Eduskuntavaaleista tuli kolmen suuren ottelu. Vaalivoittajiksi nousivat Kokoomus ja Keskusta, kun taas SDP kärsi tappion. Suurten puolueiden puheenjohtajat olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa ehdokkaina Helsingissä. Vuoden 1999 eduskuntavaalit eivät olleet voitto demokratialle. Äänestysprosentti oli vain 68,3 %., kolme prosenttiyksikköä alempikuin edellisissä vaaleissa. Suomalaisten osallistuminen eduskuntavaaleihin oli laskenut jo viisissä vaaleissa peräkkäin. Vaalien tulos oli odotettu, jo syksyllä 1998 kolme suurta puoluetta olivat olleet mielipidemittauksissa tasavahvoja. Sosiaalidemokraatit saivat 23 % (51 edustajaa), Keskusta 22 % ( 48) ja Kokoomus 21 % (46) äänistä. SDP onnistui siten täpärästi säilyttämään asemansa suurimpana puolueena. SDP kuitenkin menetti 12 paikkaa, kun taas keskusta voitti 4 ja kokoomus 7 paikkaa.
Vaikka päähallituspuolue SDP kärsi vaalitappion, Kokoomuksen ja muiden hallituspuolueiden menestys korvasi SDP:n menetykset, ja vanhalla hallituspohjalla oli mahdollista jatkaa. Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen puolueet saivat yhteensä 140 paikkaa menettäen vain viisi paikkaa. Vasemmistoliitto menetti kaksi ja vihreät voittivat kaksi paikkaa, RKP:n paikkaluku säilyi ennallaan. Pienistä oppositiopuolueista parhaiten menestyi Suomen Kristillinen Liitto, joka sai kolme lisäpaikkaa. Perussuomalaisten Raimo Vistbacka ja Remonttiryhmän Risto Kuisma säilyttivät ainoina ryhmissään edustajapaikkansa. Huonoimmin kävi Nuorsuomalaiselle Puolueelle, jonka molemmat edustajat Risto Penttilä ja Jukka Tarkka putosivat. Puolue lopetti toimintansa vaalien jälkeen.
Pääoppositiopuolueen Suomen Keskustan vaalitavoite oli selvä: se halusi nousta eduskunnan suurimmaksi puolueeksi ja hallituksen pääpuolueeksi. Tavoitteet eivät vaalivoitosta huolimatta toteutuneet. Vaalitunnuksekseen Keskusta oli nostanut työreformin, jolla tavoiteltiin työllistämisen esteiden poistamista ja pienyritysten toimintamahdollisuuksien parantamista. Työntekijöiden keskusjärjestöt SAK, STK ja Akava vastustivat jyrkästi työreformia. Ammattijärjestöt epäilivät sen heikentävän työntekijöiden työsuhdeturvaa. Sosiaalidemokraateille oli kiusallista koko vaalitaistelun ajan käyty keskustelu SDP:n entisen puheenjohtajan Ulf Sundqvistin talousasioista.
Suomen 33. eduskuntavaalit järjestettiin 21. maaliskuuta 1999. Suurimpia voittajia olivat Kansallinen Kokoomus ja Suomen Keskusta. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) menetti 12 paikkaa mutta säilytti asemansa eduskunnan suurimpana puolueena. Sen neljä vuotta pääministerinä toiminut puheenjohtaja Paavo Lipponen sai jatkaa tehtävässään: vaalituloksen pohjalta muodostettiin Lipposen II hallitus.
Vaaleissa valittuja
uusia kansanedustajia olivat mm. Leena
Harkimo, Jyri
Häkämies, Kalervo
Kummola, Olli
Nepponen, Sari
Sarkomaa ja Lasse
Viren (Kok.), Rakel
Hiltunen ja Saara
Karhu (SDP), Antti
Rantakangas (Kesk.),
Suvi-Anne
Siimes (Vas.) sekä
Rainer Erlund
(RKP). Eduskuntaan valittiin myös reilusti alle 30-vuotiaita.
Heitä olivat Susanna
Huovinen ja Heli
Paasio (SDP), Tanja
Karpela, Paula
Lehtomäki ja Petri
Neittaanmäki
(Kesk.), Jyrki
Katainen ja Marja
Tiura (Kok.), Katja
Syvärinen (Vas.)
sekä Anni
Sinnemäki (Vihr.).
Eduskuntapaikastaan luopuivat mm. SDP:n Reijo Lindroos, Keskustan Juhani Alaranta ja Mikko Pesälä, Kokoomuksen Minna Karhunen ja Kalevi Lamminen, Vasemmistoliiton Claes Andersson, sekä RKP:n Ole Norrback. Putoajiin taas kuuluivat SDP:n Markus Aaltonen, Arja Alho, Jukka Roos ja Kerttu Törnqvist, Keskustan Kauko Juhantalo, Aapo Saari ja Aino Suhola, Kokoomuksen Anneli Taina, Vasemmistoliiton Terttu Huttu-Juntunen ja Jarmo Wahlström, RKP:n Raimo Tiilikainen, molemmat Nuorsuomalaisten edustajat Risto E. J. Penttilä ja Jukka Tarkka sekä Kirjavan puolueen Pertti "Veltto" Virtanen. Eduskuntaan palasivat mm. SDP:n Kari Urpilainen, sekä Keskustan Sirkka-Liisa Anttila, Markku Laukkanen, Markku Rossi ja Mirja Ryynänen. Neljä vuotta sitten pudonnut ympäristöministeri, Vihreiden Pekka Haavisto ei onnistunut paluuyrityksessään.
Eniten ääniä saaneet ehdokkaat
Vaalien jälkeen, 12. huhtikuuta, puoluerekisteristä poistettiin neljä puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään ehdokastaan eduskuntaan kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Nämä puolueet olivat Liberaalinen Kansanpuolue, Luonnonlain puolue, Suomen Eläkeläisten Puolue ja Vapaan Suomen Liitto. LKP ja VSL palasivat myöhemmin rekisteriin uusilla nimillä Liberaalit ja Itsenäisyyspuolue.
Eduskuntapaikastaan luopuivat mm. SDP:n Reijo Lindroos, Keskustan Juhani Alaranta ja Mikko Pesälä, Kokoomuksen Minna Karhunen ja Kalevi Lamminen, Vasemmistoliiton Claes Andersson, sekä RKP:n Ole Norrback. Putoajiin taas kuuluivat SDP:n Markus Aaltonen, Arja Alho, Jukka Roos ja Kerttu Törnqvist, Keskustan Kauko Juhantalo, Aapo Saari ja Aino Suhola, Kokoomuksen Anneli Taina, Vasemmistoliiton Terttu Huttu-Juntunen ja Jarmo Wahlström, RKP:n Raimo Tiilikainen, molemmat Nuorsuomalaisten edustajat Risto E. J. Penttilä ja Jukka Tarkka sekä Kirjavan puolueen Pertti "Veltto" Virtanen. Eduskuntaan palasivat mm. SDP:n Kari Urpilainen, sekä Keskustan Sirkka-Liisa Anttila, Markku Laukkanen, Markku Rossi ja Mirja Ryynänen. Neljä vuotta sitten pudonnut ympäristöministeri, Vihreiden Pekka Haavisto ei onnistunut paluuyrityksessään.
Eniten ääniä saaneet ehdokkaat
1
|
Sauli
Niinistö |
30 450
|
+11 504
|
Helsinki |
|
2
|
Suvi-Anne Siimes |
15 955
|
+14 600
|
Uusimaa |
|
3
|
Tarja Halonen |
15 817
|
+5 484
|
Helsinki |
|
4
|
Riitta
Uosukainen |
14 160
|
−1 182
|
Kymi |
|
5
|
Ville
Itälä |
14 130
|
+8 022
|
Varsinais-Suomi |
|
6
|
Esko-Juhani
Tennilä |
13 713
|
+2 709
|
Lappi |
|
7
|
Marjatta
Stenius-Kaukonen |
13 429
|
–
|
Pirkanmaa |
|
8
|
Bjarne Kallis |
13 385
|
+3 553
|
Vaasa |
|
9
|
Ben Zyskowicz |
13 338
|
+1 456
|
Helsinki |
|
10
|
Antti
Kalliomäki |
12 792
|
−4 395
|
Uusimaa |
Vaalien jälkeen, 12. huhtikuuta, puoluerekisteristä poistettiin neljä puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään ehdokastaan eduskuntaan kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Nämä puolueet olivat Liberaalinen Kansanpuolue, Luonnonlain puolue, Suomen Eläkeläisten Puolue ja Vapaan Suomen Liitto. LKP ja VSL palasivat myöhemmin rekisteriin uusilla nimillä Liberaalit ja Itsenäisyyspuolue.
Remonttiryhmän puheenjohtaja ja ainoa
kansanedustaja Risto
Kuisma palasi vaalikauden aikana keväällä
2001 SDP:hen, josta hän oli eronnut vuonna 1997.
Remonttiryhmä lopetti toimintansa ja poistettiin omasta
hakemuksestaan puoluerekisteristä vuoden 2001 lopussa.
Eduskuntavaalit 1999
http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/vaalit99/pikatilastot.htmlVaaliviki 1999
http://vaali.wikia.com/wiki/Eduskuntavaalit_1999
Tilastokeskus vaalitulokset
http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/vaalit/vaalit99/edpaikat4599.html
Remonttiryhmä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Remonttiryhm%C3%A4
Lähdeaineisto MMM 2000
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti