lauantai 16. tammikuuta 2010

Vuosi 1964 – Kekkonen Siltasaaressa


















SDP:ta hallitseva Tannerin suuntaus kärsi lopullisen tappion noottikriisissä ja sen jälkeisissä vaaleissa. Puolue joutui pahaan poliittiseen paitsioon ja kolmas linja alkoi voimistua. Se vastusti Kekkosen silmitöntä arvostelua, pyrki parantamaan suhteita Neuvostoliittoon ja avaamaan sisäpoliittisia yhteistyökanavia. Kolmannen linjan johtoon asettui pitkän järjestöveteraani Rafael Paasio, joka esiintyi jo vuoden 1960 puheenjohtajavaalissa Tanneria vastaehdokkaana. Paasion valinta käynnisti sovintoneuvottelut TPSL:n ja SDP:n välillä ja vuoden 1964 alussa sopu olikin syntymäisillään. Keväällä 1964 Aarre Simonen muutti äkkiä kantaa, torjui ajatuksen puolueiden yhdistämisestä ja valitutti itsensä TPSL:n puheenjohtajaksi. Kekkonen antoi tukensa SDP:n komannelle linjalle. Hän suostui juhlapuhujaksi työväenliikkeen järjestämään 20-vuotisjuhlaan Helsingin työväentalolle. Kekkonen oli ojentanut kätensä sillä ehdolla, että saisi itse valita, ketkä siihen tarttuvat.

Tammikuu
1. tammikuuta – Forssa muuttui kaupungiksi ja Lapua kauppalaksi. Naantalin mlk liitettiin Naantalin kaupunkiin.
5. tammikuuta – Ensimmäinen tapaaminen katolisen ja ortodoksisen kirkon ylimmän tason edustajien välillä sitten 1400-luvun. Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I tapasivat Jerusalemissa.
8. tammikuuta – Hallitus antoi esityksen 1964 kannettavasta lisäverosta, jonka suuruus oli progressiivisesti 20-50 % tuloverosta ja 50 % omaisuusverosta.
9. tammikuuta – Yhdysvaltain sotilaiden ja panamalaisten välinen yhteenotto Panaman kanavan alueella johti 25 ihmisen kuolemaan ja kansainväliseen selkkaukseen.
11. tammikuuta – Yhdysvaltain lääkintöhallituksen ylijohtaja Luther Terry raportoi, että tupakointi voi olla vaarallista terveydelle.
12. tammikuuta – Nationalistikapinalliset kaatoivat Sansibarin arabihallituksen.
22. tammikuuta – Kenneth Kaundasta tuli ensimmäinen Pohjois-Rhodesian presidentti.
24. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 99-98 lisäverolain. Vero kootaan huhti-joulukuun verojen ennakkoperinnän yhteydessä.
28. tammikuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat ampui alas USA:n hävittäjäkoneen, joka eksyi Itä-Saksan puolelle Erfurtin lähellä. Kaikki miehistön jäsenet saivat surmansa.
29. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi kaksi satelliittia, Elektron I ja Elektron II samalla kantoraketilla.
30. tammikuuta – Kenraalimajuri Nguyen Khanhin kaappasi vallan Duong Van Minhiltä Etelä-Vietnamissa.
29. tammikuuta – 6. helmikuuta Innsbrukin talviolympialaisissa Suomen joukkue saavutti kilpailuissa yhteensä 10 mitalia, joista 3 kultaa, 4 hopeaa ja 3 pronssia. Kilpailujen menestynein maa oli Neuvostoliitto, joka voitti itselleen jopa 25 mitalia.
Kultaa
Eero Mäntyranta 2 (hiihto, 15 ja 30 km)
Veikko Kankkonen (mäkihyppy, normaalimäki)
Hopeaa
Väinö Huhtala, Arto Tiainen, Kalevi Laurila ja Eero Mäntyranta (hiihto, 4 x 10 km viesti)
Veikko Kankkonen (mäkihyppy, suurmäki)
Mirja Lehtonen (hiihto, 5 km)
Kaija Mustonen (pikaluistelu, 1 500 metriä)
Pronssia
Arto Tiainen (hiihto, 50 km)
Senja Pusula, Toini Pöysti ja Mirja Lehtonen (hiihto, 3 x 5 km viesti)
Kaija Mustonen (pikaluistelu, 1 000 m)

Helmikuu
1. helmikuuta – Kreikka ja Turkki hyväksyivät Englannin ja Yhdysvaltojen suunnitelman lähettää 10 000 miehen vahvuinen rauhanjoukko-osasto Kyprokselle.
6. helmikuuta – Kuuba katkaisi veden saannin Yhdysvaltain tukikohtaan Guantanamo Bayhin Yhdysvaltain vangittua neljä päivää aikaisemmin neljä kuubalaista kalastusalusta ja 36 kalastajaa Floridan rannikolla.
11. helmikuuta – Kreikkalaisten ja turkkilaisten välisiä yhteenottoja puhkesi Limassolissa Kyproksella.
11. helmikuuta – Taiwan katkaisi diplomaattiset suhteet Ranskaan sen tunnustettua Kiinan kansantasavallan. Myös Yhdysvallat arvosteli voimakkaasti Ranskan päätöstä.
14. helmikuuta – Virkamieshallitus sai luottamuslauseen äänin 99-97 äänestettäessä hallituksen hintapolitiikasta.
27. helmkuuta – Kauko Käyhkö valittiin suosituimmaksi suomalaiseksi tv-esiintyjäksi 1963.

Maaliskuu
4. maaliskuuta – Malta sai itsenäisyyden.
5. maaliskuuta – Neuvostoliiton hallitus kehotti 23 miljoonaa eläkeläistä hakeutumaan töihin.
6. maaliskuuta – Konstantin II:sta tuli (Kreikan) kuningas.
11. maaliskuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Viroon, jossa vierailun isäntänä oli Viron kommunistisen puolueen johtaja Aleksei Müürissepp.
14. maaliskuuta – Jury tuomitsi Jack Rubyn syylliseksi John F. Kennedyn murhasta epäillyn Lee Harvey Oswaldin murhaan.
14. maaliskuuta – Suomi päättää osallistua YK:n rauhanturvajoukkoihin Kyproksella.
17. maaliskuuta – Helsingin poliisilaitos hylkäsi Eläintarhan ajojen järjestäjien lupahakemuksen ja kielsi Eläintarhan radan käytön moottoriurheiluun, koska rata katsottiin edellisinä vuosina sattuneiden vakavien onnettomuuksien vuoksi hengenvaaralliseksi. Vuoden 1963 ajot jäivät siten viimeisiksi.
20. maaliskuuta – Euroopan avaruusjärjestö:n edeltäjä ESRO (European Space Research Organization) perustettiin 14. kesäkuuta 1962 allekirjoitetun sopimuksen mukaan.
23. maaliskuuta – Miss Suomeksi valittiin 17-vuotias kouvolalainen Sirpa Suosmaa.
25. maaliskuuta – YK:n pääsihteeri U Thant nimitti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan Kyproksen kriisin sovittelijaksi.
26. maaliskuuta – Puolustusministeri Robert McNamara vahvisti uudelleen Yhdysvaltain tuen Etelä-Vietnamin hallitukselle kommunismia vastaan. Vietnamin sodan tapahtumat laajenivat entisestään.
27. maaliskuuta – Pitkäperjantain maanjäristys Alaskassa, voimakkuudeltaan 9,2 richteriä, surmasi vain 125, mutta aiheutti valtavaa tuhoa Anchoragessa.
28. maaliskuuta – Ensimmäinen piraattiradio, Radio Caroline, perustettiin.
31. maaliskuuta – Armeija syrjäytti Brasilian presidentti João Goulartin. Tätä seurasi 21-vuotinen diktatuuri.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Lakisääteinen sairausvakuutus tuli Suomessa voimaan Euroopan viimeisimmistä maista.
5. huhtikuuta – Tuntematon henkilö ampui Bhutanin päämiehen Jigme Dorfin Puncholingissa, lähellä Intian rajaa.
6. huhtikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda moitti Maalaisliiton puheenjohtajaa V. J. Sukselaista siitä, että tämä oli osallistunut vanhojen virolaisten ystäviensä järjestämiin juhliin Ruotsissa.
9. huhtikuuta – Oikeudenkäynti vakoilusta syytettyä eversti Stig Wennerströmiä vastaan alkoi Tukholmassa.
13. huhtikuuta – Kekkonen keskeyttää puolustuslaitoksen kehittämissuunnitelman valmistelun.
14. maaliskuuta – Hallitus sai luottamuslauseen äänin 104-80 äänestettäessä SKDL:n metsäpalkoista tekemän välikysymyksen johdosta.
17. huhtikuuta – Annettiin asetus, mikä kieltää karhun ampumisen talvella vuosina 1964-1966.
19. huhtikuuta – Prikaatikenraali Kouprasith Abhayin vallankaappaus syrjäytti Laosin hallituksen.
20. huhtikuuta – Lyndon B. Johnson ja Nikita Hruštšov ilmoittivat samanaikaisesti New Yorkissa ja Moskovassa aikeista vähentää ydinaseiden tuotantoa.
20. huhtikuuta – Nelson Mandela piti puheensa I Am Prepared to Die Rivonian oikeudenkäynnin aluksi.
25. huhtikuuta – Suomalainen YK-pataljoona lähti Kyprokselle.
25. huhtikuuta – Kööpenhaminassa Pieni merenneito-patsaalta tuntemattomat tekijät olivat sahanneet pään poikki.
26. huhtikuuta – Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansaniaksi.

Toukokuu
1. toukokuuta - Tuhannet tsekkoslovakialaiset nuoret järjestivät kommunistihallinnon vastaisia mielenosoituksia.
5. toukokuuta – 14 säiliövaunua ja yli 200 tonnia bensiiniä ja kevyttä polttoöljyä tuhoutui junapalossa Kouvolan ja Mikkelin välisellä rataosalla Mäntyharjulla lähellä Outisen seisaketta. Onnettomuuden aiheutti erään vaunun akselin laakerien ylikuumeneminen.
14. toukokuuta – Ruotsin valtiopäivien perustuslakivaliokunta moitti entistä ulkoministeriä Östen Undénia siitä, ettei tämä ollut erottanut Stig Wennerströmiä ulkoministeriön palveluksesta, vaikka hän oli ollut tietoinen Wennerströmin vakoilutoiminnasta. 20. toukokuuta – Suomen YK-pataljoonaan kuulunut alikersantti Juhani Matikainen sai surmansa turkkilaisten kanssa käydyssä laukaustenvaihdossa Kyproksella. 22-vuotias Matikainen oli ensimmäinen YK-tehtävissä kaatunut suomalainen.
24. toukokuuta – Ihmisiä tallautui kuoliaaksi Perun ja Argentiinan välisessä jalkapallo-ottelussa Perun pääkaupungissa Limassa. Kotiyleisö ryntäsi kentälle suututtuaan erotuomarin päätökseen, jolloin heikompivoimaiset jäivät jalkoihin.
24. toukokuuta − Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattinen liitto (TPSL) hylkäsi sopimusluonnoksen SDP:n kanssa. Aarre Simonen valittiin puheenjohtajaksi Emil Skogin tilalle, joka siirtyi takaisin SDP:hen.
27. toukokuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru kuolee.

Kesäkuu
3. kesäkuuta – Etelä-Korean presidentti Park Chung Hee julisti sotatilalain Soulissa poliisin oltua kykenemätön 10 000 mielenosoittajan hallintaan. Protestit alkoivat aikeesta palauttaa diplomaattiset ja kauppasuhteet Japaniin.
3. kesäkuuta – F.E. Sillanpää kuolee.
12. kesäkuuta – Nelson Mandela ja seitsemän muuta tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Etelä-Afrikassa.
12. kesäkuuta – Eversti Stig Wennerström tuomittiin vakoilusta elinkautiseen pakkotyöhön. Lisäksi hän menetti sotilasarvonsa ja hänet tuomittiin maksamaan Ruotsin valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä lähes 500 000 kruunua (yli 300 000 markkaa).
14. kesäkuuta – Tohtori Johannes Virolainen valittiin Maalaisliito uudeksi puheenjohtajaksi. Virolainen sai 888 ääntä ja Sukselainen 866 ääntä.
30. kesäkuuta – Viimeiset YK:n joukot poistuvat Kongosta.

Heinäkuu
4. heinäkuuta – Suomen ensimmäinen ruletti avattiin Maarianhaminan seurahuoneella.
4. heinäkuuta – Hrustshev päätti Skandinavian vierailunsa.
6. heinäkuuta – Malawi julistautui itsenäiseksi.
8. heinäkuuta – Kansainvälinen työjärjestö ILO tuomitsi Etelä-Afrikan harjoittaman rotuerottelupolitiikan.
10. heinäkuuta – Suomi sai Maailmanpankilta 91,2 miljoonan lainan maanteiden rakentamiseen ja kestopäällystämiseen.
27. heinäkuuta – Vietnamin sota: Vietnamiin lähetettiin vielä 5 000 sotilasneuvonantajaa, Yhdysvaltain joukkojen kokonaismääräksi tuli 21 000.
29. heinäkuuta – U Thant neuvotteli Moskovassa Hrusthsevin kanssa kehottaen Neuvostoliittoa maksamaan 50 miljoonan dollarin velkansa YK:lle. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina.

Elokuu
5. elokuuta – Operaatio "Pierce Arrow": Yhdysvaltain lentokoneet tukialus USS Ticonderogalta ja USS Constellationilta iskivät Pohjois-Vietnamiin kostoksi hyökkäyksestä hävittäjiä vastaan Tonkininlahdella.
5. elokuuta – Kapinallisten simba-armeija hyökkäsi Kongossa Stanleyvilleen (nyk. Kisangani) ja otti 1 000 länsimaista panttivankia.
7. elokuuta – USA:n kongressi antaa presidentille valtuudet torjua Pohjois-Vietnamin hyökkäykset asevoimin.
14. elokuuta – Moskovassa allekirjoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasopimus vuosiksi 1966-1970.
16. elokuuta – Etelä-Vietnamissa tuli voimaan uusi perustuslaki jonka kirjoittamisessa Yhdysvaltain lähetystö auttoi.

Syyskuu
1. syyskuuta – Sairausvakuutuslaki astui voimaan.
2. syyskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda rinnasti Kiinan pyrkimykset alueidensa laajentamiseksi Hitlerin Saksaan. Kiina oli esittänyt laajoja aluevaatimuksia useille naapurimailleen.
3. syyskuuta – Robert Kennedy eroaa USA:n hallituksesta.
5. syyskuuta – NASA laukaisi ensimmäisen geofysikaalisen observatorion OGO-1:n kiertoradalle.
9. syyskuuta – Sakari Tuomioja kuolee.
12. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Reino Lehdon virkamieshallitukselle ja nimitti Johannes Virolaisen muodostaman uuden hallituksen. Lehto nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi 18. syyskuuta.
15. syyskuuta – Puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi Neuvostoliiton kehittäneen "hirvittäviä uusia aseita", mikä herätti laajaa mielipiteiden vaihtoa kautta maailman.
16. syyskuuta – Eduskunnan 2. varapuhemieheksi valittiin hallitukseen nimitetyn Jussi Saukkosen tilalle kokoomuksen Niilo Kosola.
18. syyskuuta – Kreikan kuningas Konstantin II ja prinsessa Anne-Marie vihittiin avioliittoon Ateenassa.
24. syyskuuta – Warrenin komission raportti presidentti John F. Kennedyn murhasta julkaistiin.
24. syyskuuta – Itä-Saksan pääministeriksi nimitettiin Willy Stoph.
25. syyskuuta – Kekkonen puhui Helsingin Työväentalolla.
27. syyskuuta – Järvenpäässä paljastettiin Erkki Erosen veistämä Jean Sibeliuksen patsas.
30. syyskuuta – Tasavallan presidentti teki päätöksen Kyproksessa olevien suomalaisten YK-joukkojen toimikauden pidentämisestä kolmella kuukaudella ja nimitti suomalaisen pataljoonan uudeksi komentajaksi everstiluutnantti H.F. Siilasvuo.

Lokakuu
4.-5. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyi SDP, eniten paikkoja menettivät pientalonpojat.
10. lokakuuta – 24. lokakuuta Tokion olympialaisissa suomalaiset voittivat kolme kultaa
Pentti Linnosvuo – Ammunta, olympiapistooli
Väinö Markkanen – Ammunta, vapaapistooli
Pauli Nevala – Yleisurheilu, miesten keihäänheitto
ja kaksi pronssia
Pertti Purhonen – Nyrkkeily, sarja 67 kg
Hannu Rantakari – Telinevoimistelu, miesten hyppy
11. lokakuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Martti Simojoki vihittiin arkkipiispaksi edellisen arkkipiispan Ilmari Salomiehen jäätyä eläkkeelle.
12. lokakuuta – Neuvostoliiton Voshod 1 oli ensimmäinen avaruusalus, jossa oli usean hengen miehistö ilman avaruuspukuja.
14. lokakuuta – Tri. Martin Luther King sai nuorimpana koskaan palkittuna Nobelin rauhanpalkinnon rasismin vastaisesta työstään.
14. lokakuuta – Nikita Hruštšov syrjäytettiin Neuvostoliiton johdosta, Leonid Brežnev ja Aleksei Kosygin ottivat vallan.
15. lokakuuta – Britannian työväenpuolue voitti vaalit, päättäen konservatiivien 13 vuoden vallan. Harold Wilsonista tuli pääministeri.
16. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen atomipomminsa Sinkiangissa.
24. lokakuuta – Pohjois-Rhodesia itsenäistyi Sambiana.
26. lokakuuta – Maassamme otettiin käyttöön uusi metallimarkka, jonka olivat suunnitelleet Olof Eriksson ja Heikki Häiväoja.

Marraskuu
3. marraskuuta – Bolivian presidentti Victor Paz Estenssoron hallitus syrjäytettiin kenraali Alfredo Obando Candian vallankaappauksessa.
3. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson voitti vaaleissa haastajansa Barry Goldwaterin.
10. marraskuuta – Australia päätti palauttaa asevelvollisuuden Indonesian Borneon sodan vuoksi.
22. marraskuuta – Helsingin hiippakunnan uusi piispa Aarre Lauha vihittiin virkaansa.
24. marraskuuta – Belgialaiset laskuvarjojoukot ja palkkasoturit valtasivat Stanleyvillen, mutta usea panttivanki sai surmansa taistelussa.
28. marraskuuta – Yhdysvaltain turvallisuusneuvosto päätti suositella Pohjois-Vietnamin pommitusten laajentamista.
30. marraskuuta – Brittiläinen valtiomies Sir Winston Churchill täytti 90 vuotta.

Joulukuu
1. joulukuuta – Amerikkalainen uimari Don Schollander nimitettiin maailman parhaaksi urheilijaksi 1964.
3. joulukuuta – Radioinsinööriseura muutti nimensä Elektroniikkainsinöörien seuraksi.
5. joulukuuta – Hufvudstadsbladet täytti sata vuotta.
8. joulukuuta – Raumalla hukkui 28 ihmistä, kun satamahinaaja törmäsi puolustusvoimien moottoriveneeseen, joka oli viemässä vieraita Kuuskajaskarin linnakesaaren alokastanssiaisiin.
11. joulukuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi Hannu Salaman romaanin Juhannustanssit ja teoksen kustantajan Otavan. Arkkipiispan mielipiteen katsottiin yleisesti edustavan kirkon virallista kantaa. Tästä syttyi ns. Salama-sota.
11. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti taidemaalari Sam Vannin akateemikoksi. Samalla Kekkonen esitti Suomen Akatemiaa koskevan lain kumoamista, koska akatemia ei hänen mielestään ollut täyttänyt siihen asetettuja odotuksia.
17. joulukuuta – Ryhmä Kokoomuksen kansanedustajia Margit Borg-Sundmanin johdolla teki Juhannustanssit-romaaniin viitaten eduskuntakyselyn siitä, onko hallitus tietoinen, että "maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa sisältävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta".
21. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Anastas Mikojan saapui vierailulle Suomeen ja luovutti sen aikana presidentti Urho Kekkoselle Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
23. joulukuuta – Tohtori Martin Luther King sanoi pitävänsä mahdollisena, että Yhdysvalloissa on 25 vuoden kuluttua mustaihoinen presidentti.
29. joulukuuta – Maisteri Eino S. Repo valittiin Yleisradion uudeksi pääjohtajaksi.
31. joulukuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi pakinoitsija Väinö Nuortevalle (Olli) professorin arvonimen

Elävä arkisto 1964
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=1964&k=&m=

Kuvahaku 1964
http://images.google.fi/images?hl=fi&lr=&rlz=1G1ACAW_FIFI340&um=1&sa=1&q=1964&btnG=Haku&aq=f&oq=&start=0

Videohaku 1964
http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1962&um=1&ie=UTF-8&ei=_Wk1S4X0JILc-QaXjuCuCg&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=11&ved=0CDIQqwQwCg#emb=0&hl=fi&q=1964&view=3

Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1965
Mitä, missä, milloin 1966
Valitut Palat Itsenäinen Suomi

Ei kommentteja: