinmerellä.
15. marraskuuta – Washington (DC):ssä 250 000–500 000 ihmistä osoitti mieltään Vietnamin sotaa vastaan.
17. marraskuuta – Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain edustajat tapasivat Helsingissä ja aloittivat SALT I -neuvottelut ydinaseiden vähentämiseksi.
19. marraskuuta – Apollo 12 laskeutui Myrskyjen merelle. Charles Conradista ja Alan Beanista tuli kolmas ja neljäs ihminen Kuun kamaralla.
20. marraskuuta – Cleveland Plain Dealer -sanomalehti julkaisi valokuvia My Lain verilöylystä Vietnamissa.
21. marraskuuta – Ensimmäinen ARPANET-yhteys otettiin käyttöön.
24. marraskuuta – Luutnantti William Calley pannaan syytteeseen My Lain joukkomurhasta.

Joulukuu
1. joulukuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen asevelvollisten arvonta sitten toisen maailmansodan. 2. joulukuuta – EEC ilmoittaa suostuvansa neuvottelemaan uusista jäsenanomuksista.
9. joulukuuta – Höyrylaiva Eira upposi Hangon edustalle.
12. joulukuuta – Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat Helsingissä. Suomi vaati Nordek-hankkeen lykkäämistä, koska Norja ja Tanska pyrkivät EEC:n jäseniksi.
19. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti työministeri Viljo Virtasen Mikkelin läänin maaherraksi vuoden 1970 alusta lukien.
20. joulukuuta – Ugandan hallitus julisti maahan poikkeustilan presidentti Milton Obotea vastaan edellispäivänä tehdyn murhayrityksen vuoksi.
29. joulukuuta – Kaarlo Kangasniemi valittiin toisen kerran peräkkäin vuoden parhaaksi suomalaiseksi urheilijaksi.
30. joulukuuta – Israelilainen tuomioistuin totesi Al-Aqsan moskeijan elokuussa sytyttäneen australialaisen miehen syyntakeettomaksi ja määräsi hänet hoidettavaksi mielisairaalaan.

Lähdeaineisto
Valitut Palat Itsenäinen Suomi
Mitä, missä, milloin 1970
Mitä, missä, milloin 1971