Vuosi 1966 – suuren murroksen vaalit

Maaliskuun 1966 eduskuntavaalit heijastivat taloudellista, yhteiskunnallista ja henkistä murrosta, jota Suomi eli 1960-luvulla. Kaikki liikkui ja muuttui. Suomen talous sai vetoapua kansainvälisestä noususuhdanteesta. Virolaisen hallitus selvisi talouspolitiikasta melko hyvin, vaikka maksutasevaikeudet alkoivat kasaantua sen lopputaipaleella. Mutta äänestäjä oli kiittämätön. SDP kävi vaaleihin edullisesta oppositioasemasta ja saattoi hyökätä häikäilemättä. Puoluesihteeri Kaarlo Pitsingin johdolla koottu kahdeksan kohdan vaaliohjelma oli taitavasti harkittu sikermä raikasta radikalismia ja kauniita lupauksia. Paasion siirtymä pari piirua vasemmalle ja Koiviston avaus kommunistien suuntaan saivat SDP:n näyttämään taas todelliselta hallituspuolueelta. Vaalista tuli SDP:n voittokulku ja karvas tappio kaikille muille. Sitkeiden ohjelmaneuvottelujen jälkeen Kekkonen nimitti Rafael Paasion hallituksen, jossa SDP:N, SKDL:n ja keskustapuolueen lisäksi mukana oli myös TPSL.

Tammikuu
1. tammikuuta – Paavi Paavali VI lähetti kiireellisen vetoomuksen Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Kiinan ja Pohjois- ja Etelä-Vietnamin johtajille Vietnamin sodan lopettamiseksi.
1. tammikuuta – Eversti Jean-Bédel Bokassa kaappasi vallan Keski-Afrikan tasavallassa. Bokassa syytti edeltäjäänsä David Dackoa veljeilystä Kiinan kanssa.
1. tammikuuta – Kurikan ja Raision kunnat muuttuivat kauppaloiksi, Aitolahden kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin ja Vuosaari liitettiin Helsingin maalaiskunnasta (nyk. Vantaa) Helsinkiin. 4. tammikuuta – Sotilasvallankaappaus Ylä-Voltassa (nykyinen Burkina Faso).
4. tammikuuta – Intian ja Pakistanin pääministerit tapasivat Moskovassa.
10. tammikuuta – Pakistanin ja Intian rauhanneuvottelut päättyivät menestyksekkäästi.
15. tammikuuta – Väkivaltainen vallankaappaus Nigeriassa.
15. tammikuuta – Kreml ilmoitti rakettisuunnittelija Sergei Koroljovin kuolemasta.
17. tammikuuta – B-52-pommikone törmäsi tankkeriin Espanjan yllä, kolme 70 kilotonnin vetypommia putosi Palomaresin kaupungin lähelle ja yksi mereen.
18. tammikuuta – 8 000 Yhdysvaltain sotilasta saapui Vietnamiin, joukkojen kokonaismääräksi tuli jo 190 000.
19. tammikuuta – Indira Gandhi valittiin Intian pääministeriksi, hän vannoi virkavalan 24. tammikuuta.
20. tammikuuta – Unkarissa oli mielenosoituksia ruoan hinnan vuoksi.
20. tammikuuta – Ralliautoilija Pauli Toivonen voitti Monte Carlon rallin Citroenilla. Nopeimmin ajaneen Timo Mäkisen, kuten kaikkien muidenkin Minillä ajaneiden, suoritus hylättiin sääntöjen vastaisten valojen vuoksi. Toivonen oli Monte Carlon rallin toinen suomalaisvoittaja.
21. tammikuuta – Italian pääministeri Aldo Moro erosi valtakamppailun jälkeen.
29. tammikuuta – Paavi Paavali VI vetosi YK:hon, että se puolueettomien maiden välityksellä pyrkisi ratkaisemaan Vietnamin ongelman.

Helmikuu
1. helmikuuta – Länsi-Saksan ilmoitettiin ”ostaneen” kaupallisilla tuotteilla 2600 poliittista vankia Itä-Saksalta.
2. helmikuuta – Kansanedustaja Aarne Saarinen syrjäytti Aimo Aaltosen Suomen Kommunistisen Puolueen puheenjohtajan paikalta. Puoluesihteeri Ville Pessi jatkoi tehtävässään.
3. helmikuuta – Neuvostoliiton Luna 9 laskeutui Kuuhun.
6. helmikuuta – Fidel Castro syytti Kiinaa neuvostovastaisen propagandan levittämisestä kuubalaissotilaiden keskuudessa.
14. helmikuuta – Australian dollari otettiin käyttöön kurssilla kaksi dollaria puntaa tai kymmentä šillinkiä kohden.
16. helmikuuta – Kiinan lehdissä syytettiin kahta tunnettua kirjailijaa kommunistipuolueen vastaisesta toiminnasta ja kerrottiin, että noin 160 000 kiinalaista kirjailijaa ja taiteilijaa oli lähtenyt tehtaisiin, maataloustöihin ja armeijaan "uudistamaan ajatteluaan".
17. helmikuuta – poliisi pidätti Helsingin keskustassa konepistoolein käydyn tulitaistelun jälkeen Lahden Hennalan päävartiosta karanneen Kalevi Johannes Rissasen, joka oli pakomatkallaan surmannut Helsingin lähistöllä häntä pidättämään tulleen konstaapeli Reino Harjunpään.
23. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa nosti baath-hallituksen valtaan.
24. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Ghanassa nosti erotetun kenraali Ankrahan valtaan presidentti Kwame Nkrumahin ollessa ulkomailla.

Maaliskuu
4. maaliskuuta – John Lennon sanoi The Beatlesin olevan suositumpi kuin Jeesus aiheuttaen närää Yhdysvalloissa.
10. maaliskuuta – Alankomaiden kruununprinsessa Beatrixin ja Claus von Amsbergin häät. Saksalaista sulhasta vastaan protestoitiin.
10. maaliskuuta – de Gaulle ilmoittaa Ranskan vetävän joukkonsa NATO:n yhteiskomennosta. 11. maaliskuuta – Indonesian presidentti Sukarno luovutti vallan kenraali Suhartolle.
11. maaliskuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti Ranskan vetäytyvän NATO:sta ja kaikkien sotilastukikohtien sulkemisesta vuoden loppuun mennessä.
18. maaliskuuta – Indonesian armeija sulki useita Sukarnon hallituksen ministereitä ja hänen avustajiaan vankilaan.
20. maaliskuuta – eduskuntavaalit alkavat
21. maaliskuuta – Arvo Salon tekemä Lapualaisooppera sai ensi-iltansa Vanhalla ylioppilastalolla. Salo valittiin myöhemmin eduskuntaan.
22. maaliskuuta – International Taekwon-do Federation perustettiin Koreassa.
23. maaliskuuta – Paavi ja Canterburyn arkkipiispa tapasivat Roomassa. Tämä oli ensimmäinen virallinen tapaaminen kirkkojen välillä 400 vuoteen.
31. maaliskuuta – Harold Wilsonin johtama Labour-puolue voitti vaalit Britanniassa.
31. maaliskuuta – Neuvostoliitto laukaisi Luna 10:n, josta tuli ensimmäinen Kuun kiertoradalle päässyt luotain.

Huhtikuu
1. huhtikuuta – Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttui virallisesti Tampereen yliopistoksi.
10. huhtikuuta – Neste Oy käynnistää Porvoon öljynjalostamon.
14. huhtikuuta – Etelä-Vietnamin hallitus lupasi vapaat vaalit 3–5 kuukauden kuluttua vastalauseiden jälkeen.
18. huhtikuuta – Kiina ilmoitti lopettavansa talousavun Indonesialle.
19. huhtikuuta – Väinö Tanner kuolee.
21. huhtikuuta – Suomen Kumitehdas Oy ja Suomen Kaapelitehdas Oy päättivät yhtyä Oy Nokia Ab:ksi.
22. huhtikuuta – Lapinlahden kunnan vanhainkodin mielisairasosaston palossa menehtyi 31 hoidokkia.
26. huhtikuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1972 talvikisat Japanin Sapporolle ja kesäkisat Länsi-Saksan Münchenille.
27. huhtikuuta – Paavi Paavali VI ja Neuvostoliiton päämies Andrei Gromyko tapasivat Vatikaanissa. Tämä oli ensimmäinen Katolisen kirkon ja Neuvostoliiton edustajien tapaaminen.
29. huhtikuuta – USA:n joukkojen vahvuus Etelä-Vietnamissa 250 000 miestä.

Toukokuu
1. toukokuuta – Suomen eteläosassa oli pahoja tulvia.
15. toukokuuta – Etelä-Vietnamin joukot saartoivat Da Nangin.
16. toukokuuta – Mao Zedong julkaisi 23 kohdan ohjelman, mikä merkitsi Kiinan kulttuurivallankumouksen alkua.
24. toukokuuta – Ugandan armeija pidätti Edward Mutesa II:n ja valtasi hänen palatsinsa.
26. toukokuuta – Guyana itsenäistyi.
27. toukokuuta – Rafael Paasion hallitus aloitti työnsä. Edellinen pääministeri Johannes Virolainen valittiin Paasion tilalle eduskunnan puhemieheksi.
28. toukokuuta – Kuuban Fidel Castro julisti maahan sotatilan Yhdysvaltain hyökkäyksen varalta.
30. toukokuuta – Helsingin Messuhallissa pidettiin Suomen kansakoululaitoksen satavuotisjuhla. 31. toukokuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk vieraili Suomessa. Helsingissä Esplanadin puistossa järjestettiin vierailun aikana suuri mielenosoitus Vietnamin sotaa vastaan.

Kesäkuu
2. kesäkuuta – Yhdysvaltain Surveyor 1 laskeutui Kuuhun Oceanus Procellarumoniin.
5. kesäkuuta – Helsingissä avattiin kolmannet Suomen suurkisat. Avajaisiin otti osaa noin 30 000 henkilöä.
7. kesäkuuta – Kokoomus esitti välikysymyksen Aarre Simosen kelpoisuudesta oikeusministerin virkaan.
12. kesäkuuta – Keimolan moottorirata avattiin Helsingin maalaiskunnassa.
13. kesäkuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui Suomeen vierailulle.
16. kesäkuuta – Helsingin messuhallin vanhempi osa, vuonna 1935 valmistunut A-halli, tuhoutui tulipalossa.
19. kesäkuuta – Nesteen Porvoon öljyjalostamon vihkiäiset Sköldvikissä (nykyinen Kilpilahti).
28. kesäkuuta – Argentiinassa juntta syrjäytti presidentti Arturo Ilian ja asetti maan johtoon kenraali Juan Carlos Onganian.
29. kesäkuuta – Yhdysvallat pommitti Hanoita ja Haiphongia.
29. kesäkuuta – Kokoomuksen tekemä välikysymys oikeusministeri Aarre Simosta vastaan kaatui eduskunnassa äänin 144−45.
30. kesäkuuta – Ranska erosi virallisesti NATO:sta.
30. kesäkuuta – SVUL ja TUL solmivat yhteistyösopimuksen.

Heinäkuu
1. heinäkuuta − Jyväskylän Kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui Jyväskylän yliopistoksi.
1. heinäkuuta – SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Niilo Hämäläinen.
4. heinäkuuta – Pohjois-Vietnam julisti yleisen liikekannallepanon.
5. heinäkuuta – Indonesian parlamentti riisti syrjäytetyltä Ahmed Sukarnolta hänelle vuonna 1963 myönnetyn elinikäisen presidentin arvonimen.
7. heinäkuuta – Varsovan liiton kokous päättyi avunlupaukseen Pohjois-Vietnamille.
7. heinäkuuta − Valtionrautateiden pääjohtaja Erkki Aalto erotettiin virastaan.
7. heinäkuuta – Suomi esittää Jakobssonin valintaa YK:n pääsihteeriksi.
14. heinäkuuta – Israelin ja Syyrian hävittäjät taistelivat Jordanin yllä.
14. heinäkuuta – Richard Speck surmasi kahdeksan terveydenhoitajaopiskelijaa heidän asuntolassaan Chicagossa.
16. heinäkuuta – Uusi Kiina -uutistoimisto ilmoitti, että Kiinan 73-vuotias johtaja Mao Zedong oli uinut Jangtse-joessa 15 kilometriä 65 minuutissa.
28. heinäkuuta – Yhdysvallat ilmoitti U-2-vakoilukoneen kadonneen Kuuban yllä.
29. heinäkuuta – Nigerian armeija kapinoi ja teloitti valtion johtajan kenraali Ironsin.

Elokuu
1. elokuuta – Charles Whitman ampui 16 ihmistä näkötornista Texasin Austinissa.
1. elokuuta – Kenraali Yakubo Gowon kaappasi vallan Nigeriassa.
2. elokuuta – Espanja kielsi brittien sotilaskoneiden lennot Espanjan yllä.
5. elokuuta – Martin Luther King johti marssia Chicagossa.
10. elokuuta – Itä-Saksa tuomitsi Günter Laudahnin elinkautiseen vakoilusta USA:n hyväksi.
13. elokuuta – Kiina julisti Suuren harppauksen.
13. elokuuta – Maanjäristys Turkissa – 2 394 kuollutta.
14. elokuuta – Suomen Pientalonpoikien Puolue muutti nimensä Suomen maaseudun puolueeksi ja valitsi puheenjohtajansa Veikko Vennamon presidenttiehdokkaakseen vuoden 1968 vaaleihin.
15. elokuuta – Syyrian ja Israelin joukot taistelivat Genesaretinjärvellä.
17. elokuuta – Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiraatit aloittivat neuvottelut Kuwaitissa Jemenin sodan päättämiseksi.
21. elokuuta – Kiinan kulttuurivallankumouksen ensimmäinen mielenosoitus.
26. elokuuta – Mellakoita Ranskan Somalimaassa.
30. elokuuta – Ranska tarjosi Somalimaalle itsenäisyyttä.

Syyskuu
1. syyskuuta – YK:n pääsihteeri U Thant ilmoitti, ettei hän pyri seuraavalle kaudelle Vietnamin tilanteen vuoksi.
6. syyskuuta – Valkoihoinen Dimitri Tsafendas puukotti Etelä-Afrikan pääministerin Hendrik Verwoerdin kesken parlamentin istunnon.
9. syyskuuta − Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkö Esko Rekola nimitettiin Valtionrautateiden uudeksi pääjohtajaksi.
16. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Kaarlo Pitsingin Uudenmaan läänin maaherraksi ja Risto Höltän Kuopion läänin maaherraksi.
19. syyskuuta – Ranska ilmoitti vetävänsä sotilaansa pois NATO:n sotilaskomiteasta.
19. syyskuuta – Scotland Yard ilmoitti pidättäneensä Ronald Edwardsin syytettynä suuren junaryöstön suunnittelusta.
19. syyskuuta – Helsingin hovioikeus langetti kirjailija Hannu Salamalle kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion ns. jumalanpilkkajutussa.
30. syyskuuta – Kello 24:00 Baldur von Schirach ja Albert Speer vapautettiin Spandaun vankilasta. Vankilaan jäi vielä Rudolf Hess.
30. syyskuuta – Botswana itsenäistyi.

Lokakuu
3. lokakuuta – Tunisia katkaisi diplomaattisuhteet Yhdistyneeseen arabitasavaltaan.
4. lokakuuta – Basutomaa itsenäistyi ja otti nimekseen Lesotho.
7. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että kaikkien kiinalaisten opiskelijoiden on lähdettävä maasta ennen lokakuun loppua.
11. lokakuuta – Ranska ja Neuvostoliitto solmivat sopimuksen ydinaseyhteistyöstä.
17. lokakuuta – Lesotho ja Botswana hyväksyttiin YK:n jäseniksi, jäsenvaltioiden määrä kasvoi 121:een.
21. lokakuuta – Kahden miljoonan tonnin painoinen jätehiilivuori vyöryi Aberfanin kaivoskylään Walesissa haudaten alleen 30 taloa. Kaivostyöläiset, sotilaat ja poliisit aloittivat epätoivoisen työn hautautuneiden esiinkaivamiseksi. 144 kuolonuhrista suurin osa oli lapsia, koska kylän koulurakennus oli hiilivuoren alle hautuneiden rakennusten joukossa. Myöhemmin oikeusistuin totesi onnettomuuden syynä olleen osaltaan valtakunnallisen hiilineuvoston piittaamattomuuden varomääräyksistä. Sallitun seitsemän metrin sijaan hiilivuoren korkeus oli lähes 40 metriä.
22. lokakuuta – Espanja vaati Yhdistynyttä kuningaskuntaa lopettamaan sotilaslennot Gibraltarille. Britannia kieltäytyi ja Espanja sulki rajan autoliikenteeltä.
25. lokakuuta – Jakartan sotilastuomioistuin tuomitsi Indonesian entisen ulkoministerin Subandrion kuolemaan vallankaappaushankkeeseen osallistumisen vuoksi.
26. lokakuuta – NATO:n päämaja siirtyi Pariisista Brysseliin.
26. lokakuuta – Professori L. Arvi P. Poijärven johtama koulunuudistustoimikunta jätti opetusministeri Reino Oittiselle mietintönsä, jossa se ehdotti kansa- ja kansalaiskoulun tilalle uutta yhdeksänvuotista peruskoulua.
30. lokakuuta – Italian kaksi sosialistipuoluetta yhdistyivät 19 vuoden erillään olon jälkeen.

Marraskuu
4. marraskuuta – Egypti ja Syyria allekirjoittivat keskinäisen puolustussopimuksen.
5. marraskuuta – 38 Afrikan maata vaati Britanniaa käyttämään voimaa Rhodesiaa vastaan.
7. marraskuuta – Professori Ilmo Hela valittiin UNESCOn hallituksen jäseneksi.
9. marraskuuta − Länsi-Saksan liittokanslerina vuodesta 1963 toiminut Ludwig Erhard ilmoitti eroavansa virastaan.
11. marraskuuta – Espanja armahti kaikki sisällissodan aikaisista rikoksista tuomitut, käytännössä vain falangistit.
11. marraskuuta – Tuhat kiloa dynamiittia räjähti Rikkihappo Oy:n tehtaalla Laukaan Vihtavuoressa. Dynamiittisekoittamo tuhoutui täysin ja neljä työntekijää sai surmansa.
19. marraskuuta – Paasion virallinen Moskovan vierailu päättyy.
21. marraskuuta – Armeija murskasi vallankaappausyrityksen Togossa.
26. marraskuuta – Erkki Raatikainen SDP:n puoluesihteeriksi.
29. marraskuuta – Asuntohallitus aloitti toimintansa Aravan seuraajana. Aravan pääjohtaja Olavi Lindblom jatkoi myös asuntohallituksen pääjohtajana.
30. marraskuuta – Barbados itsenäistyi.

Joulukuu
1. joulukuuta – Kurt Georg Kiesingerista tuli Länsi-Saksan liittokansleri.
1. joulukuuta – Pääministeri Harold Wilson ja Rhodesian Ian Smith neuvottelivat HMS Tigerilla Välimerellä.
2. joulukuuta – U Thant suostui toiseen kauteen YK:n pääsihteerinä.
3. joulukuuta – Portugalin vastaisia mielenosoituksia Macaossa.
7. joulukuuta – Syyria tarjosi aseita Jordanian kapinallisille.
8. joulukuuta – Televisiossa esitettiin Reino Paasilinnan tekemä ohjelma Vakuutusasia − sydämen asia, joka aiheutti vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Vakuutusyhtiö Tarmo teki ohjelmasta kantelun oikeuskanslerille, koska se katsoi joutuneensa käsitellyksi ohjelmassa epäasiallisesti.
9. joulukuuta – Ilmatieteen laitos muutti uuteen toimitaloon Vuorikadulle Helsingin Kaisaniemeen.
14. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi puoluetuen käyttöönoton vuoden 1967 alusta lukien.
16. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi öljysaarron Rhodesiaa vastaan. Etelä-Afrikka ei liittynyt saartoon.
18. joulukuuta – Suomessa riehui voimakas lumimyrsky.
20. joulukuuta – Harold Wilson perui kaikki Rhodesialle annetut tarjoukset ja sanoi Britannian hyväksyvän maan itsenäisyyden vain mustan enemmistöhallituksen johtamana.
31. joulukuuta – Walter Ulbricht ehdotti neuvotteluja Saksojen yhdistymisestä.
31. joulukuuta – Suomalainen 20-vuotias Tuula Höök murhattiin Englannissa Jerseyn saarella. Murhaajaa ei suuretsinnöistä huolimatta onnistuttu tavoittamaan.

Katso
Elävä arkisto 1966
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=1966&k=&m=

Kuvahku 1966
http://images.google.fi/images?hl=fi&lr=&rlz=1G1ACAW_FIFI340&um=1&sa=1&q=1966&btnG=Haku&aq=f&oq=&start=0

Videohaku 1966
http://video.google.com/videosearch?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1962&um=1&ie=UTF-8&ei=_Wk1S4X0JILc-QaXjuCuCg&sa=X&oi=video_result_group&ct=title&resnum=11&ved=0CDIQqwQwCg#emb=0&hl=fi&q=1966&view=3


Lähdeaineisto
Mitä, missä, milloin 1967
Mitä, missä, milloin 1968
Valitut Palat Itsenäinen Suomi