Kamppailu taisteluhelikoptereista ei kuitenkaan ole ohitse. Eduskunnassa vuonna 1998 sovittuun neuvottelutulokseen sisältyy olennainen kohta: ”Nyt tehty päätös ei ota kantaa mahdolliseen saattokoptereiden hankintaan tulevaisuudessa, joten tilausvaltuuksien käyttö ei saa johtua päättäjien tulevaa harkintavaltaa rajoittaviin sitoumuksiin mm. mahdollisten saattohelikopterien hankinnan osalta.” Näin ryhmänjohajat antoivat puolutusministeriölle vapaat kädet tulevaisuutta varten. Taisteluhelikopterihankintaa voidaan valmistella; sitä varten tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessa uusi tilausvaltuus, jos ja kun hankintaan myöhemmin päädytään.
Yhtenä ensimmäisistä taisteluhelikopterihankkeen puikkoihin on hypännyt puolustusministeri Jan-Erik Enestam. Puolustuministeri aloitti heti Lipposen uuden hallituksen muodostamisen jälkeen aktiivisen kampanjan taisteluhelikoptereiden hankkimiseksi. Ministeri arvosteli vuoden 1999 toukokuussa edellistä eduskuntaa, ettei se päättänyt ostaa taisteluhelikoptereita. Puolustusministerin mielestä asiassa toimittiin kuin ”panisi päänsä pensaaseen”; taisteluhelikoptereita kun tarvittiin kuljetushelikoptereiden suojaamiseen.
Mutta jo ennen häntä asialla olivat sotilaat. Kenraali Hägglund sanoi pitävänäs hassuna, jos Suomen kaltainen teollistunut ja kehittynyt maa ei hankkisi lähinnä panssarivaunuja korvaavia taisteluhelikoptereita. Hänen mielestään asia täytyy valmistella asiempaa paremmin. ”Meiltä kysyttiin sellaista, johon emme itsekään osanneet vastata. Valmistelu jatkuu. Velvollisuutemme on ottaa asia uudelleen esille”, sanoi Hägglund.
Puolustusvoimien helikopterityöryhmän apulaisorojektipäällikkö Carl-Gustav Storgårds kertoi vuoden 1998 marraskuussa, etti taisteluhelikopterihankkeesta ole luovuttu. Hänen mukaansa kaikilla taisteluhelikoptereiden valmistajilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta toimittaa jatkossa helikptereita. Storgårdsin mukaan Suomen kopterit on tarkoitettu maavoimien tukemiseen. Toisaalta hän muistutti helikopterien keskeisestä roolista kriisinhallintaoperaatioissa. ”Jos vaikka lähettäisimme kriisinhallintaan helikopterien sijaan pelkkiä joukkoja, niin niiden tulee kyetä toimimaan ympäristössä, joissa helikoptereilla on oma tärkeä tehtävä. Pitää tietää, kuinka helikoptereista poistutaan, ja harjoitella, miten niissä käytäydytään. Jo tämän oppimiseen tarvitaan omia koptereita.”
Puolustusvoimien uudeksi komentajaksi nimitetyn Juhani Kaskealan mukaan kuljetushelikoptereista on EU:n kriisinhallintajoukkoja koottaessa ollut selvästi pulaa. Yhteispohjoismainen prikaati voisi tarjota helikoptereita EU-operaatioiden käyttöön. Pääesikunnan apulaismaavoimapäällikkö, prikaatinkenraali Heikki Tilander kertoi puolustusvoimien jatkavan ”tutkimuta, selvittelyä ja valmistelua” taisteluhelikoptereiden hankkimiseksi. Ne kuuluvat ”helikopterikokonaisuuteen”.
Myös pääministeri Paavo Lipponen suhtautui myötämielisesti taisteluhelikoptereihin. ”Ei kai ole niin, että jonkin tietyn tyyppinen ase, kuten saattokopteri on paha, mutta esimerkiksi panssarivaunu on hyvä”, totesi Lipponen eduskunnassa. Vuoden 2000 syksyllä aloitettiin kansalaismielipiteen muokkaaminen taisteluhelikopterihankinnoille suotuisaksi lähes viikottaisella helikopterirummutuksella.
Enestam ilmoitti, että hän aikoo tuoda ”saattokopterit” hallituksen käsittelyyn keväällä 2001. Linjapäätös piti hänen mukaansa tehdä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tarkistuksen yhteydessä keväällä 2001. Enestam teki myös eron saattohelikoptereiden ja taisteluhelikoptereiden välillä. ”Saattokopterit antavat enemmän suojaa ja ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin taisteluhelikopterit.”
Puolustuministeri puolusti taisteluhelikopterien hankintaa tavan takaa koko syksyn ajan. Lokakuussa ministeri uskoi, että poliittinen ilmapiiri oli nyt hankinnalle suotuisampi kuin kolme vuotta aikaisemmin. ”Kyllä tuntuu, että näin on.” Enestam ei halunnut vielä paljastaa taisteluhellikopterien hankintahintaa. ”Pääesikunta tekee tästä parhaillaan selvitystä, ja työ on vielä kesken. Se on varmaa, etteivät ne halpoja ole mutta kaikki riippuu aseistuksesta ja helikoptereiden lukumäärästä”. Puolustuministerin mukaan ihanteellisinta olisi tehdä päätös ennen kuin kuljetushelikoptereiden tilausprosessi on lopussa. Tämä mahdollistaisi taistelu- ja kuljetushelikopteritialuksen kytkemisen toisiinsa. ”Hintatasosta tulisi aivan toisenlainen”, vakuutteli ministeri. Enestamin jälkeen oli taas vuorossa puolustusvoimien komentaja. Myöhemmin muut kenraalit. Eduskunnalla oli edessään vielä kolmas taistelu helikoptereista.
Lähdeaineisto Pekka Ervasti Jaakko Laakso Karhun naapurista Naton kainaloon ISBN 950-0-25559-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti