Kari Kairamo kuoli 11. joulukuuta 1988. Hän jätti Nokiaan ilmapiirin ja yrityskulttuurin, jonka moni olisi ostanut suurella rahalla. Kari Kairamo oli matkapueimen legendaarisin mainosmies. Hän antoi suomalaisille sanan ”kännykkä”. Hän tiesi, että se on tulevaisuuden väline, mutta vain yksi osa Nokian tulevaisuutta. Suomalaisille Kari Kairamo oli mies, joka kulki kännykkä kädessä, paita housujen päällä, kynät rintataskusta roikkuen, vartalo hieman etukenossa täyttä vauhtia eteenpäin. Hän oli turboneuvos, joka vei Nokian maailmalle. Hän halusi valloittaa Euroopan ja möhemmin koko maailman. Kari Kairamo löysi aina helposti ystäviä. Tämä ominaisuus kasvatti hänelle vuosien aikana laajan ystäväpiirin. Mukana oli ihmisiä vuorineuvoksista taitelijoihin ja poliitikoista seurapiirehin.
Syksyllä 1955 Arja Sohlberg menee äitinsä kanssa Timo Mikkilän konserttiin. Konsertin jälkeen he tapaavat Anna-Maija Sohlbergin vanhat tuttavat Pippe ja Aulis Kairamon sekä Karin. Aulis Kairamo on musiikkimiehiä joka solullaan. Joka joulu kotona pidetään oma joulukonsertti. Timo Mikkilän konsertin jälkeen Arja Sohlberg kättelee kohteliaasti äidin tuttavat. Kari Kairamo tuntee hyvin Arjan sievät kasvot, sillä ne ovat juuri olleet Radiokuuntelija-lehden kannessa. Arja Sohlberg on suomalaisen musiikkielämän nousevia tähtiä, lahjaks ja persoonallinen taiteilijatar.
Arja Sohlberg ja Kari Kairamo viettävät kihlajaisiaan perhepiirissä Karin kotona Kemin Karihaarassa vuoden viimeisenä päivänä vuonna 1956. Kellon lähestyessä keskiyötä Arja Sohlberg sai sormuksen sormeensa. Myöhemmin Arjan äiti, Kemin juhlista vähän mustasukkaisena, Helsingissä toiset kihlajaiset. Häät pidettiin seuraavan kesänä Helsingin saksalaisessa kirkossa.
Kari Kairamon ura työelämässä alkoi Rosenlewillä Porissa. Pori oli Rosenlwin ansiosta 1960-luvulla vauras teollisuuskaupunki. Käyttö- ja suunnitteluinsinööri Kari Kairamon tehtävänä Rosenlewilla oli rakentaa kemikaalien jatkohyödyntämisessä tarvittava Meesa-uuni. Se valmistui ja siitä tuli hyvin toimiva. Porin jälkeen hän valitsi Metexin paikan, sillä ukomaille meno ei ollut hänelle uutta. Ratkaisu oli Arja Kairamon mieleen. Vaikka työpaikka oli Puolassa, perheen asunto oli Helsingissä. Karin pisimmät Puolaan kestivät muutaman viikon. Ne olivat pitkiä poissaoloja, kun kotona oli kaksi pientä lasta.
Kairamo alkoi nyt lopullisesti kasvaa kansainvälisyyteen. Oli lähdettävä ulkomaille ja opiskeltava koko ajan uutta, Nämä sanat Kari Kairamo sanoi vielä monesti seuraavien vuosien aikan. Brasilia oli hänelle suuri ja kiehtova haaste. Elettiin Arja Sohlbergin taiteellisen uran käännekohtaa. Kari lähti matkaan joulukuussa 1964. Arja tuli lasten kanssa perässä joulun jälkeen, Sao Paolo oli Arjalle hirveä kulttuurishokki. Kaikkialla köyhyyttä ja kurjuutta. Kun Kairamot vihdoin pääsivät omaan taloon, elämä alkoi asettua uuteen järjestykseen.
Suomalaiset paperikoneiden viejät päättivät perustaa Madden Machine Corporationin, jonka tehtävnä oli vauhdittaa suomalaisten paperikoneiden myyntiä Yhdysvalloissa. Tehtävään valittiin Kari Kairamo. Kausi Brasialiassa jäi näin vain runsaan vuoden mittaiseksi. Kuuman ja kostean, likaisen ja meluisan Sao Paolon jälkeen Blueberry Hill oli erityisesti Arjalle ja lapsille paratiisi. Arja kävi ahkerasti konserteissa Manhattanilla ja alkoi taas soittaa enemmän. Kun Kari Kairamo jättää vuonna 1970 taakseen Amerikan kultamaat ja Madden Machinen paperikoneet, hän on 37-vuotias. Hänen on aika ottaa paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kari Kairamon ollessa Amerikassa Suomessa oli tehty Suomen historian suurin teollisuusfuusio. Sen tuloksena oli syntynyt Oy Nokia Ab; kumia, kaapeleita, elektroniikkaa, puunjalostusta ja energiaa. Näistä palasista Nokia koottiin vuonna 1967. Fuusio mahdollisti Nokian ihmeen neljännesvuosisata myöhemmin. Kiihkeän Amerikan kauden jälkeen Kairamosta tuntuu, että hänellä ei ole mitään tekemistä. Toimettomuus ikävystyttää tavattomasti miestä, joka ei ole tottunut olemaan paikallaan. Sitten Kari soitta eräänä päivänä Arjalle kesken työpäivän: - Tue ja hae minut kotiin … Kairamo aloittaa lääkehoidon ja on töistä kaksi viikkoa poissa. Se, että Nokian kansainvälisen toiminnan vetäjä on 1970-luvun alussa poissa pari viikkoa, ei vielä herätä kenenkään huomiota eikä vaikuta pörssikursseihin. Vielä silloin hän saattoi mennä hoitoon, lääkitä tautinsa kunnolla ja palata kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kaikein parasta terapiaa ehkä sittenkin on nimitys metsäteollisuudesta vastaavaksi varatoimitusjohtajaksi vuonna 1972. Se palauttaa nopeasti hänen toimintakykynsä ja itseluottamuksensa.
Vuonna 1974 Björn Westerlund alkoi olla eläkeiässä. Nokia oli jo silloin yksi Suomen merkittävimmistä yrityksistä, joten sen johtajavalintaa seurattiin mielenkiinnolla monissa piireissä. Julkisuudessa Matti Nuutila nousi itsestään selväksi Westerlundin seuraajaksi. Selkeän suosikin rinnalle ilmaantui yllättävä haastaja Kari Kairamo. Kari Kairamon valinta Bjorn Westerlundin seuraajaksi oli Nokian omistajille vaikea. Lopullisen ratkaisun teki Nokian hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs jo ennen varsinaista kokousta.
Vuonna 1976 Kairamo valittin Teollisuuden Keskusliiton hallitukseen. Vuonna 1980 Väyrynen voitti tukahduttavan kuumana kesäkuun päivänä Virolaisen keskustapuolueen puoluekokouksessa puheenjohtajaäänestyksessä Turussa. Voitto oli niukka 1737-1611. Eikä kuunut kauaakaan, kun Vladimirov oli jo mestästämässä Nokian mailla. Sen jälkeen hän olikin Kairamon vakiovieras metsästysmatkoilla ja illanistujaisissa. Vladimirov oli Kairamon kotiryssä.
Ahti Karjalaisen presidenttitielle alkoi kasaantua yllättäviä esteitä vuonna 1979. Karjalainen jäi kiinni rattijuoppoudesta Turuntiellä, matkalla kesämökilleen. Ensimmäiset tiedot Kekkosen mahdollisesta erosta vuotivat julkisuuteen vuonna 1980. Taistelu presidentin paikasta kiihtyi. Oltiin siten tilanteessa, jossa Ahti Karjalaista tukevat presidentiksi keskustapuolueen ja taistolaisten kommunistien lisäksi Teollisuuden Keskusliitto Suomesta ja Kommunistinen puolue Neuvostoliitosta ja sekä tietysti KGB ja sen sulavakäytöksine edustaja Vladimirov.
Mauno Koivisto astui virkaansa Suomen Tasavallan presidenttinä tammikuun 27. päivänä 1982. Tämän vaiheen jälkinäytös nähtiin, kun Karjalainen erotettiin Suomen Pankista keväällä 1983.
Vuosi 1982 on suuri käänekohta niin Nokian historiassa kun Kari Kairamonkin elämässä. Nokia tekee ratkaisevan käännöksen kohti kulutuselektroniikkaa, vaikka vanhojen nokialaisten johtajien puheissa se vielä pitkään onkin kulueloktroniikkaa, niin kuin se itse asiassa olikin.
Kesällä 1984 Kairamo purjehti Yhdysvaltojen varapuolustusministerin Richard Perlen ja tämän vaimon kanssa. Purjehduksen lisäksi Kairamolla oli asiaa ministerille. Korkean teknologian vientikiellot Neuvostoliittoon uhkasivat Nokian bisneksiä idässä. Nämä vientikiellot olivat alkaneet rasittaa amerikkalaisia itseäänkin. Presidentti Ronald Reagan oli kuitenkin sitä mieltä, että estämällä korkean teknologian tuotteiden vienti Neuvostoliittoon hidastettiin maan teknologista kehitystä.
Myöhemmin Kairamo tapasi Perlen vielä amerikkalaisella aluksella Välimerellä. Karin charmi tehosi amerikkalaisiin ja kauppoja alkoi syntyä. Vuonna 1984 toimitettiin ensimmäiset DX200-keskukset Neuvostoliittoon. Kairamon Nokia tavoitteli 1980-luvun puolivälin lähestyessä edelleen nopeaa kasvua, jonka synonyymi on kansainvälistyminen.
Itsenäisyyspäivn vastaanotolla 1986, kun Kairamo kätteli presidenttiä, oli tunnelma leppoisa. Yksi linnan vieraista oli Kairamon ystävä Pehr G. Gyllenhammes. Kairamon ja presidentin välillä oli sitli jo syntymässä uusi kriisi. Kari Kairamo oli valmistautumassa näyttävään poliittiseen operaatioon. Hän ei K-linjalla ollessaan ollut vielä täysin oppinut, että Mauno Koivisto on taitava poliitikko.
Nokian järjestämissä saunailloissa keskusteltiin edelleen talouspolitiikasta, idänkaupasta ja tietysti vuoden 1988 presidentinvaaleista. Kairamo päätti seuraavaksi valita hallituksen. Ei aivan yksin, sllä Väyrynen toi mukanaan Palaceen kabineteissa pidettyyn palaveriin kiihkeäasti hallitukseen haluavan kokoomuksen puheenjohtajan Ilkka Suomisen ja RKP:n puheenjohtajan Christoffer Taxellin. Kairamon lisäksi paikalla ei ollut muita vuorineuvoksia. Väyrynen, Suominen ja Taxell allekirjoittivat sopimuksen, jossa itse asiassa muodostettiin seuraava hallitus.
Politiikassa pelataan kuitenkin toisilla korteilla ja eri säännöillä kuin talouselämässä. Pankinjohtaja Harri Holkerista tuli hallituksen muodostaja. Kari Kairamo koki uransa siihen asti kirvelevimmän tappion. Sillä ei ollut vaikutusta Nokian pörssikurssiin, mutta Kairamon mieleen se varmasti kirjautui tappiona.
Vuoden 1987 lopulla Kairamo jättää Teollisuuden Keskusliiton puheenjohtajan tehtävät. Vuonna 1986 tehty Nokian organisaatiouudistus oli monipolvisuudestaan huolimatta lisännyt toimivan johdon ja hallituksen valtaa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että valta oli ensisijaisesti Kairamolla ja Vuorilehdolla.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä Kari Kairamo poistuu Nokian pääkonttorista vähän ennen kymmentä ja lentää imagonsa mukaisesti helikopterilla Tampereelle. Kaikki ei kuitenkaan ole niin kuin ennen. On mahdotonta sano, mitkä kaikki seikat ovat laukaisseet Kairamon mielessä otettaan voimistuvaan masennukseen. Vuonna 1987 Nokia teki suurenmoisen tuloksen. Liikevoitto ylitti miljardin, Vuonna 1988 tulos oli putoamassa.
Marraskuun lopulla Kari Kairamo on istäntänä peurajahdissa Vesilahdella. Päivällisen jälkeen seurue istuu mukavasti nojatuoleihin ja otta kuka viskit, kuka kossuvissyn. Kari Kairamo istuu seurassa lasi kädessä. Hän ei kuitenkaan seuraa keskustelua. Hän vaikuttaa paljon ikäänsä vanhemmalta vuorineuvokselta, Silmät pupsuvat. Kari, jos sua väsyttää, niin mene nukkumaan, eis un ole mikään pakko valvoa, sanoo Helve.
Koska nokian tulosnäkymät olivat heikot, suunnitelmia, investointeja ja projekteja jouduttiin rajaamaan kaikkein oleellisempaan. Pentti Kouri perustelee Nokian omistuksen uudelleenjärjestelyjä ehdotuksessaan sillä, että Nokia käy sotaa monella rintamalla, mutta on on liian pieni taistellija kaikilla toimialoillaan. Kouri ei saa LBO-eheotuksilleen paljon ymmärtämystä Nokian toimivalta johdolta. Heidän mielestään ehdotukset eivät ole vakavasti otettavia, koska tulot olisivat menneet Kourille, ei Nokialle.
Lauantai, joukuun 10. päivä henkii kaamoksen harmautta. Lunta sataa hiljalleen. Kari Kairamo on yksin Meri-Hanikassa. Sunnuntaina aamulla Harry Mildh soittaa Meri-Hanikkaan. Kukaan ei vastaa. Kun Arja Kairamo vähän möhemmin soittaa kotiin, vastaa Pekka Tarjanne. - Onko tapahtunut jotain? Arja kysyy. - On, vastaa Pekka. Kari Kairamo on kuollut.
Kari on tehnyt itsemurhan.
Lähdeaineisto: Matti Saari Kari Kairamo – kohtalona Nokia ISBN 961-20-5315-2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti