Talvi teki tuloaan Turkuun 1923, kun kirvesmies Juho ja Hymni Koiviston perheeseen syntyi toinen poika marraskuun 25. päivänä. Kaksivuotias esikoinen Joel sai pikku veljen Mauno Henrikin. Hymni äidille synnytys oli kivulias ja vaikea, sillä uusi tulokas painoi viisi kiloa. Juho Koivisto asui tuolloin vaimonsa ja kahden poikansa kanssa reilun 30 neliön hellahuoneessa Tehtaankadun ja Piispankadun kulmassa puutalossa, jossa mukavuudet olivat pihan perällä. Tehtaankatu 6:n hellahuoneesta Juho Koivisto vei perheensä uuteen kerrostaloon Kellonsoittajakatu 3:een. Isä-Koivisto sai talonmiehen paikan vasta valmistuneesta Kivilinnasta, missä asuntola oli huone ja keittiä. Talossa oli keskuslämmitys, vesi tuli ja vessa oli pihanpuoleisessa eteisessä. Juho Koivisto ei kuitenkaan viihtynyt herrasväen suosimassa kerrostalossa vaan jätti talonmiehen tehtävät vajaan vuoden kuluttua ja muutti Itäiselle Pitkäkadulle. Asunto oli ensin vuoden verran Itäinen Pitkäkatu 30:ssa, kunnes Pitkäkatu 24:stä vapautui huoneen ja keittiön asunto. Kun Mauno Henrik oli neljävuotias, perheeseen syntyi tytär Mirjam Julia.
Joel oli 12-vuotias, Mauno kymmenen ja Mirjam kuusi, kun Hymni-äiti kuoli. Äidin menetys oli kova isku koko perheelle. Juho Koivisto jää yksin pula-ajan puristamaan maahan kolmen alaikäisen lapsen kanssa. Pian vaimonsa kuoleman jälkeen Juho Koivisto muutti lapsineen Itäiseltä Pitkäkadulta Kerttulinkatu 20:een. Huoneen ja keittiön asunto vaihtui vaatimattomampaan huoneeseen, jonka tärkein kapistus oli kamina. Se antoi lämmön ja sen päällä keitettiin ruokaa.
Neuvostoliittolaiset koneet pommittivat useita eri kaupunkeja Suomessa 25. kesäkuuta 1941. Eduskunta totesi sotatilan vallitsevan Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Jatkosota oli syttynyt. Mauno Koivisto oli 17-vuotias, kun hän turkulaisista vapaaehtoisista vapaapalokuntalaisista kootun ns. kenttäsammutusjoukon mukana päätyi syksyllä 1941 Aunukseen. Koivisto täytti 18 vuotta 25. marraskuuta 1941 ja asevelvollisuus kutsui nuorta miestä. Alokas Mauno Koivisto ilmestyi tuttujen jokkoon turkulaisrykmenttiin JR 35:een. Koulutus tapahtui jatkosodan toisena vuonna 1942.Pindusin kylässä Poventsan ja Karhumäen välimaastossa. Parikymmentä kilometriä rintamalinjojen takana olevassa koulutuskeskuksessa. Koivisto joutui rintamalle, JR 35:n rintamavastuu ulottui Poventsan kaupungista Stalinin kanavan suulta Hiisjärvelle.
Osasto Törni perustettiin 11.1.1943, kun luutnantti Lauri Törni määrättiin 1. divisioonan toisen jääkärikomppanian päälliköksi. Sotamies Mauno Koivisto ilmoittautui maaliskuun alussa 1944 luutnantti Lauri Törnille, joka teki välittömästi kookkaasta tulokkaasta pikakiväärimiehen. Jääkäri Mauno Koivisto kotiutettiin marraskuun alkupuolella 1944.
Sota oli julma koulu, joka vaikutti syvästi Mauno Koivistoon niin kuin muihinkin rintaman helvetin kokeneisiin miehiin. Kun Mauno Koivisto palasi sodasta, hän oli hyvin masentunut ja umpimielinen. Turun yksityinen iltaoppikoulu avasi ovensa syyskuussa 1946 ensimmäistä kertaa. Keskikoulun hän selvitti puolessatoista vuodessa. Mauno Koivisto sai 28. toukokuutta 1949 Turun suomalaisesta yhteiskoulusta päästötodistuksen, jonka keskiarvo on 8,40. Lakkiaisten jälkeen Mauno Koivisto lähti maailmalle kohentamaan kielitaitoaan. Hän matkusti ensin Ruotsiin ja sieltä työleirille Englantiin, mistä hänen hyvä englanninkielentaitonsa on peräisin.
Koivisto ilmoittautui Turun yliopistoon. Tunnollisena opiskelijana hän suoritti kaikki arvosanat hyvin tiedoin ja valmistui keväällä 1953 samanaikaisesti sekä filosofian kandidaatiksi että filosofian lisenssiaatiksi. Työn ohessa hän teki väitöskirjaa ja väitteli 1956 tohtoriksi.
Vuosi 1957 on merkittävä Mauno ja Tellervo Koiviston elämässä. Perheeseen syntyi 20. toukokuuta klo 4.55 tytär Assi Elina, joka painoi 3 200 g ja oli 50 cm pitkä. Mauno ja Tellervo Koivisto muuttivat seuraavana vuonna pikku tyttärensä kanssa Helsinkiin. Filosofian tohtori Mauno Koivisto tuli Helsingin Työväen säästöpankin johtajaksi vuoden 1958 alussa. Pankin toimitusjohtajana toimi vielä vuoden verran Joonas Laherma, jonka kakkosmiehenä Koivisto työskenteli. Kun Koivisto jätti pankin virallisesti vuoden 1967 lopussa ja siirtyi Suomen Pankkiin, talletuskanta oli noussut lähes nelinkertaiseksi Koiviston aikana.
Lähdeaineisto: Lauri J. Aho, Jarmo Luuppala, Manu Paajanen: Koivisto – hellahuoneesta presidentin linnaan ISBN 951-23-1921-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti